kaarnas (viro), karnaz (liivi), garanaz, garanas, karranis, karnas, karnes (saami), krents,
krandos, krenc, krens, kräns, kranc (mordva), kurnoz, kurmoz, kurunuz, kurnuz (mari),
kirniz, kirnidz, kornoz (udmurtti), kirnis, kornis (komi), harona, harna, xarne (nenetsi),
korn (kantaurali), ronkku (suomi), ronk (viro), kronk (liivi), runka (saami), korppi (suomi,
karjala), korp, korbus (viro), goarpa (saami), kolok, xulox, xolox (hanti), kolak, xolx, kulk,
xulax (mansi), hollo (unkari), xuli (nenetsi), kuduke, kuruke (enetsi), kula (nganasani), kylä,
kule, kulä (selkuppi), kuli (kamassi), kul (kantaurali).
1. korppia pidetään ennelintuna.
2. korppia pidetään kuoleman lintuna (ilmestyy haaskalle).
3. komit pitävät korppia kuolemanhaltija Surman lintuna.
4. komien taruissa ural-vuoret syntyvät korpin höyhenistä
(vuoria vanhempi).
5. komit pitävät korppia myrskyntuojana.
6. saamelaiset pitävät korppia (kaarnas) suojelus ja toteemieläimenä.
7. saamelaisten mukaan korpilla on erityinen onnenhöyhen jolla
voi saada korpin vaistot (leavvedolgi).
8. saamelaiset pitävät korppia hyvänä lintuna ja pyyntionnen
antajana (ei vahingoiteta).
9. saamelaisilla on korpille oma joikunsa (tärkeänä pidetty eläin).
10. obinugrilaiset pitävät korppia emolta lapsille periytyvänä
suojeluseläimenä (kuviaan säilytetään tuohivakassa ja pidetään
pareittain lettien päissä, kuoleman jälkeen asetetaan povelle).
11. korppia kutsutaan tietäjälinnuksi ja haltijan pojaksi.
12. korpin liikkeistä ja äänistä ennustetaan.
13. mansit pitävät korppia (xulax) yhtenä totemistisista heimoistaan
("esi-isämme-leveänokkainen-korppi").
14. mansit pitävät korppeja karhujen vihollisina (villien-eläinten
-päivillä kaksi korpinhahmoista haltijaa "hyökkää" karhun kimppuun,
vrt. haaskalla tapahtuvat yhteenotot).
15. mansien mukaan korppi oli alkujaan valkoinen ja muuttui
mustaksi syötyään ihmislihaa ("menetti kyvyn metsästää ja muuttui
haaskalinnuksi").
16. mansit pitävät korppia yhtenä luomiseen osallistuneista eläimistä
(esiintyy luomiskertomuksissa ukon ja akan kanssa).
17. "muuta ääneis, musta lintu, jos mitä uutta tietänet" (tiedusteltiin
korkealla kaartelevalta korpilta, vrt. toisenlainen lentoääni).
18. selkupit pitävät korppia (kule) yhtenä totemistisista heimoistaan
(korppien sukuun kuuluvat eivät häiritse korppeja).
19. selkupit eivät syö korpin lihaa.
20. selkuppien taruissa korppi istuu maailmanpuun latvassa
(puu-joka-johtaa-taivaaseen).
21. selkupit välttelevät loukkaamasta korppia (pyhä lintu).
22. "sill on korpilla semmonel luntio että jos ampumiäs lähellä
puattaa sen" (pudottaa valkean höyhenen).
23. "korppi se on aivan asentolintu täällä" (asento eli pihalintu,
sallassa).
24. "vistiä tub, ni gu semmoisia udizia" (tuo uutisia, metsästä).
25. "korppi klonkkuu, iglamoittsoo" (iloitsee).
26. "missä haiska, siinä korppi" (haiska eli haaska).
27. "klonku on kaikkieh suurembi, sanou klonk, klonk"
(suurin varislinnuista).
28. "ylen äijä korpid glonkuttih, midä ennustanoo" (äänistä
ennustetaan).
29. "voronat glonkutah da kruogutah" (voronat eli korpit).
30. "vorona glonkottoa, kuolien viesti tuloo" (tuo viestiä
tuonilmaisesta).
31. "vorona klonkahtelieteh" (ääntelyä, vrt. lonkanen).
32. "voron klonkahtih" (vrt. lonkka).
33. "vorona glonkettoa, toizie kuttsuu syömäh" (varisten tavoin
pitävät huolta toisistaan).
34. "voron klonkkahuu kuuzikoz, pokoiniekkoa toivottoa"
(kuolemaan yhistäminen, vrt. hautapaikat).
35. "koarneh" (korpin nimiä).
36. "kuarnehen sullal pastau" (paistaa eli välkehtii).
37. "koarnehus" (korpinmarja eli variksenmarja).
38. "korppi kuusesta korahti" (kuusimetsien lintu).
39. "kuuluo kun korpit siinä kruokutah" (kuuluvasta äänestä).
40. "korppi krungahtelou" (vrt. runkanen).
41. "bronni kruikkau, vain toizin aivoin se klunkettau" (vrt. roni,
ronninen, äänet=korpin heimon kieltä).
42. "korpit kruokutah" (vrt. rukkunen, rokkunen).
43. "vorona hyvän iel ei tule katoksen peälittsi lendelemäh"
(liian lähelle tuleminen huono enne).
44. "voron kruakasteleh, ga ollougo rauhnu" (rauhnu eli raato).
45. "kuperra takkas" (keikauta pyrstöä, kalapaikan merkiksi,
sanottiin yli lentävälle korpille).
46. "kuuloutetah korpit, missä or rauhna" (kuulostelevat raatoa).
47. saamelaiset kysyvät korpilta "runk-runk, karanas, kost kulij
kyessi puata" (raaku raaku, kaarne, mistä päin tulee vieraita).
48. selkupit pitävät korppia yhtenä totemistisista suvuistaan.
49. mansit pitävät korppeja karhujen sukulaisina (ensimmäinen
karhu kutsuu korppia sisarekseen).
50. mansit kertovat pyhiä taruja (mojtyt) korppien läsnäollessa
(lopetetaan keväällä korppien lähtiessä pesimään, kesällä kertovalta
"sotkee korppi pään").
51. hantinaiset pitävät lettien päissä korpin kuvia (korpin heimoon
kuuluvien perheiden suojelushenkiä).
52. komit pitävät korppia ennelintuna ja viestien tuojana.
53. mordvalaiset pitävät korppia tärkeänä ennelintuna.
54. mordvalaisten taruissa rautanokkainen korppi toimii Tiushtia
-nimisen noidan apulaisena (vrt. tähtien nimet).
55. marit kutsuvat korppia nimellä kurnu.
56. marit pitävät korpin näkemistä huonona enteenä (yhistetään
kuolemaan, haaskalintu).
57. marit yhistävät korppia alisen haltijaan (toisen luojahengen
eläinhahmoja).
58. marit pitävät korppia ihmisiä auttavana lintuna (auttaa
tarujen henkilöjä).
59. marit pitävät korpin ääntä taianomaisena (mainitaan
luomistaruissa).
60. saamelaiset kutsuvat korppia nimillä garanas, karanâs ja
karnes.
61. inarinsaamelaisilla on 30 korpin mukaan nimettyä paikkaa
(kolmanneksi eniten linnuista).
62. korppia pidetään yhtenä saamelaisten alkuheimoista
(yksi kolmesta neitoa kosimaan tulleesta eläimestä, kaksi muuta
hylje ja peura).
63. saamelaisten taruissa korppi-miehen luokse muuttavan naisen
lapsista tulee korppeja (oppivat vierailta tuntuvat korppi-heimon
tavat).
64. saamelaiset pitävät korppia lentävän noidan henkenä.
65. saamelaisten taruissa seidan henget ilmestyvät "neljän korpin
hahmossa" (vrt. korppiperheet).
66. "voron lendäy lököttäy rauhnal, nostaldelou siibilöi ku tuuli"
(lentää haaskalle, tuuleen yhistäminen).
67. "voron lendäy lötkyttäy" (hitain siiveniskuin, vrt. voro).
68. "vorona lonkkuo" (ääntelyä).
69. "lonkut kui vorona, en usso" (korppiin vertaaminen).
70. "voronad liivastellahez" (liitelevät, kaartelevat).
71. "bronni midä lievehteliydynöy" (kaartelulla syynsä).
72. "korppi klonkkuu puussa, liha on nokas" (lihansyöjälintu).
73. "vorona liegoaloo" (liitelee korkealla).
74. "broni lendi piälittsi" (lenti päällitse).
75. "voron ku plonkahtelehes peäm peäl lendäjez, sanotah, peäluudaz,
muoduodaz murginaks, ihuodaz ildaizeks, peädy se viks pakittsoo"
(pääluuta, muotoa, ihoa, puhuu päätä).
76. "vorom plonkkau" (lonkkaa, korpin kieltä).
77. "bronit bruakittih" (vrt. roni, ronisuo).
78. "broni bruakkau" (ruakkaa, vrt. rukanen).
79. "bronni bronnilda silmöä ei nokkoa" (korppien heimoon kuuluva
ei vahingoita korppeja, totemististen sukujen tapoja).
80. "broni kruakkuu" (krua-kieli, vrt. rukkunen).
81. "musta broni" (musta korppi, vrt. varis).
82. "on i harmuada bronie" (harmaita korppeja, vrt. variksia,
vrt. alalajit, risteymät).
83. "vuota kuni musta broni harmauduu" (odota kunnes musta
korppi harmaantuu, sanonta).
84. "broni musta i harmaa selgä, krilat mussat" (krilat eli siivet,
vrt. varis, yhennäköisiä).
85. "broni lindu ei oa ylem musta" (mustin lintu, ei ylen musta,
vrt. varis).
86. "mustalindu bronnizeni, linduzeni kuperra takkas, sano soalehes"
(yli lentävälle korpille).
87. "korpit kaikki pöystillä karjutah" (pöystillä eli saaliilla,
vrt. haaskalla).
88. "korppikos sinun kotiis ties, musta lintu muun majaas"
(tiesi kotiin, auttaa eksyneitä).
89. "kanna korppi huoliaini, lampiin kalattomiin, aivan
ahvenettomiin, älä kanna kalalliseen, kalat kaikki huolestuupi,
ahvenet alas mänööpi" (huolien kantaja).
90. "korp, korp, musta lintu, muuta ääneis jos kuolleen sanomia
tuot" (kuolleen sanomia, yhteydessä tuonilmaiseen).
91. "muuta, muuta musta lintu äänes, jos tiiät outoja sanomia"
(sanomien tuoja, ennelintu).
92. "korppi, korppi, koko maa, muuta äänes, käännä kieles,
musta lintu" (koko maa, maa=alinen, vrt. alisen henki Kul).
93. "kalamanlintu" (ilmestyy haaskalle=pidetty kuoleman tai
surman hahmona).
94. "sinne korpit kasahuntuu, missä haiska makaa" (haiska eli
haaska, vrt. haista, haaskata).
95. "on nin kelvä et korppi nokasas kantaa" (kelvä eli keveä,
omat mitat).
96. "se inttää jaahaa vaikka korpin" (vaikka korpin valkeaksi).
97. "ei siinä oop paljo korpin kansaj jakamista" (korpin kanssa
jakamista, eläneet ihmisiä lähempänä).
98. "missees ne korpit sualiin jaulta" (saaliin jaolta, korpit vai
korppi-heimoon kuuluvat ihmiset, yksi ja sama).
99. "konspa se korppi valkenoo ja joutsen mustaks tulloo"
(mahdottomasta asiasta).
100. "yhe äkkijä puottaantu jyrkästih hangelle" (korppi pudottautui
hangelle, vrt. näki jotain syötävää).
101. "kaksi kaunista linttuo jälekkää, kun korppi ja varis" (korppi
ja varis, serkukset).
102. "ne sano ennen, että niit ol valkosia korppiloita, ne ol jeämeren
korppiloita" (vrt. taruiksi muuttuneet alalajit).
103. "ol korppi lonkkunna jotta joko or ruoka laetettuna" (kotikorpit,
vrt. varisten syrjäyttämät, varis alkujaan muuttolintu).
104. "kaarna" (korppi, vrt. kana=valkoinen).
105. "miähii kun kaarneen sulkia" (tunnetaan sulistaan).
106. "kyl kaarne raaon löytää" (raadon).
107. "kuarnel lenti, lipottel" (lentoa kuvailevat sanat).
108. "kaarnheet tietäväk kovvaa lumitalvea" (talveen ja lumeen
yhistäminen, vrt. karne=kare=karu, vrt. talvivuoden haltija,
vrt. kuoleman haltija, talvi=luonnollinen kuolema pohjoisessa).
109. "teältä katos korpit samalla kuin hukat" (katoamisten ajan
alkua, yhden lajin luonnonvastainen elämä tuhoaa elämän
edellytykset kaikilta muilta).
110. "tuleeko korppia, vai kaijakkaa" (likaista vai puhdasta,
kaija=lokki).
111. "bronnizeni, linduzeni sano soalehes" (sano saaliisi).
112. "bronnizeni, linduzeni, sano sanomas, hyvät puolekkah,
i pahad itse syö" (sano sanomasi, kalastaja korpille).
113. "korppi lenti korver rantoa" (korvissa elävät korpit, asuinpaikan
vai lentoäänen mukaan annettu nimi, "kro, kro").
114. nganasanien alkuheimoina pidetään korpin ja kotkan heimoja
(vrt. mukaansa nimetyt talvikuut).
115. hantit pitävät korppia (xurax) viestien tuojana ja omana lintuna
(elää talvet hantien kanssa, vrt. etelään lentänyt varis).
116. komit kutsuvat korppia nimellä kyrnysh (vör kyrnysh=metsä
korppi, y=i).
117. hantit kutsuvat korppia nimillä xurax, xulax ja xolax (x=k,
vrt. kursailla, kuljeksia).
118. "broni ei troni, a harakkua elgiä varakkua" (broni=korppi,
troni=koske, varakkua=pelätkö).
119. "korppi tronkkuu" (ääntelyä, broni=troni=roni).
120. "korppi lenti korver rantoa" (korpien asukki).
121. "korpin suus ei ole keziä eigä talvie" (paikkalintu,
ilona ympäri vuoden).
122. "mustalindu bronnizeni, kuperra takkas, sano soalehes"
(kalastaja korpille, b=v, vronni, vrt. ääntely).
123. "musta vorona" (vrt. musta varis, yhennäköisiä).
124. "syöy kiskou ku vorona" (kiskoo lihaa, nokallaan).
125. "voron kruokkuo" (ääni varista matalampi).
126. "kerryttih kui voronat haiskal" (haiskal eli haaskalle,
vrt. vorot).
127. "voronat haskua syvväh" (korppien pidot).
128. "voron on mustu lindu" (linnuista mustin).
129. "voronat suud availlah klunkastellaheze" (havainnot tarkkoja,
katseltu läheltä).
hantit pitävät korppia (xurox)
viestien tuojana ja omana lintuna
(elää talvet pohjoisessa).
komit kutsuvat korppia sanoilla
vör kyrnysh (metsäkorppi).
mansien luomistaruissa korppi
lähetetään katsomaan kuinka suureksi
maa on kasvanut (vrt. veen / jään
alta paljastuva maa).
marit kutsuvat korppia sanoilla
kurnoz ja kuroz.
udmurtit kutsuvat korppia sanalla
kyrnyz (vrt. kur-noz).
unkarilaiset kutsuvat korppia sanalla
hollo.
ersalaiset kutsuvat korppia sanalla
krents (moksan krants, vrt. ääntely).
moksalaiset kutsuvat korppia sanalla
koknaj (vrt. kok-nainen).
saamelaisten eläinsatuihin
kuuluu karanas ja riernnis
(korppi ja repo).
saamelaisten eläinsaduissa
repo huijaa syötävää korpilta
(kehumalla tätä kauniiksi
linnuksi).
saamelaiset sanovat kale karanas
puoidi kuadda (kyllä korppi talin
kantaa).saamelaiset kutsuvat
korppia sanoilla karen,
gaarenes, gaaranis, kaaranis,
karranis, garanas, karanas,
käärnos, karnes ja karnas
(vrt. kar-ana, kar-anni,
haltijanimet).
saamelaiset kutsuvat
ronkkumista sanalla
kruänkkad.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti