cuobbo, cubbo, cuoppu, cuapui, tsubbo (saami), camze (selkuppi), löpö, lötti, lötty (suomi),
löttö, slöttö, löpsöi (karjala), lotoi, lötyöi, löksyöi (lyydi), lötoi, lopei, löpshäne, lötsöi (vepsä),
sammakko, sammakka (suomi, karjala), samba (vepsä), sawarki, saworki (hanti).
1. eläinten ja ihmisten uskotaan syntyneen sammakon verestä.
2. sammakkoa pidetään eläväisten vanhimpana.
3. sammakon uskotaan asustavan sammaksen eli maailmanpuun juurella.
4. sammakkoa kutsutaan "suureksi suolla eläväksi emoksi".
5. sammakkoa pidetään naispuolisena, maanjumalattaren ilmentymänä,
heimojen kantaemona, toteemieläimenä ja hedelmällisyyden antajana.
6. saamelaiset pitävät sammakkoa pyhänä eläimenä (kutuun ei kajota).
7. saamelaiset kutsuvat sammakkojen emoa Cubbo-maddoksi
(uskotaan purevan kutuun koskevaa).
8. saamelaiset pitävät sammakkoa muotoaan muuttaneena porona.
9. obinugrilaiset pitävät sammakkoa emolta lapsille periytyvänä
suojeluseläimenä jonka kuvia säilytetään tuohivakassa ja pidetään
pareittain lettien päissä (asetetaan povelle kuoleman jälkeen).
10. obinugrilaiset pitävät sammakoita metsänhaltijoiden (menkw)
hahmoina.
11. sammakkoa pidetään tautien parantajana ("syö myrkyllisen ilman").
12. hantit pitävät sammakkoa pyhänä eläimenä (toimiinsa ei puututa).
13. hantit yhistävät sammakkoa (sawarki) hedelmällisyyteen ja lempeen.
14. hantineidot valitsevat itselleen miehen sammakon pyhässä paikassa
(saworki lat).
15. hantit pitävät sammakon kuvia ontoissa puunoksissa ja tuohivakoissa
(kuville viedään lahjoja).
16. hantien mukaan Naworti ne (hyppivä nainen) suojelee emoa ja lasta
syntymän hetkellä (maanemon hahmoja).
17. hantit pitävät sammakkoa perheiden ja kylien suojelijana.
18. hantit pitävät haltijoita Kasom imi (kasom-joen-vanha-nainen)
ja Satom mij iki (iki=ukko) sammakon hahmoisina.
19. hantit pitävät sammakkoa pyhänä sukulaisena ja mos-heimon
perustajana.
20. hantien mukaan sammakot tuovat lapsia, onnea ja vaurautta.
21. hantit koristelevat sammakon kuvia esineisiin ja vaatteisiin.
22. mansit kutsuvat sammakkoa Naras-naj-ekwaksi (sammakko
-naaras-nainen) ja Poriypan-ekwaksi (hyppivä-nainen).
23. mansit pitävät Naras-naj-ekwaa sukulaisten henkenä ja perheiden
suojelijana.
24. mansit pitävät Naras-naj-ekwaa luojahenki Numi-toremin tyttärenä
(Tayt-kotil-ojkan vanhempi sisko).
25. mansit kuvailevat sammakkoa "kaikkien karvaisten pikkunisäkkäiden
emoksi" (nisäkkäitä vanhempi).
26. mansit pitävät sammakkoa ystävällisenä suojelijana.
27. mansien mukaan Naras-naj-ekwalla on seitsemän tytärtä joista kolme
asustaa ob-joella (hedelmällisyyden ilmentymä).
28. mansit uhraavat sammakko-emolle kerran kolmessa vuodessa
("jottei unohtaisi ihmisiään").
29. mansit kutsuvat Naras-naj-ekwasta polveutuvia perheitä sammakon
kansaksi (naras-maxum, naaras=sammakko).
30. mansit kutsuvat sammakkoa nimillä Xanlasam-naj-ekwa (keskellä
-mättäitä-asuva-nainen) ja Lus-xal-ekwa (mättäiden-välissä-asuva
-nainen).
31. mansit uhraavat Poriypan-ekwalle (hyppivä-nainen) astioita ja
naisten vaatteita.
32. mansit pitävät Poriypan-ekwan puusta ja sammaleesta laadittua
kuvaa sukupyhäkössä ("naisen kokoinen sammakko").
33. komit uskovat maailman syntyneen "sammakon veripisaroista"
tai "kahden sammakon matkasta suolle".
34. selkupit pitävät sammakkoa (camze) hedelmällisyyden antajana
(kudusta alkunsa saaneita uskomuksia).
35. selkupit pitävät sammakkoa Vanhan-maan-naisen hahmoina
(maan emo).
36. selkupit pitävät sammakkoa alisen eläimenä (liikkuu mättäissä
ja veden alla).
37. obinugrilaiset laativat sammakoista puisia kuvia joita käytetään
uhrattaessa ja otettaessa yhteyttä sammakoiden vanhimpaan.
38. sammakon apuun turvaudutaan vedenvihoja hoidettaessa
("syö vedenvihat").
39. hantit pitävät sammakkoa pyhänä sukulaisena ja yhtenä
vanhimmista suvuistaan (kantasuvut).
40. "ko konnan tapad ni mamas kolo" (äitisi kuolee, pyhiin eläimiin
kajoamisesta).
41. "keväest konnat krokkad" (krokkad eli kurnuttaa).
42. "nist jäivätki sellaist nappapäd, pinet konnad algoit kazva"
(nappapäät eli nuijapäät).
43. "löpsöi höksähtih" (hypähti).
44. "lötöi hyppelöö" (hyppivä eläin).
45. "suau joka sammakko sanuo, joka konna kolkuttua" (sanonta).
46. "korbilöpsöi, mustu da suuri" (korpisammakko).
47. "korbilötöi, mussembi muida löttölöi" (sammakkosukuja).
48. "löpsölöin kruokeh" (kurnutus).
49. "kruoketah löpsöid luhtas keväil" (luhtas eli lammikossa).
50. "löttö kruotskaa luozossa" (kurnuttaa lätäkössä,
vrt. ruotsa-lainen, luotsa, rutsa).
51. "slöpöi kruotskuu, on havvin kudaigu" (kevään ajanmittoja).
52. "lötöi kruotskuttoa" (ruotskuttaa).
53. "slöpöit kruatsketah" (slöpöit eli sammakot, vrt. löppönen).
54. "kuorzunda" (kurnutus).
55. "löttö kuorzuu" (kuorsaa eli kurnuttaa).
56. "slöpöi kurajau" (vrt. kuranen, sammakon sukuja).
57. "lötöt kurissah, kuduotsetah" (kurissah eli kutevat).
58. "slöpöi kurizou ojas" (kutupaikkoja).
59. "slöpöit kuristah keviäl" (kutuaika).
60. "skokuna kutkettau" (ääntelyä).
61. "konza löttölöin kud on hyvä, leibävuozi lieu" (vrt. marjavuosi,
maan hedelmällisyyteen yhistäminen).
62. "löpsöin kudu" (kudun aika).
63. "kudulöpsöit kuristah, kuuluu mägeh" (mägeh eli pitkälle).
64. "kudulötöi toista kuvettoa" (kuvettaa toista, vrt. olla kupeessa,
sammakon heimon kieltä).
65. "lötöin kuvelmoloi katsommo" (katsomme kutua, pyhiä hetkiä).
66. "löpsöin kuvelmo" (kutu).
67. saamelaiset yhistävät sammakkojen emoon talvivuoden haltijaa
Ahcešeatnia (vrt. emon talvihahmo, kesät eläinhahmossa,
vrt. kylmä pinta, kylmäverinen).
68. hantit kutsuvat sammakkoa "suon naiseksi".
69. hantit pitävät sammakkoa perheonnen ja turvallisuuden antajana
(suojelushenkien piirteitä).
70. nenetsit kutsuvat sammakkoa nimellä tiämdy (vrt. tähti, täti).
71. selkupit kutsuvat sammakkoa nimellä caamze (vrt. ystävää
tarkoittavat sanat).
72. hantit pitävät sammakkoa (sapartki) yhtenä totemistisista suvuistaan.
73. mansit pitävät konnaa (Porygpan yhva, vanha-konna-nainen) yhtenä
totemistisista suvuistaan (mos-heimon sukuja).
74. hantinaiset pitävät sammakon kuvia lettiensä päissä (sammakosta
polveutuvien perheiden suojelushenki).
75. hantit pitävät sammakkoa syntymänjumalatar Anke pugosin
hahmoina (vrt. Maan emon).
76. hantit pitävät sammakkoa vertaisenaan (kohdellaan kuin ihmistä).
77. saamelaiset kutsuvat sammakoiden vanhinta nimellä Cubbomaddu
(veessä elävä lapsen kokoinen sammakko).
78. saamelaiset pitävät Cubbomaddua sammakoiden ja kutujen suojelijana.
79. inarinsaamelaisilla on 20 sammakon mukaan nimettyä paikkaa.
80. saamelaiset kutsuvat sammakkoa nimillä cuemp, cuoppu, rihcit ja cuabui
(vrt. suppunen, suponen, vrt. suopea).
81. saamelaiset kutsuvat huhtikuuta sammakon kuuksi (cuabuimaanu).
82. saamelaiset yhistävät sammakoiden syntyä alkuhenki Attjis-eneen
(kuun tytär, vrt. Ahces eatni).
83. saamelaiset kutsuvat sammakoiden vanhinta nimillä Cubbomaddu,
Tsubbomaddu ja Cubbo-eadni (konna-emo).
84. saamelaiset kuvailevat Cubbomaddua "ihmisen ja kissan kokoiseksi"
(vrt. ihmis ja eläinhahmo).
85. saamelaisten mukaan Cubbomaddu kurittaa kutuihin tai sammakoihin
kajonneita (puremalla, säikyttämällä).
86. "löpsöi luhtah niglahtih" (hyppäsi lätäkköön).
87. "löpsöid möksetäh yläh da alah" (nostaa päätä vedestä).
88. "slöpöi viez mölkähteleh" (veen eläin).
89. "löpsöid jo kuristah luuhtaz" (kurinan aika).
90. "löpsöi on inehmizen roduo, ei pie händy pahoi pideä" (ihmisen rotua,
ei pidetä pahoin).
91. "rannaz löpsöi hyppiy" (rantojen eläin).
92. "löpsökkäzed vihmoi vas hypitäh" (hyppii sateen edellä).
93. "löpsökkäizet hypitäh, vihmad roih" (tietää sadetta).
94. "häil on käet kui inehmizel, sidä jälgie ei satatella" (kädet kuin ihmisellä,
pyhissä eläimissä nähdään ihmismäisiä piirteitä).
95. "lötöi kruotskuo" (kurnuttaa).
96. "konza löttölöin kud on hyvä, leibävuozi lieu" (kudusta ennustetaan).
97. "löttö kruotskaa luozossa" (luosossa eli lätäkössä).
98. "lötöi vidzizöy" (ääniä).
99. "lötökkäne sittuu" (sittuu eli vie pyyntionnen, jos ei ole saanut kalaa
ennen ensimmäistä kurnutusta).
100. "vezi läbähtih, löpsöigo lienne hypännyh" (hyppivä eläin).
101. "slöpöit lätäkös kuduu pietäh" (pietään kutua).
102. "löttö hyppie löksytti" (hyppimistä tarkoittavia sanoja).
103. "slöpöi löksähtih juur edeh" (löksähti eteen).
104. "korbilöpsöi mustu, suuri lotokku semmoine" (korpisammakot).
105. "kävelöy korbilöpsöi lietsottau" (lietsottaa eli hyppii).
106. "ta niitä rupimiehie oikein hyvim piettih eikä soatu niijem peällä
seäntyö" (pidettiin hyvin, pyhiä eläimiä).
107. "poudal ei näy löttöi" (piileskelee vedessä).
108. "mi sie brulahtelleh viez, toinah slöpöid luhtaz ollah" (toinah
=varmaan, slöpöid=sammakot, luhtaz=lätäkössä).
109. "löpsöi brulahtih luhtaz" (luhtien ystäviä).
110. "läksin minä kultaa kosiin, Konnan kuuluisen talosta, Konnan
Kaisan tyttärijä" (konnan suvut, vrt. konnanen).
111. "samakko, salainen koira, alla vetten uiskentelee, uipi sammakko
salaa, luppakorva luputteleepi" (sammakon lukuja).
112. "samakko, sinä salavihainen, alla lumpeitten lupotti, kiven alla
kihnutti" (elinpaikkoja).
113. "sammakko sinun nimesi, litukka latukan poika, nelijalkasen
sikijö, kaksijalan kannatama, inehmisen ilmi saama" (nelijalkaisen
siittämä, kaksijalkaisen kantama, eläinhahmoisen haltijan ja ihmisen
liitosta syntyneet totemistiset suvut).
114. "sammakko sinun nimesi, napanuora neitosijen, napanuora
tyttösien, hetteessä heilutettu, lähteessä läähitetty, kyllä minä sukusi
tiijän, vain en tiijä synnyntäsijova" (napanuora neitosien, vrt. tyttöjen
ja neitojen suojelushenki).
115. "kapsakka" (sammakko).
116. "kapusta" (nuijapää).
117. "mustaast pilkuust tulloo kapustamato" (mustasta pilkusta
kapustamato, nuijapäinen toukka).
118. "niin olet ruves ko konnikkaine" (konnikkaine eli rupikonna).
119. "kaartanoäijä" (pihaäijä eli rupikonna, eläneet ihmisten lähellä
ennen sukupuuttoa).
120. "konnikkaine pois niitylt, viikate jos käyp ni älä syytä"
(omat konninkaiset, vieras niittäminen).
121. "sammakkoe kun se peäsöö mättäällen, nin se sannoo että kekkis"
(mättäiden eläin).
122. "kaikki prunnit sitä on kevväisit täynnä sitä sammakankutua"
(ojat täynnä kutua, harvinainen näky nykyään).
123. "se kuor o niiko rupikonnikkaise selkä" (konnikkaiseen
vertaaminen).
124. "sammakot jammakoep seläkkäe" (jammakoi eli parittelee).
125. "sammakko jollakit tavalla jorraottaa, niin tulloo sae"
(äänestä ennustaminen).
126. "on noissa tommottissa juaksemattomissa ojissa joissa
sammakko kutee keväillä" (kutupaikkoja).
127. "sammakoks män muttso, toine suveks" (meni sammakoksi,
toinen sudeksi, vrt. noitien eläinhahmot).
128. "slöpöi om povvil valgei, a vihmoi vast om mustu" (osaako
vaihtaa väriä, liskojen piirteitä).
129. "slöpöit kuristah" (vrt. kurinen, kurrinen).
130. "slöpökkäine" (sammakko).
131. "tuossa ojassa on ylen äijä slöttölöjä" (yleiset ojasammakot,
ennen sukupuuttoon myrkyttämistä).
132. "slöttö skokkiu" (skokkiu eli hyppii, vrt. löttönen, lottonen,
kokkinen).
133. "skokuna on jumalam poapo, sitä ei soa tappoa" (jumalan
kätilö eli jumalaa vanhempi naispuolinen jumaluus).
134. "skokunam mähnä" (mähnä eli mäti, vrt. mäihä).
135. "skokunam pojat" (sammakon pojat).
136. "nyt heitti löttö situnnan, kun verestä kalua puuttu syyvä"
(lopetti huonon onnen aiheuttamisen, söimme verestä kalaa,
omiin töihin kannustavat heimototeemit).
137. "löpsöi selahtih luhtaz" (vrt. seela, sella).
138. "tyttökonnat nakroa rätsätetäh" (kutua laatiessaan).
139. "lötöd laskiettih ruozmie äijän" (ruozmie=kutua, äijän=paljon,
vrt. luosmie, r=l).
140. "löpsöi on inehmizen roduo, ei pie händy pahoi pideä"
(ihmisen sukua olevat eläimet).
141. nenetsit kutsuvat sammakkoa nimillä tiämdy ja tamdod.
142. nenetsit kutsuvat sammakkoa nimillä tjamdät, tyamtät, tyamtiq
ja tyamteq (yhdyssanoja, tiam-täti, vrt. tähti-täti, vrt. kutu ja tähdet).
143. nenetsit kutsuvat konnaa nimellä camde (vrt. kade, sade).
144. selkupit kutsuvat sammakkoa nimellä tomtae (tom-tae).
145. "slöpöid luhtaz ollah" (luhtaz eli lätäkössä).
146. "skokuna oj jumalam poapo, sitä ei soa tappoa" (jumalan paapo,
vrt. täti, omat kätilöt=omia).
147. "toittsi duumaitsed on löpsöinkuvelmo, a kuvelmoz om mustoa
tippustu" (tippustu eli täpliä).
148. "urnuttoa" (vrt. kurnuttaa).
149. "sitä ei soa tappoa, ta sitä ei vanhall aijalla tapettukana"
(elämää yllä pitäneet omat tavat).
150. "löjän vihkolla hivutti pois" (löjän=liman, rään, vrt. sammakon
nimet).
mordvalaiset kutsuvat sammakkoa
sanalla vatraks.
marit kutsuvat sammakkoa sanoilla
zava ja uzava.
marit kutsuvat konnaa sanalla munij.
udmurtit kutsuvat sammakkoa sanoilla
baka ja ebek.
udmurtit kutsuvat konnaa sanoilla
muvyrbaka, kötveskantem murt,
gyzkal, myles ja lesjantem murt
(haltijanimiä).
unkarilaiset kutsuvat sammakkoa
sanoilla beka ja gyepi beka
(b=v, vrt. veka).
unkarilaiset kutsuvat viitasammakkoa
sanoilla mocsari beka.
unkarilaiset kutsuvat kaivajasammakkoa
sanoilla barna asobeka.
unkarilaiset kutsuvat vuoristokellosammakkoa
sanoilla sargahasu unka.
unkarilaiset kutsuvat konnaa sanoilla
varangy ja varangyos beka.
ersalaiset kutsuvat sammakkoa sanalla
vatraksh.
ersalaiset kutsuvat konnaa sanalla
modavatraksh.
moksalaiset kutsuvat konnaa sanoilla
ljangar ja modan vatraksh.
marit kutsuvat sammakon laulua
sanoilla uzava mura (vrt. pyhille
eläimille sepitetyt laulut).
saamelaiset kutsuvat
rupista sanoilla konni
ja konnes (vrt.
rupikonna).
saamelaiset kutsuvat
rupista sanoilla robbai
ja robbas.
saamelaiset kutsuvat
hyppimistä sanoilla
saskat ja seske (viron
suskama).
saamelaiset kutsuvat
sammakkoa sanoilla cuabb
ja cuobbujielli
(jielli=eläjä).
saamelaiset kutsuvat
sammakkoa / sampoa sanoilla
cuobbo, cuabuj, cuabb, cuemb
ja ciembaj.
saamelaiset kutsuvat
kurnuttamista sanalla
rookkad.
saamelaiset kutsuvat
rupikonnaa sanoilla
ruebbcuabb.
saamelaiset kutsuvat
kurnuttamista sanoilla
ruovgad, ruovgam ja roukua.
saamelaiset kutsuvat
sampoa eli sammakkoa sanoilla
compoj, tsoobbe, tsuobboi,
tsuoppuo ja tsuoppoi.
saamelaiset kutsuvat
sammakkoa sanoilla
cuabui ja cuobbuu.
saamelaiset kutsuvat
kurnutusta sanalla
ruovgas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti