hämähikkö, hämehikkö, hämähikki (karjala), hämähäuk, hämärik, hämäräkkö (lyydi),
hämähouk, hämäsaug, hämats, hämädäd, hämane, hami, häpei (vepsä), hämö, hämöläin,
mämmälikko (vatja), hämbrik, ämblik, hämmelgas, hämäläne, ämäläne (viro), emriki,
emelki, ebriks (liivi), ize, izekasa (selkuppi).
1. hämähäkkien uskotaan kantavan mukanaan sukulaisten sieluja
(valkoinen pussi).
2. hämähäkkejä pidetään pyhinä (ei häiritä / vahingoiteta).
3. sisään tulleet hämähäkit kannetaan ulos.
4. sisään tulleen hämähäkin uskotaan tietävän vaurautta ja hyvää vuotta.
5. hämähäkin uskotaan kantavan sukulaisten sielut tuonilmaiseen ja
tuovan tullessaan kuulumisia (kiipeää ylöspäin ja alaspäin).
6. taloon kudottuja verkkoja pidetään vaurauden enteenä.
7. saamelaiset eivät vahingoita hämähäkkejä.
8. hämähäkkiä pidetään taitavana pyytäjänä (pyytää verkoilla).
9. hämähäkin tappamisen uskotaan vievän pyyntionnen.
10. "hämähäkki, hiien poika, häi juoksov vilvettää, kuldanieglani käes,
sulkkunniittini peräs, ombelekkos rauvan roana, veren juoksemattomaksi,
hurmehen hurizomattomaksi" (parantajien apuhenkiä).
11. selkupit pitävät hämähäkkiä (ize, vrt. isä, itse) hyvänä eläimenä
("syö hyttysiä, paarmoja ja porokärpäsiä").
12. selkuppien mukaan hämähäkki (izekasa) tuo hyviä uutisia ja
puolustaa ihmisiä vahingollisilta hengiltä (loz).
13. selkupit eivät vahingoita hämähäkkejä (pyhä eläin, yhistetään
tarunomaiseen urhoon Icheen).
14. selkupit uhraavat hämähäkeille joen rannalla (lahjat jätetään
törmälle missä uskotaan asuvan).
15. selkupit pitävät hämähäkkejä (poqqila kita) harmittomina,
taivaasta pudonneina tähtinä, ylisen olentoina, kuolleiden sieluina,
noitien apuhenkinä ja onnen ja hyvien uutisten tuojina.
16. hämähäkin tappamisesta uskotaan koituvan elinikäinen huono
onni.
17. hämähäkkiemoa pidetään sukunsa "elämän, piirteiden ja voiman
kantajana".
18. hämähäkkiä pidetään yhtenä suomalaisten totemistisista suvuista
(sukunimi hämäläinen, inkerin hämöläin, viron ämäläne, vrt. ämmä,
ämä, emo).
19. "kun hämähäkki katosta riiputtaitten aina lattiaan, kuol isäntä"
(vrt. elämän lanka).
20. "eihän niitä piet tappoon, ne oh hyvvii elävvii" (hämähäkit).
21. "hämöläil lasko sulkkua" (sulkkua eli verkkoa).
22. "hämehikinsiima" (verkot ja siimat).
23. "puuttuu hämehikköh" (kärpänen, verkko=hämehikkö).
24. "hämehikki kankasta kutou" (sanottiin päivänvalon tanssiessa
lattialla, päivään yhistäminen).
25. "hämähäkki on verkkuo loadinuh" (verkkojen laatiminen,
hämähäkiltä opittuja taitoja).
26. "viskua hämähäkki pihal" (pyhä eläin).
27. "hämähäkki nuoroa myö nouzoo" (nousee ja laskeutuu,
liikkuu olevaisuudesta toiseen).
28. "paraz kylvönaig on, konzu hämähäkki verkod muale heittäy"
(maahan ilmestyvät verkot).
29. "hämäheikki juoksoo vilvettelöö kuldaniegla kiässä" (kultaneula
kädessään, vrt. hikki, häkki, heikki, vrt. päivän paluu, heikin päivä).
30. "hämähikön hiina" (hiina eli siima, vrt. ii=yksi sieluista).
31. "harvahämähikkö" (lukki).
32. "hämähäkin kinuo heittyy muah" (kinuo eli verkkoa).
33. "hämähäkki verkod muale heittäy" (loppukesästä ilmestyvät
verkot).
34. hantit pitävät hämähäkkiä pyhänä eläimenä (ei kosketa käsin).
35. hantien mukaan hämähäkin tappanut muuttuu yökastelijaksi
(lasten opettaminen omille tavoille).
36. komien taruissa hämähäkki johdattaa kuolleiden sieluja pihkaisen
järven (sir ty) toiselle puolelle.
37. komit sanovat pussia kantavan hämähäkin nähdessään "hän tuo
viestiä sukulaisilta, jätä pussisi" (jonka jälkeen kannetaan ulos).
38. komien taruissa hämähäkki kantaa lasten sieluja ihmisten maailmaan
(molempiin suuntiin saattaja, vrt. päivän säteissä saapuminen).
39. komit yhistävät hämähäkkejä emoihin ja naisiin (vahingoittaminen
vahingoittaa naisia).
40. hantit kutsuvat hämähäkkiä akaksi (pidetään sukulaisena).
41. marit kutsuvat hämähäkkiä nimellä kakremse.
42. saamelaiset kutsuvat hämähäkkiä nimin jevneš ja oaz (oaze sajjm
=hämähäkin siima, vrt. osa).
43. saamelaiset kutsuvat hämähäkkiä nimellä heavdni (vrt. eadni,
sukulaisnimiä).
44. saamelaisten taruissa hämähäkki piilottaa ihmiset lähestyviltä
vihollisilta (vastalahjaksi saa "ikuisen suojelun").
45. saamelaiset pitävät hämähäkkiä sääskeä vanhempana (toivottaa
sääsket tervetulleeksi saamelaisten maahan).
46. saamelaisten mukaan hämähäkit elävät samoilla alueilla ihmisten
kanssa (taruissa kutsuu lappia "hienoksi maaksi").
47. saamelaiset pitävät Hämähäkkien emoa vanhan naisen hahmoisena
(elää pyhässä puussa johon kajoaminen kiellettyä).
48. saamelaisten kuun ja päivän tyttäristä kertovat tarut muistuttavat
Hämähäkki-emosta ja ihmisemosta kertovia taruja (lapset vaihtavan
kuun tyttären paikalla Hämähäkki-emo).
49. "pöpökkä loadiu hämähikkyö" (hämähikkyö eli verkkoa, hämähäkki
=verkkoon liittyvä nimi, vrt. hämärän häkki, pitää pimeästä).
50. "hämähäkki i böbökäkse kuuluu" (pöpökäksi eli hyönteiseksi).
51. "kalalukki" (vaaleanharmaa hämähäkki).
52. "karvakölli" (hämähäkki).
53. "katosta riiputtaiten lattiaan" (hämiksen elämää).
54. "se kehittää sillon sitä kinnaa ku se alaspäin tullee sitte kerrii ku
ylöspäin nousee" (kinnaa eli seittiä, vrt. kinanen, kinnanen).
55. "sillä om pitkät jalat ja pieni kerä pershessä" (rimpihämähäkillä).
56. "paha ilma erel hämhäk verkkos kärähäm pane" (panee kerän
verkkoonsa, vrt. vahvistaa verkkoaan).
57. "keräpersellukki" (lukit ja hämähäkit).
58. "hämmähäkki pyöreperse, keräpersek kyöretyinen" (verenpysäytyksen
lukua, parantajien apuhenkiä).
59. "on niitä hämmähäkkejäki, semmosia keräperseitä, ne kuttoo verkkuaki"
(kutoo verkkoa, keksintöjen antajia).
60. "hämähäkki hyörötyinen kesäpallo kyörötyinen" (kesäpallo,
kesän eläin).
61. "hämhäkki tekkee verkkoa, jolla se pyytää kaikkinaista lentiäistä"
(kutomisen ja verkoilla pyytämisen antaja).
62. "hämehikin siima" (häme-hikki).
63. "pantih hämehikiv verkkuo" (johonkin taikaan).
64. selkuppien mukaan yksi ihmisen sieluista elää kuoleman jälkeen
maan alla kunnes muuttuu hämähäkiksi jonka hahmossa nousee yliseen
(vrt. jälleensyntyvä sielu, palaa lapseen päivän säteissä).
65. nenetsit kutsuvat hämähäkkiä nimellä niimikata (kata=isoäiti,
vrt. nimi=nimessä elävä suojelushenki, imi=emä).
66. nenetsit kutsuvat hämähäkkiä nimillä jartso ja ljartso (vrt. jartsa).
67. nganasanit kutsuvat hämähäkkiä nimillä imizee ja imizii (vrt. emä,
ihminen).
68. nenetsit kutsuvat hämähäkkiä nimellä lartso.
69. selkupit kutsuvat hämähäkkiä nimillä otaya ja pokkil kota (otayat
pokki=hämähäkin verkko, kota=kata, vanha nainen, isoäiti, vrt. otava).
70. "tukinkerittsijä hämähikkyö liadiu" (hämähikkyö eli seittiä).
71. "tukkija ei pitäis luuva pihalla" (tukkija, vrt. lukkia).
72. "hämähikön verkko" (hikön eli häkin).
73. "vezihämähäkki vetty myö kävelöy, jallam pohjad vaiku viez"
(vesihämähäkit).
74. "hämäheikki juoksoo, kuldaniegla kiässä" (häkki eli heikki,
vrt. hekki, hikki).
75. "äijä on säi´istä hämähikön langassa" (säikeistä koostuvat langat).
mordvalaiset kutsuvat hämähäkkiä
sanalla sanzav (sanzavon kocz
=hämähäkinverkko, vrt. sansa,
ansa, sans-ava).
marit kutsuvat hämähäkkiä sanalla
kakremysh (kakr-emysh, haltijanimiä).
marit kutsuvat lukkia / pitkäjalkaa
sanalla engyremysh (hämähäkinverkko
=engyremyshvot, engyr-emysh).
udmurtit kutsuvat hämähäkkiä sanalla
tsonari (tso-nari, vrt. narri).
unkarilaiset kutsuvat hämähäkkiä sanalla
pok.
ersalaiset kutsuvat hämähäkkiä sanoilla
shanzav ja pondomukoro.
moksalaiset kutsuvat hämähäkkiä sanoilla
shalza, shalda ja shanzaka (vrt. sans-akka).
moksalaiset kutsuvat hämähäkkiä sanoilla
baban salaj ja tonda.saamelaiset kutsuvat
hämähäkinverkkoa sanoilla
cuoskksäimm (saima
=verkko).
saamelaiset kutsuvat
hämähäkkiä sanoilla
eeunaz ja eeunazjielli
(vrt. eenas, ee-unas,
jielli=eläjä).
saamelaiset kutsuvat
hämähäkkiä sanoilla
evne, hievnie, fäyhnee
hievtnie ja heune.
saamelaiset kutsuvat
ristilukkia sanoilla
ruosseeunaz.
saamelaiset kutsuvat
hämähäkkiä sanoilla haewdne,
evni, eeunaz, jeavnenz ja
jeavnaj (vrt. ha-aedne,
ha-äiti).
saamelaiset kutsuvat
vesihämähäkkiä sanoilla
cääcceeunaz.
saamelaiset kutsuvat
metsähämähäkkiä sanoilla
meäcceeunaz.
saamelaiset kutsuvat
hämähäkinverkkoa sanoilla
eevniviermi.
saamelaiset kutsuvat
hämähäkkiä sanoilla
evni ja eevni
(vrt. enni, eevi).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti