harak, harakas (viro), aragoz (liivi), skire (saami), säzgan, sezgan (mordva), kaza, kaaza
(selkuppi).
1. harakkaa pidetään etiäisten ja uutisten tuojana.
2. harakan naurun uskotaan tietävän vieraita.
3. harakkaa pidetään metsästysonnen viejänä (nähtäessä
käännytään takaisin).
4. harakanpesästä ennustetaan kesän ilmoja (korkealla sadekesä,
matalalla hellekesä).
5. kevätpyhien tapoihin (äijäpäivä) kuuluu harakan näkemisestä
ennustaminen (jos ei huomaa vuosi "lehen kevuseks").
6. obinugrilaiset pitävät harakkaa emolta lapsille periytyvänä
suojeluseläimenä (kuviaan säilytetään tuohivakassa ja pidetään
pareittain lettien päisssä, kuoleman jälkeen asetetaan povelle).
7. selkupit eivät syö harakan lihaa.
8. selkupit pitävät harakoita (kaza) varisten (kwere) ystävinä.
9. selkupit antavat harakoille ruuan tähteitä (annettaessa sanotaan
"muistakaa minut").
10. "harakka nauraa juaruntuajia" (vieraita).
11. "harukainen on semmone että se kuulee nimensä" (kuulee
eli ymmärtää, älykäs lintu).
12. "midä vestiä siä tot kul laulad" (kysyttiin harakalta).
13. "mihe päin on händä, sild pule tullo vistiä" (händä eli pyrstö).
14. "harakku hätsätteä" (hätsä-lintu).
15. "mie harakkana hypin mettsien tuakse" (harakan hahmossa).
16. "harakka lugoo, hats, hats, hats" (lugoo eli loihtii).
17. "harakku hatsattua, tule tänne, tule tänne, minä sinum mutsoiks
otan" (kutsuu akakseen, vrt. haltijoiden ja ihmisten väliset liitot).
18. "lumisatiet tullah, harakka hatsattau" (ilmojen tuntija).
19. "harakka hatsattau, vierasta tulou" (kotiharakat).
20. "harakku hatsattoa, huondespäiväs paremboa, ildupäiväs
pahemboa" (ilmaa, aamu ja iltapäiväksi).
21. "ei hyvän iele harakku hatsata" (hatsatus=varoitusääni).
22. "harakanheinä on sellaini madala heinä niittylöissä" (harakan
mukaan nimetyt heinät, vrt. niittylintu, pitää avoimesta).
23. "harakammustoi verskam piduhus, ladvazez on kui jyväni,
a varzi on hoikka kui niitti, vereksil rajakkoloil" (harakanmustikka).
24. "harakamarda", "harakanvarba", "harakkaheinä", "harakkane"
(sianpuolukka, katinlieko, kanankaali, päivänkakkara).
25. "vierasta tulou ku harakat nakrau" (nauraa).
26. "harakka tuli ikkunan alla rätsättämäh" (tulee ihmisten
lähelle).
27. "harakka hatsattau" (varoittaa).
28. "harakka kui tulou pihah hatsattamah sanotah se tiedäy
riidoa" (liikkeistä ennustetaan).
29. "harakka rädäjää, vieras tuloo" (rädäjää, jokainen kuulee
äänet omalla tavallaan).
30. "harakkua pidi nähtä, nähtyy sanotah, harakku ku kurikku,
minä ku harakku" (taika jolla saatiin harakan voimat).
31. "äjjänpeän harakan näin huondeksel, sit kirmei roimmos,
ku harakka kebjei" (tulin kirmeäksi, nähtyäni harakan äijäpäivän
aamuna).
32. "harakku ei augiel paikal peziä luaji" (pesäpaikoista).
33. "harakka hatsattoa" (hatsa, hata, hasa, vrt. kaza).
34. "harakat peälittsi ei lennetä" (varovaisesta luonteesta).
35. "sen harakan kradzahunnan täh mäne ielleh" (mene vastaan,
huono enne).
36. "krakatti nakroa" (ääntelystä annetut nimet).
37. "harakka gradzahuo seibähäm peäz, gostoa toivottoa"
(gostoa eli vieraita).
38. "harakku gradzizou" (gradz, gradz).
39. "harakka krädzizöö" (ääntelyä).
40. "kuule kuih harakka kräkättäy" (harakan kuunteleminen).
41. selkupit pitävät harakkaa valehtelijana ("puhuu niin paljon",
vastavoimanaan hiljaisempi varis).
42. selkupit kutsuvat harakkaa nimellä kaaza.
43. hantit syöttävät kodin lähelle tulevia harakoita (pidetään
yhtä tärkeinä kuin ihmisvieraita).
44. komit pitävät harakkaa ja korppia ennelintuina (viestien
tuojia).
45. erzalaiset ennustavat harakoiden liikkeistä (sezganos kekshni
krysha alov, katon alle piiloutuva harakka tietää pyryä, sezganos
=harakka).
46. erzalaiset sanovat puheliaalle harakalle "harakka, harakka,
jos laulat hyvää jatka laulamista, jos laulat pahaa, hiljene"
(pois lentäminen huono enne).
47. marit pitävät harakkaa ihmisiä auttavana lintuna (auttaa
tarujen henkilöitä).
48. vepsäläisten vanhimpiin kyliin kuuluu Haragal (harakkala,
harakan suvun kylä).
49. saamelaiset kutsuvat harakkaa nimellä skire (vrt. ääntely).
50. "harakka leyhkäy" (liikkuu hypähdellen).
51. "harakan pesäz hanhen jäittseä ei tule" (sanonta, jäittseä
=munaa).
52. "rätsätät kui harakka seibähäm peäs" (harakkaan
vertaaminen).
53. "harakka om pahoikse sanomikse kun se tuoh tuli ikkunan
alla rätsättämäh" (liian lähelle tuleminen=huono enne,
luonnotonta).
54. "harakka hatsistelou, pitkäpyrstö puistelehtau" (harakka
eli pitkäpyrstö).
55. "harakkannu hatsatetah, varoinnu bruaketah, itkietäh,
pajatetah" (harakan hahmossa, variksen hahmossa,
noitien kykyjä).
56. "harakan sullal puhuu" (harakan sulan värinen).
57. "moizel harakan sullal läikkyjäl" (vihertävällä siipisulalla,
taikakalu).
58. "purguharakku skotsahteleh purguloi vaste" (hypähtelee,
pyryn edellä).
59. "minä ku purguharakku panemmos tejjän toatsi"
(puolustan teitä).
60. "lendäy ku purguharakku" (suojaan pyryn alta,
pyryihin yhistäminen).
61. "se on harakansulalla" (harakan pyrstösulan värinen).
62. "kaokavieraeta tulloo kun harakka oekein naoraa ja rätisöö"
(kaukaa tulevia vieraita).
63. "on niinku kirjava harakka vahinkon erel" (ennelintu).
64. "harakat olip porrastev vieresä keikolhan" (pyrstö keikollaan,
ihmisten lähelle tuleva lintu, toteemin piirteitä).
65. "ne kekkee keekki, niijje silemä on ku harakala" (lapset,
kekkaa kaiken, silmä kuin harakalla).
66. "sillon harakka löyti siipesäk" (lähti lentoon).
67. "monta eri kertaa mi olen häätyny yölä harakkain tähen nosta"
(nousta harakkojen tähden, omat varashälyttimet).
68. "harakan kans jakkaesilla" (ollut, likanenäisestä, vrt. nokka).
69. "harakka vasta rukkoili, että älä jo hakkaa tätä puuta"
(eläinsadut=omien arvojen välittäjiä, jokainen puu=jonkun
eläväisen koti).
70. "harakka nauraa ämmäjen erellä, juaruämmäjev vallanki"
(juoruiluun yhistäminen).
71. "juttulintu" (paljon sanottavaa).
72. "kun harakakkiv vaaj järki kovin nauraa niin se tiätee pahaa"
(naurun pituudesta ennustaminen, vrt. vaaran jatkuminen).
73. "kiitteeks kuatteeks, harakkoilleh hattarroiks ja tuluvana
vuonna lakkeisen tukoks" (hokema).
74. "niihä sie oot ko harakka, yhest syöp ja kahist katsoo"
(kahesti katsoo, utelias lintu).
75. "harakka naoraa ja kakattaa" (kaka-lintu).
76. "harakka vissihim meinaa teheräp pesäänsät tuahom
männikköhön kun se siinä niin nauraak kakahutteloo"
(pesäpuut, vrt. varpujen kantaminen).
77. "jos harakka alko päivällä kakisemaan, sillon tuli vieraita
taloon" (ääntelyn ajankohdasta ennustaminen, älä ole vieras
omille harakoillesi).
78. "kakistaa kuh harakka" (vrt. hatsattaa).
79. "harakka kakisti oekeen niiv veikeesti" (harakoiden ystävät,
ilon lähde ympäri vuoden).
80. "jos se kakistelie kattojem piellä, nin se tietie pahasuisie vierait"
(olinpaikasta ennustaminen).
81. "harakka nauraa kakistellee" (harakan kieltä).
82. "harakka harmuabokka yhel jallal skoppii" (bokka=kylki,
skoppii=hyppii).
83. "purguharakku skotsahteleh purguloi vaste" (hyppii,
pyryn edellä).
84. "harakka pihal skottsie, kedä vierasta tulloo" (tietää vieraita).
85. "harakka halgibokka, yhel jallal skottsii" (halkikylki, vrt. siivet).
86. "ku harakka hypit, skotunoitset yhel jallal" (harakkaan
vertaaminen).
87. "hatsatat kui savuharakka" (savuharakka).
88. "olet ku savuharakku, hypid aivin" (vrt. savun eli tulen lähelle
tulleet harakat, makupalojen toivossa).
89. "harakku rätsättäy" (vrt. ratsattaa).
90. "se on ku harakka, kaikittsi nakroa rätsättäy" (naurun
ilmentymä).
91. "rädziettih harakad" (harakat, elävät pieninä perheinä).
92. "harakat rädzistäh" (ääntelyä).
93. "se tuoh tuli ikkunan alla rätsättämäh" (omat kotieläimet,
kodin lähelle tulevia metsän eläimiä).
94. "ratsakka on valgiekylgi i kubu valgie, händä pitkä"
(ratsakka eli harakka, omat nimet).
95. hantien taruissa harakka pelastaa ihmiset kamalalta
kylmyydeltä (vrt. pyryharakka, vaistoaa talven ilmoja ihmisiä
paremmin).
96. hantit pitävät harakoita (savne) viestien tuojina
(vrt. saune, sane).
97. hantit pitävät harakkaa vähemmän pyhänä lintuna kuin
varista (vrt. variksen yhistäminen kevääseen).
98. hantien taruissa urhot muuttuvat harakan hahmoisiksi.
99. hantinoidat syöttävät harakoille poron rasvaa (noita lähettää
harakan yliseen pyytämään sään muutosta, noitien apuhenkiä).
100. hantit pitävät harakkaa omana lintuna (elää talvet ihmisten
kanssa, vrt. etelään lentäneet varikset).
101. hantit kutsuvat harakkaa nimellä muv-elan-voj (muv=maa,
voj=eläin, liikkuu mielellään maassa).
102. hantit pitävät harakkaa tärkeänä noitien apuhenkenä
(tulee ihmisten lähelle, liikkuu maassa, puissa ja ilmassa).
103. "harakka kuin tulou pihah hatsattamah, sanotah, se tiedäy
riidoa" (ennelintu).
104. "harakku tsätsättäy levon otsal" (levon eli katon).
105. "ratsakka on valgiekylgi i kubu valgie, händä pitkä"
(äänistä annetut nimet).
106. "harakku vadzoau" (vrt. pitempi vatsahtelu,
vrt. vatsanen).
107. "harakka vadzizoo" (varoitusääni ja pitempi vatsatus,
eri ääniä).
108. "meilä poajittih jotta vierasta tulou ku harakat nakrau"
(paajittiin eli tuumattiin).
109. "mussempi nokie, valkiempi vitie" (mikä se on.. harakka).
110. "harakka hatsistelou, pitkäpyrstö puistelehtau" (ääni ja eleet).
111. "on niidä harakkoida, voronoida, peätsöidä" (kotilinnut).
hantien taruissa harakka (savne)
pelastaa ihmiset kamalalta
kylmyydeltä (vrt. sau-ne,
ne=nainen).
hantien taruissa urhot voivat ottaa
harakan hahmon.
hantien taruissa Ylisen-vanha-mies
pyyhkii pilvet taivaalta ja kerää
ne pussiinsa, pilvetön taivas luo
kylmyyden joka alkaa jäädyttää
ihmisiä, huolestunut noita syöttää
naispuoliselle harakalle poronrasvaa
ja lähettää tämän yliseen, harakka
nokkii Ylisen-vanhan-miehen
pussiin reiän ja vapauttaa pilvet
(mikä sulattaa kylmyyden maan
päältä, vrt. noitien apuhenget).
hantit pitävät kodin lähellä
liikkuvaa harakkaa hyvänä enteenä
(vrt. huonona enteenä pidetyt
metsän eläimet).
marit kutsuvat harakkaa sanalla
shogerten (tarkoittaa puheliasta
ja kevytmielistä).
udmurtit kutsuvat harakkaa sanoilla
kotso ja kotsho.
unkarilaiset kutsuvat harakkaa
sanalla szarka (vrt. sarka).
ersalaiset kutsuvat harakkaa sanalla
sezgan.
moksalaiset kutsuvat harakkaa sanoilla
säzgan ja säzgata.
moksalaiset kutsuvat harakkaa sanalla
tsikr (vrt. ääntely).
ersalaiset sanovat sezganos kekshni
krysha alov (harakka piileskelee
katon alla, uskottu tietävän pyryä).saamelaiset kutsuvat harakkaa
sanoilla kuavska ja läädikuavska
(vrt. kuavska=kuukkeli).
saamelaiset kutsuvat
harakkaa sanoilla
soorkos ja sorok.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti