douttsen, doutsim (lyydi), doutsin, jousne (vepsä), joudsin, joos, jues (viro), njukca, njuktja,
nukc, nuxc (saami), loksij, lokstim, loksti (mordva), dukso, juktsö, jukso, duksö, jukcö, juksö
(mari), jus (komi), josch-woi (mansi), luikko, luiko, luikki (suomi), luikkoi (inkeri), luikku
(karjala), luik (viro), cinki, ting (selkuppi), jokce, jonkce, noksi (kantaugri), joci, jaco, laco
(kantaurali), koton, xoton (hanti), kotan, xotan (mansi), hattyu (unkari), kott (kantaugri).
1. joutsenia pidetään valon, lämmön ja elämän tuojina.
2. joutsenten uskotaan johdattavan linnut etelään (linnunrataa pitkin).
3. joutsenia tervehditään ääntään (kluk, kluk) muistuttavalla torvella.
4. joutsenia pidetään kevään tuojina.
5. joutsenia pidetään välittäjinä ihmisten ja jumalten välillä.
6. marit pitävät joutsenta jumalan lintuna, onnentuojana ja sukulaisena.
7. joutsenta pidetään linnuista pyhimpänä ja ihmisten sukulaisena.
8. joutsenten elämää ei häiritä millään tavalla.
9. komit pitävät joutsenta alkuhenki Jenin ilmentymänä (ylisen henki,
toinen luojahengistä).
10. komit eivät häiritse tai vahingoita joutsenia.
11. kolttasaamelaiset pitävät joutsenta valon tuojana ja pyhänä lintuna.
12. kolttasaamelaiset kutsuvat itseään "joutsenjärven kansaksi".
13. nenetsit uskovat olevansa joutsenen sukua (vrt. heimoa).
14. obinugrilaiset pitävät joutsenta syntymänjumalatar Kältasin hahmoina
(vrt. jänis, hanhi).
15. vepsäläiset pitävät joutsenia sukulaisina (ei syödä / vahingoiteta).
16. vepsäläiset kutsuvat joutsenparia isännäksi ja emännäksi (izand
ja emag, haltijaa tarkoittavia sanoja, vrt. Veen emäntä).
17. joutsenia pidetään ihmisten sukulaisina ("taiottu ihmisistä linnuiksi").
18. samojedit uskovat polveutuvansa joutsenesta (tas-joki).
19. saamelaiset pitävät joutsenta suojeluseläimenä.
20. kalliomaalausten jumalhahmoja kuvataan joutsenten hahmoisiksi
(vrt. joukahainen).
21. kolttasaamelaiset sepittävät joutsenille joikuja.
22. kolttasaamelaiset käyttävät joutsenten sulkia parantamiseen.
23. karjalaiset pitävät joutsenta pyhänä lintuna (ei häiritä / vahingoiteta).
24. udmurtit pitävät joutsenia onnen ja elon tuojina (uskotaan saapuvan
ylisenhaltija Inmarin luota).
25. udmurtit kumartavat joutsenia maahan asti ("Inmarin lintuja").
26. selkupit ottavat joutsenet vastaan kiitoksin ja iloisin kiljahduksin.
27. joutsenia yhistetään päivään ja vuodenaikojen vaihtumiseen
(kalliomaalausten joutsenten kauloissa päivän kuvat).
28. obinugrilaiset pitävät joutsenia "ihmisinä jotka Tarem muutti
linnuiksi".
29. obinugrilaiset eivät häiritse tai vahingoita joutsenia.
30. "itse marshin sillallen, jougolan joen rantaan, viisas lintu joel
pyörii" (viisas lintu, jouko=joutsen).
31. mansit pitävät joutsenen sukuja karhusta polveutuvina
(por-heimo).
32. mansihaltija Mir-susna-xumia (maailmaa-katsova-mies)
pidetään joutsenen hahmoisena (toisen tiedon mukaan kurki,
"joutsen ei laula oikeaan aikaan").
33. komien alkuhenkien Jenin ja Omelin kerrotaan luoneen
maan joutsenen ja kuikan hahmossa (kilpaillen siitä kumman
ääni on kuuluvampi).
34. selkupit pitävät joutsenta (cinki) ihmisen sukulaisena
(c=ts, vrt. sini, tini, tiki, sinkkonen, tinkkonen).
35. selkupit pitävät joutsenta yhtenä totemistisista suvuistaan
(joutsenesta polveutuvat eivät vahingoita joutsenia).
36. selkupit eivät syö joutsenen lihaa.
37. selkuppien mukaan joutsenet syntyivät rakastavaisista
Cink ja Ca ("muuttuivat joutseniksi ja pakenivat etelään").
38. selkupit uskovat joutsenten ymmärtävän ihmisten kieltä.
39. selkupit uskovat joutsenen (ting) olleen alkujaan nainen
("kuukautiset kuten ihmisnaisillakin").
40. selkuppien mukaan joutsenten häiritseminen vie
perheonnen.
41. selkupit yhdistävät joutsenia lämpöön ja valoon
(uskotaan kuolevan ilman päivän suojelusta).
42. selkupit tervehtivät palaavia joutsenia tulemalla ulos
talvimajoista, roiskimalla vettä ja jäljittelemällä joutsenten
huutoja (uskotaan vastaavan ja kiertävän kierroksen kylän
yllä).
43. "se om paha merkki että ne ensimäeset lenttää allaeti"
(lentokorkeudesta ennustetaan).
44. "a joutsened titäd jo lunda ku männöt" (tietää lunta,
vrt. vuodenvaihde).
45. "luigoid ujjud merez" (luikot, vrt. luk, luk).
46. "joutsened titäd lunda ku männöt surez räyz" (surez räyz,
pitkässä rivissä).
47. "jougone" (jouko, vrt. juk, juk).
48. "lentäv nellä joutsenta siihi lahteh" (lahtien lintu).
49. "jouttsenem pitäis olla ninkun imehnisen sukuo" (ihmisen
sukua).
50. "talvi jouttsenen jälestä" (vrt. lumen tulo, vesien jäätyminen).
51. "jouttsenie on kaksittoan, toini kun ammutah, ni se toini itköy
sitä toistah" (kaksittain, parilintu).
52. "vielä on kezä loittona, ylähäkkäli lendäy douttsened"
(ylähäkkäli eli korkealla).
53. "joutsenet kluuketah" (ääntelyä).
54. "jouhtsenet lennetäh sygyzyöllä lämbimih randoih"
(lämpimiin rantoihin).
55. "joutsenen kynäs lumi, hanhen varbahas hallu" (vuoden
vaihteisiin yhistäminen, vrt. kesä ja talvivuoden haltijat).
56. "jouttsened lugletuksen ker matkatah peätsköit selläz"
(uskotaan kantavan pääskyjä selässään).
57. "kylyssä kylpijie sanottih ta järvie kylpiessä, kylpijällä sanottih
jotta jumal-apu jouttsenilla, siitä vassattih kylpijät, jouttsenie,
jouttsenie" (kylpijöitä verrataan joutseniin).
58. "jouttsenii sinul" (joutsenii eli kaikkea hyvää).
59. "terveh teile jouttsenii" (omia tervehtimistapoja, alkujaan
jokaisella heimolla omansa).
60. "joutsenuot jumalan luomat, viekeä äijä tervehyisie toatollani,
moamollani" (terveisiä vanhemmilleni, vrt. tuonilmaiseen).
61. "doutsenta ei ammuttuo" (pyhä lintu).
62. "jumala apu jouttsenilla" (sanottiin joessa tai järvessä kylpeville).
63. "jouttsenie on kaksittoan" (parilintu).
64. "jouttsenev voattiet peälläh ta niim mäntih lentoh" (joutsenen
hahmon ottaminen).
65. "vielä on kezä loittona, ylähäkkäli lendäy douttsenet" (palaa
aikaisin, ennen kesää, vrt. päivän lintu).
66. "joutsenil peät kitkotetah" (kitkotetah eli kääntyilee).
67. "joutsen lauloa klunkettau" (kuuluvasta laulusta).
68. "doutsen klunkettau" (klunk, klunk).
69. "jouttsenet kluuketah keveäl lendäjez" (luukettavat
palatessaan, vrt. luukkanen).
70. "jouttsenet lähtietäh moizen kluukkehen ker lendoh"
(luukettavat lentoon lähtiessään).
71. udmurtit ennustavat joutsenten uimasuunnasta
(ylävirtaan=vievät viestiä yliseen).
72. vepsäläiset kutsuvat joutsenia "jumalan linnuiksi".
73. enetsit kutsuvat joutsenia nimellä dedu.
74. nenetsit kutsuvat joutsenia nimillä chuchorej ja hohoraj
(huho, hoho, vrt. ääntely).
75. selkupit pitävät joutsenta yhtenä totemistisista suvuistaan.
76. udmurtit käyttävät uhrimenoissa kahta vangittua joutsenta
(muista uhrieläimistä poiketen vapautetaan pyhässä lehdossa).
77. komien taruissa luojahenget En ja Omöl nousevat alkumeren
pohjasta joutsenen ja uikun hahmossa (syntyvät sorsan munista).
78. joutseneen yhistetään monia miesten nimiä (jouko, joke,
jokke, jukka, jussi, jusa, juuso, jose, jaakko, vrt. joutsenen heimon
periytyviä nimiä).
79. hantit pitävät joutsenta yhtenä syntymänjumalatar Anke
pugosin hahmoista.
80. hantit pitävät joutsenia vertaisenaan (kohdellaan kuin
ihmisiä).
81. moksalaiset pitävät luojahenki Ine narmonia (suuri lintu)
valkoisen joutsenen (akša loksti) hahmoisena (apunaan toimii
maata alkumeren pohjasta sukeltava Yaksarga-sorsa,
vrt. jaksaa, jaska).
82. mordvalaiset pitävät joutsenia (lokseit) välittäjinä
ihmisten ja ylisen henkien välillä.
83. mordvalaiset tervehtivät palaavia joutsenia erityisellä
soittimella (paluuta kutsutaan suureksi päiväksi,
vrt. äijäpäivä).
84. erzalaishaltija Nishkepazin uskotaan liikkuvan joutsenen,
kyyhkysen, kotkan ja pääskysen hahmossa (lempihahmonaan
joutsen, kevätlintuja).
85. erzalaiset pitävät joutsenia Nishkepazin lähettäminä
(luojahenki päivän poika).
86. erzalaiset pitävät joutsenia ihmisten ja haltijoiden välisten
asioiden hoitajina.
87. erzalaiset ennustavat talven saapumista joutsenten lähdöstä
(buti lokseitne tuitrana seksnia, boikasto syt iakshamotne,
jos joutsenet lähtevät aikaisin, ilmat kylmenevät).
88. marien taruissa mies nai neidon joka pakenee ja muuttuu
joutseneksi ystäviensä tuomien sulkien avulla (eläinhahmon
ottamiseen tarvitaan jotain eläimelle kuuluvaa).
89. virolaisten mukaan joutsenella on taikahöyhen siipien alla.
90. virolaiset yhdistävät joutsenta uskollisuuteen.
91. virolaisten taruissa joutsen johtaa harhaan kurkia ja ihmisiä
(vrt. toiseen heimoon kuuluvia).
92. virolaiset yhdistävät joutsenta matkaonneen.
93. saamelaiset pitävät joutsenia noitien apulaisina ja hahmoina
("niin se säynäjänä meni, palasi sitten jouhtenen matkassa").
94. äänisen alueen vanhimmista haudoista on löydetty joutsenen
luita (koruja, taikakaluja, suojelushenkien sijoja).
95. saamelaiset kutsuvat joutsenta nimellä njukcâ (vrt. nuksa,
nuuksio).
96. inarinsaamelaisilla on 40 joutsenen mukaan nimettyä paikkaa
(toiseksi eniten linnuista).
97. saamelaiset kutsuvat maaliskuuta joutsenen kuuksi (njukca
mannu).
98. "muuttujadlinnud jo kerävytäh, jouttsened lugletuksen ker
matkatah peätsköit selläz" (matkaa etelään pääskyt selässään).
99. "jouttsenet poigien ker lugletetah" (poikien keralla, joutsenperheet).
100. "jouttsened lugletuksen ker matkatah" (lug, lug).
101. "lumi luikun siiven alla, talvi joutsenem perässä" (joutsenten
lähtö).
102. "vielä on kesä loittona, ylähäkkäli lendäy douttsenet" (joutsenten
paluu, omat vuodenvaihteet).
103. "taivahan rajaz lennetäh loglotuksen ker" (log, log).
104. "jouttsenuod liipotetah lennelläh" (liipotetaan).
105. "ta ne lennettih siih rantah ta, rannalla liijettih, siitä liitäyvyttih"
(liidettiin, joutsenten laskeutuminen).
106. "douttsenet keväjel lennelleh, tänne tullah" (joutsenten paluu).
107. "douttsenet lennetäh" (odotettu näky).
108. "lentäy nellä joutsenta siihi lahteh" (lahtilintu).
109. "puhtahad linnud om peätsköi da joutsen, pilloa ni kel ei laita"
(puhtaat eli pyhät linnut).
110. "inehmizen roduu om peätsköi da joutsen" (ihmisen rotua,
karjalaisten totemistisia sukuja).
111. "jouttsened om peälinnud, hod oldaz meän rannal, ei koskiettaz"
(päälinnut eli pyhimmät linnut, heimototeemi / jonkin tärkeän
haltijan lintu).
112. "heitetäh jouttsenen voattiet pois peältäh" (vrt. pukeutua
joutsenen vaatteisiin, vrt. puhtaisiin, vaaleisiin).
113. "jouttsenii sinul sovan pezijäl" (joutsenii eli hyvää onnea).
114. "jouttsenii pezijäle" (hyvän onnen lintu).
115. "lattiem pezijällä sanottih, jumal abu pezijällä" (vrt. joutsenen
apu, jumalan lintuja, vrt. valkoinen väri).
116. "sovam pezijällä sanottih, lebedit lennettih, valgiet siivet jätettih"
(joutseniin vertaaminen, puhtauden ilmentymiä).
117. "jouttsendu parvi lendäy" (parvi eli suurperhe).
118. "ne piettih pyhänä lintuna" (joutsenta, vrt. me).
119. "jouttsenem pitäis olla ninkun imehnisen sukuo" (ihmisen
sukua, vrt. imi-sen, emo-sanan johdannaisia).
120. "moizel joukol pidää olla puppuo dai päppiä" (joukol eli
suurella perheellä, vrt. jouko=joutsen, joukko=joutsenen perhe,
joutsenen lapset).
121. "uvvet puput pannah peäl, sid juostah vastah kuj jouttsened"
(juostaan vastaan kuin joutsenet, uusissa eli vaaleissa vaatteissa).
122. "joutsenda pyhyten ei syyvä" (pyhyyden tähden).
123. "joutsen om pyhäzä lindu, reähk on syyvä" (väärin syödä,
vrt. ihmislihan syöminen).
124. "jotta pyhäkse linnukse ne sitä joutsenta sanou" (ne sanoo,
vrt. me, jokaisella suvulla / heimolla omat pyhät eläimensä).
125. "minkä kauttin ne mennenee, ei niitä kevväillä nään niim palijo
mennyksi" (näy joutsenia keväällä, monissa paikoissa päinvastoin).
126. "kyl ne uei tuala Kakkurilammillakik kekotteli" (ui kaula pystyssä,
lampijoutsenet).
127. "se on ku tuohkerä, kellottaa järvessä" (kelluu kuin tuohikerä).
128. "siit om muita keväätlintui, valkiat jouttenet ja harmaat" (valkeat
ja harmaat, vrt. vanhat ja nuoret).
129. "kamppera se ov vain tännet tulla näin aikustin" (talvisiin oloihin,
vrt. maaliskuun vanhempi nimi).
130. "kyl siink keväsi ol joeksimit" (joeksimit eli joutsenia, kivijärvessä).
131. "joeksime o semmossi valkossi ikä loukkekki, kyl mnää joeksimitte
ole nähn lentävä" (valkoisia kuin lokitkin, joeksin, vrt. joki).
132. "kolmi voorkaut enne ko talvi järvehen tul, sillo ol joutsemit järvessä"
(lähdön ajoitusta, järvien jäätyminen).
133. "ne menneekip pois sillai hiljaj jouhtenet" (hiljaa, vähän kerrallaan).
134. "joka vuasi pirättää jouhtenii täsä järvellä" (jouhtenjärvet).
135. "jouttenet joikuu suvi saapuu" (laulu=joikua, pidetään suven
tuojina).
136. "jouttel lentää aamulla, kurki päivällä ja hanhi ehtoolla myähän"
(lentoaikoja).
137. "kolmev vuarokaurem päästä jouhteniej jälkeen talvi tullee"
(lähtöä seuraava talvi, vrt. järvien jäätyminen).
138. "talavi tullee kuj jouhtena kattoo" (talvi tulee, kesä katoaa,
kesän, valon ja lämmön ilmentymiä).
139. "kuj jouhtenot menee syksyllä, sataa pysyvän lumen" (sataa
pysyvän lumen, vrt. menee pakkasen puolelle).
140. "joussemia joulu eilä" (lämpimät syksyt, järvet eivät jäädy).
141. "lum jouhtana perseessä" (lähtee=talvi tulee, palaa=suvi tulee,
vrt. päivän lintu, yhenkarvaisia).
142. "jouhtenniik ku se tuolla järvellä uip vaalee, se on niinkum mikä
ikkääk kummel" (kummel eli kummitus, vrt. obinugrilaisten lunx
=haltija, henkiolento, lunk, lunk).
143. "tiällääk kul lentel jouhtenija, niin isom parven sanovat olleen"
(isot parvet, vrt. kolme neljä).
144. "mustapersejjouhten ni se ol kesän tulo ja valkopersejjouhten
talven tulo" (persesulista ennustaminen).
145. "mää luulin ko se mies sielä veesä huusi että se oli jouhtenehee
huuto" (vrt. jouhtenheimon kutsuhuuto).
146. "jouhtenet ne aena pohjolaam päen kun ne lenteäj jongottaa niin
ne siellä kurlahtelovat" (pohjolaan päin, pesimäpaikoille).
147. "istu kaksi joukahaista tuohon lahelle" (joukahaista eli joutsenta,
vrt. kansanrunojen joukahainen, joutsenta palvonut noita vai joutsenen
hahmoinen alkuhenki).
148. "siellä ne lensit joukhaiset pilviin päällä ja laulethin kaunhisti"
(lennon ihaileminen).
149. "vieläpä joukhainen se peräti kaunhiisti laulaa muttei het tänne
muni koskhan" (lentää yli, ei muni tänne).
150. "joukhaiset net teela ovat, suuret tokat varsin ja laulavat ja pellavat
nin ette" (suuret tokat eli parvet).
151. "sitä tulloo kuj jouhtenen siippee" (kuin jouhtenen siipeen, vettä,
joutsenesta keksityt vertaukset).
152. "se joutellintu ei pesit teällä" (ei pesi joka paikassa).
153. "Jylängässä ol iso joutemparvi" (isojen parvien aikaa,
harvinaista tänä päivänä).
154. "net on jutolinnut" (juto eli muuttolinnut, vrt. jutaaminen).
155. "luikot huutaa, kajava jällee vinkuu" (luikot eli joutsenet,
vrt. luikkonen, liukkonen, lukkonen).
156. "jouttsenem pitäis olla niinkun imehnisen sukuo" (ihmisen
sukua, pyhinä pidetyt heimolinnut).
157. "linnut soittah matkatez, lulletetah matkatez" (soittaa, lullettaa,
kuulostaa joutsenen ääneltä, vrt. lullinen).
158. samojedit pitävät joutsenta yhtenä maailmanpuuta vartioivista
linnuista (nuori saarella kasvava koivu, "merien ympäröimä").
159. selkupit pitävät joutsenta pyhänä lintuna (vrt. hantit jotka
voivat pyytää joutsenia ja murtaa / heittää pois luitaan).
160. hantit pitävää joutsenta (xotan) kevään tuojana ja lintujen
ensimmäisenä (palaa ensimmäisenä, ei pidetä yhtä pyhänä kuin
hanhea).
161. hantit pitävät joutsenta "hölmönä lintuna" koska päästää ihmiset
ampumaetäisyydelle (vastakohtanaan älykkäämpi ihmisiä välttelevä
hanhi).
162. nenetsit kutsuvat joutsenta nimillä chuchorej, hohoroj, hohoraj
ja huhurai (vrt. huhonen, husonen, hohonen, huhunen, joutsenen
sukuja).
163. nganasanit kutsuvat joutsenta nimillä djonkujkiä ja djonkujkua
(djon-kujkua, yhdyssanoja).
164. nenetsit kutsuvat joutsenta nimillä xoxarey, xoxareyo ja xoxoraej
(x=k tai h, vrt. kohanen, hohanen, kokanen, hokanen).
165. enetsit kutsuvat joutsenta nimellä didu (vrt. dedu).
166. "toas jouttsenet tullah" (vuosi vaihtuu).
167. "kun se talvi rupesi tulomah, nin ne lähettih suurissa parvissa
ta ne eännettih siitä niin hirviestä, jouttsenet ta hanhet" (talvi
tulemaan, vuodenvaihde).
168. "Soarijärvestä kaksitoista virstoahan sinne tuli, Joutsejjovelta"
(saarijärvet ja joutsenjoet).
169. "kaksi joutsenta siinä kaikittsi uiksentelou rannassa" (kaksin
liikkuvat linnut).
170. "vielä on kezä loittona, ylähäkkäli lendäy douttsenet" (lennosta
ennustaminen).
171. "linnud ylähäl lennetäh keveäl, raglatuksen ker matkatah"
(raglatuksen, vrt. laglatuksen, r=l, vrt. hanhet).
hantit pitävät joutsenia (xotan)
kevään tuojina (saapuvat ensimmäisenä
vesilinnuista).
hantit pitävät joutsenia hanhia
hölmömpinä koska antavat ihmisten
tulla lähelle (vrt. kesyjä koska
olleet aiemmin pyhiä).
moksalaisten luojahenkeä Ine narmonia
(suuri lintu) kutsutaan nimellä Aksha
loksti (valkoinen joutsen).
moksalaisten taruissa Ine narmon
luo ensimmäisenä veden.
mordvalaiset pitävät Ine narmunia
alkuperäisenä luojahenkenä
(toiselta nimeltään Ine-ne-narmun,
vrt. ne=nainen).
mordvalaisten taruissa Ine narmunin
munan keltuaisesta syntyy maa,
valkuaisesta vesi ja kuoresta
taivas.
mordvalaiset kutsuvat joutsenia
sanalla loxate (vrt. lox-ate).
mordvalaiset pitävät joutsenia
ihmisten ja jumalten välisten
asioiden hoitajina (vrt. ylisen
jumalten).
udmurttien taruissa ylisen henki
Inmar muuttaa urhon joutseneksi
(jonka hahmossa suojelee niitä
jotka eivät unohda tekojaan).
marit kutsuvat joutsenta sanoilla
jyksö ja jykse.
udmurtit kutsuvat joutsenta sanalla
jus (vrt. jusa, jussi, vrt. ju
=taikuus).
unkarilaiset kutsuvat joutsenta
sanalla hattyu.
ersalaiset kutsuvat joutsenta
sanalla loksej (vrt. lok-sej).
moksalaiset kutsuvat joutsenta
sanalla loksti.
marit kutsuvat joutsenta sanoilla
jyksö ja jyksö ige.
ersalaiset sanovat buti lokseitne
tuit rana seksnia, boikasto syt
iakshamotne (jos joutsenet lentävät
pois aikaisin, ilmat kylmenevät).
mordvalaisten Nishke pazin (päivän
poika) hahmoina tai apulaisina
pidetään joutsenia (toisen tiedon
mukaan haukkoja).
komien luomistaruissa alkuhenki
En liikkuu joutsenen hahmossa
(toinen luojahenki Omöl kuikan
hahmossa).
komien luomistaruissa En luo
hyödylliset eläimet ja linnut
(Omölin luodessa pedot ja
käärmeet).
komien luomistaruissa En ja Omöl
luovat yhdessä ensimmäiset ihmiset
(eläinten jälkeen).
saamelaiset kutsuvat joutsenta
sanoilla nukce, njuktje, njuktja,
njukca, njuhca njuhcc, nuxc
ja nukc.
saamelaiset kutsuvat
kyhmyjoutsenta sanoilla
mohssnjuhcc (mohssnjuunn
=kyhmynokka).
saamelaiset kutsuvat
joutsenta sanalla
njuhcc.
saamelaiset kutsuvat
joutsenenpoikaa sanalla
jeedes.
saamelaiset kutsuvat
joutsenen räpyläpussia
sanoilla njuucsappicooggas.
saamelaisten paikannimiin kuuluu
njuhccjäurr (joutsenjärvi) ja
njuhccnjaavv (joutsenniva).
saamelaiset kutsuvat
munasta hautumista sanoilla
olgad, oolgam ja alga
(vrt. alku, luomistarut).
saamelaiset kutsuvat
joutsenta sanalla njuhcc.
saamelaiset kutsuvat joutsenta
sanoilla njuhea ja njuuvea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti