Eläväiset: Tsiistikkä

torstai 8. helmikuuta 2018

Tsiistikkä

tsiistikkä (karjala), carkkus (saami).

1. saamelaiset kutsuvat vesipääskyä nimellä carkkus.

2. "kävelettä pallahin daloin sielä pihassa, dalad on russottu

kuin tsiistikällä" (russottu eli punaiset).

saamelaiset kutsuvat

vesipääskyä sanoilla

spabbalas ja spabbalaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

"Susi itki poikojaa, karhu kantamaisiaa, ojat täynnä onkiloja, lehot täynnä liekkuloja, ei oo kussa otuksen olla, villahännän vilkoitella".

"Halla hanhen hartioilla, talvi joutsenen takana".

"Käki tuo suven sanoman, pääsky päivän lämpimän".

"Kun kuovi kuikahtaa niin lumi luikahtaa".

"Vanhall on variksen silmät, kiäjen silmät neitosel".

"Varis sooraa lentää, öötä metsäs makajaa".

"Kanna korppi huoliani, harakka miun haluni, kylmä lintu kyyneleni, musta lintu muureheni".

"Tulloo päivä pääskysille, varpusille valkenoo, sirkkusille sirkenöö, miulle ei tule milloikaa, kurjalle ei konsakaa".

"Nuku nuku nurmiluntu, väsy väsy västäräkki, tee koivun oksalle kotisi, tuomen oksalle tupasi".

"Ilona käki metässä, lapsi pieni lattialla".

"Elonkäki etelästä, ilonkäki idästä, onnettoman luotehesta, varsin vaivasen pohjasta".

"Vesi vanhin veljeksistä, kiiski kaikista kaloista, mätäs maasta, paju puista, tiijainen metsän lintusista".

"Kalalokki maan luoja, pääskynen päivän tuoja, korppi yön koittaja, yölepakko päivän voittaja".

"Pääskylintu, päivälintu, se ihana ilman lintu, lenteli kesäisen päivän, sykysyisen yön pimiän, etsi maata maatakseen, murroo munitakseen, lehtee levätäksee, pessää pesitäksee".

"Kuret soita riitelööt, kuret soita, miehet maita".

"Mato musta maanalaine, kirjava kulonalaine, läpi mättähä mänijä, läpi pehon pistelijä, läpi kämmene kävijä, läpi aitoin ajaja, läpi kulon kuihkaaja, noisi puuta puremaa, haavan kuorta hakkaamaa, tamme kuorta taittamaa, lepä kuorta leikkaamaa".

"Kyymyläine, käämyläine, kyymyläihe kyntyvitsa, käämyläine kääntyvitsa, läpi mättään menijä, läpi puun puoittelija, hallama haon allain, kivenvieren kykkijäin, kannonvieren katsojain, jo miä käin siun kotonais, ja vaelsin vainioos, kivi konkkalo siun kotisi, hakokanto kartanosi, haon alus haltijais".

"Mato musta, maan allain, kirjava kulon allain, tuo siä mettä mentolasta, simaa tuo tosialasta, metoi keitä kielelläis, simoi suussaas sulata, saata suuren haavan päälle, viattoman sielun päälle".

"Kokkolintu, korpilintu, istuu meren kivellä, uotteloo meren ajoa, mitä tormi maalle tuopi, mitä vesi vierettelee, ku ei muuta, raaoin luuta, toukkajaa turoi mäelle".

"Sorsa soittaa, tikka tantsii, muut linnut iloo pittää".

"Ahven arka kyrmyniska, syksyt syvijä uipi, talavet rantosilla rapsehtii".

"Ampienem pimpienen, pien siveä lintu, pistä piikkis kiveen, katimeis kallioseen, elä minuo pistä".

"Impiäine, ampiaine, niekliäine, nuokliaine, sijo siivet, kytke kynnet, kiännä kärsä käppyrää".

"Metsä miulle mielen anto, susi suuren ymmärryksen".

"Susi käyköhön suruhun, karhu huolta kantamahan".

"Ampiainen ilman lintu, teki tuohesta talonsa, koivun kuoresta kotonsa, katajasta kartanonsa".

"Kärpänen kävylle syntyi, päältä ruokien kokija, makeoien maistelija, seinälle siristelijä, pöyälle päristelijä".

"Sammakko savesta syntyi, likasilmä liettehestä, länttäkorva lähtehestä".

"Korppi kolmen lemmon lintu, koottu koan noesta, syntynyt sysimäillä, kasonut hiilikankailla".

"Tiainen ilman lintunen, tiainen luojan lintunen, ensimmäinen veljistäsi, vanhin kansakunnastasi".

"Poron synty pohjasesta, kasvoi sarvet kalliosta, kippurat kiven raosta".

"Kuss on ohto synnytetty, kuusen kukkalatvan alla, pienoisen petäjän alla, keskellä otamäkeä, otavuoren kukkulalla".

"Tuulelt on penuen synty, ahavalta koiran alku, penun päivän paistamasta".

"Kun on suuret miun suruini, sekä mustat murheheini, kanna korppi huoliaini, kanna kaivohen syvään, kaivohon kalattoman".

"Käi sutena suuret metsät, karhuna kamalat korvet, otuksena ouot metsät, jäniksenä järven rannat, oravana puien oksat, kärppänä kämärän juuret, penikkana pellon reunat, itikkana hienot heinät, kyy-matona maan alukset".

"Kuin käki kukahtelloo, lintu laihe lauleloo, niin syvän pakahteloo".

"Tikka toukkia takou, punalakki puita lyöy".

"Kuu kiurusta kesäh, puoli kuuta peiposesta, västäräkistä ov vähäni, peätskyst ei ni päivöä, keästä ei ni keättävöä".

"Kuu on kiurusta kesäh, puoli kuuta peiposesta, viikko vittsalintusesta, väistärikist ei vähöänä, ta peätskysest ei päivöäkänä".

"Mie vaan kiurunna kiversin, sekä rakson rastahana".

"Tuohon lensiit luojoin linnut, jummaalan halatut hanhet, lensiit kuret kuuhuelta, pääsköilinnut päivyeltä, joutsenet meroin muista".

"Kanna, korppi, kaihojain, lintu musta, muurettain, kanna kaivohon syvvään, kaivohon kalattommaan, aivan ahvenettomaan, kui kannat kalallissee, kalat kaikki huolestuut, ahvenet alas männööt".

"Varpurikko neito nuori, meni lutava lehosta, varvikosta vastasehen, taittoi luuvan, taittoi toisen, taittoi kaksi kainaloa, lintunen lehosta lauloi, pieni lintunen pehosta, älä taita luutiainon, pilaele pehikkojain, missä mie yö makaen, pieni lintunen leppäen".

"Varrain ol varis jalalla, ennen muita musta lintu".

"Kanna, korppi, kaihojaini, musta lintu, murhettaini".

"Käi sutenna suuret korvet, penikkanna pienet metsät, karhunna kamalat metsät, kiurunna kiven alukset, kärppännä kämärän juuret".

"Emo juoks sutena suuret metsät, karhuna kamalat korvet, jäniksenä järven rannat, kärppänä kämärän juuret, oravana puiden oksat, matoisena maan alukset".

"Käki kukkui, maa kumai".

"Kuin käki kukahtelloo, kulta suust suitsuaa, sinisauvu sieramist".

"Kokko lintu korven lintu, kajava kavala lintu, kokko lintuin kuningas, kajava kaloin herra".

"Kokkolintu korpilintu, kokko korvele isäntä".

"Mato musta maan allain, kirjava kulon allain, toukka tuonen karvalliin, kaiken ilman karvalliin, kaiken heinän karvalliin, kaiken kastehen allain, konkelo on siun kottiis, lepän kanto on kartanois".

"Kunkan tien otan etteen, kunkan juonen juostassein, jos lähen jänön jälille, jänis peittää jälleen, jos käisin revon rekkeen, revoll on reki matala, istun ilveksen rekkeen, ilves vie isän kottiin, veikon maireen majoille".

"Emo läksi etsimähän, etsi suuret synkät korvet, maat mateli mauriaisna, kärppänä kämärän juuret, isoin vuoro etsimähän, isoin etsi suuret metsät, etsi sutena suuret metsät, karhuna kamalat metsät, jäniksenä järven rannat, penikkana pellon reunat".

"Emo läks etsimää, itikkana ilman lens, korppinna kumiat korvet, matoloina moaan alatse, kärppännä kämärän juuret, iso läks etsimää, juoks suten suuret korvet, kärppän käi kämärän juuret, moat matel mauriaissa, oravan lehot leviät, itikkan ilmat lensi".

"Kysyn kyntörastahalta, tiaselta tiiustelin, tianen miull tiion anto, kyntörastas raksutteli".

"Lennä lintu, kiiä korppi, kanna korppi kaihojain, lintu musta murhettain, kanna kaivoon syvvään, kaivoon kalattommaan, vai kannat kalallisseen, kalat kaikki huolestuut, ahvenet alas männööt, särjen lillit liukenoot, miun hoikan huolillain".

"Kysyn talvirastahalta, tiiaselta tiiustelin, kummin on parempi olla, kummin olla kuulusampi, tyttönn on isän kotona, miniänä miehelässä, tiijanen mulle tiion antaa, talvirastas raksuttelee".

"Kun mie oravana oisin, puusta puuhun putkastaisin".

"Kuku kultanen käkönen, kuku kullan kielellinen, helskytä heliä rinta, tinarinta riukuttele, oonko viikon villapäisnä, vain oon kassin kantajana, yhen vuuen vai yheksän, kahen vuuen vai kaheksan, vain oon puoli kymmenettä, vain ei täyttä tätäkään vuotta, vain oon täyen tämänkin vuuen".

"Hiiren poika naitettihin, ketäs häihin kutsuttihin, kurki häihin kutsuttihin, petäjä perehinensä, koivu urpolapsinensa, tiainen teki olutta, västäräkki vettä kantoi, kirppu pyyhki kiukuata, täi lakaisi lattiata, kurki hyppi, kärki tanssi, tarhapöllö pyörrähteli, hiiren häitä juotaessa".

"Mehiläinen ilman lintu, nouse siipesi nojahan, kanna mettä metsolasta, simoa tapiolasta".

"Mato musta maanalainen, kirjava kulon alainen, toukka tuomen karvainen, luulit puuta purrehesi, ja pajua pannehesi, et sä puuta purrutkana, ja pajua et pannutkaan, purit ihmisen ihoa, paina pääsi mättähäsen, purstosi lahoon puuhun, pillojasi piiltämään, töitäsi häpeilemähän".

"Souva, soutaja, venonen, souva suuren hauvin päälle, lohen purston punaisen".

"Kun mie suuren hauvin saisin, annan suolat soutajalle, pään perän pitelijälle, purstopuolen ruokkijalle, keskipaikkan keittäjälle, jäisin itse ihva ilman".

"Hylkenn on hyvää elleää, syöp kalan kaikenlaisen, vien juop vierestään".

"Kukkuiss on keäällä työtä, lintusella on laulajessa".

"Se käk on miu käkkein, mikä kukkuu kuulusast, mikä lauloo leppiäst".

"Ken on suolta suojan saantu, majan marja-kankahalta, se on suur suojaltaan, majaltaan on marjakarhu".

"Tuop on pohjolan emäntä, hiero kokon kopristansa, itsestäsä iskulinnun, otti leivon lentimet, sirkun siiville yleni".

"Kurki piästi kumman iänen, kuakkuri pahan sävelen".

"Siitä nuori Joukahainen, meni jouhissa matona, sykysyissä käärmehenä".

"Elköhön emoton lapsi, elköhön sinä ikänä, kuunnello kevät käkeä, päivän puolelta mäkeä, kyynärän ikä kuluvi, vaaksan vatsa vanhanevi, kuultuo keväkäkösen".

"Käki kukku neijellemme, neijellä lemmettömällä, toini kukku neijen auvon, neijellä auvottomalla, kolmas kukku neijen osan, neijellä osattomalla".

"Elikkä lihava lintu, eli armas alli parvi, niin sie lentoon leviä, ylähäksi taivahalle".

"Läksin lohen kuullantahan, eli harjuksen hakuhu".

"Läksin lohta kuultamah on, taimenta tavottamah on".

"Annikki soaren neiti, nousi lievon lentimillä, sirkun siivillä yleni, lenti pyinä pyhät purot, oravoina honkan oksat, kärppänä lehot leviet".

"Tuo vanha Väinämöine, otti han kokolta koprat, isot kynnet ilvekseltä, nousi lievon lenlimillä, sirkun siivillä yleni".

"Susi juoksi suota müöten, karhu kankasta samusi, suo nousi suven jaloissa, kankas karhun kämmen-päissä".

"Anna Ahti suuri hauki, tahi kaksi pienemäistä, annan suolet soutajalle, pään perä piteliällä, keski murun keittäjällä, rasvat rannan kiertäjällä, sappi ilman istujalla, maksat maalta katsojalla".

"Mujehetki, muut kalatte, rinnoin ruokoho tulovat, evin elvekehtelöuve".

"Tuog oñ liedo Lemmingöine, hiero kahta kämmendäzä, hükerdi molombieza, hiero ruskien oravan, oravaizen linduizeni, juokse vuara, juokse toine, jo vuaralla kolmannella, tuo sie käbüine miäildä, süö käbü käüvessäzi, toine tuo tullessazi".

"Mato musta maan alanen, maan karva, kanervan karva, kaiken ilman karstikarva, kulkia kulon alanen, läpi mättähän mäniä, puun juuren pujottelia, lahokannon kaivelia, mipä maiman moasta nosti, pilpakon pihan rikoista, kenpä käski, ku kehutti".

"Mäne, juokse hiijen hirvi, poro-pedra poimettele, lapin lastu tanderie, pohjom pistujä pihoja".

"Joutsenuot jumalan luomat, viekeä äijä tervehyisie, toatollani, moamollani".

"Jänis sanoi pojallansa, tule talvella tutukse, ota paita pakkaselta, uusi turkki tuiskuselta, lumen alla on unesi, lehvän alla on leposi, kuuntele siellä kupsavia, katsahtele kapsavia, hyvin jaloin juoksovia".

"Jänis sanoi pojallansa, elä mene mäkilöille, eläkä aukeilla ahoilla, siellä nälkäset näkevi, syövät kokot koukkunokat, harmaat havukat hakevat, pyssymiehet pyllistävät, kun näet lankat laitettuna, vivut on viritettynä, keännä kelkkasi takaisin, mene muilla mukka teillä, eli poikkene poluilta".

"Voi korppi lintuni, voi vaaka lintuni, ylähäksi näkiä, alahaksi katsoja".

"Ves on vanhin velleksistä, paju puista, mätäs maista, korppi ilman lintuloista, kiiski on vejen kaloista".

"Käymään on käki suotu, luotu lintu lentämään, iäksehen ilmaselle, kuuksi päiväksi kululle".

"Tikka se toukkia takoo, punalakka puita lyöpi".

"Herheläini on hiitten lintu, kanto keärmehen kähyjä, tsisiliuskon siemeniä, sammakon salavihoja, meheläini oli meitten lintu, toip on tuolta voitiet, yheksän meren ylitsi, meri puolen kymmenettä".

"Mehiläinen mejän lintu, herhiläinen hijen lintu, kärpäinen jumalan luoma".

"Susi juoksi suota myöte, karhu kankasta samosi, suo nousi suven jälillä, kankas karhun kämmenissä".

"Korpp on lemmon hiien lintu, kerätty on kekälehistä, sysipuist on synnytetty".

"Ihveniä, ahvenia, kaikkia veen kaloja".

"Haukine kala halie, vieläpä sielä venkale, joka uija luijottavi, soari soaren, niemi niemen, sat on soarien väliä, tuhat nienten tutkelmoita".

"Haukine kala halie, kuujane kala kulie, siikan on kala silie".

"Sai siitä lohen punasen, kirjo kuujan kämähytti".

"Repo juosta reyätteli, päässä vaaran vaaputteli".

"Kun lähen ohon oville, karvaturvan kartanolle, niin mä honkia kumarran, havu latvoja haloan".

"Poropeura, hiitten hirvi, poron synty on pohjosesta, kasvo sarvet kalliosta, kippurat kiven raosta".

"Lähen hirven hiihäntään, jalopeuran jaksantaan".

"Poron on synty pohjolassa, kasvo sen sarvet kalliosta, kippurat kiven kolosta, siellä ne antajat asuvi, elelee emäntävaimot".

"Terveh, ohto, tultuosi, mesikämmen käütüösi, urohoisehe väkehe, miehisehe joukkioho, mettsolam metini neiti, salo-koarteñ vaimo kauñis, silkki sillakse sivalla, kulta-lanka portahakse, poikki pohjolañ jovesta, jotta ohto tulla saise, mesi-kämmeñ tänne käüvä, miehen ettsivän esillä, aina käüvän askelilla, ilmañ voan nüt laulelemma, ilokse inehmisillä, metsäñ kuuluñ kuñnivokse".

"Korp on konnasta suvettu, ilo-lintu ilkiestä, konnan korppi, lemmon lintu".

"Lenti korppi korskumalla, latvalintu laulamalla".

"Oravani, kummun kukka, lehon leppiä eläjä".

"Oravainen, ortajainen, puun puria, puhtahainen, kuusen kulta, kukkurainen, kävyn syöjä, käppähäinen".

"Oravainen, värtäjäinen, metsän valkie vasanen, puun puria puhtahainen, korven kirjo lähtemäinen".

"Korppi, hyvä lintu, kiiverräti, kaaverrati, kuperra kala konttiis".

"Kurja kuikka, kaiho koakku, lähtieksehe on lupautu, tullakseh on toivottihe".

"Ohtoni, metän eläjä, tarhan täyteini tapio, en mie kiellä kiertämästä, kiellän kielin koskemasta, yhet maat, eri evähät, suurilla suon selillä, aholoilla aukeilla".

"Ohtoiseni, lyllyiseni, keännä kaiat kanta-peäsi, viisi kynttäsi vipuo, pohjosehen mennäksesi, siell on luutonta lihoa, suonetonta pohkiota, syyä miehen nälkähäisen, haukata halun-alasen".

"Ohtoni, metän eläjä, mesikynsi metsolainen, vannokkama veljexyttä, tekkämä lujan tekoa, minun itseni iäx, minun poian polviaxeni".

"Joutsenet jumalan luomat, sanoot äijä tervehyttä, toatollani, moamollani".

"Soa käki kultarinta, joka kuusen kukkumahan, joka lehvän laulamahan".

"Parempi minun olisi, parempi olettelisi, hukan huiskavan jälillä, aina käviän askelilla".

"Mi on veissä vein kaloja, kuusin evin kulgijoida, kaheksin karehtelija".

"Madosen on moan alane, kulgija kulon alane, pane peäs on mättähäse, anna männä matkamiehen".

"Meheläine on ilman lindu, män on lennä leühüttele, ulittsi meren üheksän, meri-puolen kümmenettä, siib oñ taivoista tabuais, toiñ om merda kuobuaize, päiväizen om piä-lakattsi, kuudamaizen kulmaizittsi, odamaizen olga-päittsi, kassa händäzi medehe, kieles oñ tügi medehe, tuos om medoilam mezie, tabavoilan voidimie, kibehill on voidimiksi, tulem pahoille parendimiksi".

"Vuapsahaine on vuaga lindu, ot omas, peri pahasse, vaskizeh oñ vattsahasse, kuldaizeh on kulkkuhusse".

"Korppiseni, lintuseni, loatumoinen lakloseni".

"Ohtonen on metsän emäntä, kaunis karva kulleroinen, isä on puolta hongatarta, emä on puolta ryöhkötärtä".

"Kussa otso synnytetty, harvakarva kasvatettu, siitetty sini saparo, tuolla on otso synnytetty, harvakarva kasvatettu, siitetty sinisaparo, juuressa nyrynärehen, vieressä vihannan viijan, alla karkean karahkan".

"Kurgi laski suuren kulkun, vägi lindu vällän eänen".

"Meheläinen meijän lindu, mäne kunne meäreän, käy kunne käsketäh, ota vassat siivikse, labiaiset purstokse, tuo mehtolan mesiä, tabivolan voitemia, joutsenen kynän sijoista, allin kielen kandomista, kibeille voitimiksi, pahoille parentimiksi".

"Piened mutid pirskamah, lahnan-kalad laimamah, lohen-kalad loigamah".

"Oravane oksal oijendeli, varbasile varusteli".

"Oravain on oigiaine, metshän valgia vasaine".

"Puuttu pursi Väinämöisen, takeltu veno jumalan, ei tieä kivelle vain haolle, hauin suuren hartioille, vesikoiran kokkaluille".

"Kokkoseni, lintuseni, lupista korvas luppaseh, silmät sirkkuhun vetäse".

"Oi sie mado moan alainen, kuka siun kulosta kutsu, heinän juuresta herätti".

"Keärmis tiellä keänteleikse, sada silmeä sivulla, tuhat kieltä peälailla".

"Kukus, kultanen käkönen, helkyttele, hietralintu, kukus kultanen osanen, siksi ilmasta ikeä".

"Lenti joutsenut jokehen, lintu viisas virran päälle".

"Lennä, pääsky, päivän alle, ota kuppi kuun kylestä, kauha päivän kainalosta".

"Kävitkö eglen metsässä, kävin ennen, vain en eglen, mitä kuulit käyessäni, sirkka sirketti metsässä, pieni lintunen pesässä".

"Mitä tiitität, tianen, lintu tuima, tuikuttelet".

"Konnan korppi, lemmon lintu, ilkiästi ilman lintu, kekälehist on kerätty, pää pantu pataranista, silmä kukkulakivestä".

"Oravaine oigiane, metshän valgia vasaine, levähtele lehväsillä, ojendele oksasilla".

"Ihvenyöni, ahvenuoni, ota onki, syöpä sättä, koppoa miun kovera rauta, näppeä miun näveri, miun on maimani makea, miun on siimani sileä".

"Ohtoseni, lintuseni, mesikämmen källervöinen, pois poroile näiltä mailta".

"Otsoseni, lintuseni, karvakämmen kaimaseni, miss on otso synnytetty, karvajalka kasvatettu, pienoisen petäjän alla, viien villavaipan alla, kuuven kultalehvän alla, kyllä mie tiijen sukusi, honkatteren huolittama, tuomettaren tuuvittama".

"Kuku, kuku, kuldukägi, helävytä, helei lindu, mingo minä vuozii elänen, se kerdaizii kukahtai, kuku, kuku, kuldukägi, älä minuu kielasta".

"Kuin on tavi poikiahan, sorsa hautomaisiansa, koskelo kovaosainen".

"Lentipä tuohon kolme käkeä, kudam kukku ohkotellen, se oli ylen osaton, kudam kukku leiletellen, se oli leina leskivaimo, kudam kukku ilotellen, sill oli iloelämä".

"Kudain kukkui armon, armon, se oli isoni kägö, kudain kukkui lemmin, lemmin, se oli emoni kägö, kudai kukkui sulin, sulin, se oli sulhoni kägönen".

"Pääskyn pienillä sulilla, varpusen vipusemilla, hyvän linnun höyhenillä".

"Lokki luopusa emäntä, kajavainen vaimo kaunis, vastatuulehen elävi".

"Lokki luoolla elävi, kalan syöjä kalliolla".

"Suu suella, pää revolla, mieli metsälintusella".

"Kala kuldane kudoopi, lohenkala kargasoopi".

"Korpilla on nenä kovera, varixella vallan nokka, jos on kannat kaihojani, murehia, lintu musta".

"Ampiainen, ympiäinen, siipi taivasta tapaa, toinen vettä piirtää".

"Mato syöpi muan vihat, sammakko veen vihat, kusiainen puun vihat".

"Lenti kokko koilta ilman, havukkainen alta taivon".

"Hyvä on hylkeen ellääk, viereltään vettä juopi, luotaan lohia syöpi".

"Kurki laski suuren kulkun, väkilintu äänen väljän, parkasi pahan sävelen".

"Tsuklina tsukeltelemma, allina alentelemme".

"Tiutoi tsirkkuni salosta, pieni lindu penzahasta".

"Minä laulan liirattelen, kuin vetonen vierettelen, kuin rastas lahossa laulo, taikka puussa tuorehessa, kärki hongan konkelossa, koskelo kiven kolossa".

"Allit laulavat lahella, joutsenet jokien suussa, vesilinnut päällä virran, kuikat selvillä selillä".

"Hauki hauilta kysyvi, kala toiselta kalalta, kunnekas kulet kutuhun, menet määhnän heitäntäh".

"Saapi pyyt pyhää piteä, oravat olla jouten, jätän maat matoin maata, lehot ilvesten levätä, pellot peurain piehtaroia".

"Siellä laklat laulelivat, vesilinnut veisaeli".

"Käkesin käkösen naia, kuletella kukkulinnun, ei saanut käki kätehen, kuuletella kukkulintu".

"Sirkka sirkotti metästä, pieni lintu pensaasta".

"Jos minä käkenä oisin, kukkusin jokahi kuusi, joka lehto leikin löisin".

"Ilona on käki metässä".

"Kiiskinen kaloista vanhin, tiainen lintusista, sisilisko moan madoista".

"Honga puista vanhin, ahven kaloista veen".

"Antoko jumala ahmon, vaiko ilveksen, moan isännän".

"Ampijainen, pieni lintu, lahokannossa pesäsi".

"Tyost on synty sysmäläinen, mato musta muanalainen, tuokko tuonen karvallinen, alta mättään meniä".

"Mato musta, kyy viherä, ala mättäin meniä, päältä turpein tulia, puun juuren pujottelia, mua isäs, mua emäs, mualla yhellä eläjä".

"Mato musta maanalanen, sinervä kanervan karva, läpi puijen pujottelia, läpi mättäin meniä".

"Mato musta, maan nuora, toukka tuomen karvallinen, maastapa sinäi synnyt, maasta on kaikki maan matoset, kirjavatki käärmeetki".

"Tieän, ohto, synnyntäsi, karva jalka, kasvantasi, miss out, ohto, synnytetty, karva jalka, kasvatettu, suon navoilla, maan navoilla, kirjokangasten perillä, kengällä korian kuusen, kataikon kainalossa, närän pehkon perässä, miss on into annetuna, taivo tähtien seassa, otavaisten olkapäillä".

"Mis on ohto synnytetty, mesikämmen käännytetty, luonako kuun, tykönä päivän, otavaisen olkapäillä, sieltä muahan laskettiin, kultasessa kätkyyssä, vitjoissa hopeisissa".

"Paju ennen puita synty, paju puita, mätäs maita, tianen ilman lintusia, ohtonen metsän omia".

"Haraka havaitsemah, mustalinun muistama".

"Kuku, kultanen käkönen, kuku aina aikannais, hellittele hetkilläisi, huolet kuku huviks, ikävät iloksi laula".

"Hanhi miusta haihtui, läksin tuota etsimää, tästä lensi leuhotteli, toinen siipi moaata siirsi, toinen taivaista tavoitti, mie taas tavoittamaa, etempäntä etsimää".

"Kuka o suolla suojan saanut, majan marjakankahalta, se o suuri suojaltaan, majaltaase marja karhu".

"Pyy leholla pyllitteli, sini-siipi, vaski-varvas".

"Hyvän linnun höyhenistä, hyvän joutsenen sulista".

"Joutsenet pesiää pelasti, emo vaaralta varjeli".

"Koskessa joen kolossa, alla virran pyörtehessä, soreasti uivat sorsat, kaunihist meren kajavat, meren kutkat kummemmasti".

"Tikka tiukku kultarinta, paljo on tikalla huolta, paljo on huolta huokumista, kuhu hää kulkoo salloo, kuta kuusta kolkuttaa".

"Hyppäsi lohi meressä, kala kirjo kimmerteli, kuuja kultainen kuperti, aavalla alue järven, meren sintävän selällä, ulapalla aukealla".

"Sanoi nuori Jougamoinen, tiijänpä tiaisen linnukse, kiiskisen vesikaloikse, viherjäisen kiärmehekse".

"Laulaa nuori Jougamoni, sorzazen oni soili, laulaa vanha Väinämöni, haukkazen oni havuili, sorzazen on sorraldaa i perraldaa, laulaa kondiehuon on korbiloili, seni nuori Jougamoni, sorraldaa i perraldaai, laulaa vanhaa Väinämöistä hukkazeni on reunahi".

"Seäl on luopuu lohesta, erota emäkalasta".

"Lähti hirvi hippomahan, poro peura potkemahan, vasten soita, vasten maita, vasten varviko mäkiä".

"Kuu kiurista kesää, puoli kuuta pulmusesta, viikko vitsa lintusesta, tuskin päivä pääskysestä, västäräkistä vähhääkiää".

"Itikainen ilman lintu, älä sie pure minua, mie oon tehty tervaksesta, hongan oksista hosuttu".

"Lauloin laavuilla sanoilla, kesälinnun kielosella, sulalinnun suukkosella, käen kultasen tavalla, kukunnalla kultarinnan, kukuin mie kuuella tavalla, seihtemällä kielosella, allin kielellä akoille, kiurun kielellä ukoille, linnun kielellä likoille, niinkun rastas rallattelin, lapsi rahvahan ratoksi, nuoren kansan kunniaksi".

"Näi se enne lintu laulo, paukutti pakastiane, koskessa kive kolossa, virra alla viettehessä".

"Tule tänne, pieni lintu, lennä tänne, lintu rukka, haastele halusi mulle, ikäväsi ilmoittele, miepä haastelen sinulla, haastan mielihaikiaksi".

"Pohjan ukko, pohjan akka, pohjan entinen emäntä, hukan suuta sulkemaah, penin kieltä peittämääh, jott ei koira kohti hauku, ei haukkuis joka havua, joka lehvää liekuttaisi".

"Penu pieni koiraseni, aivan harras haukkujani, tule minun turvikseni, metsolahan mennessäni, kule koirani keränä, vieri villakuontalona, itse mie kulen kuvana, lennän kylän kyyhkyläissä".

"Peäskyläinem pieni lintu, lenteen noverteloo, notkoin noroja myöte, mäkiil lakija myöte, tuo sannam merestä soatto, päivärinnallem mäjelle, tuosta puut ulos puhaltu, varvut ilmolle valuvat".

"Jänis sanoi pojaleen, luai lumeh uunisia, siel on puhtas, kaunis kammarine, kapsehtia kammarissa, elä katsho katkerutta, talviruuvan rumevutta, jäystä jäihistä kojua, valitse huavan varboja, kui se lämmin lähestyyppi, kevätilma keikahtaappi, sittä tuloo kelboruuvat, kukkaruuvat kunnolliset, lehtiruuvat lemmelliset, neb on kaikki helpot syyvä, kuin on kesä keikahtaabi, syysilmat synkät tuloobi, opi otran halmeita, hae naurishalmeita, katsho kaurahalmeita, ruishalmeheh rubie, siel on siulla leboleibä, siel on siulla rauha raju, näjet siivil lendäjän, peity muah hyvästi, näjet jaloin juoksijan, siit luotu jalkohis lujasti, siul on jalat jalot, aivan angarat ontimet, joilla suat hyvin hypätä, kelbolailla keikutella".