1. hauen leukaluuta pidetään taikakaluna (käytetty tatuoimiseen).
2. kominaiset eivät syö haukia tai hauenpäitä.
3. saamelaisten mukaan jokaista kalaa suojelee kalasuvun maddu eli vanhin
(havga-maddu, haukien emo, tabmoh-maddu, taimenien emo, tsuovdza-maddu,
siikojen emo).
4. saamelaisten mukaan kalojen vanhin vie kalaonnen kaloja kaltoin kohtelevalta
("ottaa kalat luokseen").
5. hauen kitalakiluuta ja taimenen pääluuta käytetään ennustamiseen
(heitetään ilmaan, suunta, asento, etäisyys).
6. komit pitävät haukea luojahenkien Jen ja Omel luomana ("Jen loi pääluun,
miksi ihmiset saavat kalastaa haukia", ts. Omelin luomia kaloja ei pyydetä).
7. isoja haukia pidetään vedenhaltijan hahmoina (pyydyksiin jääneet
vapautetaan).
8. hauen hampaita ja leukaluita käytetään taikomiseen.
9. saamelaiset palauttavat kalojen ruodot pyyntipaikalle (varotaan murtamasta,
uskotaan syntyvän uusiksi kaloiksi).
10. alkuhenki Väinämöistä kuvataan kalliomaalauksissa kalaksi (liikkuu kalan
hahmossa, vrt. noitien eläinhahmot).
11. kaloja pidetään alisen eläiminä (veden alinen).
12. kaloja pidetään noitien apuhenkinä aliseen matkattaessa.
13. udmurtit kutsuvat kaloja alisen olennoiksi.
14. udmurtit pitävät harjusta ja taimenta pyhinä kaloina (lohikaloja).
15. udmurtit yhistävät haukea ja madetta miehen lempeen.
16. mordvalaisten mukaan "suuret sammet kannattelevat maata volga-joesta käsin"
(luomiskertomuksia).
17. mordvalaiset pitävät volganemo Rav-avaa sampien suojelijana
(joenhaltija).
18. saamelaiset kutsuvat kalojen vanhinta kuölle-madduksi eli kala-emoksi
(ahvenella, hauella, siialla ja taimenella omansa).
19. saamelaiset kutsuvat outoja ja tavallista suurempia kaloja mardes-kaloiksi
(haltijakaloja, vrt. marras).
20. obinugrilaiset pitävät haukia ja mateita miesten ruokana.
21. haukea pidetään pyhänä kalana.
22. hauen keralla vannotaan valoja.
23. madetta pidetään haltijakalana.
24. obinugrilaiset jättävät rannoille puisia mateiden kuvia (mateiden emolle,
vedenhaltijalle).
25. "paju puita ensimäinen, paju puita, mätäs maita, kiiskinen veen kaloja"
(pidetään kalojen vanhimpana).
26. hantit eivät pyydä tai syö haukia.
27. hantit pitävät kaloja joenhaltija Jonk wort ikin luomina (obin-vanha-mies).
28. hantit kohtelevat pyydettyjä kaloja kunnioituksella.
29. hantit eivät perkaa tai keitä eri sukuisia kaloja yhdessä.
30. "jos et laula, Ilmarinen, minä hauix veteh" (noitien eläinhahmoja).
31. "tuonet vägevält kosken korvalt, suuren hauin tullessa" (suuret hauet).
32. "Anningaine kiishkoksi mereh puikahtih, Sepp on hauvikse halahtih"
(noidan ottama eläinhahmo=eläimen asemaan asettumista, pitkälle
kehittynyttä luontouskoa).
33. "lampih on vietih kalakkaah, kalat kaikki hämmästyi, ahvenet ajatteli"
(kalat hämmästyi, vesi=kalojen koti).
34. hantit vannovat valoja hauen pään keralla.
35. selkuppien taruissa ihmiset muuttuvat hauiksi ja hauet ihmisiksi.
36. sampea pidetään haltijakalana, runsauden tuojana ja kaikkien kalojen
emona (vrt. sampo).
37. hantien luomiskertomuksissa ihminen syntyy kalasta.
38. selkuppien taruissa ihmiset muuttuvat mateiksi ja mateet ihmisiksi.
39. selkupit eivät syö hauen lihaa.
40. selkupit eivät syö karpin lihaa.
41. selkuppinoidat pitävät ahvenia ja kiiskiä tärkeinä apuhenkinä.
42. selkupit pitävät madetta (nyni) viekkaana ja älykkäänä kalana
(y=i, vrt. ninni).
43. selkupit pitävät haukea yksinkertaisena kalana (jää usein pyydyksiin).
44. selkupit pitävät madetta pyhänä kalana (pyydyksiin jääneet vapautetaan).
45. selkuppinoidat liikkuvat hauen ja mateen hahmossa.
46. selkupit pitävät haukea (picca) pyhänä kalana.
47. obinugrilaiset laativat kuvia ahvenista, hauista, mateista, ruutanista
ja säynävistä (rannoille ja pyhäkköihin viedyt puiset kuvat).
48. obinugrilaiset eivät koske kaloihin metalliesineillä (pyyntivälineet
omista aineksista).
49. obinugrilaiset eivät käsittele eri kaloja yhdessä ("tai kalasuvun
vanhin suuttuu").
50. enetsit pyytävät lohta, muksunia ja nieriää (kalaa syödään etenkin
kesäisin).
51. nganasanit kalastavat verkoilla (kol bugur, b=w), koukuilla (batu)
ja luuneuloilla (fedir, f=p).
52. nganasanit pyytävät chiriä (siika), kunzhaa (nieriä), muksunia (siika,
vrt. muksut, siian heimo) ja nelmaa (siika).
53. saamelaiset pyytävät harjusta, haukea, kuhaa, lohta, siikaa, taimenta
ja kampelaa (ruijanpallas).
54. selkupit pyytävät ahventa, haukea, sampea ja neljän sukuista siikaa
(chir, muksun, nelma, omul).
55. selkupit syövät kalaa kuivattuna, keitettynä, kepeissä paistettuna,
raakana, jäisenä, suolattuna ja salvattuna (kypsytetään kuopissa
marjojen kanssa).
56. selkupit keittävät liimaa sammenrakoista (toisaalla hirvensarvista).
57. selkupit ompelevat hauen, mateen ja sammen nahoista jalkineita
ja kesävaatteita (toisen tiedon mukaan kesävaatteet nokkoskankaasta,
paikoin talvivaatteissakin nokkoskerros).
58. hantit pyytävät haukea, sampea ja neljän sukuista siikaa (nelma,
peled, pyörökuonosiika, muksun).
59. hantit pitävät hauen hampaita pyhinä (kuviaan kirjaillaan vaatteisiin
ja päähineisiin).
60. "ahven arka kyrmyniska, syksyt syvijä uipi, talavet rantosilla rapsehtii"
(ahvenen elämää).
61. "ahven kuttee joka kalan kans" (vrt. pitkä kutu).
62. "ahvenen kuust miestä ei jätetä" (kuust eli kudusta).
63. "ahvenenkutu on yhtä pitkkee kun naisten kylypy" (sanonta).
64. "ahven armas keittokala, särki sualasa parempi" (keittokalat).
65. "särk o seästös paremp, ahve o armas tuorehelt" (särki ja ahven).
66. "kuha o varjorannal mut lahna o iham päivastane allatuulen kala"
(kuha ja lahna, kalojen tuntijat).
67. "seun se airokas elikkä angeria ninku kärme" (ankerias).
68. "oli täsä ankeriaisiaki ennen, s oli mukava sukkela kala vähä niinko kärme"
(oli, vrt. on).
69. "ankerjahan nahkoi käytettii lupunnuoraj ja kellonkantumel ja sellasej
ja se vasta pitkii" (kaikki käytetään).
70. "ku keltakukka kävi puhkeemaa sillo alettii pyytää angeriahii"
(vrt. kutu).
71. "kiiskinen kitukala, ahaven apukala" (pienten kalojen pyytämisestä,
myöhäistä alkuperää).
72. "oamupuolee yötä kuh henk on selällep päe on siika hyvi arka"
(siikojen tuntijat).
73. "se siika ol lohej jäläkeen seuraava arvosa" (siika ja lohi).
74. "kuha o oikke arvokala, vaik jää se senttä lohest jälkke"
(arvokalat).
75. "kalloilla eij ooh henkiä, niil ov vain elämä" (pidetään hengettöminä,
vrt. hengitys, kidukset).
76. "hauvilla pitäs alakuulla olla irti hampahat, se yläkuulla syöpi ja
alakuulla ei" (uskomus).
77. "jos on alatuul hyvä niin silloon toivotah lohii" (lohien toivominen).
78. "kirsilohet ensiksi tulevak kevväilä" (jäälohet).
79. "ei mikkä ol parempa ku toi ahvena eväliha" (omat herkut).
80. "kala hake miähe" (hakee miehen, veen ehdoilla).
81. "kiiski, kuorej ja salakka on niitä halapoja kaloja, niitä ei pyyvvetäv
vallav vaste" (vallan vaste, tarkoituksella).
82. "ahveneh harjastahan kans ennustettaaj, se tumma osa ahveneh
harjassa" (ennekalat).
83. "lohela, harjuksela, kuhala ja ahvenela oh harja, kirkasrunkosila
eij oo harjoo" (harjakalat).
84. "ahave oh harijallaa" (makaa selkäevä pinnassa).
85. "ko moaviet juoksuot ni sillo se alkoa hauvikutu" (maaveet juoksee).
86. "havvinkutu se on siin särej jälkee" (kevätkudut).
87. "näkkööhän tuon että hauvin unta se nukkuu" (hauen unta,
vrt. koiran).
88. "ei olluh haukijumala oikeij saatavissa" (tullut kalaa, vrt. hauki
veenhaltijan hahmona).
89. "kamppal on semmoim pul kalla" (puolikas kala, kampela).
90. "se on ankerja maon kuosi" (maon=käärmeen, kuosi=näköinen).
91. "niska se on kalal, toizil on maugud" (niska=maiti, maugud=mäti,
vrt. maku).
92. "kalal on niska, ei sidä sö kenkä" (syö kukaan, maitia).
93. "ned olti pisteligoit kalad" (pisteliäitä, kiisket).
94. "sin eij u rutoja ei mittä, ai ku hyvän makkuin" (ruotoja mateessa,
vrt. Ruto-niminen haltija).
95. "nir ruogas kala" (särki).
96. "silmät punaiset ko särellä" (tunnetaan silmistään).
97. "om miä näht händä, en ö sömä tavand" (kampelaa).
98. "mö emmä sö händä" (kiiskeä, pyhät kalat).
99. "abajaz om paljo vidikka" (pieniä kaloja).
100. "yhel lain ku särgi, heno somuz on hänel" (hieno suomus,
vimpa-kalalla, vrt. soma).
101. "kala tsulbahtajja" (molskii).
102. "kalam maguo myö tunnen, lambikalas keitett on, vai järvikalaz"
(lampi ja järvikalat).
103. "jäzit ollah leviet da pitkät, jäzil izombat suomukset sijjan suomuksii,
evät on punerdavat" (jäsit eli säynävät).
104. "jäzil on ruskiet perod" (perod eli evät, vrt. perata).
105. "ruogosiiga tulou kaksi tai kolme päivöä särin kuvun dälgeh"
(tulee, jokisiiat).
106. "juormikas haugi" (juovikas).
107. "verkkoloih puuttuu junua, sitä syvväh, bokis on silmien tabazet,
hoikka da pitky, mavom malline valgone" (junua eli nahkiaisia).
108. "sekä mujehta jotta siikoa" (pyydetään).
109. "jokihauki jouten uipi selkähaukien seassa" (joki ja selkähauet).
110. "juamunieries" (syvän veden nieriä).
111. "jogisiigoa verkol pyytäh" (siikajoet, vrt. siiattomat).
112. "dogivjuna" (juna eli nahkiainen).
113. "rannal haugi seizoo jonnottoa" (seisoo pohjassa).
114. "pikkarani katso jorohoni ongeh puutui" (jorohoni eli kiiski,
vrt. joroinen).
115. "haugi lahukassa dorottau" (jurottaa lahdessa).
116. "tänäpäi jorssii puutui verkkoloih" (jorssii eli kiiskiä).
117. "jorssi laskoo magien liemen" (liemikalat).
118. "jorssimmaimu" (maimu eli poikanen).
119. "jorsivomtsu on suurembaine kezävomtsoa" (vomtsu eli nuotta).
120. "siinä järvess oli kaloa, ta i hyvöä kaloa, jeäsiigoagi vieristäh soate
puuttu jeän alda" (jääsiikaa, loppiaiseen asti).
121. "deäsärgi" (jäidenlähdön jälkeen pyydetty).
122. "jo reäpöi jeävitteleheze, nuotal pidäy kävvä illal" (jäävittelee,
alkaa tulla, muikkua, rääpöi=lääpöi).
123. "haugi ku kuoloo ka hambahat jiähäh" (hampaat jäävät,
vrt. taikakalut).
124. "izätsys kalas om maidoo" (isäkalassa maitia).
125. "tulkah moalla matikkaisie, ilmoilla itikkäisie" (matikan lukuja).
126. "eglem mie käym matikan izussa" (matikan iskussa).
127. "ikra" (mäti).
128. "kaloja huttunah on, ihan vilajau" (kalojen määrästä ennen
vieraita pyydyksiä ja vesistöjen pilaamista).
129. "ihvenini ahvenini, näppeä näveräistä, koppoa koveraista,
syö minun tsyöttäni, tule miun ongeh" (ahvenen lukuja).
130. "pienet kun oltih mujehet, ne oltih hötit" (neulamuikut,
vrt. hotti).
131. "hötti, ka s ov valgone kala, talvel s on laihu, kezäl lihavu"
(hötin kuvaus).
132. "höttini" (kalanpoikanen).
133. "tyynessä lahessa kalat kuvetah" (kutupaikkoja).
134. "linnull on häntä, kalalla niise" (niise eli pyrstö,
vrt. niska eli maiti).
135. "kalankudu hännälleh mänöö" (vähenee, loppuu).
136. "siijat hypitäh, särgi hyppiy" (hyppivät eli iloiset kalat).
137. "matikku on hubel kala, keittähyy äjjäl hubenoo"
(hupenee keitettäessä).
138. "kalall on hodu, ikrua laskou" (kutu, mätiä).
139. "kala hos tulou härskyllä sen soau syyvä" (tulee härskyllä,
laittaa vastaan, vrt. tulee hiljaa).
140. "hiivelöitetäh ahvenet pohjoa myö" (hiivitään pohjassa).
141. "kumsa rokastau hieruvar reunassa" (kumsa=lohi, rokastau
=ruokailee, hieruvar=matalan ja syvän veden rajan).
142. "maimoa soahaa, hienuo kaloa" (maimoa eli mutua).
143. "ahvenii da särgilöi, hienoloi kaloi" (hienoloi=ohuita, pieniä).
144. "kalat hierelehtitäh randois, mähändy iäre lähtöy" (mähändy
eli mätiä).
145. "sih hierouvudah ku ahvenet kuduh" (omat vertaukset).
146. "haugiheinä" (rantaleinikki / suokurjenjalka).
147. "havvinkuhettai" (pieni hauki).
148. "havvinmaimu talvel ei kazva, kezäl kazvau" (maimu eli
poikanen).
149. "katsottih kesäm merkkijä hauvim maksasta" (katsottih
eli ennustettiin).
150. "hauvimmötky" (suuri hauki).
151. "ku kylmäy da sit panou hauhtevuon, sid reäpöi kohahtah"
(kylmää ja panee ensilumen, alkaa tulla muikkua).
152. "pienen haukahaizen sain" (haukahaisen).
153. "havvin kudu on enzimäzeks kezän allukse" (kutujen
tunteminen).
154. "kuin roudiezie rubei puuttumah niin ei enämbi haugi-aiga,
do ryzäd nostoa pidäy pois" (nostaa rysät pois, roudiezie=pieniä
haukia, r=l).
155. "haugipuikkoni" (poikanen, vrt. puikkonen).
156. "pikkaraizen haukitsuhozen sain" (pienen hauen).
157. "ka lohta soau, haukie soau, harjusta soau" (pyydettyjä kaloja).
158. "harjuksella on liha ruskiembi kuin siijalla da imelämbi"
(ruskiembi eli punaisempi, lohikalat).
159. "harjus hallalla kutou, matikka pakkasella" (kutuaikoja).
160. "harjuksen kudu oli jiälöin lähtijes" (jäiden lähtiessä).
161. "harjuz on levei kala, suomuksed valgied" (harjuksen kuvaus).
162. "tuuloahalla soatih lohta, harrie, haukie, matikkoa"
(tuulastamalla).
163. "hauki uipi hankotellen, niin vikövästä jotta toisien pitäy varata"
(hankotellen eli uhkaavasti, petokala).
164. "hagopiä" (made, vrt. kiertonimet).
165. "hamaral iskietäh majehtu, juovuu" (hamaral=nuijalla,
juovuu=taintuu).
166. "endehie vähäizel lekahuttelloo" (endehie eli eviä, vrt. enne).
167. "kala ku uid eväzed lekkuu" (lekkuu eli liikkuu).
168. "eväd ollah tsiimalleh ujjes kalaizel" (evien liikkeestä).
169. "mähnikäs haugi on emizä" (emohauki, mähni=mäti).
170. "kiista kiiskillä menevi, artti ahven maimasilta" (loitsujen kieltä).
171. "ahvenenheinä oli, korttehijen sejassa" (järvisätkin).
172. "ahvenhötteline" (höttelinen).
173. "ahvenhötti" (pieni ahven, ö=o).
174. "ahvenpöröi" (vrt. pörönen).
175. "ahveniaine" (pientä ja lasta tarkoittava nen-pääte,
ahvenainen=ahvenen lapset, ahvenen suku).
176. "ihvenine, ahvenine, ota minun ongud, syö minun tsyöttöine"
(onkijan lukuja).
177. "ahvenkala on syvvä hyvä, ga ylen lomukas" (lomukas eli
ruodokas).
178. "ahvemmaimu" (yksikesäinen ahven).
179. "diäm pinnaz matikad ujjellah" (jään pinnassa, maakala).
180. "kala ov vastavedeh" (vrt. vastatuuli, vastaranta).
181. "kalazikod rannad ollah heiniköd" (suojaa, ravintoa).
182. "kalaparv uib" (parvikalat).
183. "eväd on sagloil luo rinnas, kalammela on vatsan oal" (sagloil
=kidusten, kalammela=vatsaevä).
184. "kalahauta, missä kalat käyväh kutuh" (kutupaikkoja).
185. "moahta puuttu, vaim muuta kaloa vähä" (moahta eli madetta).
186. "karassu" (ruutana).
187. "karahkaini" (pieni kampela).
188. "kapsakka" (kilkki).
189. "puu mistä karsittih kun soatih suuri kalansoalis, ni siitä noustih
puuh ta siitä karsittih oksie puusta" (apajan haltijalle, vrt. uhripuut).
190. "jokahisesta lohesta karsittih kuusesta oksa, loajittih karsikko"
(lohista kiittäminen).
191. "keskipuuh karsittih, kun soatih äijä kaloa ni siitä loajittih se karsikko
siitä sen kalan kunnivokse" (karsikkopuut).
192. "oli sielä monta karsikkuo monella apajalla" (vrt. apajan haltijalla).
193. "noustih vejem piällä kisoamah mujeh" (kisaavat muikut).
194. "karikol nieries käybi kudemas" (nieries eli nieriä).
195. "ed ole lohem pyyvännässä, taimenen taboannassa" (lohen eli
taimenen).
196. "korbiezen silmäd on kellerdävät" (korpisärjen).
197. "keksoikala, e ole suomusta, musta kui matikka, rodu vai on järves"
(pieni järvikala).
198. "kiekkisen koakkasen, mistä huomenekse kaloa" (tiedusteltiin kalan
suupielessä olevalta kaarevalta luulta).
199. "jeäsiigoa vieristäh soate puuttu, jeän alda" (luonnoton jään alta
pyytäminen, vrt. vieraat työkalut).
200. "ta i tuli hyvieki kaloja, lohtaki sattu" (hyvät kalat).
201. "kihenäh om maimoa rannoil" (kalanpoikasia).
202. "kieresiigu on kuvus soadu, laihembi verkkosiigoa" (pyydysten mukaan
nimeäminen, vrt. kierrenuotta).
203. "kijakas kala haugi on" (kitakala).
204. "sattu tulomah vain kiiskie" (vrt. pyydetyt kalat, isoja kaloja).
205. "kiiskiset sielä kimatah, ahvempompot pomatah" (vesi=kalojen koti).
206. "kiiskoi on vanhin kala, sanotah" (kalojen vanhin).
207. "kiiskoi, on häi ylen ruvvakas" (ruodokas).
208. "loimahti lohi jovessa, kala kirjo kimmertihe" (kirjokala).
209. "kilu on suurempi reäppöi, reäpöil on alaleugu pitkembäine, a kilul on
yhtentazanaizet huuled" (muikkua suurempi siika, vrt. kiilunen).
210. "kimahella" (muikkuparvi, pintaan tullessaan).
211. "tiiksei on kilohini kala" (turskan sukuinen kala).
212. "kiloi on riäppöi suurembi, siigoa pienembi, sill on leviembi selgy ku riäpöil"
(pieni siikakala).
213. "korgokiloni" (karien lähellä elävä siianpoikanen).
214. "kiiskin kino" (kino eli lima).
215. "kalan kirjat" (kirjat eli juovat).
216. "hauvil on kida kahalleh" (kahalleh eli auki).
217. "laskie karetteloa kurimuksen kulkun alla, kijan kielen keäntimillä"
(kijan eli valaan).
218. "kidat kuin lujasti vettä puhutah, niin tulou pogooda" (puhaltaa vettä
ilmaan, tietää myrskyä, vrt. jäämeren valaat).
219. "tyynel da lämmäl kalat kizatah" (kizatah eli hyppii).
220. "lahnat kizatah joves" (jokilahnat).
221. "mujeh kisoau" (kisakalat).
222. "kisakaloja on äijä" (hyppiviä kaloja, oikeat veet).
223. "kivikalalla on ylen kova sägä, kuin kiiskillä" (sägä eli selkäevä).
224. "kivikala muuz on kui matikka, vai om parda, hännänladva tazani,
dilovembi matikkoa" (kivikala=simppu, dilovembi=nopeampi).
225. "pikkurune kirjava kala on kivikala" (kirjavat kalat).
226. "kivikala on pikkaraine, pienembi jorssie, peä on suuri" (jorssie
eli kiiskeä).
227. "kivimaimu" (rautakala).
228. "kivirudzu" (kivennuoliainen).
229. "kokkalohi" (koukkuleukalohi).
230. "kojama" (iso lohi, uroslohi).
231. "gonttsan lihat on kuivettu" (gontsan eli kojaman).
232. "korbiene, valgei pieni kalane, suomukset on ku sijjal, hienot ollah vai"
(korpiainen eli seipi).
233. "korbijain on särrimmoine, pitkembi da laihembi särgie"
(särjen moinen kala).
234. "korbiestu pyytäh lahtez" (lahtikala).
235. "kala koteltau, ei tule rantah, kun ollah vilut seät" (koteltaa eli lepää
syvänteissä).
236. "murrekala moarandah tulou, kosserannalle, kosteida randoja ettsiy"
(kosteita eli suojaisia rantoja).
237. "mujehet kosserandah ujjah" (kosterantaan, vrt. kostamo).
238. "kiiskizet kotsatah" (kuhistaan).
239. "matikkaini moakalani, ota ongi koveraini, koppoa kovera rauda"
(ongi eli koukku).
240. "kun kala kuolou, koutuu heäv viem peällä" (koutuu eli kohoaa
veen päälle).
241. "koukkuleugulohi" (uroslohi).
242. "mie sain yhem pikkarazen okunazen" (okunazen eli ahvenen).
243. "kuhoa saimmo, valgied on ku hobjad" (omat hopeat).
244. "kuldaine sormus käes pidäv olla kuhan syvvez" (uskomus,
vrt. taikakalut, pyhät kalat).
245. "mujehet krökittäy" (hyppii).
246. "ahven arka, perse märkä, kesät kuivilla kutou, sykysyt syvillä veillä"
(ahvenen lukuja).
247. "nuottah puutui kolme kuhastu" (enteellistä).
248. "kaloa kuhonah kuhizou" (kuhisee kuhona, sanan alkuperää).
249. "kumsa" (kumpsi, pieni taimen).
250. "kudusärgi kubizuttelehez, aivin karhakkoa kohtoa ettsii,
hierelöö ittsiedäh" (hieroo itseään, särjen kutu).
251. "kublastu suuret siiat" (kuplastu eli tuli pintaan, oikeiden vesien
aikaa).
252. "kala kubizou kudaigah" (kuhisee, kalojen määrästä).
253. "kalat lahem pohjas kupetettih" (kupeksii).
254. "kuorehed jogeh nostah Luadoskoiz" (nousee jokeen, Laatokasta).
255. "kuoroi om pitky, hoikku, suurembi reäppöi" (muikkua suurempi
kala, vrt. pienet kuoreet).
256. "haagi viel ei kuden" (kutujen tunteminen).
257. "lahnu kudoubi tuomen kukinnan aigan" (lahnan kutu).
258. "reäpöi kudou sygyzyl deän kylmändäh sai" (kylmändäh eli vesien
jäätymiseen).
259. "vien vilustuhui sygyzyl riäpöi kudou" (vesien jäähdyttyä).
260. "kudijaizen kera rinnalla on maidohaugi" (kutijainen ja maitohauki).
261. "kutilas" (kutukala).
262. "parahitte on kudemine päivypastol" (päivän lapset).
263. "kuujoo puuttuu, kuta suurempoo, kuta pienempöö" (kuujoo
eli taimenia).
264. "mujehta, siikoa, kuujoa vetimä" (nuotalla).
265. "ku soatih kuuja ni siitä kivie vietih siih ympärillä" (kiitettiin
viemällä kiviä rannalla olevan uhripaikan ympärille).
266. "vain kuin on oikeim mähnässä suuri mujeh kuvun iellä"
(mähnässä eli mädissä).
267. "ruogosiiga tulou kaksi ili kolme päivöä sären kuvun dälgeh"
(siikasukuja).
268. "särrin kudu" (särjen).
269. "havvin kudu" (hauen).
270. "mujehen kutuaikah ei pie matikan rysie panna" (joka kalalla
pyydyksensä).
271. "ezimäi on havvin kudaigu, sid ahvenen" (kevätkutuja).
272. "kudujorssi nolizou" (nolisee, on niljakas).
273. "kudukalad ei ole hyväd, puoli maguo on kalaz" (kutukalojen
pyytämisestä).
274. "kalat käyväh kudukohtah" (kutukohdat).
275. "silloin siikani kutou, kalani karettelou, kun on jiässä järven rannat"
(siikanen eli kalanen).
276. "tyynes lahes kala kudoo, madalas maima elää" (maima eli kalan
poikanen).
277. "kus kala kudou, sit sanotah kudupaikku" (pyhinä pidetyt
kutupaikat).
278. "majeh kudverehtoa jeän kylmändaigah" (mateen kutu).
279. "kiiskizet kutsatah" (kuhisee).
280. "reäpöi kaiken sygyzen kuveksendeloo konza kus kohas"
(reäpöi eli muikku).
281. "kos kudamiz luodolois kuveksendeloo riäpöi"
(kutupaikkoja).
282. "lähemmä särkie kuvettamah" (pyytämään kudulta).
283. "kudusärgilöi kuvetetah, pyytäh, vardojjah yöd" (kutukalojen
pyytäminen, häiritsee kalojen lisääntymistä).
284. "kuvvendeks ol lahnankudu" (kutujen tunteminen).
285. "kalat hierou toin toizeh kylgilöi" (kutiessaan).
286. "kymmenieni ahvempöröihyzie ugodietah reäpöiabajah"
(pieniä ahvenia muikkuapajaan, sekakalastuksen vieraudesta,
loukkaa kalasukujen vanhimpia).
287. "kymmenien oli verkos kalastu" (kalansaalis).
288. "aiga ahvenen kässikkä" (jässikkä).
289. "kärttsä se on ruma kala" (kärtsä eli kivennuoliainen).
290. "meressä kärtsäd ollah suured, vain därvissä pienet" (meri ja
järvikalat).
291. "suurie ahvenen körilähie" (köriläitä).
292. "silloin siikani kutou, kalani karettelou, kun on jiässä järven
rannat" (syyskudut).
293. "kolmandeks on särrinkudu" (kevätkudut).
294. "kuhankudu on talvel pyhäkeskez" (talvikudut).
295. kalojen nimiin yhistetään monia sukunimiä (ahvo, hotti, paasonen,
parkkonen, tarkka).
296. kalojen nimiin yhistetään monia etunimiä (aili, jussi, kari, niko,
nonna, pekka, sampo, senni, sirpa).
297. nganasanit pitävät kalojen luojana vedenemo Bydy-niamya
(b=w, y=i).
298. sanalla mern tarkoitetaan kalan mätiä (marin mörtno, hantin
märon, mansin märnä, vrt. mähnä).
299. nganasanit pyytävät neljää eri siikaa ja lohta (vain yksi heimoista
kalastaa, metsästys tärkeämpää).
300. nganasanit kutsuvat muksun-siikaa nimellä fanka (f=p).
301. nganasanit kutsuvat taimenta nimellä nuora (vrt. noora).
302. nganasanit pitävät madetta veen haltijan hahmona (ei pyydetä
tarkoituksella).
303. nenetsinaiset eivät saa katkaista tiettyjen kalojen selkäruotoja.
304. nenetsit pitävät haukea, madetta ja sampea miesten kaloina
(naiset eivät kajoa kaloihin).
305. nenetsit kutsuvat valasta nimillä chaalää ja hala.
306. nenetsit kutsuvat kalaa nimillä chaale ja halq (vrt. haalea,
halkaista).
307. selkupit eivät kalasta tammikuusta huhtikuuhun (kutsutaan
kalojen kuolinajaksi).
308. nenetsit kutsuvat sampea nimellä bexana (b=w, x=k tai h,
vrt. veksa, veksi).
309. hantit pyytävät haukea, sterletti-sampea, sampea, valkoista lohta
ja muksun-siikaa.
310. hantit pyytävät urossampia ja uroslohia (vrt. kantojen
suojeleminen).
311. hantit pitävät sampea (köray) yhtenä totemistisista suvuistaan
(ei pyydetä tarkoituksella).
312. hantit kutsuvat nelma-siikaa nimillä bunf ja buns.
313. hantit kutsuvat haukea nimellä sort.
314. komit kutsuvat haukea nimellä sir (tarkoittaa toteemia / sukua,
vrt. leukaluiden käyttö tatuoimisessa).
315. kominoidat liikkuvat veen alla eri kalojen hahmossa.
316. hantit pitävät haukea veen haltijana ja karhua maan haltijana
(molempien keralla (hauen leuka, karhun talja) vannotaan valoja ja
solmitaan sopimuksia).
317. manseilla on kaloille oma laulu (hulim hul erygh, hul=kul=kala,
esitetään karhupäivillä).
318. komit laativat hauen leukaluista suojelevia taikakaluja.
319. moksalaisten alkuhenkiin kuuluu Akša kal eli valkoinen kala
(suuri valkoinen sampi).
320. moksalaisten taruissa Akša kal kantaa selässään maata ja
ensimmäisen puun juuria (Ine sufta, suuri puu).
321. erzalaisten taruissa maailma lepää valkoisen maitovalaan päällä
(vrt. jäämeren valaat).
322. erzalaisten mukaan maailma lepää kolmen pyhän sammen päällä
(sampia suojelee volga-joen haltija Rav-ava).
323. erzalaisten taruissa pyhät sammet uivat jäämeren ja ravi-joen
(volga) väliä ihmisiä suojellen (r=l, vrt. lavi).
324. erzalaisten mukaan pyhät sammet uivat "kohti kolmea suuta,
kolmea syvännettä" (kantaen maailmaa selässään).
325. erzalaisten taruissa pyhät sammet uivat eri suuntiin (vanhin päivän
nousuun, keskimmäinen etelään eli maan keskustaan ja nuorin päivän
laskuun, vrt. alkuheimojen vaellukset, vrt. sivujoet).
326. mordvalaisten taruissa maailma lepää kolmen suuren valaan päällä
(erottavat maan vedestä, aiheuttavat tulvia ja maanjäristyksiä).
327. mordvalaiset pitävät sampea yhtenä totemistisista suvuistaan
(pyytäminen kiellettyä suurimman osan vuodesta).
328. mordvalaisten mukaan vedenemo Ved ava suojelee sampia
(pyhiä kaloja).
329. marit pitävät vedenhaltijoita kalan hahmoisina.
330. marit pitävät kaloja viisaina eläiminä (taruissa kertovat ihmisille
kuinka löytää perheonnea ja vaurautta).
331. hantit pyytävät haukea, särkeä, säynävää ja särkikaloihin kuuluvaa
chebakkia.
332. saamelaiset pitävät säynävää noitien hahmoina ("säynävänä meni,
palasi jouhtenen matkassa").
333. saamelaiset piirtävät kannuksiin valaiden ja pienempien kalojen kuvia
(lepänkuoresta saadulla punaisella).
334. saamelaiset kutsuvat kalojen vanhinta nimillä maddu ja skaimmadas
(kalojen ja kalavesien suojelija).
335. saamelaiset kuvailevat kalojen vanhinta "jättimäiseksi sarvekkaaksi
kalaksi".
336. saamelaisten mukaan kaikilla tärkeillä / pyydetyillä kaloilla on
oma maddunsa (haukien vanhin, taimenten vanhin, siikojen vanhin,
ahventen vanhin).
337. saamelaiset kunnioittavat madduja olemalla hiljaa vesistöjen
lähellä.
338. saamelaiset kutsuvat lohta nimellä luossa (kiertonimi).
339. saamelaisten mukaan maddut kurittavat saaliin määrästä valittavia
kalastajia (repimällä verkkonsa).
340. saamelaiset pitävät harjusten kutua kesänalun merkkinä
(toukokuu).
341. saamelaiset ennustavat kesän ilmoja hauen maksasta
(maksan verisuonista).
342. inarinsaamelaisilla on 80 ahvenen (vuasku), 60 harjuksen (suavvil),
35 nieriän (ravdu), 35 hauen (puško), 30 taimenen (kuavžur), 25 mateen
(njäähi) ja 15 siian (šapšâ) mukaan nimettyä paikkaa.
343. saamelaiset kutsuvat purotaimenta nimellä veejeeh.
344. saamelaiset kutsuvat järvisiikaa nimellä riäska.
345. saamelaiset kutsuvat ankeriasta nimellä akkaras.
346. saamelaiset kutsuvat valasta nimillä bossu, buovjja ja falis.
347. saamelaiset kutsuvat ahventa nimellä vuoskku (vrt. vusku).
348. saamelaiset kutsuvat nieriää nimillä ravdu, räudd ja valas
(vrt. rautu).
349. saamelaiset kutsuvat siikaa nimellä cuovža (vrt. susa).
350. saamelaiset kutsuvat taimenta nimellä dapmot.
351. saamelaiset kutsuvat ruijanpallasta nimellä balddis (vrt. valtias).
352. saamelaiset laittavat jäiden lähdön jälkeen pyydetystä ensimmäisestä
lohesta keiton joka jaetaan koko siidan kesken (sisältää pyrstön ja pään).
353. saamelaisten mukaan kalojen maddot pysyttelevät suojelemansa
kalasuvun lähellä (samannäköisiä mutta suurempia).
354. saamelaiset välttelevät liiallista kalastamista, vesillä metelöimistä,
vesistöjen likaamista, vesikiviin tai kasveihin kajoamista, kalojen kaltoin
kohtelemista, kalojen koon tai ulkonäön moittimista ja kalansaaliista
valittamista.
355. saamelaisten mukaan maddot palkitsevat kaloja hyvin kohdelleita
(kertomalla mistä suunnasta saapuvat seuraavana vuonna).
356. saamelaisten maddoihin kuuluu koljien emo (turskakala).
357. saamelaisten mukaan kaikilla kaloilla ei ole suojelijaa (vain
pyydetyt kalat tarvitsevat oman suojelushengen).
358. saamelaisten mukaan haukien maddolla on taaksepäin kaartuvat
sarvet (hajottaa sarvillaan huonosti käyttäytyneiden pyydyksiä).
359. saamelaisilla on taimenelle oma joiku (kuavžur livde, säkeet
6-tavuisia).
360. "kuavžurâžžâ lâi-ja, ja-ja, ja-ja, ja-ja, kuhes-kaaibaš lâi-ja, ja-ja,
ja-ja, ja-ja, kirjecuomâžži lâi-ja, ja-ja, ja-ja, ja-ja, ruopsis-cuopâžži lâi-ja,
ja-ja, ja-ja, ja-ja, tullâcalmaaš kirdâccij" (taimen oli, pitkäleukainen oli,
kirjonahkainen oli, punalihainen oli, tulisilmin lenteli, taimenen joikua).
361. saamelaiset kutsuvat siikaa kalaksi eli kuelliksi (vrt. ensimmäinen
pyydetty kala, tai kalojen vanhin).
362. saamelaisilla on siialle oma joiku (sapšâkyele livde, säkeistä tehty
8-tavuisia pikkusanojen avulla).
363. "kualaaš, kualaaš, vuojâdâm-mâ, sturrâcuomâsâš, vielgiscuopâš,
nyettipoodâst vuojâdâm-mâ, savjažin mun coodâ mattim, tääl mun
ferttiim, tääl mun ferttiim, nyettipoodâst vuojâdee-de" (kalanen, kalanen,
uiskentelen, isosuomuinen, valkolihainen, nuotanperässä uiskentelen,
poikasena läpi osasin, nyt minun täytyy, nyt minun täytyy, nuotanperässä
uiskennella, siian joikua).
364. saamelaisilla on hauelle oma joiku.
365. saamelaisilla on mateelle oma joiku.
366. saamelaisilla on ahvenelle oma joiku.
367. saamelaiset kutsuvat valasta nimellä chaziid haldi
(meren haltija).
368. saamelaisten taruissa ihmiset muuttuvat hauiksi ja taimeniksi.
369. sanalla niiska tarkoitetaan kalan maitia (viron niisk, hantin
neyson, mansin nänci).
370. sanalla pur tarkoitetaan mätiä ja mätikalaa (etenkin ahventa,
hantin pur, selkupin purods, vrt. puro, puuro).
371. sanalla suomus tarkoitetaan kalan suomuksia, puun kuorta
ja rahaa (vrt. vaihtokauppa).
372. sanan suomus muotoja ovat soome (viro), cuobma (saami),
sav (mordva), sum (mari), som (udmurtti), sem (komi), sam (hanti)
ja saw (nenetsi).
373. "kala nygiy närväilöö vähäizel, ned om pienet särgilitiköd"
(litiköd eli poikaset).
374. "Pällärvess oli pällöä, a nygy eule pällöä" (pällöä eli nieriää,
arvokalojen häviämisestä).
375. "etkö sie ole harjusta nähnyn" (kalojen paikallisuudesta).
376. "säynyä kutou niim matalalla jotta eväd näkyy" (säyne, säynävä).
377. "kalas on nälää, sentäh on libei" (nälää, vrt. lainasana slima).
378. "jorssi on näbläkkö" (liukas, limainen).
379. "näbläkkö matikku" (näpläkät kalat).
380. "kala näppeäy" (näppää eli nykii).
381. "ihvenini, ahvenini, näppeä näveräistä, koppoa koveraista, syö miun
tsyöttäni, tule miun ongeh" (onkijan lukuja).
382. "kala nygiy närväilöö vähäizel" (nykii, näykkii).
383. "kala näykkäi, nost ong iäreh" (iäreh eli vedestä).
384. "nublakk om matikku, ei soa käes pideä" (nuplakka eli liukas).
385. "siigu puuttus sit ku pesku nuotturannal jallam poltas, a vilul ei puutu,
vilul on syväs siigu" (siikojen liikkeistä, pesku=hiekka).
386. "nuottusiigu verkkoloih ei puutu, nuottah puutuu, se voib eliä veim pinnas"
(pyydysten mukaan nimeäminen).
387. "nuottusiiga on kallehin" (halutuin).
388. "vastavirdah nouzija kala" (lohi).
389. "kalat paistiella rannalla noussah" (paisteella, päivää tervehtimään).
390. "vod nouzou kuoreh, kevöäl" (nousee jokeen).
391. "kalad rannal räkel nossah" (räkel eli helteellä).
392. "nugeloittoa uiji haugi" (ui kiemurrellen, mutkitellen).
393. "hauginukkero" (pieni ja hoikka hauki).
394. "ängeriäst en kädeh ota, varoammo" (varotut kalat, vrt. pyhät).
395. "nollekas kala on jorssi da majeh" (nollekas eli niljakas).
396. "matikka kiven ialla eläu, i norissa" (norissa eli koloissa).
397. "ni sihi nouzou kuoreh, konza on kudus" (kuoreen kutu).
398. "kalad ylen äjjäl syvväh noalii" (noalii eli palpakoita).
399. "ahvenda on noalikoz enimyölleh" (palpakoita kasvavassa paikassa,
vesikasvit=kalojen ruokaa).
400. "kala ongie nippai" (nippaa eli näykkii, vrt. luonnenimi nipa).
401. "matikku käiz niblahtih" (niblahtih eli nuljahti).
402. "matikan käiz niblahutti vedeh" (pudotti, niplakat kalat).
403. "niblisko jorssi" (jorssi eli kiiski).
404. "kala ongie nippie, eigo tartu ongeh" (nippie eli näykkäilee).
405. "sata ol luuta hauvim peässä ta kaikki on nimellisie" (hauen pyhyydestä,
kaikki pään luut nimettyjä).
406. "Seämärvez ei ole nierijästy, Jängärven lambiloiz on lemilöin oal,
räkel nouzoo" (nieriän elinpaikkoja).
407. "mie sain nieriähän" (haluttu kala).
408. "viego nieriesty saitto verkkoloih" (pyydetty verkoilla).
409. "nierijäine on kui herottu voi magei" (makea ja rasvainen kala).
410. "nieriez om pienembil mustil tikkuzil gu lohi, a muit on ruskiembi"
(lohen näköinen kala, tikku=tilkku).
411. "nelländeks on säynänkudu" (kevätkudut).
412. "salatti on hianoine nengoine kalaine" (hieno kala, salakka).
413. "nenäizii vai yläh nostellah kizatah" (muikut).
414. "ylen on hyvä kala, pällä" (pällä eli nieriä, vrt. pällänen).
415. "emmä soanun suurija säynäsijä, neiturija oli nyt vail liikkehellä"
(neiturija eli säynävän poikasia).
416. "nabaruvvan kohtaz" (naparuodon, peräevän).
417. "nasara, tämän vuodine kalane" (poikasten nimiä).
418. "naziuhkam matikku syöy vattsah" (syöttinä käytetyn pikkukalan,
vrt. nassikka).
419. "ahvenem mötikkä" (kokoa kuvailevat sanat).
420. "matikam mötky" (alkusointu).
421. "haugi mötteröittsöy mereziz" (rimpuilee rysässä, vrt. vieraat kaloja
kiduttavat metallipyydykset).
422. "ahvenem möykyt" (mätipussit).
423. "mähändäz ollah, möykylleh" (kutukalat).
424. "särrim möykky" (mätipussi).
425. "kiiskoim möykky" (mätikalat eli naaraat).
426. "möyretäh kalad lahtez, plätskytetäh vetty hännäl" (iloisten kalojen
elämää, vrt. hiljaiset nykyvedet).
427. "kaloim burskeh menöy jovez, eletäh parvelleh" (parvikalat).
428. "mähnikkähän hauvin sain" (mätihauen).
429. "mähännäkäs matikka" (mädikäs).
430. "vain kun on oikeim mähnässä suuri mujeh kuvum iellä"
(suuret ja pienet muikut).
431. "mähändä on notkie, kalankudu loppih" (kudun keston katsominen
mädistä, kalatietäjät).
432. "se i emättsykala kuz om mähändeä" (mädikkäät emäkalat).
433. "kala om mähändäs kuvun aigah" (kutukalat).
434. "särgimuttii tuli täh aboah" (muttii eli poikasia, vrt. muttinen).
435. "muttista nuottah tuloo nyt" (väärä pyydys, väärä aika).
436. "ahvemmuttine" (poikanen).
437. "riäpöid eletäh mudazikos" (riäpöid eli muikut).
438. "mujeh tulou murtieh" (murtoveteen, matalan ja syvän rajalle).
439. "kuni kala om murtiessa sini pitäy käyvä nuotalla" (kalojen
liikkeiden tunteminen).
440. "murtiet" (pienet muikut).
441. "murrekala moarandah tulou, kostieh" (kostieh eli suojaiseen
rantaan).
442. "on särrim muhuu" (yksikesäisiä särjenpoikasia, vrt. muhunen,
muhonen).
443. "mujehta on näissä järvissä" (mujejärvet).
444. "havvit tungeiahes muavedeh tyynel ilmal" (haukien liikkeistä).
445. "kala nouziskandou muavedeh keväjel" (kutemaan).
446. "värttsi sintsissä moivoa" (värttsi=säkillinen, moivoa=pieniä
muikkuja tai villakuoreita, vrt. moivanen).
447. "moniehittsi käyt valas vuonossa" (jäämeren valaat).
448. "ta nuotassaki tuli, järvissä oli joka paikassa" (harjusta,
kalojen määrästä).
449. "onko sillä matikalla moukku vain maito" (maito-sanan
alkuperää, vrt. lehmän maidon pumppaajat).
450. "moakku on kaikilla kaloilla" (mädin nimiä).
451. "se maksasta katso mitys vuosi tulou sinä vuotena"
(ensimmäisen pyydetyn hauen maksasta).
452. "se pitäy maksa ottoa kokonaisena ta siitä kattsuo jotta
mitys kesä tulou" (kesän katsominen hauen maksasta,
talvivuosi ja kesävuosi).
453. "moahta rysistä soatih" (madetta, moakala).
454. "madehta vod kevöäl pyyvetäu koukkuziil" (madekoukuilla).
455. "talvel om majeh mavukembi, kezäl kai madost om piäz"
(kesällä matoisia).
456. "matsukala" (pieni kala).
457. "ahvenen maukku" (mätipussi, vrt. maku).
458. "maukussah ku kevätkiisko" (kutukaloihin vertaaminen).
459. "ylen olen rakaz niih maukkuvattsoih kiiskoloih" (kutukiiskiin).
460. "mela" (hauen leukaluita).
461. "siijam mardoni" (pieni siika).
462. "madehenkudu on kevättalvel" (talvikudut).
463. "matikka kiven ialla eläu" (pohjakala).
464. "matikk eläy järvess i joguziissa" (pienissä joissa).
465. "vilumbil keväzil puuttuu enembi matikkua" (kylmästä pitävä
kala).
466. "matikk on magei kala" (makealihainen).
467. "matikkaini moakalani, ota ongi koveraini, koppoa kovera rauda"
(onki eli koukku).
468. "Siämärvem majeh om magozu, Vahadjärven ei ole moine"
(järven ja maun yhteydestä).
469. "hauvim maksasta katsottih vanhat ukot sitä" (kesän ilmoja).
470. "malkukas kala" (mätikala, vrt. maukku).
471. "malompana ollah kalaset päiväpaissossa" (uivat rantavedessä,
vrt. maaranta).
472. "kiiskoid mammerozet" (pienet kiisket).
473. "lohem mahtih on a eu lohi" (nieriä, lohen kaltainen).
474. "ei pietä mitänä mahtie kivikalasta" (mahtie eli arvossa).
475. "suurem maijokkahan hauvin sain" (kutuhauen).
476. "maimoa soahah hienuo kaloa" (kalanpoikasia).
477. "maimad eletäh tyynes kohas" (maimojen elinpaikkoja).
478. "tyynes lahes kala kudoo, madalas maima elää" (sanonta).
479. "toin ijäz et sua maimampoigoa, a toizel ugodih puuttumah"
(maimampoigoa=monnia, säkiää, ugodih=kokoajan).
480. "maimampojjiz on puuduluvud" (luvud eli loitsut, maima ja
maiman poika, haltijakaloja, vrt. puuttua kalaa).
481. "matikam majjot" (maidit).
482. "izäkalaz om maiduo, a emäkalaz om mähändy"
(isä ja emäkalat).
483. "mähnähauki kesellä, maitohauvet kahta puolta"
(kututapoja).
484. "löti" (mäti, ö=o).
485. "lökköpiädy kaloa lammiz erähäz on" (suuripäisiä kaloja,
vrt. sukupuuttoon kuolleet kalasuvut).
486. "haugi hallal kudoo, särgi siäl lämbimäl" (kutujen ajankohtia).
487. "kalaine läpettäv ujuu" (ui paikallaan).
488. "kala läikäsköitti hännäl vetty" (hännäl eli pyrstöllä).
489. "kuvun aigah särgi veim pinnaz vai händeä läimähyttelöy"
(kututapoja).
490. "kala hyppii lämmäl päiväl, händeä läimäsköittelöy"
(hyppii eli iloitsee).
491. "luudogam pyydöh pidäy lähtie" (luunokan, suuren
kutusiian).
492. "luudogusiigu" (luudogu, vrt. laatokka).
493. "kala loi mähnän" (laski mädin).
494. "matikkua piäs pie kiini, hännäs läbi luiskahtoa"
(luikas kala).
495. "lahnall on äijä luizguo" (luiskua eli suomuksia,
vrt. luiskahtaa).
496. "kala lugerehtaa kiven kolos" (lugerehtaa, ui paikallaan).
497. "havvit eläy heinikkoluhtis" (rantaheinikoissa).
498. "sid luhtas toitsi on haugii" (luhtas eli tulvaniityllä).
499. "matikka luijahti keästä" (luiskahti, viekas kala).
500. "matehen luikero" (luikerokala).
501. "ahvankala on syvvä hyvä ga ylen on lomukas" (lomukas
eli ruodokas).
502. "kalad vongas kizatah" (poukamassa).
503. "pienenä poikasena kun ettsimä kaloja kivijen alta,
nin lorikoiksi niitä kaloja sanottih" (kivien alla eläviä pieniä
kaloja).
504. "lota" (villakuore, vrt. lotta).
505. "maimampoig on aiga lohmutti" (säkiän koosta,
sukupuuttoon hävitettyjä kaloja).
506. "lokko" (kalan pääkallo, vrt. sukunimi lokko).
507. "lollokkaine" (pieni kala).
508. "jokahisesta lohesta karsittih kuusesta oksa, loajittih karsikko"
(lohista kiittäminen).
509. "lohal on nenä kruukalleh, muzavem on lohtu" (loha ja lohi,
lohisukuja).
510. "lohakasti kazvoa" (lohakasti eli lihoen, lohi-sanan alkuperää).
511. "vesi männä lohajau jeän alla" (mennä lohajaa, vrt. lohi).
512. "lohentonko" (pieni lohi, vrt. tonkonen).
513. "harvoin on haugi vierahina, lohentorppu tuomazina"
(tonko ja torppu).
514. "se ol lohi verkkani kuvun aikana" (hidas vai nopea).
515. "ta i tuli hyvieki kaloja, lohtaki verkkoh sattu" (hyvät kalat).
516. "kudamaabo sinä parembi syözit lohtu vai siigaa" (parhaat
eli pyhiksi pyydetyt kalat).
517. "siih moah ku uija lirittäy ni siih mänöy rysäh" (moah eli made).
518. "lirkkizie puuttuu" (pieniä kaloja).
519. "talven jällel on kala laihembi" (talvisin laihtuvat kalat).
520. "särin litsu" (poikanen).
521. "lidzuraiskoa puuttu nuottah" (kalanpoikasten pyytämisestä,
väärä aika, väärä pyydys).
522. "pikkaraisie säril littijä" (littejä eli poikasia).
523. "lahnan littini" (poikanen, vrt. littinen).
524. "särrin littizie" (poikasia).
525. "matikka käziz liukahtih" (veteen, vrt. haltijakala).
526. "maimaized randaizez liysketäh ujjellah" (maimaiset eli
kalanpoikaset).
527. "matikan liusku" (pieni matikka).
528. "matikka händeä liberöitteä" (heiluttaa, vrt. käärmeen sukua).
529. "kala uit lipettäy" (luotuja uimaan).
530. "hara om paksupiä, libiene, pohodiu jorsih" (muistuttaa
kiiskeä).
531. "matikka käez lipsahtoa" (haluaa vapaaksi).
532. "särgi uibo ligletteä" (ui vikkelästi).
533. "kala miun, liera siun.. toiset onkittoassa sanottih" (liera eli liero).
534. "matehen liera" (pieni made, kuuluu lierojen sukuun).
535. "kalaized levahtellahez veiz" (uivat edes takaisin, levahtaa).
536. "leviepöttsö" (suuri ahven, vrt. pötsönen).
537. "matikan lempo" (vrt. lempo=alisen haltija, veen alinen).
538. "lentokala lujasta mänöy korkoloilla, niinkuin korko tulou kaloista"
(korkoloilla eli aalloissa, turskakala saita).
539. "tyynez lahtes kala kudou, madalaizez maimaized" (kutupaikkoja).
540. "lahna on valgie, levie, eläu hän syvässä" (lahnan kuvaus).
541. "viego said lahnua muatkoih" (muatkoih eli rysiin).
542. "äijän sain lahnaa" (oudolta tuntuva kehuskeleminen).
543. "siä puutui lahnua da suurdu haugii" (puutua kalaa).
544. "tyynez lahtez lahnu kudou" (kutulahdet).
545. "lahnua tuoda nuottah puutui, pienii lahnazii" (kalojen nimistä,
muuttuvat iän ja koon mukaan).
546. "lahnakaz järvi" (järvikalat).
547. "lahnakaz abai" (apaja).
548. "tuomen halvastandaigoa on lahnanliikeh" (tuomen kukkiessa,
jokaisella kalalla aikansa).
549. "lahnanliuskuni puutui" (pieni lahna).
550. "lahnattsu, piendy suurembi, suurdu pienembi" (keskimittainen).
551. "lahukassa haugi dorottau" (jorottaa, juro kala).
552. "lehtimujeh" (lehdenlähdön aikaan pyydetty muikku).
553. "lehtimujehen toagiet" (lehtimuikkujen pyyntiin käytetyt tiheät
verkot).
554. "lahnan lautikko" (pieni lahna).
555. "kesällä kun tuli lämpimäksi päivät ta oli yöt tyynet, nin ne nousi
kisoamah" (ilosta kisanneet muikut, kutu syksyllä).
556. "kala laskou mähändän" (mädin).
557. "lahna on latsakka" (latsakka eli lattea).
558. "kalad veem pinnaz eletäh lämmäl" (kesän ihmeitä).
559. "pikkaraizie särgizie" (särkinen, nen-pääte).
560. "sielähän se on se emintimän käsivarsi, ta se om piikikäs, terävie
piikkijä kun nieklan nenäsie, ta niitä on kaksi hauvim peässä"
(hauen pääluiden nimiä, emintimä=äitipuoli).
561. "piiroani siijalla" (mätipussi, vrt. piirainen).
562. "jos om peäpuolessa siinä maksassa ihan silietä jottei mustoa viivoa
ole ollenkana niin se on keveästä pouta" (hauen maksassa).
563. "piä majeh peestä kiini, a hännästä livahtau" (veteen, viekas kala).
564. "peskari" (pieni kala, törö).
565. "peskukala" (pieni rantakala, pesku=hiekka).
566. "perhosiiga" (siika toukokuun lopusta heinäkuun alkuun,
vrt. perho-onget).
567. "siikani jumalal luoma" (syötäväksi luodut kalat, vrt. hyvänmakuiset).
568. "tröskä patskettau kiukoassa" (tröskä eli turska, merikalat).
569. "haugi rannaz bauhahtih" (pauhahti eli molskahti).
570. "särim paukkuni" (uimarakko).
571. "ahvenem pehut, tämänvuodizet" (pehut eli poikaset).
572. "kaloa vie roih järveh, pehuu on nengostu rannoil" (roih=loih
=syntyy, pehuu=poikasia).
573. "riäpöim pehu" (muikun poikanen).
574. "juamunieriehem pehuli eläy juamas" (pehuli=poikanen,
juamas=syvänteessä).
575. "kalathai ne elää parvilois" (parvikalat).
576. "ta silmistä tuli kaksi poar reiköä, mihi pantih vesipoat"
(jättimäisestä mateesta kertovassa tarussa, vrt. volgan kansojen
jättiläismäiset haltijakalat).
577. "kaloa pyyvettih sitä parempaista kaloa, siikoa ta lohta"
(pyhäruuaksi).
578. "parikka, kui säyneä, peä ylen terävä, händä enemmäl soaralleh"
(muistuttaa säynettä, parikka=parkki, pasuri).
579. "yks duuhu om parikaz dai korbiezes" (duuhu eli tuoksu).
580. "parikk on ku särgi, leviembäine, peä nuokalleh, kaglu lyhyd,
soaroikas händy, silmy harmai, suomus pehmei, kylläine, razvaine,
lengäy lemel" (parikan kuvaus, soaroikas=haarakas, kylläine=lihava,
lengäy lemel=tuoksuu lemiltä).
581. "sit parikad ruvettih verkkuo hypittämäh" (verkkoon puuttuva
kala).
582. "parkoi" (lahnan poikanen, vrt. parkkonen).
583. "paroli" (lahnaa muistuttava kala, vrt. parola).
584. "ahvempaberot" (pienet ahvenet, vrt. paapero).
585. "balsku" (kalan uimarakko, b=v).
586. "paltassu" (ruijanpallas).
587. "ylen on siigu pagenijju nuotaz, viizaz on siigu" (viisas kala,
toteemit=omien arvojen ilmentymiä).
588. "räkel päiväl haugi uinuobi" (uinuu helteellä).
589. "ängeriäne mavon roduu on, varatah kädeh ottajes" (kyyn sukua,
matojen suuri suku).
590. "yht okunast en suanun" (okunast eli ahventa, oku-na,
maistuu lainasanalta).
591. "mie sain yhen pikkarazen okunazen" (pienen ahvenen).
592. "matikka kiven ialla eläu" (pohjakalat).
593. "ohoh miittune haugi puutui" (iso hauki, vrt. haltijakala).
594. "reäpöid uijah da syyväh reäpöinsyömizie, mi veem peäl seizoo"
(syövät reäpöin syömisiä, joka kalalla syötävänsä).
595. "sonkoa plastaitsen" (lohta halkaisen, vrt. Sonkajärvi).
596. "lahnam platsku" (loiskaus, iso kala).
597. "lahnat pläjjetäh järvez" (polskivat, vrt. hiljaiset nykyvedet,
kalat pelkäävät pintaan tulemista).
598. "viem pinnas kalat pläsitäh" (pläsitäh eli tanssivat).
599. "havvit plöjjetäh eletäh järvez" (haukien elämää).
600. "kaloin eländyplötskeh vai menöö" (äänekkäät eli iloiset kalat,
nykyvesien vastakohtaa).
601. "Äsvärinniemestä soau suurie ahvenem plötskyjä" (kalapaikat).
602. "poajittih jotta täm ei ole oikie, siitä vahinko tulou" (ajateltiin
suuresta lohesta, vrt. kalojen vanhimmat).
603. "harjus pohodiu jäzih" (pohodiu=muistuttaa, jäzi=säynävä,
särki tai sorva).
604. "kala hyppäi, kai vezi bolahtih ylähpäi" (pulahti).
605. "kala vetty bolahutti" (pulahutti).
606. "kiiskiset sielä kimatah, ahvempompot pomatah" (laulun
säkeitä).
607. "kalat porahtau" (polskii).
608. "jorssikuluized ollah, moizet pienoized" (jorssit eli kiisket).
609. "haugine luhtaz" (tulviva rantaniitty).
610. "hauvim maksasta katsottih niij jotta kun on sinini hauvim maksa,
siitä tulou vihmani kesä, a kun om puhas valkie, siitä poutakesä tulou"
(kevään ensimmäisen hauen maksasta).
611. "toisinah koko maksa on silie, siitä on kaunis kesä" (kesän ilmoihin
yhistäminen, vuodenvaihde).
612. "siigukala hyvä kala" (hyvät kalat, vrt. hyvänmakuiset).
613. "kalat prinkahtellahez järvez" (hypähtelevät).
614. "kaloil vai hännät prinkkahuu järvez eläjez" (hännät eli pyrstöt).
615. "kalad vihmoa vast eletäh prinketäh ylen äjjäl" (hypitään sateen
edellä).
616. "mujehet häntöä prinkutettih päivöä vassen" (heiluttivat häntää,
tervehtivät päivää).
617. "noustih vejem peällä kisoamah mujehet" (kisakalat).
618. "kalat priskiettih ehtypuolel, eliettih järvez" (hypähteli ehtoolla,
kalojen elämää).
619. "särrin kuran, se andau pritskun" (kuran eli uimarakon).
620. "heinikös kalad bruizetah" (suojaa ja ruokaa).
621. "bruuttu" (mateen mäti).
622. "tyynez lahez lahnat prätskeä, mallol maimazet kudoo"
(tyynet lahdet, kutupaikkoja).
623. "kalat tyynez lahtes prätskäy, kos ku on guvalleh" (kudullaan).
624. "joves kalam bräyzeh menöö" (oikeat joet, täynnä elämää).
625. "säynäd jovez bräyzetäh" (jokisäyneet, vrt. järvi).
626. "säynäd bräyzytäh kossem pyördies" (kosken pyörteissä).
627. "kalat bräyzetäh lämmäl seäl" (bräyzetäh eli hyppivät).
628. "kalad järves prötsketäh eletäh" (prötsketäh eli molskivat).
629. "bröyzeh menöö rannaz, kalad kizatah" (oikeiden rantojen aikaa).
630. "kalat kuvun aigah bröyzetäh viez" (kutujen ihaileminen).
631. "meile ku suuri kala bröyzähtäh, onhai ku muzikku hyppeäy"
(hyppää kuin mies, toteemien piirteitä).
632. "ylen suuri haugi rannalda bulahti vedeh" (vrt. vetehinen).
633. "lahnam bulkku" (uimarakko).
634. "illal bulskaheldih kalat" (polskivat, liikkeet yhteydessä päivään
ja veden lämpöön).
635. "bulskun andoi haugi korttehikos" (polskun).
636. "ka, kala punien ando" (punien eli pyörteen, vrt. pyörteistä
ennustaminen).
637. "haugi puroo siiman" (poikki, omat siimat=omista aineksista).
638. "kala burskahtih rannaz, suuri kala onnoako" (kalaksi
kutsuminen, mikä kala).
639. "vezi burzahtih haugi ku hyppäi" (hyppivät hauet).
640. "haugi hyppäi burskahutti" (vrt. hyppivien kalojen pitäminen
vedenhaltijan hahmoina).
641. "kaloim burskeh menöö joves, eletäh hyö parvelleh" (parvikalat).
642. "kalad bursketah lahtez" (vrt. kutu).
643. "kala ku hyppeäy, ga burskun andau" (hyppäämisestä kuuluva
ääni).
644. "havvid burskutah, koz on kala kuvuz, sit hyö telmetäh"
(telmivät kudussa, lisääntymisen aika).
645. "hauvid burzuo keännetäh korttehikoz lämmäl seäl" (polskivat
kortteikossa).
646. "hauvid buzletah" (haukien elämää).
647. "kuhad burzutah" (hyppivät, polskivat).
648. "kuhad buzletah" (vrt. kutu).
649. "kalan sydämez on puzuri" (uimarakko).
650. "lahnam buzurku" (suuri ja pyöreä lahna).
651. "kalad eletäh pyrsketäh" (vrt. pyrstö).
652. "parvuolleh pärähtellähez reäpöid" (reäpöid eli isot muikut,
parvikaloja).
653. "mipä tuostaki tulisi hauvin peästä pättävästä" (mitä tulisi
hauen päästä, vrt. taikakaluna pitäminen, vrt. tatuointiin käytetyt
leukaluut).
654. "ahvempöröi" (pieni ahven).
655. "haugipötikkö" (paksu hauki).
656. "Veen ehtosa emäntä, sinä olet vaimoista vakanen, annas
mulle ahvenia, kuletteles kuukupoja, käytteles marut mahoja,
hiekan hieromattomia, päivän paistamattomia, alta aaltojen syvien,
kalaisista kaarteista, avarasta aitastasi" (ahvenia eli kuukupoja).
657. "tule, hauki, haukotellen, veenkoira vengotellen, uistinta
ottamahan, koukkua kohentamahan" (veen koira).
658. "ajattele, ahven parka, kuhun kulkeman pittää, jos menen
meren syvään, siellä tulen hylkeen hyvään, jos tulen likemän maata,
viepi viisas verkohoose" (ahvenen kannalta ajateltuna).
659. "luuon lohta ampumaan, nieriitä ihomaan" (lohet ja nieriät).
660. "paju puuta, mätäs maata, ankerias veen kaloista" (vanhin,
vrt. kiiski).
661. "hauki haudan pohjan tiesi, jumala meren syvyyden"
(jumalaksi kutsuminen, veen jumalan hahmoja).
662. "pois kalan tiält, sano kiiskine loht" (sanonta, vrt. kiiski
kalojen vanhimpana).
663. "särki ei o kala" (vrt. henkiolentoina pitäminen, veenhaltijoiden
hahmot, särjestä polveutuvat suvut, sarki).
664. "se o se sama, silakka taik kala" (silakka tai kala, vrt. silakka
=suolattu kala).
665. "kala sana ni sill ymmärretti juur vaa tota silakka" (vrt. siian
kutsuminen kalaksi, vrt. tärkein pyyntikala).
666. "on tää vähä parempata kun kala" (kala eli muikku).
667. "siellä oli soatu viijen kilon kuha, minkälaesta lieh hänessä kala"
(kala eli kalanliha).
668. "taimen on kalaltansa niinkul lohiki" (kalaltansa eli maultansa,
kala-sanan alkuperää).
669. "on se aika kala" (kala eli ovela).
670. "ei mittään selevvee, se mäni kallaem peähän" (kalain päähän,
selvittämätön asia).
671. "pahalla ilimalla kalat ovat kalahauvvossa" (hauvossa eli
syvänteessä).
672. "suipelo" (hoikka Iijoen lohi).
673. "kalakas lellukka" (paksumpi Oulujoen lohi).
674. "van Jokijärvessä astin niitä käöpi aevan tavallisie merilohie,
ne on kalakkaeta kyllä" (kalakkaita eli lihavia).
675. "kalaliuma" (parvi, vrt. liuta).
676. "jos maet tul verkkoo, män kalalykky pilalle" (kalalykyn vievä
made, vrt. pyhinä pidetyt kalat).
677. "kalamiehessä on niinku miehen käjet ja jalat ja kontti selässä"
(hauen pääluiden nimiä).
678. "on siälläki kalanheimoutta, jota aiva assuu siällä" (virtapaikoissa
asuvia kaloja).
679. "kalahottiloi" (poikasia, vrt. hottinen).
680. "kalankuata" (suomuja peittävä lima).
681. "kalankupla" (särkikalojen ilmarakko).
682. "missä mie vaa olen kaloi saannuk kalankulun aikan, nii aina on
ahvenii sejas" (kalat ja ahvenet).
683. "linnullaulua ja kalankutua on hupasta nähä" (kevään ihmeitä).
684. "kalankuula on kaikkiil muil, paits siial" (kuula eli rakko).
685. "kalalliitta" (liitta eli lima).
686. "kalammaikku" (maikku, maiti vai mäti).
687. "kalammarri" (marri eli sintti).
688. "kalammaukku" (maukku=mäti, vrt. moukku).
689. "ei kiiskiä voik kyllä kalammoiseks sanoa" (vrt. kiisken ulkonäkö,
vrt. kalojen vanhimpana pitäminen).
690. "siel ol pientä kalanmouhua" (mouhua eli poikasta).
691. "se o kalanniskoa, toisis on maokkuva" (niska=maiti, maukku=mäti).
692. "kalampirriä" (pikkukalaa, vrt. pirrinen).
693. "kalampisto" (pintaan tulo).
694. "kun on kalampoikasii noi rannat täytee" (poikasia rannat täynnä,
oikeiden vesien aikaa).
695. "kalampunka" (poikanen, vrt. punkanen).
696. "kalampyreit tos velempinnas" (liikkeistä tulevia väreitä).
697. "kalampäntäpä siinä pärisee" (päntä eli parvi).
698. "ei yksistää kalarroluskaa tus sikijöö maitokalast tah rommikalast,
pitää ollam molempii" (molempia, maiti ja mätikaloja).
699. "se on mailman iso kala, pari syltää pitkä, kalan sampiksi sitä
kuttuthan" (viimeiset sammet, vrt. jokien tuhoaminen).
700. "onpa siinä kalansiivoa" (siivoa eli perattavaa).
701. "kalampoijiks sanoovattem pienijä kalansikijöitä" (poikasilla
paljon nimiä, pidetty tärkeinä).
702. "ei muuta tullukkua, ku kalasuljuva" (suljua eli pikkukalaa).
703. "ka, ne on niitä kalantaemmie" (taimia eli poikasia, vrt. taimen).
704. "saathin muutama kalantirriäänen" (tirriäinen eli sintti).
705. "se on niin kum pikkunen kalantuikkinen" (rautakala).
706. "on ollu huano kalantulo, haukipuikkari tuli aamulla"
(puikkari eli pieni hauki).
707. "kalavirhi" (väreily).
708. "tuolla suare nenässä käyp kalaviri" (vrt. kutupaikat).
709. "sit ku kala näytti ittes simmosis laumois, kalapyryks sanotti"
(pyryks eli parveksi, vrt. pyryttää, pyrähtää).
710. "tuasapa on kalapääje, ne jypyä tekkee" (pääje=parvi,
jypyä=kutua).
711. "ne salakat on kaik huonompaa kalarotuu nauttimiisehee,
särk on sentää lihasamp" (vrt. ihmisten ja eläinten ruuaksi
luodut kalat, ihmisten ahneus=pois vesieläimiltä).
712. "se näkkyy omituinen kalasto asuvam Pakarilahessa,
ei sinnen nousen nousukala" (asujakalat ja nousukalat).
713. "eipä paljon kalautunna, muutamia hauvvinsulikoita"
(sulikoita eli pieniä haukia).
714. "kalikkasiika" (pikkusiika).
715. "eik se siika on ninku reäpykse kalttaine" (siiat ja rääpykset,
yhenlaiset kalat).
716. "ahvenen kalttasii sitä kallaa sitä laatuu ne on" (ruutanat).
717. "kallasahve" (aikaisin kuteva pikkuahven, kallas=ranta).
718. "viel tommot et o jeenkallo rannal ni ruppe se jeelahna tulema
pyydyksiin" (jeenkallo=jääkasoja, jeelahna=jäälahna).
719. "lahnat lahela kuttoo" (kutupaikkoja).
720. "kyllä minä sen söin mutte se kuallu ilman ku keitti sen kamalasti"
(ankerias, vrt. haltijakalana pitäminen).
721. "myä saatiiv viis kammeljast" (viisi kampelaa).
722. "saaphan se taas kammeljahii, kun kovast käyp liivaa verkkoh"
(liivaa eli hiekkaa, pohjakala).
723. "tulee poutakesä jos se ov vaalia, ahavenen kampa"
(kampa eli selkäevä).
724. "kampakala" (kampela).
725. "kampala kera jällee on kive ääres meres" (merikampelat).
726. "kampeli me ei just ols saattu" (kalasukujen häviämisestä).
727. "ainahan siell ol kiiskiäkkii ja ol siel välistä kampelaa ja simppua
ja sellaista" (kiiskiä, kampelaa ja simppua, nuotassa).
728. "ei muuta ku noin ikkää välil oli joku kampela nuotassa"
(vieraat pyydykset, syitä kalojen sukupuuttoon).
729. "varis vanahin linnuista, kampela veen kalloesta" (pidetään
kalojen vanhimpana, vrt. kiiski, made).
730. "talvellakki sain yhren kampelaise tommosem pikkase,
kämmenenkokose" (kampelaisen, pienen kampelan).
731. "pait kampeljaine, nii se o sellane, ete sill ol harja, ku se o sellane
flaatakka muutonki" (ei ole harjaa, selkäevää).
732. "kun neät kivkala niv viskoap pois" (pois eli takaisin veteen).
733. "ol säönettä ja lahnoo" (verkoissa).
734. "kannikka ahven" (kookas vaalea ahven).
735. "vejettii noita ahvemouhuja (mouhuja eli pieniä ahveniä).
736. "kiiskin kapoja" (pieniä laihoja kiiskiä).
737. "kapukka" (ahven).
738. "kirsul on karap pystys" (kirsul=kiiskellä, karap=piikit).
739. "kiiskis ol kakski karraa, toine leikattii sielt etupuolelt,
toine selkäpuolelt" (karraa=evän ruotoa tai piikkiä).
740. "poika kalastaap tiikist karassii onkel" (tiikist=allikosta,
lammikosta, karassii=ruutanoita).
741. "karussi" (ruutana).
742. "se kara suures laumas ylös" (nousi pintaan, kutuhailiparvi).
743. "issoo ahventa sanottii ussein karetssuu ahveneks, se kum
muka ol verrattavissa ikämiehiij" (karetsuu eli piippusuuksi).
744. "koirhat särjet oli karheana, suomun päällä karheita piikkiä"
(koirassärjet karheana, kutuaikana).
745. "kariinhan se matikka kutoo" (kutupaikkoja).
746. "mennääs ottamaan karilta kivennualiaisia" (mihin käyttöön,
vrt. turhaan tappaminen, vrt. tyhjät rannat).
747. "ne on semmoset läiskät se tekkee hiehnoon karhii" (karhii
eli hiekkaan, lohi pyrstöllään, kutukuopat).
748. "se pittää virrii mujekkarja" (väreitä, muikkuparvi).
749. "on siinä koko ahvenen karillaita" (isoja, piikikkäitä,
karkeasuomuisia).
750. "kariahven" (kareilta pyydetty).
751. "selkähauvvet on semmosia paksuja lyhkösiä, karihauvvet
on taas semmosia silvakkaampia" (selkä ja karihauet).
752. "kiiskin karikka" (karkea, piikikäs).
753. "myöhäsemälä syksylä ko se nousi karhin kutehman"
(lohi, karhin eli hiekkakohtiin).
754. "se on tuomosia karipönkkiä" (sorasärkkiä, lohen kutupaikat).
755. "ja sirkka kans ku on tuomonev vähänen sirkka karisirkka
ni siihen se on hyä othaa" (syöttikala, harjusta pyydettäessä).
756. "harri, tammukka ja lohiki siihem pannee, niissä net oikhein
lohipaikat ovakki, kahen väylän välissä someropohjat karitölpät,
niihin net tuleva kutumhan" (hiekkaisiin ja mataliin kohtiin).
757. "isoja siikamäljänöitä tuola vain Täränövväylässä mutt ei
tässä kariväylässä" (isoja siikoja, hiekkapohjaisessa isommassa
väylässä).
758. "säönäjä on karkas kala, sei tykkäät rutinasta" (karkas eli arka).
759. "suomu on karkiana kuvun eellä" (kalatietäjät).
760. "ne on niin karkkeita, ettei niitä tahlo saala" (muikut,
vrt. pyyntiajat).
761. "syönnöskala vejettään syksyllä, ne on karkkoja kaekki niilä ku
ei oom mättii" (vedetään syönnöskalaa, kudun jälkeen).
762. "karkko" (2-vuotinen muikku).
763. "siin ei harijuja sillon ookkaa, nek karkkountuu" (harjukset,
seipiparven nähdessään, vrt. harjunen).
764. "kallion takaan on niij jumalattomast karkulaisii" (tyynen veden
pinnalla uivia haileja).
765. "heittää kuperkeikkaa ku Juten karpit suurelapajal" (hyppivät
kuhat, karpit ja kuhat).
766. "kun nyt tarttus aika karppi onkeh" (karppi=iso kala).
767. "karppi eli toutain" (särjen tapainen kala).
768. "ahvenesa on niim paksu se karppu päällä" (suomukerros).
769. "ahvenen karrakka" (karkeat kalat, vrt. piikikkäät).
770. "kiiski on karkee karri" (piikikäs kala, vrt. kari).
771. "ahvenet ne on semmosia karrikkaeta" (karrikkaita eli pisteleviä).
772. "mitä lienem millonkis saanu, kiiskenkarrokkaita" (saaliilla
kehumista vältellään).
773. "mittee kaloja ne on ne rottelot, karrukat" (karrukka=köriläs,
vonkale).
774. "ahvenen karrukka" (iso ahven).
775. "kalat on karskina kun roeskataan eli paokataan rannalla"
(karskina eli arkoina, vesi=kalojen koti, vrt. veden pyhyyden
unohtaneet).
776. "enpä ou äsken tämmöstä ahvenen karstoo nähny" (äsken eli
pitkään aikaan).
777. "sieltä juuman reunasta joskus sattuu onkeen karsta ahven"
(juuman=syvänteen, karsta=korsto).
778. "olihaan niit lahnoo kerran niim paljo" (talvella, jouduttiin
peittämään osa lumeen).
779. "muutako virriet käivät ku ne kartsat männiit karkuu, ol nii vähä
vettä" (meni karkuun, matalassa vedessä).
780. "karttuspää" (iso lahna).
781. "kalastaap karassii" (karassii eli ruutanoita, oudoksuen).
782. "en muista häne karvajoas" (ankeriaan, karvoja eli värejä).
783. "lyhemäntekosempi, rusakka suomu, ei juuri ahvenen karvan
näkönen" (rusakka=rusehtava, ruutana).
784. "karvakalloi ol pienii" (karvakaloja, pieni harmaa kala).
785. "tuulkuoreet, karvakuoreet" (pieni kuore, siniäinen).
786. "ei soatu kun karvakuorreita" (pyydetyt ja vahingossa pyydetyt
kalat).
787. "kul lohi karvaa, ei se nouse ennää ylemmäksi joessa" (karvaa
eli hyppii, kadotetut lohijoet).
788. "kaskakka särki" (keskimittainen).
789. "kaskama" (ulkona kuivattu siika).
790. "tapoimma tästä apajasta palijo kaskamasapakoja" (sapakoja eli
siikoja, kaskama).
791. "kurviloi söin" (kuoreita, vrt. kurvinen).
792. "kassakaloja" (suvannossa paikallaan eläviä).
793. "kassiloita" (pieniä ahvenia, vrt. kassinen).
794. "sanuot kastie aikan rannal käyvä" (ankeriaan, uskomus).
795. "ahvenen kasuja" (vrt. kasunen).
796. "ja kalaki se on hittaallainen kasvaa, eikä se talavella taijja palijon
kasvaakkaa" (kasvun aika ja laihtumisen aika).
797. "se kyllä kasuaa niin isoksi että se saattaa painaa kaksikin sattaa kilua"
(pallas eli ruijanpallas, jättikalat).
798. "kuluj jälkeh kalat on kateis, nii ko ei niit oliskah" (kudun jälkeen).
799. "soon sukupuuthon katkeamassa tässä järvessä" (muikkukanta,
vrt. vieraat pyydykset, vieraat saasteet, vieraat veneet).
800. "sem paremp on katastoo katiskat vaekka joka uamu, nii ettei kalat
jouvuk kitumaa" (kalojen kannalta ajatteleminen).
801. "niihän sitä täs ollaa sano kiiski ku kattilas kiahu" (sanonta).
802. "kyl s ool kauhiammoinen kala, em miä ol sellaist nähny"
(hävinneet jättikalat).
803. "se kuha ol kaonis nostoa" (iso kuha).
804. "sillon soapi arvata että nyt eij ouk kauvvo ennen kun on tuuli
ja myrskyt, kun se ilimmaah hyppejjää kiehikkoo" (muikku,
vrt. syysmyrskyt).
805. "onhan se nykkij jo käynym maassa" (lahna, maassa kutemassa).
806. "sitte ku se on kutonu se laskee taas merheen, naaras kulkee
suohraan ja koiras kiertää sitä" (kutumenoja).
807. "se on hyvil liittanen se kiiski" (limainen).
808. "ne oli semmosia hyviv valakioita, kehenolihasia kaloja"
(valkeita kehnolihaisia kaloja, nimettömyys=ei pyydetä / pidetä
tärkeinä).
809. "salakat ol verkos kiine nii kehnost ettei kerint venneesee
saaha" (salakat ja silakat).
810. "jonsek kuarretta kummempaa, älä kaloillas kehu" (kaloilla
kehumisesta).
811. "poes om männym mäti kalasta kutuaeka ahvenelta" (kalasta
eli ahvenelta).
812. "siäll on ahvena, siäl se keijjailee" (vedessä, vrt. keiju).
813. "kiiskie ennen kututtiin keisarinkalaksi teällä" (omat ja vieraat
nimet).
814. "kelekkosiika" (pieni siika, poikanen).
815. "ei ne näin kelekulla rannalla lahnat käär ryssään" (kelkulla
eli kovapohjaisella, vesikasvittomalla).
816. "josaki joku silakka uiskentelee josaki sualavede kelleelä"
(kelleelä=pinnassa, makean ja suolan veden kalat).
817. "ne ol kellekkeitä sitte oikee" (suuret lohet).
818. "tollasset kellekkiät sen kalan vattas ol" (kellekkiät eli
mätipussit).
819. "kelles" (iso hauki).
820. "lahna o sellanem paksumahanen kellukka" (kokoa kuvailevat
sanat).
821. "särjen kellokas" (iso särki).
822. "kalat nousoo veem pintaaj ja siinä keloileitoo" (keloileitoo
=kelluu, liikkuu hiljaa).
823. "iso kala, harriko lie ollu, keloili vesikalavossa" (keloili eli
loikoili).
824. "kyömyniska, keltamaha ahven" (omat nimet, lempinimiä).
825. "ne lammi ahvenet on niin keltamahoja ja mustia" (lampi ja
järviahvenet).
826. "nämäpä ei ookkaa pikkutirriä, ovat ihan keltamahoja köriläitä"
(vanhoista ahvenista).
827. "lopun eelä alethaan vethään keltapäitä" (lohia joilla kellahtava
kuvio niskassa, kudun loppu).
828. "s oli lukkuun kelpaava turska joka oli sem pitunen"
(lukuun kelpaava, vrt. täysimittainen).
829. "ei huoli ottoa kaloa hyppiveä" (hyppivät kalat, haltijoiden
hahmoja).
830. "mutta täspä on kelevos silakka" (kelpo, kookas).
831. "säynäjä on niim paha kemuaan, että sillä pittää ollal lujat
verkot" (kemuaan eli panemaan vastaan, sisukas kala, toteemit
=omien arvojen ilmentymiä, vrt. säynä=saina).
832. "keno" (jokin taimen, vrt. keinonen, vrt. keinot, taimenien
pyytämiseen käytetyt).
833. "jiä kerkii sulloon niin kiiski kuttoo" (kutujen tunteminen).
834. "loheksi oon kuulluv vaen kerrottavan sitä näessäes seuvun"
(yleiset nimet, lempinimet ja salaiset nimet).
835. "monastim matehiaki nousi siihen kertojääv välihi" (kertajään
väliin, talvikala).
836. "talavela syntynheitähän sanothin talavikoiksi ja nek kesälliset
olit sittek kesakkoja" (lohet, vuodenaikojen mukaan nimeäminen).
837. "ketkellasna assuu kesät kiven alla" (kivennuoliainen).
838. "ov viälä nin keskenkasvaneita noi hauen puikkarit"
(pienet hauet).
839. "katohhan kun ahaven on tarttunu uistimeen keskieväj juuresta"
(keski eli vatsaevän).
840. "kesklahna kuttoo kun tuomet on kukalla" (keskilahna,
vrt. jäälahna).
841. "kala uipi aina kuulek keskiveelä, se on hänen uintinsa ainakin
näissä matalammissa järvissä" (pinnan ja pohjan keskivaiheilla).
842. "jokoos keso pijan kutee" (keso=pasuri, parkki, vrt. kesonen).
843. "nuoret lahnat ovat lahananlisuja ja kesoja" (lisuja ja kesoja,
vrt. lissu).
844. "hauki on niin keso sitte ei se pelkääv valkeeta" (pelkää valkeeta,
veen eläin, ei tunne tulta).
845. "kestää sitä nyt vain majetta hännästä pijättää kyllä se mennee"
(luikas kala).
846. "piikkijäinen on semmonen kesu kala, että sen saapi kourahanki"
(kesyt rantakalat, mihin kadonneet).
847. "se kirsiahaven ensin kuttee, nyt juhannuksen aikaan kesäahaven"
(kirsiahven ja kesäahven).
848. "kesäkäs" (kesäharjus).
849. "ne on eri lahnoja, on toinen o, sanotaan kevällahna, sitt on
kesälahna, ja sit o herelmälahna viä" (kevät, kesä ja hedelmälahnat).
850. "kesälohet n ei pysy verkos, n oon niin ylpiit, että kyl ne repii
itteh eräh" (ylpeät lohet).
851. "kesälohi vielä on se on aika lihava siihen astik ku se kuttoo ja
asuntokalaksi sanovas sitä se assuu yksilä paikoin" (kesälohesta
asuntokalaksi).
852. "eihän siel rannal kesälämpösell ok ku tirrii" (tirrii eli kalan
poikasia).
853. "se on niim pehmeä ko kesämae" (kesämade).
854. "kesämujjeet on parraita silakkakaloja" (muikut silakkakaloja,
vrt. ruoka, suola).
855. "kesämä on kans lahnan sorttinem mutt on keltaset silmät
ja lyhkönen, ja krouvi suamus" (kesämä eli sorva).
856. "ei ne ol niinkun ne kesäsiiat" (keväiset laskusiiat,
yhtä maukkaita kuin kesäiset noususiiat).
857. "sit häntäätää ketkuttaa kun ui" (kivikala).
858. "kevväämillä se on sitten siälä luatojem päällä mistä sitten saa"
(kuhaa, luotojen päältä, vrt. kutu).
859. "siin oli keväisiltäs matei" (ojassa, oja ja jokikalat kärsineet
eniten "edistyksestä").
860. "keväthaili" (keväällä kuteva silakka).
861. "nimittäväk keväloheksi se kevväilä nousee varhain"
(kevätloheksi, jokeen nousevaa lohta).
862. "kevätmuikut ne on niinkun nahkanaohoo" (nahkanauhaa
eli laihoja, talvikalastuksen luonnottomuudesta).
863. "nuatal niit tul ja kävänuata aikan sittenki paremi" (tuli
piikkikampeloita).
864. "lohet olik keväppintasia, lihavia ja punasia" (kevätpintaisia,
vrt. kesäkutu).
865. "kun taas tulee se kalannousunaika" (kalan eli lohen,
vrt. tärkein pyydetty kala).
866. "ei oles sen kovemin noussus siihen oihan" (kiiskiä ojaan,
vrt. "maatalous", "jätevedet", "tiehankkeet", vesistöjä tuhottu
monella eri tavalla).
867. "kessu" (sulkava).
868. "tässähän ei olluk kun kiiskkii ja kuoretta, mujetta, ja haukkii,
särkkee ahventa, ja kivennuolijjoeta niitä nyt ol tuota" (järvien
tuntijat).
869. "kolmet salakat kutee joka vuos, ens tähkäsalakat ku tähkä
rukihih tulee ja helelmäsalakat ku ruis helelmöittee ja siit jaakon
salakat" (kolme kutua).
870. "joamanieriäiseksi" (kutsuttiin syvänteestä pyydettyä nieriää,
muita nimiä kesä, syys, kutu, verkko, kierre, matka ja rantanieriä).
871. "hauki tuas juamotti pohjassa, minkä liev vähäv venkalehtana"
(haukien elämää).
872. "ahvenej juanikka" (iso ahven, vrt. jaani).
873. "ahvenej juarikka" (vrt. jaarinen).
874. "joatikka" (iso hauki, vrt. jaatinen).
875. "ei sua ongela mittään ne vuaj jahtailoo hottaparvija"
(ahvenet, jahtaa kalanpoikasia).
876. "se ku uipi iham pohjjoa myöten nin siitä lika jakkaopi kahta
puolta" (mateiden elämää).
877. "hauki on niij jalo, että se tulloo julumettu montaek kertoo
sammoo täkkyy ottamaan" (jalo eli kovaluonteinen).
878. "on sillä kumma jantu vettä nousta" (lohella, jantu=voima,
kestävyys, sitkeys, vrt. jantunen).
879. "nämät on kaikki nuita jarkkuja" (jarkkuja eli koiraita,
ahvenet, vrt. jarkko).
880. "lohet nousevaj jokheej jauhahmaan" (kutuaikana, jauhaa
-sanan vanhempia merkityksiä).
881. "hittaana sulantikesinä, ni, kevväänä niin tuota, aevan se
meinovvaa jeä alla jo kuttoaj jotta" (hauki, kutea jään alla).
882. "tual joensuussa kun ol lahnannousu niin ne pökki jalkoh"
(lahnojen määrästä, oikeiden vesien aikaa).
883. "saap suurii kaloja järvist ja, haukii sekä saap lahnoi, jos mis
järvess on" (suuret kalat).
884. "nierijäisijä on Tuutijärvessä jos paljonki" (nieriää).
885. "näij johannekseen se loppuu" (juhannukseen, ahvenen kutu).
886. "sil se ainakij johrattaa ittees" (kala pyrstöllään).
887. "tasapyrstö, se sillä vingahuttaa, johtaa mänövää" (johtaa
menoaan, hauki pyrstöllään).
888. "mares on minä luulen sitä parempaa, jota se on suurempaa"
(mareen syöjät, toisen pyhä kala=toisen herkkukala).
889. "jokhauk" (joessa elävä hauki).
890. "ka se on kevväällä siinä heti kun, joit aukivvaa" (jokien auetessa,
säyneen kutu).
891. "jokikäärme" (nahkiainen).
892. "jokilaiska makkaa kesän koskessa ja heinän aikhaan nousee"
(lohien kutuja).
893. "ne on pilkkasia puro ja jokloh" (pilkullisia, puro ja jokilohet).
894. "jokipotku" (pieni jokihauki).
895. "jokirautu" (1–3 vuotias lohi).
896. "ne om melekeim mustia ne jokitaimenet" (jokien kalakirjosta,
omat vilja-aitat).
897. "hauki matikkaa naejjaj jokittaa" (sanonta, vrt. keskenään
naineet totemistiset suvut).
898. "jokkalo" (nuori lohi).
899. "oikeen komia jokkalo, oli syksylä noussu, se oli virkiä, jokkalokala,
ja lihava" (lihavat syyslohet).
900. "jokkalo" (punalihainen syyslohi).
901. "siälä tullee jolkka kutupaikalle" (jolkka eli iso hauki).
902. "jokottaa kun kala hoaleassa veissä" (kaloihin vertaaminen).
903. "jolokka kala tuo haok" (jolokka eli kookas).
904. "se haoki jolokottel siinä" (ui paikallaan).
905. "siä on semmosia kuhaj jollikoita" (kokoa kuvailevat sanat).
906. "se vain kattoa jollistelee se hauki ja menee mutaam piiloon"
(haukien elämää).
907. "varmhan iso hauki ko tuli iso jonka" (jonka eli maininki,
vrt. hauki Vetehisen hahmona).
908. "kuurentoista kiloj jonkaleita" (tuli lohia ennen, lohijoet).
909. "se oli iso jontti" (ahven, vrt. jontinen).
910. "ahvenej jorkuloeta" (isoja ahvenia).
911. "kylläpä oli iso hauen jornake" (vrt. liian iso, haltijakalat).
912. "lahanat mennäj jornistaa, että aalto nousee veem pintaan"
(kutulahnat).
913. "jornottaa kun ahven järvenpohojassa" (vrt. jorrottaa, jurottaa).
914. "se vaej jorottaa hauki seistak" (seisoo paikallaan).
915. "jorrasteleksen" (liikkuu hitaasti, ahven).
916. "jorrottaa ku ahvem merrassa" (omat vertaukset, omista asioista).
917. "jorrottavat" (lohet, uivat paikallaan).
918. "jorsselo" (kiiski).
919. "hepokallaa, haukii, särkee, vimpaa, säynää, ahvent, jorssii,
kaikellaisii kaloi meijej joes oli" (jokikaloja).
920. "ahvenej jorssi" (iso ahven).
921. "jorssi" (kuore).
922. "joskus juuri merkiksi harriki seurassa" (nuotalla pyydetyissä
kaloissa).
923. "Aittolammista tuli joskustaan hyvinkin säynäviä" (lampikalat).
924. "sehän tulloo niim matalallej jotta" (salakka).
925. "ne ovat jouhet vasta nuot kalan alut, ei ole ku silimät ja jouhi perässä"
(kalan alut, vrt. poikaset).
926. "lahnassa on siellä lihassa hyvih hienoja jouhia" (jouhia eli ruotoja).
927. "se o nii jouhine kala" (hauki).
928. "hauki joukahti veem päälle" (hyppäsi, vrt. joukahainen).
929. "se ei tämä mujek kuulur ruotasiin kalloij joukkoon" (ruotoisten
kalojen, vrt. ruotoineen syöminen).
930. "jouluviikolla se katovvaa jo selälle" (siika, katoaa järven selälle).
931. "jouttemies" (hauen poskiluu, ristikkoluu).
932. "semmosia joutavia lurikkoja, liuriaisia" (pienet mateet).
933. "kivkalat on kun kiiskittiv voaj joutilaeta, ei niitä syyvvä"
(joutilaat kalat, vrt. pyhät).
934. "nehää sannoo että se syyssilahka ol lihavampi se ei oos sitä
kutukallaa se oo sitä joutilasta kallaa" (kutukalat ja joutilaat).
935. "haukia ja ahvenia ja särkiä ja lahnoja, mitä joutu menemää"
(rysään).
936. "oham muikuttiip paljoj joutusampkulokusia pahhae ilemae eilä"
(muikut joutusampia, ilmojen ja kalojen liikkeiden yhteydestä).
937. "joutumalahna" (viimeisenä kuteva iso lahna).
938. "s oj jo isompaa kalaa se juhannuslahna" (juhannuksen aikaan
kuteva, kesäkudut).
939. "sill on kuparia suomussaan ku oikea juhannuslahna voan sattuu
olemaa" (kupari=lainasana, vrt. vaskea).
940. "ahven juhmautti aivan venneen vieressä" (juhmautti eli hyppäsi,
ruuaksi ja seuraksi luodut kalat, järviahven=vaikuttaa seuraksi luodulta,
pieni syötäväksi).
941. "matikka tullaj jujjoo" (liikkeitä kuvailevat sanat).
942. "se ol juluku oikee" (iso ankerias).
943. "se männöö yhtä juorttia koko sen talavikaovvem missä se ollaj
jullittelloo" (juorttia eli reittiä, kuha).
944. "se on sielä pohjassa jullittoa voan noin ikii" (kuteva lahna,
vrt. jullinen).
945. "ja oli suurta ahvenaa, ai jumaliste et" (suuret ahvenat,
pyyntikaloja).
946. "jumpataa eikä uijam mihinkää" (kutukalat).
947. "kuha jumppasoo pohjaampäe, ei sujjuuttelen ninkuh haoki"
(kalatietäjät).
948. "ahvenej junkia" (isoja ahvenia).
949. "ol aika junkkarija Päijänteen lohet" (iso vesi, isot lohet).
950. "lohi voan kiven kuppeessa junottaa" (ui paikallaan).
951. "ne on semmosia aeka juntturoeta ne ne matikat"
(matikan juntturat).
952. "matheen juokale" (iso made).
953. "kylhä se näkyy rannal ahvepamppu juoksenteleva"
(pieni isopäinen ahven).
954. "juaksuhauvit ol laihoja kaarikkeit" (pitkät ja laihat hauet).
955. "miähnäsäj juoksuttaa" (mätiään, kala pohjassa).
956. "selekäjuolijjainen" (hauen ilmarakko).
957. "ompas noeta kuoreej juoliisija" (pienistä kaloista).
958. "latikat tulikii rantoi myö, heil olikii verkot juomal" (latikat,
lahnansukuisia kaloja).
959. "kun haoki viimeksi liikahti niv vesi siinä vähäj juomahti"
(juomahti eli värähti).
960. "joka oli mahotol lihava, joka oli niitä juominkia" (juominki,
syksyllä nouseva lohi).
961. "siitäes sen näkkee että lahana kuttoo, kuj järvi alakaa yhtenääj
juomuilla" (pintaan tulevista juovista).
962. "juomunki" (syyslohi).
963. "ihan justihi se siinä juomus" (hauki heinikossa, juomus
=liikkui, pyöri).
964. "se on urospuoli jolta maeto juokssoo" (maito eli maiti).
965. "sillä nämä evät justihij juoksee niinko matehella"
(kivinilkalla evät, vrt. kivikala, kivisimppu).
966. "ei se syös sitä se juovoo vaim mutta ku se päättää että nyt
mie syön sen ni silloon se karahtaa kimphuu" (hauki särjen
kimppuun, petokala).
967. "se imee ja juppaa ja syä" (lahna, valkokukkaista vesikasvia).
968. "se on semmonel lyhyt jupero" (ruutana eli luutana, r=l).
969. "ahven aeka juppaniska tul sieltä" (ahventen narraajat).
970. "ahvenej jurikka" (iso ahven).
971. "kuha paenuvaj jurnahti pohjaa" (pyytäjiä pakoon).
972. "jurnottaa ku ahven ruohikossa" (ahveneen vertaaminen).
973. "joku hauki joka on ennen käyny verkoissa se om piru jurohmaa,
tarpoissaki sitä saapi sauvomella pukatas se vaij jurroo ja jurroo"
(ihmistä pelkäämätön, vrt. haltijana pitäminen).
974. "ahvej jurraa siel pohjas" (jurottaa).
975. "siell ol ahvenia aeka jurria" (ahvenjurrit).
976. "mie sain siittä aika jurria" (isoja kaloja).
977. "ahvenej jurrikka" (iso ahven).
978. "ahvej jurritti kiver rinnassa" (rantakivet, kalojen piilopaikkoja).
979. "jussi" (kivennuoliainen).
980. "jussiainen" (vrt. partahauki).
981. "jussukka" (kivennuoliainen).
982. "lahtihaoki on semmonel lyhytpäenej ja paksuvartaloenej jutikka"
(elinpaikan mukaan nimeäminen).
983. "emä jutkake tuo matikka" (koon puolesta pyyntikala).
984. "isolla kuhaj jutkakkeell" (pyyntikalat).
985. "iso haavvin jutkale" (hauen jutkale).
986. "haovit nieltäj jutkii ahvenia" (kalojen ruuaksi luodut kalat).
987. "pienempää lohta eihän sitä erotat taimenesta juuri" (lohet ja
taimenet, sukulaiskaloja).
988. "sanovat ne joku konnuvissaan juusoksiki" (juusoksi hyyssää,
Vesisaaressa).
989. "sillom mallinsas se juusolla se musta pilkka" (juusolla eli koljalla,
turskansukuinen kala).
990. "hauen jykerö" (paksu hauki).
991. "Uorin lammissa jynkys lahanat niin tavattomasti" (lampilahnat,
vrt. hiljaiset nykylammet).
992. "se jypyä tekkee" (kutee, kalaparvi).
993. "ahveneh harja jyröttää pysytyssä" (harjakalat, vrt. harjus).
994. "se oli ryökäles tuota pitkä jytkäles" (pitkä jytkäle, matikka).
995. "jyvälahna on oikeen sammalpää, oikeer rupi kuanossa"
(loppukesästä kuteva lahna).
996. "jyväsalakka" (loppukesästä kuteva salakka).
997. "jyväsalkki" (salkki eli salakka).
998. "kun on syksyllä kylymä vesi niin ne oj jähmäkämppii ne kalat"
(veden lämpötilan ja kalojen liikkeiden yhteydestä).
999. "lahnan jäkäläpää" (iso maitilahna).
1000. "jäkäläpää" (iso siika).
1001. "ja siit läksiit jälekkäise uimoa, kiisk ies ja hauk jälest"
(eläinsadut, omat sadut).
1002. "kuttoo siinä vähäj jälempänä" (ahven, hauen jälkeen).
1003. "kolmanne kerra jälest juhanapäivä" (kutee, salakka).
1004. "sen kokosta lohta ei ole jälijimmin tulluk Kemijoesta"
(lohijokien tuhoutumisesta, vrt. padot, saasteet).
1005. "nii ja sittes se tekkee sen kirkkaaj jäljen" (lohi jäljen,
pohjakasveihin ja sorakerrokseen).
1006. "nehän sano sitä jääsilahkaksi ko se jäijej jäläkiin tuli"
(jäiden jälkeen tulevaa silakkaa).
1007. "soli niin suuri kala että meitä rupesi jänestämhän"
(suuret kalat, haltijoiden hahmoja).
1008. "sain isoja tammakon kämiläitä, mustia ku jänkäjuurakat"
(mustat tammakot eli tammukat).
1009. "jumeutu selältä iso hauvin vönkäle, olipa se oikija
jänkäkoira" (vrt. veen koira).
1010. "lappalaiset nes sanova jänkkäkoiraksi tuola ylhäälä,
nep pitävä roskakalana sitä" (haukea, loheen verrattuna).
1011. "ei se ole ko jänkkälohi sano poika ko ison hauen sai"
(hauki eli jänkälohi).
1012. "se on niijen kallain jäpy" (jäpy eli parittelu, kutu).
1013. "se Mikko järittiä aina vastua ku vastaranna kiiski,
puhuttii mitä hyyvviäse" (kiiskeen vertaaminen).
1014. "ei ne järin syväs ollu" (kalojen olinpaikan tunteminen,
oikeat kalastajat=vesien tuntijoita).
1015. "järvekeärme" (ankerias).
1016. "järvelakka" (kivikala).
1017. "se oh hauk oikei ku järven sus, kaik pienet kalat nielee,
oikei järvensus se oh hauk tosijah" (järven susi, petokala).
1018. "järvihauki" (jokihaukea vaaleampi, keltajuovainen).
1019. "järvihauviksi" (sanottiin tummakylkisempiä haukia).
1020. "oom minä syänyj järvikoureja, van en omalla pyytämälläni"
(koureja eli ruutanoita, vrt. kourinen).
1021. "sehä oli meleko iso nin järviloheksi" (melko iso, 9-kiloinen
lohi).
1022. "järvloh se on valkonen" (järvilohi=taimen, nieriä, rautu).
1023. "järvirautu se ei kesälä taho otta muuta ku pörhöisonkheen"
(järvirautu eli pikkunieriä, perhosonkeen).
1024. "järviseipi" (järvessä elävä särkikala).
1025. "merisiika om paksumpi ja mustempi kuj järvisiika"
(meri eli jokisiika).
1026. "merisiika nousee merestä ja järvisiika laskee Oulujärvestä"
(Oulujärvestä Niskakosken onkivesille, jokien patoamisen ja
myrkyttämisen seurauksista, tuhonnut kaikki parhaat
pyyntikalat).
1027. "sellaaset isoot jätkälehet" (isot hauet, joistaan ja metsistään
elänyt pohjanmaa, ennen peltopellejä).
1028. "jo mäni mäti kalasta, aika jätti ahvenesta" (kalasta eli
ahvenesta).
1029. "jäyrykormu" (pieni siika).
1030. "ol vielä koko jäykkä mät" (jäykkä mäti, pyydetyssä lahnassa,
kutua ennen pyytäminen, tuhoaa kantoja).
1031. "se on tuossa laurij jälkipuolela, sitä kestää jäihiin asti"
(lohen laskua, jäiden tuloon asti).
1032. "jäähaukia" (rantasulasta pyydettyjä kutuhaukia).
1033. "lahna ol sit montta lai ko ens ol jäälahna ja kutulahna ja
lehtilahna ja kukostuslahna" (montaa lajia, eri aikaan kutevaa).
1034. "viel tommot et o jeenkalloi rannal ni ruppe se jeelahna
tulema" (jäätä rannoilla, tulemaan jäälahnaa).
1035. "jeälahna kutii kuv vielä oj jäitä järvessä" (kevätkudut).
1036. "jääsilakka oli laihaa ja surkeet" (laihat talvikalat).
1037. "jääsillit hakathin pathan" (jääsillit eli muikut, vrt. silakka
=suolattu kala, yleisnimiä).
1038. "jääsärki" (jäidenlähdön jälkeen ilmestyvä).
1039. "sai ai jäitte lährö jälkke säynäi, niit snootti jääsäynäks"
(jäiden lähdön jälkeen pyydettyjä säyneitä).
1040. "minne jäätelit sysää, siin lahnat kutee" (jäätelit eli jäälautat).
1041. "ei jäävimmoi saark ku joku sillon tällö jäitte lährö jälkke"
(lahnan sukuinen merikala, vrt. vimpa, vimmastua).
1042. "se ol aina ollaj jöhöttänt yhössä paikassa" (hauen elämää,
kiireetöntä).
1043. "hyvi iso se hauki, niin se jökötti vae" (jökötti pohjassa).
1044. "on se jölökkä kala tuo kuha" (jölökkä eli kookas).
1045. "semmosie jönkäleitä" (isot ahvenet).
1046. "se oli aeka jöntti se ahven, iso jöntti" (jöntti, vrt. jonttinen).
1047. "haokha se ollaj jönöttää ruohikossa" (rantakala).
1048. "ahvenen jörri se siel on" (vrt. jorri, jori, osa lempinimistä
voi olla kalojen vanhempia nimiä).
1049. "jöösi" (kuha, vrt. joosi).
1050. "ja jöösipoika tiäräks mikä se o se on kuha" (kuhan nimiä,
vrt. jonkin haltijan poika).
1051. "lumpheenkaalten" (tulivat särjet syksyisin, lahtiin lumpeiden
alle).
1052. "kivenkaalosa oli piäni kalampoika" (rantakiven suojassa,
luonnossa kaikella tarkoitus).
1053. "ja mie sain kaaparia nii paljo" (kaapari=joessa talvehtinut
lohi tai taimen).
1054. "kahta puolta kaasusi vesi" (hauen ajaessa toista haukea).
1055. "se on nykki kavonnuj jo rannosta täältä, mataloilta rannolta,
se om mennys syvällej jo" (silakan liikkeitä).
1056. "kahiahven" (kaislikossa elävä).
1057. "lahnat on kaekkii rasvasempia" (kaloja).
1058. "ne on kaekonna sillem puolle" (muikut, sille puolelle järveä,
vrt. kadonneet kokonaan).
1059. "kaipanen" (punalihainen siian kokoinen kala, rautu,
vrt. kapanen, kaipainen).
1060. "kahilhosas siälk kahilatte suajas se makka se iso hauk"
(kaislojen suojassa, lahdenperukassa).
1061. "jos vuan sattuu mukava tuul nin kyllä lahnoja tulloo
kaeslikkorintaan nii että ves o ihan savista" (kaislikkorintaan,
kaislikon ja avoveden rajaan).
1062. "nahkiaisia on tuola joessa" (jokikala).
1063. "kalat on kaekki kajossa" (kajossa eli piilossa).
1064. "kakkoheinään ne matteet kuttoo" (kakkoheinä=järven
pohjassa mättäinä kasvava lyhyt heinä).
1065. "kakkokala" (jokin pieni kala, vrt. kakkoheinä).
1066. "särillä onnii iso se ilimakupla, ihan kaksjatkonen"
(ilmakupla, vrt. rakko eli lakko).
1067. "syväl puuttuu kiiskoida" (kiiskiä).
1068. "kalad on syväl vilul" (vrt. pinnassa lämpimällä).
1069. "syyssiiga on lihavembi, a kudusiiga laihembi" (syyssiika
ja kutusiika, kutu syksyllä).
1070. "syyssiigoa kierdies soahah" (kierdies eli kierrenuottaan,
vrt. kutusiikaa).
1071. "kevätsiig on laihembi syvysiigoa" (vrt. kutusiika,
vuodenaikojen mukaan nimeäminen).
1072. "kala säkällä mänöy" (ui selkäevä pinnassa).
1073. "ahvenel on sägä pyssyz uijes" (vrt. onnen kutsuminen
säkäksi).
1074. "Pällärvess on reäpöidä, on ahvenda, on särgie" (jäljellä
olevat pikkukalat, vrt. pyyntikala jonka mukaan järvi nimetty).
1075. "kuin on suu särillä, nii on särim pojalla" (sanonta,
vrt. sari).
1076. "särgi kudoo keveäzil" (kevätkudut).
1077. "särgi da muu valgie kala on lumempanoks" (valkea kala,
tietää lunta).
1078. "särgi om magie kala, vain hiän on luukas" (luukas eli ruotoinen,
häneksi kutsuminen).
1079. "särgi, hiän on valgie kala, silmä ruskiezellah" (ruskeat eli
punaiset silmät).
1080. "haugi hallal kudoo, särgi siäl lämbimäl" (kutujen ajankohtia).
1081. "ahvenii da särgilöi, hienoloi kaloi" (hienoloi eli pieniä).
1082. "särrin uniz nähtyy lundu panou, a majehtu lib ahvendu ku näid,
sid vetty panou" (unissa nähdyt kalat).
1083. "pikkarazie särgizie" (särkinen, vrt. särjenpoika, vrt. sarkinen,
sarkkinen).
1084. "säynäd bräyzytäh kossem pyördies" (koskikalat).
1085. "säyniä saimmo tänäpäi" (saaliista kiittäminen).
1086. "ni meloa ei soa plukahuttoa, moized on säynäd arrat soadavad"
(arat saatavat, viisaita kaloja).
1087. "säynyänkutuh lähemmä" (säyneen kutuun, tarkoittaako kudun
häiritsemistä vai kudun jälkeen pyytämistä).
1088. "nelländeks on säynänkudu" (kutujen tunteminen).
1089. "lahnua on suurdu kalua ylen" (suuret kalat).
1090. "matikkaini moakalani" (maakala).
1091. "suomuksetoi kala om matikku" (suomukseton).
1092. "suomuksetoi kala, matikka, reäpöi, kiiskoi" (suomuksettomat
kalat).
1093. "zubatka, hambahat kuin koiralla, silmät kuin vihazella kissalla,
razvani" (zubatka eli merikissa, merikalojen nimet lainaa).
1094. "maimaized veis supettau" (kalanpoikaset).
1095. "sudakka on harmia, silmät harmiat, i sugahiin ke" (sudakka
eli kuha).
1096. "sulikka" (pieni hauki).
1097. "sain hauvin sulikkazen" (pienen hauen).
1098. "suka" (litteä hauen pääluu, vrt. suka=kampa).
1099. "matikka sugeloittoa" (luikertelee, vrt. sukkela).
1100. "ängeries srongahti" (liikahti äkisti, varotut kalat, parempi jättää
syvyyksiin).
1101. "soblau lämmäz viez jorssi" (jorssi eli kiiski).
1102. "ahvenen sokie" (pieni ahven).
1103. "haugi solahtih vezirannas" (rantakalat).
1104. "tolkun lahn oletteli, ga solahti vai pagei" (lahnan liikkeitä).
1105. "kolmi sonkoa soat" (sonkaa eli lohta, vrt. Sonkajoki).
1106. "sonkaharva" (lohiverkoista jamottu nuotta, nuotissa omaa
ja vierasta perinnettä).
1107. "kui säyneä, peä ylen terävä, händä enemmäl soaralleh"
(soaralleh eli haarallaan, parikan kuvaus).
1108. "parikk on ku särgi, leviämbäine, peä nuokalleh, kaglu lyhyd,
soaroikas händy" (särkeä leveämpi).
1109. "snetku on valgei, selgy muzavattavu" (kuoreen nimiä,
maistuu lainasanalta).
1110. "sniittilöidä syuväh, talvella tuorehet ollah" (tuoreita talvella,
kuoreet, omat ja vieraat pyyntikalat).
1111. "nelläskymmenez linnaz k ei suanne muudu kaloa, sidä voibi
syvvä sit" (syödä ankeriasta, ei koskaan).
1112. "sirttsi, moine hienone läbättsy, terävy selgäne" (joku lahnan
sukuinen kala, ohut ja teräväselkäinen).
1113. "siika on silie kala" (sileät kalat).
1114. "silmu" (nahkiainen).
1115. "siddakaz koht oli se abai" (siiakas kohta, apaja=pyyntipaikka,
vrt. avai, avoin kohta).
1116. "nygöi on siddakaz aigu" (siiakas aika).
1117. "joko siijankutu loppu" (kudun loppuminen).
1118. "siddankudu on sygyzyl" (syyskudut).
1119. "sijjankudun aigoa pyytäh luudogoa" (luutoka=suuri
kutusiika, vrt. luunokka).
1120. "piiroani siijalla, hauvilla" (piiroani eli mätipussi).
1121. "syyssiiga on vägevembi, kevätsiiga on laihembi"
(talvisin laihtuvat kalat, kovaa aikaa).
1122. "riibus olis kui siijam poigane" (riibus eli muikku,
yhennäköisiä).
1123. "siigu veändöin aigah randah lyöheze, kubaittau"
(lyö rantaan, keskikesällä).
1124. "siigaa puuttuu enembäine luudogan aigaa" (vrt. ison
kutusiian aikaan, siiat ja luunokat).
1125. "siikani inehmini" (siikanen=kiltti, ystävällinen,
pyhät eläimet=omien arvojen ilmentymiä).
1126. "Särgilahel, sihi nouzou kuoreh" (kutupaikkoja).
1127. "ahven selgäsugahat tsirhissytti" (pörhisti).
1128. "seldii pyvvetäh Valgielmerel" (seltiä eli silliä, merikalat).
1129. "on siinä semmosie pienie kaloja, semmosie ahvenie"
(ahvenia eli pieniä kaloja).
1130. "kalain ujuu seglettäy" (ujuu eli ui).
1131. "selg on suurembaine reäppöidy" (muikkua suurempi,
vrt. selti).
1132. "korhalleh on kalal selgevät kuvun aigah" (korhalleh eli
pystyssä).
1133. "sehän yöllä kun seisou neät se kala, virroissaki ni sehän seisou"
(seisoo yöllä, vrt. nukkuu).
1134. "kudihes havvit savvetah lujah" (liikkuvat lujaa, kutiessaan,
vrt. sauvoa).
1135. "haugi ku sauvahti" (sauvahti, ui nopeasti).
1136. "havvit savvehtu pietäh kuvun aigah" (pitävät sauvehta,
haukitietäjät).
1137. "Sandalkuriäpöil on ero Siämärven riäpöiz" (eroaa toisen järven
rääpöistä, muikkujen alalajit, riäpö=liäpö=liapo, vrt. liipo, laapo).
1138. "ka lohta soau a siikakaloa ei sanota soavan" (lohet ja siikakalat,
vrt. siian kutsuminen kalaksi).
1139. "lahna salahtih vees" (salahti eli pulahti).
1140. "haugi salahtih rannaz, lämmäl nouzou madalah haugi"
(hauen liikkeistä).
1141. "vetty salahutti kala, suurembi mitahto" (salahutti,
vrt. salakka).
1142. "salakki puuttuu käziverkkoloih" (salakki eli salakka).
1143. "mie tänäpiänä sain salakkuo" (saaliista kiittäminen).
1144. "salakka ligi rannan tulou" (rantakala).
1145. "min äjjy doves kizuau salattii" (salattii eli salakoita,
jokikala).
1146. "salatti on se hianoine kalaine" (hianoine eli ohut).
1147. "laiha on kui salattini" (salakkaan vertaaminen).
1148. "salattized, pehmied kalazed" (pehmeät ja kovat kalat).
1149. "saippa" (sampi, vrt. saippanen).
1150. "saidan liha on sinini, vain troskan on valgie" (saidan=seidin,
troskan=turskan, merikaloja).
1151. "suolaizez merez on saidoa" (suolaisen ja makean veden kalat).
1152. "kala siibilöittsöy vein sagloista läbi" (sagloista eli kiduksista).
1153. "yhtes tsuraz on saglu, toizes toine" (tsuraz eli puolessa,
vrt. keuhkot).
1154. "räkel päiväl haugi sih uinuobi" (hellepäivänä).
1155. "salatid räpsetäh eletäh veim peäl" (salakoiden elämää).
1156. "kalazed viez räpsetäh" (mitkä kalat).
1157. "reäpöid räpsähtellähez ildutsiiruz veim pinnaz" (reäpöid
eli muikut).
1158. "ylen on ruuakas kala särgi" (ruodokas, vrt. ruoka).
1159. "lahnat hod on suured, ga ruvvakkahad on" (suuret ja
ruodokkaat).
1160. "kiiskoi, on häi ruvvakas" (häneksi kutsuminen).
1161. "oigein ägiet kun on, se kun or ruuvikossa paremmin kala"
(ägiet eli kuumaa).
1162. "kalall ollah kylgiruuvat" (kylkiruodot, vrt. luut).
1163. "jorsiss on äijä ruodua" (jorsiss=kiiskessä, äijä=paljon).
1164. "ruotasa kala o kiiski" (ruotoisa, vrt. ruotalainen).
1165. "jorssikala on oikeir ruotasa" (tunnetaan ruodoistaan ja
piikeistään, lieneekö tarkoitettu ihmisen ravinnoksi).
1166. "säynä on ylen ruodaza kala" (säynä eli säynävä).
1167. "se on dorssi kaikiz ruodazin" (dorssi eli kiiski, d=j).
1168. "ruppa" (selkäevä / selkäevän piikki).
1169. "meil händä sanotau pällä, moine on heän, rusappa heän"
(sanomme pälläksi, rusappa=punertava, vrt. pälläsjärvi).
1170. "hiän on valgie kala, silmä ruskiezellah" (särki).
1171. "ruogosiiga" (loppukesän siika).
1172. "ahvened ruoppoassetah" (hyppivät, liikkuvat parvissa).
1173. "ängerjäne mavon roduu on, varatah" (kyyn sukua,
varotaan).
1174. "ku särrin nägözed rounos" (salakat, särkikalat).
1175. "kuin or romotus, ei tule moata lässä" (kala maan lähelle,
ruskan aikaan, vrt. vesien kylmetessä).
1176. "roatsakk on särgi kuvun aigah, suomukset pystöi"
(roatsakka eli karhea, suomukset pystyssä).
1177. "roivana" (vanha lohi, vrt. roivainen).
1178. "siddanrizu" (pieni siika, vrt. lisu, lissu).
1179. "riibus olis kui sijjam poigane" (iso muikku / pieni siikalaji).
1180. "riibukset kehittyy höttilöis" (höttilöistä, vrt. hotti).
1181. "riibuksel alembane huuli om pitkembi ku sijjal" (alempi huuli
siikaa pitempi, kalastajat=kalojen tuntijoita).
1182. "riipus pohodiu siigah" (muistuttaa siikaa).
1183. "riipuz om pienembi siigoa" (riipuz eli liipuz).
1184. "sygyzellä puuttuu hienuo reäpöidä" (hienuo=pieniä,
reäpöidä=muikkuja).
1185. "eräz reäpöi vie veem peäl tsipsahtoa hyppeää" (eräs reäpöi,
yleisnimiä, vrt. muikkusuvut).
1186. "Luadoskoid riäpöid on valgiembad da kylläzembäd järven
riäppölöi" (laatokan muikut ja järvimuikut, Laatokka=meri).
1187. "hoikk on ku reäpöihyd tämä neidine" (omat vertaukset).
1188. "reäpöid uijah da syyväh reäpöinsyömizie, mi veem peäl seizoo"
(syövät omia syömisiään, vrt. siitepölyä).
1189. "tsubistah reäpöiparved elähez" (parvikala).
1190. "kuz ei ole heineä, sid ei ole razvoa" (heinättömien järvien
kaloissa, vesiheinät=kalojen ruokaa).
1191. "haugi hyppeäy ga onhai ku rattahalleh" (hyppää pyörähtäen
ilmassa, onnellisten kalojen aikaa).
1192. "matikku nouzoo randah" (matikan liikkeitä).
1193. "randahaugi, kudain rannaz buluo panoo" (pulaa rannassa).
1194. "randuhaugi nouzou keveäl enimäl kuvun aigah da sygyzyl
halloim pidähyy" (hauen liikkeitä).
1195. "randusiigu se luvvol elääbi" (elää luodolla).
1196. "kala rantautuu hoaliella seällä" (haalea=vaalea, kirkas).
1197. "kala randavui lämmäl seäl" (rantautui, vrt. nousi).
1198. "riäpöi randavui, hätkembäkse jäi" (rantautui, jäi rantavesiin).
1199. nganasanit pitävät madetta kalaonnea antavana kalana
(vrt. veen haltijana).
1200. nenetsit eivät syö haukia.
1201. hantit vannovat rauhan valan hauen leukaluun ja tulen keralla
(valan rikkonut "menettää päänahkansa").
1202. samojedinaiset eivät syö haukia tai sampia.
1203. nenetsit pitävät haukia, sampia ja mateita pyhinä kaloina.
1204. nenetsit pyytävät säynettä, siikaa, sampea, lohta, haukea
ja madetta.
1205. nenetsit syövät mateita keitettynä (pidetään alisen kalana).
1206. nenetsit kohtelevat haukea kunnioituksella (pidetään pyhänä
kalana).
1207. nenetsinaiset eivät perkaa, keitä tai syö haukia (etenkään
lasta odottaessaan).
1208. nenetsinaiset eivät syö sampia (toisen tiedon mukaan raakoja
sampia).
1209. nenetsit pitävät haukea järven haltijan hahmona (taruissa
rankaisee veteen kiviä heittänyttä poikaa).
1210. hantien suojelushenkiin kuuluu hauki-joen-mies (kuvansa
hauen hahmoinen, sort jugan jox=hauki joen joukko).
1211. hantit kutsuvat haukea nimillä sort ja sor (vrt. sortavala).
1212. nenetsit kutsuvat sampea nimellä jehona (vrt. jehna, jenna).
1213. nenetsit kutsuvat valasta nimellä chaalää (vrt. saalis).
1214. nenetsit kutsuvat kalaa nimillä chaale ja halq (vrt. haalea,
halkaista).
1215. nenetsit kutsuvat suomuja sanoilla siäw ja syaw (vrt. sievä).
1216. nenetsit kutsuvat matikkaa nimillä noje ja njoje (vrt. noije,
noitien apuhenget).
1217. nganasanit kutsuvat matikkaa nimillä ninja ja ninia (vrt. niina).
1218. nenetsit kutsuvat evää sanalla huw (vrt. hyvä).
1219. nganasanit kutsuvat evää sanalla koundje.
1220. nenetsit kutsuvat kalaa nimillä halia ja halja (vrt. haili).
1221. nganasanit kutsuvat kalaa nimillä koli ja koly.
1222. nenetsit kutsuvat sampea nimillä jehena ja yexana (j=y, h=x).
1223. nganasanit kutsuvat sampea nimillä wakuny ja bakunu (w=b,
yhdyssanoja, wa-kuny vai waku-ny).
1224. nenetsit kutsuvat valkoista valasta nimellä wobarka
(wo-barka, yhdyssana, b=w).
1225. nenetsit kutsuvat maitovalasta nimellä webarka.
1226. nganasanit kutsuvat valkoista valasta nimellä koliin.
1227. nenetsit kutsuvat kalaa nimillä kalya ja xalya (k=x, vrt. kalja,
kolja).
1228. enetsit kutsuvat kalaa nimillä kari ja kare.
1229. nganasanit kutsuvat kalaa nimillä koly ja kola.
1230. nenetsit kutsuvat ruotoa sanalla li (enetsin lidi, nganasanin
lataa, latai, vrt. luu).
1231. nenetsit kutsuvat madetta nimellä nyoya (y=i, j, nioja, noja).
1232. nenetsit kutsuvat haukea nimellä pirya (pirja, vrt. pirra, pirjo).
1233. nenetsit kutsuvat nelma-siikaa nimellä syawta (vrt. syäw eli
suomu).
1234. nenetsit kutsuvat mätiä sanalla tyiryebya (yhdyssana, bya=vesi).
1235. nenetsit kutsuvat kalan pyrstöä sanalla yabco (y=j, b=u, c=s,
jauso).
1236. nenetsit kutsuvat kalaa nimellä xala.
1237. nenetsit kutsuvat ahventa nimellä lara.
1238. nenetsit kutsuvat haukea nimillä pira, pirja, pirjeä, pilya ja pirya
(vrt. pila, pilja, r=l).
1239. nenetsit kutsuvat seipiä nimellä jetuqku (je-tuqku).
1240. enetsit kutsuvat sampea nimellä bäxana (vrt. nenetsin je-hena,
yhdyssanoja, vrt. hanna, henna).
1241. enetsit kutsuvat kalaa nimellä kari.
1242. enetsit kutsuvat matikkaa nimellä nuja (vrt. nuijakala).
1243. enetsit kutsuvat ahventa nimellä dexa (vrt. jeha, jeka).
1244. selkupit kutsuvat kalaa nimellä kali.
1245. selkupit kutsuvat suomua sanalla lunci (c=s).
1246. selkupit kutsuvat kidusta sanalla tor.
1247. "tsubevuv vezi, ku kalaized muah ähkähtetähez" (kalojen
tullessa rantaveteen, vrt. kudut).
1248. "yks vai tsubu menöö, parvelleh kävelläh lahnad" (parvikalat).
1249. "tsuhu" (kalanpoikanen, vrt. suhunen).
1250. "kalat kortehikkoh tsugletah mennäh" (piilopaikkoja).
1251. "salatit tsuksetah eletäh" (salakat, loiskivat vedessä).
1252. "kaloin tsolpeh" (pinnassa käymisestä kuuluva ääni).
1253. "tsolpetah vies kalad" (oikeat veet, täynnä elämää).
1254. "eräz reäpöi vie veem peäl tsipsahtoa hyppeää" (eräs rääpöi,
muikkusuvut).
1255. "ahven selgäsugahat tsirhissytti" (sugahat eli evät).
1256. "eväd ollah tsiimalleh ujjes kalaizil" (tsiimalleh eli harallaan).
1257. "vezinenis tsihaheldih mujehet" (vesinenis, pinnassa).
1258. "saidan liha on sinini, vain troskan on valgie" (troskan eli turskan,
merikalojen nimet lainaa).
1259. "pihakuivoa kaloa tuvvah Lapiz meile, troskad, saidad" (pihalla
kuivattua kalaa).
1260. "treskad on tobjat kalad" (tobjat eli kookkaat).
1261. "torppa" (purotaimen, torppu).
1262. "toratsut siigazet" (keskenään, vai laittavat vastaan).
1263. "on siinä semmosie pienie kaloja, semmosie ahvenie" (ahvenia
eli pieniä kaloja).
1264. "toizeks on ahvenenkudu" (kevätkudut).
1265. "tinta" (pieni lohi, lohenpoikanen, vrt. tinttanen).
1266. "tintti" (ahvenenpoikanen).
1267. "tihu" (pieni kala, vrt. tihunen).
1268. "tiiksei" (turskansukuinen kala).
1269. "sielähän se on se emintimän käsivarsi, ta se om piikikäs,
terävie piikkijä kun nieklan nenäsie, ta niitä on kaksi hauvim peässä"
(hauen pääluita).
1270. "hauilla on hambahat terävät" (petokala).
1271. "parikka, kui säyneä, peä ylen terävä, händä enemmäl soaralleh"
(soaralleh eli haaralleen).
1272. "siigu nets on luudogan aigaa karhei" (karhea, kudun aikaan).
1273. "mie terstauvuin kuoriesta, en syö eliässeh" (syödyt ja hädässä
syödyt kalat).
1274. "kalan dengat" (pääluut, vrt. tenka=raha).
1275. "kezäizel aigoa vähä heidy tapahtuu, madehii" (kesä ja talvikalat).
1276. "tapahtuksendeli haugi verkoh, ga pagei" (pakeni).
1277. "tsurskeh vai mänöö, kalad eletäh" (kalojen tsurske).
1278. "kalat tsursketah eletäh" (kalojen elämää).
1279. "tsursketah kalad vai veiz" (vrt. turska).
1280. "reäpöin tsuvahtuz" (tsuvahtuz eli pulahdus).
1281. "tsupajau, kisatah hillakkaizeh ne mujehet" (supajaa,
muikkujen elämää).
1282. "kalaizet tsubajau därvez" (vrt. muikut).
1283. "tsubistah reäpöiparved eläjez" (muikkuparvet).
1284. "kalan tuloaig on keveäl kuun aigoa, reäpöi da siigu sygyzyl
kudou" (kala keväällä, muikku ja siika syksyllä).
1285. "yks duuhu om parikaz dai korbiezes" (duuhu eli tuoksu).
1286. "tyynes lahtes kala kudou, madalaz maimane eläy"
(kutupaikkoja).
1287. "matikka ujosta myöti kulgoo" (ujosta eli syvännettä).
1288. "nengozel umiel kaloa murdoa" (sumulla, tihkusateella,
vrt. murtovesi).
1289. "kun on nuotta umpeuksissa, niin kisakala uit peälittsi"
(kisakala eli muikku).
1290. "kalall on uni sakloissa" (uni=kiduksissa oleva lihas).
1291. "ei pijä kalan unta syyvä" (uskotaan väsyttävän).
1292. "puutuig ehki unikaloa, vai tyhjilleh tuled" (unikalaa,
yöllä tullutta).
1293. "hauvin utoppa" (iso hauki).
1294. "uvviskala tulou jo nuottah" (uutiskala).
1295. "uvviskaloa syöt ku huttuu puhkoamattah" (uutiskalaa
puhkoamatta, vrt. muikkua, kala=tärkein pyyntikala tai sillä
hetkellä pyydetty kala).
1296. "ahvenda da jorsii ei puuttunut, vai lahnua da haugii da salattii"
(salattii eli salakoita).
1297. "särgi om magie kala, vain on luukas" (luukas eli ruodokas).
1298. "valamk on suurivattsane, se on ku kubukulku" (laatokassa
elänyt siikalaji, rantasiika, vrt. valamo).
1299. "siin on niiv valkieta ahventa niiv valkieta" (valkeat ahvenet).
1300. "valtsoaka" (lohi kutemisen jälkeen, vrt. akka).
1301. "sihi nouzou kuoreh" (jokiin nousevat kalat).
1302. "kezäl on vasturannal siigu" (siikojen liikkeistä).
1303. "kala kaikittsi ov vastavedeh" (vrt. virtaan).
1304. "tuuliloil on kalad verikkähäd" (hitaat, vrt. verkkainen).
1305. "se ol lohi verkkani kuvun aikana" (verkkani eli hidas).
1306. "kieresiig on huogehembi, verkkosiigu kallehembi, a nuottusiigu
kallehin" (pyydyksien mukaan nimeäminen).
1307. "ennen oli kaikkie kalua enembi vezil" (enemmän kalaa,
vaikka elettiin kalasta, vrt. vesistöt tahallaan tuhonneet vieraat).
1308. "muga vezinenis tsihaheldih mujehet" (muikkujen elämää).
1309. "tolk aiga veägäleh tuli" (vääkäle eli vonkale).
1310. "veändöinaigah kala kalpehtuu, ei tule" (juhannuksen jälkeen,
kesän väänne).
1311. "veändöisiigu veändöiaigah kahahtah randah tulou"
(vääntösiika).
1312. "tyynel viempindah nouzou kala" (vrt. tuulella).
1313. "hauvim maksasta katsottih niij jotta kun on sinini hauvim
maksa, siitä tulou vihmani kesä" (maksasta ennustaminen).
1314. "se om musta ne kohat mih aikah vihmuutuu vain kesässä"
(hauen maksassa).
1315. "vijjendeks on salatin kudu" (salakan).
1316. "ta kaksi on auskarie, ta viiksiluut, kaksi ol leukaluuta"
(hauen pääluissa).
1317. "lentokaloa pitäy viilahasta soutoa" (soutaa lentokalaa,
vrt. hyppiviä muikkuja).
1318. "kaloja huttunah on, ihan vilajau" (kalojen määrästä).
1319. "loitton sai nägyy kala, ku viri käybi tyynel ilmal" (vedessä
näkyvä kalojen viri).
1320. "se hyvin semmosissa väkövissä seisoupi" (virtakohdissa,
lohi).
1321. "sehän yöllä kun seisou neät se kala, virroissaki ni sehän seisou"
(kala, vrt. lohi).
1322. "kuorehel hod on selgy sinine ga hänel pidäy olla virdazu,
mallol ei puutu" (virtaisa pyyntikohta, malto=tyyni).
1323. "virdakala nouzoo koskeh" (virtakalat).
1324. "virdakaloa pyyvetäh puolkossez da kossen oal" (puolikoskesta
ja kosken alta).
1325. "virdukala ainoz matkoav viem pinnaz, kunne tuuli menöy,
sinne matkoau" (kalatietäjät).
1326. "viuna" (nahkiainen).
1327. "meil händä sanotau pällä" (pälläksi, nieriää, ä=a, palla).
1328. "sain hauvin vogalehen" (vonkaleen).
1329. "lopseh vai menöy ku kalad vongas kizatah" (vongaz eli
poukamassa).
1330. "haugi hyppeäy" (hyppivät hauet).
1331. "vod nouzou kuoreh, kevöäl" (nousevat kalat).
1332. "hauki ov väkövä kala" (väkevä eli vahva, vrt. haltijakala).
1333. "se hyvin semmosissa väkövissä seisoupi, virrankäyntihenki
miss on ni virrassa" (seisoo lohi, lohivirrat).
1334. "väkijäini se palane" (mateen pääluita, vrt. hauen).
1335. "kuim mujeh kisoo, niil loatiu värin hännälläh ta nokollah"
(värin eli värinän).
1336. "kuin kala uit, väri käyt" (värinä).
1337. "hyö otettih ta se matikka vejettih ylös, moalla vejettih"
(matikka maalle).
1338. "enhäi minä tijjä min äjjys om meres siigoa" (meri=iso järvi).
1339. "se kun or ruuvikossa paremmin kala, ägeillä" (ägeillä eli
kuumalla).
1340. "ylen suurd ägälehty majehtu" (suuria mateita, vrt. vanhaksi
eläneitä).
1341. "ängerjäne mavon roduu on, varatah kädeh ottajes" (varotut
kalat).
1342. "liinuligoloi ku nostad, ga ängeriästy nouzoo roivahiem mugah"
(nousee ankeriaita, liotettujen roivaiden mukana).
1343. "ängeries käybi havvin mähändäl" (hauen kudulla).
1344. "ängeriähäl on razvane liha" (rasvaiset kalat).
kuivalle maalle ajautunutta
lohta kutsutaan sanalla marras
(laitettu takaisin veteen).
saamelaisnoitien suojelus tai
apuhenkiin kuuluu valas (kuvattu
kannuksiin yhdessä veneen ja
reen kanssa).
moksalaisten taruissa Aksha kal
(valkoinen sampi) kantaa selässään
maata ja suurta puuta (ine shufta,
maailmanpuu).
ersalaisten taruissa maailma
makaa valkoisen valaan päällä
(toisen tiedon mukaan
maitovalaan).
ersalaisten taruissa maailma
makaa sammen tai venäjänsammen
päällä (sampien suojelushenkenä
toimii Rava-ava eli volgan emo).
mordvalaiset kutsuvat valasta
sanalla kit (vrt. kita).
mordvalaiset kutsuvat ankeriasta
sanalla kal.
udmurtit kutsuvat harjusta
/ harria sanalla kyny.
marit kutsuvat taimenta sanoilla
kolama ja kotama (myös harjus,
vrt. kol-amma).
marit kutsuvat lohta sanalla
keta (koiralohi).
udmurtit kutsuvat lohta sanalla
lososj (vrt. losonen).
unkarilaiset kutsuvat lohta sanalla
lazac (vrt. lasanen).
ersalaiset kutsuvat lohta sanalla
jaksterekal (punainen kala).
moksalaiset kutsuvat lohta sanoilla
aksha kal.
marit kutsuvat siikaa sanalla
rjapusko (vrt. rääpys).
udmurtit kutsuvat siikaa sanalla
sig.
marit kutsuvat haukea sanalla
nus (vrt. juhan-nus, hauki
=veenhaltijan hahmoja).
udmurtit kutsuvat haukea sanalla
tsipej.
unkarilaiset kutsuvat haukea sanalla
csuka (vrt. luiset sukat).
moksalaiset kutsuvat haukea sanoilla
usve ja vedgaz.
marit kutsuvat madetta sanoilla ljambe,
meh, mehgol, moksentce ja samba.
udmurtit kutsuvat madetta sanoilla
shalkko ja njalim.
moksalaiset kutsuvat madetta sanalla
mentuk.
marit kutsuvat ahventa sanoilla
olanga ja olange (vrt. ol-ange,
haltijanimiä).
udmurtit kutsuvat ahventa sanoilla
jus ja jush (vrt. jussi, jusa).
ersalaiset kutsuvat ahventa sanoilla
uzgal ja okunj (gal=kala,
vrt. uskaltaa).
moksalaiset kutsuvat ahventa sanalla
pishtemgal (vrt. pistelevä kala).
marit kutsuvat särkeä sanoilla
tsavai ja sherenke (ser-enke,
haltijanimiä).
udmurtit kutsuvat särkeä sanoilla
tsabak ja gordsin.
moksalaiset kutsuvat särkeä sanalla
särge.
marit kutsuvat kiiskeä sanoilla
kars, karsh, piolanga, pigarash
ja pagaj.
udmurtit kutsuvat kiiskeä sanoilla
bylkkessin, uljajush ja jorsh
(vrt. jorssi).
moksalaiset kutsuvat kiiskeä sanalla
nilgaz (vrt. niljakas).
marit kutsuvat säynävää sanoilla
jazga, pardash ja vakleska.
udmurtit kutsuvat säynävää sanoilla
son ja jaz (vrt. jas-ka).
marit kutsuvat lahnaa sanoilla
loval ja losha.
udmurtit kutsuvat lahnaa sanoilla
paja, lesc, tarantaj ja tsabak
(esha=kuivattu lahna).
moksalaiset kutsuvat lahnaa sanalla
lesed.
marit kutsuvat sulkavaa sanalla
shemshyldyr (shem=musta).
marit kutsuvat sapaa sanoilla
shopa, shuvatsshopa ja shyvats
(vrt. shuvassit, turkkilainen
naapurikansa).
marit kutsuvat salakkaa / pasuria
sanalla vishkyle.
moksalaiset kutsuvat salakkaa sanalla
vantosh.
marit kutsuvat seipiä / pasuria
sanoilla nuktash, nyktö ja taldash.
marit kutsuvat jokikuhaa sanalla
persha.
udmurtit kutsuvat kuhaa sanoilla
köstsoryg ja sudak.
mordvalaiset kutsuvat kuhaa sanalla
sudak (vrt. sud-akka).
marit kutsuvat nieriää sanalla
njugo.
marit kutsuvat suomutua / harjusta
sanalla kotjama.
marit kutsuvat harjusta sanalla
tsaranjugo (vrt. njugo=nieriä).
nganasanit yhistävät haukea
(alinen) koiraan (keskinen)
ja korppiin (ylinen, pidetty
haltijoiden hahmoina).
saamelaisten nimeämiin kaloihin
kuuluu nähi (made), podii (hauki),
vuasku (ahven), soauvil (harjus),
saps (siika), raudu (rautu),
koaunzur (taimen) ja luossa (lohi).
"pusko de gul gurgo de, juj-juj-juj-ju-ju,
njalbmi degu fallast, njaellu degu kuoika,
panik tegu kumpist, kaibi degu stavdni,
njunni degu fiellu, calmik tegu nastik,
saelgi de gul cahpad, sijdu de gul ruskad"
(hauki kurkokala, suu kuin valaalla,
nielu kuin koski (vrt. koika-henget),
hampaat kuin sudella, leuka kuin
veneenkeula, nokka kuin lauta,
silmät kuin tähdet, selkä on musta,
kylki on ruskea, saamelaisten hauen
(pusko) joikua).
"njahka rincoi je-de-de moalkui,
je-de-je-de-de, oaivi degu cuhbust,
cuomak tego skadna" (made paljas
ja luikas, pää kuin sammakolla,
suomut kuin sulje, saamelaisten
mateen (njahka) joikua).
"oaivi de gu sahpanist, te-juj-juj-juj,
nallu de gul saelgi, cuomak tegu fijlu"
(pää kuin hiirellä, neulaselkäinen,
suomut kuin viila, saamelaisten
ahvenen (vuosku) joikua).saamelaiset kutsuvat
kalaa sanoilla guölie, guellee,
kuollie, kuolle, guolle, kyeli,
kuell, kull, kille ja kole
(vrt. Kul-henki).
saamelaiset kutsuvat
kalojen hyppimistä sanoilla
paajjad ja paajai (vrt.
kalojen nimet).
saamelaiset kutsuvat
kalaa sanoilla kuell,
koskk-kuell, koskkam,
tuärak ja urvvkuell
(urvakala=kala lehtien
lähtiessä).
saamelaiset kutsuvat
pikkukalaa sanalla
kualaz (s-pääte=pieni).
saamelaiset kutsuvat
liian pitkää sanoilla
kuhasid ja kuhhaas
(vrt. kuha, liian pieni
=ucasid, uccaas).
saamelaisten kalasanastoon
kuuluu kuopsa (maiti), kaaha,
ealmekakka (kalansilmän lasiainen),
vuojalijjee (kalanpoikanen),
koble (mätipussi, ahvenen),
uaivadah (kalaparvi), sottuuh
(ahvenen selkäevä / evän piikit),
syevdi (kidus), ubbaraddekyeli
(mätikala), kopseskyeli (maitikala),
vepsi, veepsi (evä, vrt. vepsäläiset),
sormetähti (kiduskannen päässä oleva
ruotopiikki), kooppain (ilmarakko),
njuleeel (niljakas), nuuvgas, nuvgas
(kalan jättämä vana), euomas, euommas
(suomu), poodas, poottas (pyrstö),
come, tjuome, tjuabma, tjuopma (kalannahka,
suomu), cuobma, cuoma, cuomm, cumm, cimm
(suomu), gurredh, guddat, koddat, kotet,
goddat, kuuddad, kooddad, kodd, kotta,
kode (kutu, kutea), gohpaldit, kohponis,
goppalas, kupalas, kopplos, kobblas, kope
(ilmarakko, kupilas), guhtaa, kuhta, gutta,
kutt, kutte, kute (turskanmäti), miedene,
miedem, miediem, mietem, maeddem, meini,
meein, miejn, mienen, mede (mäti, vrt.
mette, me-eini, haltijanimet), njuove,
njuovuoh, njuovoi, njuovo, njuova, njuov,
nuvv, novo (kalanlima), syövdee, suovtie,
suoute, suowde, syevdi, suvdd, suvd, sivde,
sovte (kidus), duörkie, tuotka, tuorka,
duotka, tuotka, tuotkk, tutk, totke (kalan
sisälmykset, suomen totku), veäpssai,
viepsses (isoeväinen), kooddi (kuteva),
meinnai, meinnas, meinnjes (mädikäs, vrt.
meinata), njeullai, njeulles (niljakas),
kooddkuell (emokala), veäpss (evä),
kuellcuomm (kalannahka), cerrikmäivv
(kalanpoikanen), kuellaalgaz, kuellalgg
(kalanpoikanen), kuellvorr (kalanveri),
ratkk (kalanveri), kuellparvv (kalaparvi),
njiorrtähtt (kidusluu), suvddtähtt (kidusluu),
kooddam (kuteminen), koodd, cuobbukoodd
(kutu), kooddempodd (kutuaika), kooddempäikk
(kutupaikka), luosskoodd (lohenkutu), kooddad
(kutea), njuov (sulju, kalanlima), koskkveäpss
(keskievä), seälggveäpss (selkäevä), ruatt
(ruoto), tähtt (ruoto, luu), äggelveäpss
(rintaevä), mannveäpss (pyrstöevä), cuvd
(mätipussi), rutta, ruuda (raha, vrt. ruutana),
tuakki, tuahi (parvi), eomestid, eoomeest
(parveilla) ja kyelinääli (kalakanta,
vrt. nääli=suku, tapa).
saamelaisten nimeämiin kaloihin
kuuluu rijga, riijga (vanha siika,
vrt. riikka), riäska, riäska, reeska
(kääpiösiika, vrt. reiska), luosa (lohi),
apsa, sapsa, aapsa (siika), silde (silli),
torske (turska), säidi, sääidi (seiti,
saita), njäähi (made, vrt. nahka), kyeli,
kyele (kala, siika), moigakyeli (iso
jokisiika, vrt. moikata), suavvil (harjus,
harri), pusko (hauki), tikso, tiivso
(hyysä, kolja), kuavzur (taimen), reevas,
reeppas (rääpys), palda, pääldis (pallas),
väälis, vääles, valla (valas), saavjas,
savjaa (pieni siika), vejehas, vejehaa
(pieni tammukka, kulmakko), ryevdikualmihas
(kolmipiikki), kuavzuras, kuavzuraa
(järvitaimen), vollasas, vollasaa (mutu,
rantarautunen), ravdu, raavdu (rautu,
nieriä), vuasku, vuaskun (ahven), covce,
tjuovdje, tjuautja, tjuovtja, tjuoutja
(siika), cuowza, cuuzz (siika), luassa,
luossa, lose, luosa, luoss, luss (lohi),
paltes, pääldis, pääldes, paldes, paltes
(pallas, kampela), seuna, saewnjad, sivn,
sevne (säyne), vuask, vuaskon, vuoskun,
vosnon (ahven), maanjek (siika), kooras
(ahven), siohss (ahven), annerias
(ankerias), akkli (hai), suävvel (harjus,
harri), kuordik, koskknukkes, nukkes,
toppnukkes (hauki), liindar (lietekampela,
hietakampela), vilcc (järvilohi),
jäurrkuvzz (järvitaimen), karpp (karppi),
jorss (kiiski), kerjjluoss (kirjolohi),
cuovves luoss (kirkas lohi), miarrkaass
(kissakala), koojjam (kojamo, uroslohi),
kuopssluoss (kojamo, maitilohi), tehss
(kolja), riavas (kääpiösiika), laahna
(lahna), losttsapss (lehtisiika), vuesnn
(made), violggeskuell (maitovalas),
miarrvuask (meriahven), voolas (merikala,
vrt. valas), miarrkuvzz (meritaimen),
vaakkanj (miekkavalas), meinnluoss
(naaraslohi), riavas (muikku), joottisapss
(jutaussiika, vaellussiika), tooresk,
toorask (turska), kuvzz, kuvzzkuell
(taimen), kuärak (talvikko, lohi), vaaicik,
vuäccik, vääicek (talvikko, syyslohi),
kouzaz (tammukka), sioun (säyne), virdaas
(syyslohi), säiddvääles (sinivalas), kuor
(siika), mäikk (siika), säidd (seiti),
pääldes (ruijanpallas), riappas, riavas
(rääpys, pieni siika), mäivv (reeska, rääpys),
reddrouddsaz, rouddsaz (rantarautunen),
räudd (rautu), ponnsapss (pohjasiika),
mäivv, määivaz (pikkusiika), soodliindar
(piikkikampela), siohss (pieni ahven),
räudd (nieriä), naahkjaz (nahkiainen),
couddkuell (nahkiainen) ja reddrouddsaz,
reddruvddsaz (mutu).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti