(inkeri), kyyhköi, kyyhkyine (karjala), kyuhköi, kyuhkyöi (lyydi), tsyhkyläine (vatja),
kyhklane, kyyhkyläne (viro), mettinen, toukomettinen, mettiäinen (suomi), meigas,
meikas, mehik, mehikas, moo (viro), mece, meca, per-mec, metse, metsa (mordva),
mecä (kantapermi), pormets (mordva, pulu), paltta (suomi), pallo, palta, palla, pallas
(vatja), pulu, pula, puli (suomi), gulnya, gulka (mordva).
1. marit pitävät valkoista kyyhkystä pyhänä lintuna, sukulaisena
ja onnen tuojana.
2. kyyhkysen laulun uskotaan tietävän huonoja ilmoja.
3. komien luomistaruissa alkuhenget Jen ja Omel luovat maan
kyyhkysen ja korpin hahmossa (kyyhkynen osallistuu luomiseen
tuomalla limaa "pimeyden ja usvan pohjasta").
4. "löyzin kyhkyläizem pezän" (pesii ihmisten lähellä).
5. "eigä tsigerdäned eigä mittä, mud urnid" (urnid, kevään ääniä).
6. "kadol va urnid, ne ei laulaned" (ääntelystä).
7. "katso gulut olah hyyräkkäzet, vihmaksini roih" (pulut apeita,
tietää sadetta).
8. "goluba" (pulu, vrt. kolpanen).
9. "golupkat kolmel karval puhutah" (kolmen värisiä).
10. "golupkad gulketetah" (ääntelyä).
11. "gulut gulketetah" (gulut eli pulut).
12. "myö potsotassa guluista piemmä" (pidämme, arvossa).
13. "kyyhköilinduine kyyhkytteä" (nimen alkuperää).
14. "avoi mi on äijy kyyhköidy" (äijy eli paljon).
15. "kyyhköi panou metsäs, kyy, kyy, kyy" (metsäkyyhkyt,
vrt. pulut).
16. "kyyhköi sanoo, hyy, hy, hy" (hyyhky).
17. mordvalaisten haltijat ilmestyvät kyyhkysten, sorsien,
kotkien, joutsenten ja pääskysten hahmossa (pyhiä lintuja).
18. mordvalaisen syntymänhaltijan Ange patiain uskotaan
ilmestyvän valkoisen kyyhkysen hahmossa.
19. mordvalaiset pitävät kyyhkystä tärkeänä ennelintuna.
20. moksalaiset kuvailevat kyyhkystä "ihmisen kaltaiseksi
pyhäksi linnuksi" (shkaen narmon, kohdellaan tasavertaisena).
21. moksalaiset eivät metsästä kyyhkysiä tai tuhoa kyyhkysten
pesiä ("vääryys joka ei unohtuisi koskaan").
22. moksalaisten taruissa kyyhkynen kantaa nokassaan tulta
(vrt. eläimiltä / haltijoilta saadut keksinnöt).
23. mordvalaisten taruissa kyyhkyset muuttuvat ihmisiksi,
leipovat laulaen kakkuja ja tarjoavat kakkuja lapsille.
24. mordvalaisten lauluissa nuori neito muuttuu kyyhkyseksi.
25. mordvalaiset yhistävät kyyhkystä morsiamen piirteisiin
(herkkyys, kiltteys).
26. erzalaiset koristelevat hääpiiraan (luvon´kshi) kahdella
taikinasta muokatulla kyyhkysellä (pidetään voiman ja sopuisan
elämän tunnuksina).
27. mordvalaiset pitävät talon lähelle tulevia kyyhkysiä huonona
enteenä (tietää vaaraa).
28. mordvalaiset ennustavat kyyhkysten lentosuunnasta ilmoja.
29. mordvalaiset kirjailevat paitoihin kyyhkysten kuvia (gulkan
pilgekit, kyyhkysen jäljet, patsianiat, kyyhkysen siivet).
30. moksalaiset pitävät kyyhkyjen kukertamista hyvän sään
enteenä (gulniatne moraikht, kyyhky kukertaa).
31. erzalaiset pitävät ikkunaan koputtavaa kyyhkystä kuoleman
enteenä (harvinaista).
32. marien luomistaruissa kerrotaan kyyhkysen pesästä
(luomiseen osallistuneita lintuja).
33. saamelaiset kutsuvat kyyhkystä nimellä duvva
(vrt. juva, tuva).
34. "karjassa ne lenti kaikittsi" (karjassa eli parvessa).
35. "gulu kahel karval puhuo, moizel harakan sullal läikkyjäl"
(puhuu kahella karvalla, sulkien väreistä).
36. "tyyvilöitä on kesyjä ja mehissä" (tyyvilöitä eli kyyhkysiä,
vrt. saamen tuva).
37. "se ku vettää sitä jurrikkattaa se männöö pohoisee" (tuuli
pohjoiseen, kyyhkyn äännellessä, vrt. jurrinen).
38. "toukkomettinen jyhmi" (mettinen, touko=kevät).
39. "kyllä tulloo kylömä ku kyyhkyine jyrryyttää" (jyrryyttää
eli kujertaa, vrt. pohjantuuli).
40. "kyy kyy kymmenem munnoo, kaa kaa kahteen katos"
(sanottiin laulusta, kyyh-ky-nen).
41. "nygy goluboa eule, on niidä harakkoida, voronoida, peätsöidä"
(goluboa eli puluja, pulut ja metsäkyyhkyt).
42. "kyyhköne oli vai yhten suarukan löydännyh, kogo muailman
käveli" (suarukan eli pienen saaren, luomistarujen jäänteitä).
43. "om miän ymbärissällä guluzie" (guluzie eli pulusia).
marit kutsuvat kyyhkyä sanoilla
irgede, gede ja kede.
marit kutsuvat turturikyyhkyä
sanoilla kede ja turgede.
marit kutsuvat pulua sanoilla
kögörtsen, pörkede ja yldik.
udmurtit kutsuvat kyyhkyä sanalla
dydyk.
unkarilaiset kutsuvat kyyhkyä sanalla
gerle (pulu=galamb).
ersalaiset kutsuvat pulua sanalla
gulka.
moksalaiset kutsuvat kyyhkyä sanalla
metse (vrt. mettinen).
marit kutsuvat pulua sanalla
kögörtseng.
marit kutsuvat sepelkyyhkyä
sanoilla kugede ja ir kögortsen.
marit kutsuvat kyyhkysten
kujertamista sanoilla kögörtsenvlak
vatsymatat.
moksalaiset pitävät kyyhkystä
(gulnya) pyhänä lintuna
(shkaen narmon) ja ihmisenä
(vahingoittaminen kiellettyä).
moksalaiset yhistävät kyyhkystä
onnelliseen perhe-elämään ja
taivaalliseen voimaan.
moksalaisten kirjailuihin kuuluu
kyyhkyn jälkiä (gulkan pilgekit)
ja kyyhkyn siipiä (patsianiat).
mordvalaiset sanovat gulniatne
moraikht (kyyhkyset kukertavat,
uskottu tietävän hyviä ilmoja).
marien pyhiin säveliin kuuluu
metsäkyyhkysen kukerrusta
jäljittelevä sävel.
saamelaiset kutsuvat
kyyhkyä sanalla duuvv.
saamelaiset kutsuvat
sepelkyyhkyä sanoilla
tealkkduuvv.
saamelaiset kutsuvat
kesyä kyyhkyä sanalla
duuvv.
saamelaiset kutsuvat
kyyhkystä sanoilla
tuvvaas ja tuvvaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti