(saami), lodo, ludo (mari, sorsa), lont, lunt (mansi), lont, tunt (hanti), lud (unkari), lunta
(kantaugri), lakla (suomi), laklut, lagla (karjala), lagle (viro), loyal, loyol, läk-lont (hanti),
hanhi (suomi, karjala), hanh (lyydi), haneh, handez (vepsä), ane (vatja), hani, haah (viro),
cuenj, cuanja, cuonji, cuannjagas (saami), nab (selkuppi), jabta (nenetsi), doto (enetsi),
deptu, jabtu (nganasani).
1. hanhia pidetään enteiden ja uutisten tuojina.
2. mansit pitävät hanhea Maailmaa-katsovan-miehen hahmona
(ylisen haltija, kuvat hanhenhahmoisia, kutsutaan hanhi-ruhtinaaksi).
3. mansien mukaan hanhet tuovat tullessaan lämmön ja uuden elämän.
4. hanhien uskotaan johdattavan kesyt eläimet pois talveksi.
5. hanhenlihaa pidetään haltijoiden lempiruokana (syödään höyryn
noustua, höyryn uskotaan kutsuvan haltijat).
6. hantien mukaan ylisenhaltija Sänko ilmestyy hanhen hahmossa.
7. hantit pitävät hanhia joenhaltija Ort-ikin hahmoina.
8. komit pitävät hanhea ja kuikkaa luojahenkien hahmoina ("hanhi ui
alkumeressä, munii munan, kuikka sukeltaa munan meren pohjasta,
särkee munan, munan yläpuoli muuttuu taivaaksi, munan alapuoli
muuttuu maaksi").
9. selkupit eivät syö hanhen lihaa.
10. selkupit pitävät hanhea ihmisen sukulaisena.
11. mansit pitävät naarashanhia syntymänjumalatar Kaltas-ekwan
hahmoina (hanhia ja jäniksiä).
12. mansit pitävät hanhia Mir-susne-xumin hahmoina ja välittäjinä
keskisen ja ylisen välillä (maailmaa-katsova-mies).
13. hantit pitävät naarashanhea yhtenä totemistisista sukulaisistaan
ja toisen alkuheimonsa perustajana (puolet suvuista hanhesta
polveutuvia).
14. "ne hanahet lentää samassa asenteessa kun kurijet ja jouttenet"
(asenteessa eli muodostelmassa).
15. "soris soril lintusei, iellimäine jälkimäiseks, jälkimäine iällimäiseks"
(hoettiin muuttavia hanhia katseltaessa).
16. "ne on semmossii harmettavii, hanhattaavat männessää" (nimen
alkuperää).
17. "talaven hanhi tuop" (lähtiessään).
18. "vissii talvi tulloo jo ko hanhet lentäät nii allaattai" (lentokorkeudesta
ennustetaan).
19. "hanhe jo menevä eteläissem bäi" (hanhien lähtö).
20. "hangen aekana tännet tulloo hanahet ja jouhtenet sieltä lämpömoasta"
(hanhien paluu, vuodenvaihteet).
21. "hanhed ne on sured linnud" (hanhien koosta).
22. "sur partti haneita lens" (partti eli parvi).
23. "linnut lennetäh juonessa" (linnut eli hanhet).
24. "harvoin hanhi vierahina, senki suurella suvella" (hanhen luonteesta,
välttelee ihmisiä, vrt. rauhoitettu joutsen).
25. "keviällä tullah tänne hanhet" (kevään ihmeitä).
26. "hanhet eletäh suoloissa, suurissa metsissä" (hanhet eli metsähanhet).
27. "joutsenen kynäs lumi, hanhen varbahas hallu" (talven tuloon
yhistäminen, vrt. kesän tai lämmön haltijan poistuminen).
28. "kevätkezäz näit hanhii, sid enämb ei nävy" (pesimään katoaminen).
29. "hanhet keviäl i sygyzel lennetäh meis piälitsi" (vuodenvaihteet).
30. "annas hanho siivittäsi, lakla laakamoisiasi" (hanhen nimiä,
hanho=uroshanhi).
31. hanheen yhistetään monia naisten nimiä (hanna, hanne, jatta, lotta,
linda, anne, anna, anni, anja).
32. nganasanit kutsuvat hanhea nimillä deptu ja jabtu.
33. enetsit kutsuvat hanhea nimellä doto.
34. nenetsit kutsuvat hanhea nimellä jabta.
35. selkupit kutsuvat hanhea nimellä nab (naabi=muna).
36. hantit pyytävät linnuista hanhia, riekkoja ja sorsia.
37. hantit pitävät hanhea yhtenä totemistisista suvuistaan (por-heimo).
38. hantien hanhisuvun suojelushenkiin kuuluu Ajlut-iki (sepelhanhen
-vanha-mies).
39. hantien hanhisuvun suojelushenkiin kuuluu sak-voj (punakaulahanhi)
jonka naispuolista ihmishahmoa kutsutaan nimellä Hotn-imi (haltijan
kuvaa säilytetään kotona).
40. hantien hanhiemon Hotn-imin pyhäkkö sijaitsee metsässä (hoitajana
hanhisukuun kuuluva perhe, hoitajan tehtävä periytyy perheen sisällä).
41. hantien toisen alkuheimon (mos) uskotaan polveutuvan naarashanhesta
(mosit pitävät itseään sirompina, kauniimpina ja älykkäämpinä kuin
karhusta polveutuvat porit).
42. hantit pitävät luojahenki Num-torumin seitsemättä poikaa (Al´val)
hanhen hahmoisena.
43. moksalaiset ennustavat hanhien lennosta talven tuloa (alga etaikht
virmatsikhne, kurok lov prai, hanhet lentävät matalalla, lumi tulee pian,
alga=hanhi).
44. marit kutsuvat hanhea nimellä kombo (kajak kombo=villihanhi).
45. marit pitävät hanhea hyvänä lintuna (auttaa tarujen henkilöitä).
46. marien taruissa hanhet kantavat selässään ihmisiä.
47. saamelaiset kutsuvat hanhia nimillä cuenj, cuonja ja cuonji
(vrt. senja, sonja, sanja, sanna, sanni, senni).
48. saamelaiset ennustavat hanhien saapumisesta talven päättymistä
(vuodenvaihteen lintu).
49. inarinsaamelaisilla on 25 hanhen mukaan nimettyä paikkaa.
50. saamelaiset kutsuvat kiljuhanhea nimellä giljobaš (vrt. kiljunen).
51. saamelaisilla on hanhelle oma livde eli joiku (cuanja livde).
52. "cuannjagâš, cuannjagâš, lal-la-la-lal-laa, te tot jo te kirda, laal-la
lal-laa lal-laa, olgoenâmaida, loddelos jo vel jo, lal-la-la lal-laa, lal-la-la
lal-laa, kale tot jo uaina, keädas tot mana, laal-la lal-laa lal-laa, laal-la
lal-laa lal-laa" (hanhi, hanhi, niin se jo niin lentää, ulkomaille, lintunen
jo niin jo, kyllähän sen jo näkee, kesään se menee, hanhen joikua).
53. "hanhed lugletetah mennäh" (vrt. lakla).
54. "ne mäni suurissa parvissa ne hanhetki kul lähettih" (suuret parvet,
ennen sukupuuton partaalle ampumista).
55. "parvi parvel lennetäh linnut" (linnut eli hanhet).
56. "partii linduu lendäy" (partii eli parvi).
57. "harvoin tessä hanhet lauloi, jouhtenet sinä ikene, lokit luuolle asuupi,
sorsat saarten kainalossa" (hanhet, jouhtenet, lokit ja sorsat, totemistisia
sukuja).
58. "no se kankhautti sitte kurkusta hään, se oli vaarosillansa hään"
(kankhautti varoitushuudon, vrt. kankhi).
59. "se on niiv viisas lintu, kyllä ne on niin keksikkäetä" (viisas ja kekseliäs,
toteemieläinten piirteitä).
60. "karski elävä s oon hanhi, mutta s oon hyvä kessuinthuun" (karski
eli arka, hyvä kesyyntymään).
61. "met sitte otima sen hanhin ja kesutimma sen" (kesytetyt hanhet).
62. "suora kettinki" (lentokuvioita).
63. "haarakettinki" (haarat ja suorat).
64. "lähtee kettinkilentona" (kiljuhanhet syksyllä, lentäessään Lapista
Hailuotoon).
65. "tuoss oli eiless oamuna hanahie rantalietteellä, ne o joataneet
vahvoja polokuja rantasosekkoon" (jaataneet polkuja rantaan).
66. "nousee maale piilhonki, jalkava se on sieläki" (hanhien tuntijat).
67. "suvi hanhen hartioilla, talvi joeksemen takana" (suvi ja talvi,
hanhi ja joutsen).
68. "tuosta kun hanahiparvi meni niin siiven johina kuulu" (parvet,
kadotettua suomea).
69. "siinäp ol lintuparvi ja emäjoho oekkee" (emäjoho eli jono).
70. "halla hanhen varpahilla, lumi joutsenon jälessä" (suvilintujen
poistuminen, vrt. suven poistuminen, päivän poistuminen).
71. "hanut parvesta pakeni, joutsi juoksi joukosta" (hanut ja joutset,
vrt. hannu).
72. "jousihanahi" (merihanhi).
73. "hanhiraipat ko on lentäneet pohjoisest etelää tulloot hallat ja
joutsenraippoin jälest tulloo kohta lunta" (hanhiraipat eli parvet,
lähteneet ennen joutsenia).
74. "hanahet oli aina lumireen tapasisa juonteisa" (juonteisa eli
jonoissa).
75. "ne juonossa kulukkoo" (juonossa eli jonossa).
76. "sillon ne oo, sitte jurrouneet ne on syöneet syöntinsäj ja sitte
makkaavat ovat niinku huoletonna miessä" (makaavat huolettomina
aamuyöllä, hanhia läheltä seuranneet).
77. "oikeil lähit että maa jytisi" (parven lähtiessä lentoon).
78. "männiit nii jälekkäi, ne sai lukkee joka ainovan" (lukkee
eli laskea).
79. "soris soril lintuisei, iellimäine jälkimäiseks, jälkimäine
iellimäiseks" (hoettiin hanhien lentäessä).
80. "nii koval kaakatoksel tulliit katsomaa" (hanhet minua,
vrt. kesyt hanhet).
81. "yksi eellä semmosessa kaarrossa" (lensivät hanhet).
82. "kyllä tällä perukan kahalolla on komokkaita" (komokkaita
eli merihanhia, vrt. komonen).
83. "harvoin hanhi vierahina, senki suurella suvella" (harvoin
nähty, metsähanhet).
84. "hanhi tooze sihahtau" (ääntelyä).
85. "yhteh ryhjäh linnut kerrytäh saloil, a kylien kohal parvelleh
lennetäh" (kerääntyvät saloille, metsähanhet, ryhjä=joukko).
86. "hanhed roglotetah syystsurah lämmäh moah mennez"
(lämpimään maahan mennessään, vrt. rokonen, rolonen).
87. "romisku" (sepelhanhi).
88. "ne kul lentäy sitä ratoa niinkun tuo mi on taivahalla se rata,
semmoini valkie rata" (lentävät linnunrataa, vrt. lintu=hanhi).
89. "taivahan rajal hanhed lennetäh lulletuksen kel" (taivahan
rajalla, vrt. ylisen henkiin yhistäminen).
90. nganasanit pitävät etelää tarunomaisena "hanhien maana"
jonne noidat matkaavat lintujen hahmossa (maahan johtavan
kolon lähellä istuu vanha nainen jota pidetään tärkeänä haltijana,
vanhan naisen häiritseminen / huomaamatta jättäminen (ohi
lentäminen) johtaa noidan tehtävän epäonnistumiseen).
91. nganasaninoita eläytyy hanhien elämään linnun hahmossa
liikkuessaan (laskeutuu rauhalliseen paikkaan välttyäkseen
metsästäjiltä).
92. mansit kutsuvat hanhien vanhinta nimellä Lunt-oter
(uskotaan elävän lintujen eli hanhien radalla).
93. enetsit pitävät hanhea yhtenä totemistisista suvuistaan
(dotu mugadi, metsään yhistetyn mugadi-heimon alasukuja).
94. nenetsinoitien ottamiin hahmoihin kuuluu hanhi ja tulen
kipinä.
95. hantien suojelushenkiin kuuluu Aj-lut-iki (valkoposkisen
-hanhen-vanha-mies, suojelee koko sukua, yksi perheestä toimii
haltijan kuvan (lux xor) pitäjänä, kuvaa säilytetään pyhässä
nurkassa, suvun pyhät esineet pyhitetään kuvan avulla).
96. hantien suojelushenkiin kuuluu Sak-voj (punakaulahanhi,
mos-heimoon kuuluvan sana-joxin (jox=joki, jokikunta)
suojelushenki).
97. hantit kutsuvat pienintä hanhea / punakaulahanhea nimillä
sak-voj ja sag-woj (vasara-eläin).
98. hantit kutsuvat hanhea nimillä lut, lunt ja lont (vrt. ääntely,
vrt. luttinen, lunttinen, lonttinen).
99. nenetsit kutsuvat hanhea nimillä japtoo ja jabto.
100. nganasanit kutsuvat hanhea nimellä djeptu.
101. nenetsit kutsuvat hanhea nimellä api xalaqku (xalaq-ku,
vrt. sukulaisnimet).
102. enetsit kutsuvat hanhea nimellä dotu (d=j, vrt. jotunen).
103. nenetsit kutsuvat hanhea nimellä yabto (y=j, vrt. yabta=kapea).
104. selkupit kutsuvat hanhea nimellä töka (lintu=surim, ö=o,
vrt. tokka).
105. "hanhi tsotsottau" (ääntelyä).
106. "diga on valgie i harmaa" (kesyhanhi, tika, jika).
107. "taivahan rajal hanhed lennetäh lulletuksen kel" (vrt. matalalla
lentävät joutsenet).
108. "täyves heyhtenez on lindu" (täydessä höyhenessä, vrt. sulkasato).
109. "lammissa kolme hanhie uip" (hanhilammet).
110. "lindu poigie veätteä" (lintuemot).
111. "parven viättäi lindu ezmäizikse lendäy" (parvea vetävä lintu,
vrt. vahvin, vanhin).
112. "vezilinduloja vielä on hanhi, musta hanhi on" (mustat hanhet).
113. "ta niitä kun on siitä äijä ni ne kun siitä jokahini vuorostah sanou,
ni se on siitä semmoini eäni jotta kuuluu" (jokainen sanoo vuorollaan,
vrt. laulaa).
114. "änkkähyö kävelöö" (vrt. ankan lailla).
hantien ob-joen haltijan
Ort-ikin uskotaan liikkuvan
hanhen hahmossa tai hanhen
siivillä istuen (kutsutaan
Hanhi-hengeksi).
mordvalaiset kutsuvat hanhia
sanoilla gala, giga ja diga.
udmurtit pitävät hanhia
ihmisten lähettiläinä jumalille
(ilmoittavat uhreista tai
saattavat annettuja uhreja).
udmurtit pitävät hanhia
yhtä pyhinä kuin päivää
ja kuuta.
udmurtit kutsuvat linnunrataa
villien hanhien tieksi (luddzh
azheg-lobonsjures).
marit kutsuvat hanhea sanalla
kombo (naarashanhi=ava kombo).
marit kutsuvat villihanhea sanoilla
irkombo ja jumankombo.
marit kutsuvat metsähanhea sanoilla
kajikkombo ja kajukkumbo.
marit kutsuvat kiljuhanhea sanalla
izigajkombo (pikkuhanhi).
marit kutsuvat punakaulahanhea
sanalla kugusue.
marit kutsuvat merihanhea sanalla
surgombo.
udmurtit kutsuvat hanhea sanalla
dzazeg.
unkarilaiset kutsuvat hanhea sanalla
liba (vadliba=villihanhi).
ersalaiset kutsuvat hanhea sanoilla
gala, diga ja matsej.
moksalaiset kutsuvat hanhea sanoilla
gala ja matsi.
marit sanovat kajykludo juzyshto
tsytskalta (hanhet lentävät taivaan
läpi).
moksalaiset sanovat alga etaikht
vir matsikhne, kurok lov prai
(hanhet lentävät matalalla,
lumi tulee pian).
saamelaiset kutsuvat
parveilemista sanoilla
eomestid ja eoomeest.
saamelaiset kutsuvat
lyhytnokkahanhea sanoilla
vuänkosnjuunncuanj
(njuunn=nenä, nokka).
saamelaiset kutsuvat
merihanhea sanoilla
miarrcuanj.
saamelaiset kutsuvat
kiljuhanhea sanoilla
miarrcuanj.
saamelaiset kutsuvat
metsähanhea sanoilla
cuanj.
saamelaiset kutsuvat hanhea
sanoilla euaja, euanja ja euanjaa
(eu-anja, anja=äiti, emo).
saamelaiset kutsuvat kiljuhanhea
sanoilla laavlaeuaja.
saamelaiset kutsuvat
merihanhea sanoilla
miarrcuanj.
saamelaiset kutsuvat
hanhea sanoilla
cuenj ja cuanj.
saamelaiset kutsuvat
hanhen rintaluuta
sanoilla euannjaaeuarvi
(käytetty johonkin).
saamelaiset kutsuvat
hanhen kaakatusta sanoilla
skankked ja skanke.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti