kosko, kiske, kisko (mari), kij, koj (komi, udmurtti), kegyo, kigyo, kijo, kinyo (unkari), sijet
(nenetsi, vesihyönteisen toukka), su, sy, syy (selkuppi), kije, kuje, kuji (kantaurali), käärme,
kärme, kärmes (suomi), keärme, keärmis (karjala), kiärmeh (lyydi), kärm, kärv (viro), kiermoz
(liivi, puutoukka), gaerbmas (saami), mato (suomi, inkeri, karjala), mado (lyydi, vepsä), madu
(viro), matto (saami), tsundz, tsundzu (lyydi, mato), tsonzud (vepsä), tans, tons, tuns (mansi,
kastemato), soyo, suyu (mari), pi-cej, pu-cej (udmurtti, puumato), soy, saw (hanti), sou (mansi),
szu, szo, szuh, szuj (unkari), cuy, cuk, suy (lehtimato, kantaugri), kunca, konco, könco
(puutoukka, kantaurali).
1. kyiden ja ihmisten kerrotaan kulkevan eri teitä.
2. kyitä pidetään uutisten tuojina.
3. "kyymyläine, käämyläine, kyymyläihe kyntyvitsa, käämyläine kääntyvitsa,
läpi mättään menijä, läpi puun puoittelija" (kyyn lukuja).
4. "ole sinä mato maasi alainen, mene omaan pesääsi" (luettiin kyitä
kohdattaessa).
5. kyytä pidetään alisen olentona ("jää etäiseksi").
6. kyytä pidetään tärkeänä noitien apuhenkenä (alisen matkat).
7. kyyn uskotaan "syövän maanvihat".
8. obinugrilaiset pitävät kyytä kassanpääeläimenä eli emolta lapsille periytyvänä
suojelushenkenä (korujaan säilytetään tuohivakassa ja pidetään pareittain lettien
päissä, asetetaan povelle kuoleman jälkeen).
9. kyitä pidetään pyhinä eläiminä (suojelushenki, maan haltijat).
10. obinugrilaiset eivät vahingoita kyitä.
11. "mato musta maanalainen, kirjava kulon alainen, toukka tuomen karvainen"
(kyyn puhuttelemista).
12. selkuppien taruissa ihmiset muuttuvat kyiksi ja kyyt ihmisiksi.
13. obinugrilaiset veistävät kyistä puisia kuvia (apu ja suojelushenkiä).
14. selkupit pitävät kyytä alisen olentona (elää maan koloissa).
15. "niit aljokärmehii syötettih ja palveltih ja uskottih oikei" (tarhakäärmeitä).
16. "ne ampuaa hiiren, eihän ne muuten eläskä, jollei ne syömiist itellien hankkis"
(kyiden ravinnosta).
17. "ei mua o ikänä kärmep purru eikä meinannukkaa eles" (puree päälle astujaa).
18. "se kihisöö ja kähisöö" (ääntelyä).
19. "se on elukka niin ku muuki ettei sitäkhään sopinu piinata" (elämän
kunnioittaminen).
20. "hä oli suttund mium pällen" (kerälle mennyt kyy).
21. "täst ku mäni mado nin tsihhiz" (sihisijä).
22. "mäniväd maod man alla" (syksyisin).
23. "mam mado" (maaeläin).
24. "mahine puri" (maahinen, kyyn nimiä).
25. "se vilisti kovasta" (kyiden vanhimpana pidetty).
26. "mado vingerdä männä" (vingertäjä).
27. "ei nidä paljo nähty" (kyitä inkerissä).
28. "miä händ en näht, ain ympär hänt korjaizim marja" (korjasin marjaa,
kyyn elinpaikan ympäri).
29. "mado mavon hännällä ei talloa" (mato eli matojen sukuun kuuluva,
totemististen sukujen tapoja).
30. "huza" (tarhakäärme).
31. "huzamado om pitky, järei, paivunkarvaine" (pajunvärinen).
32. "mado kezäks järilleh hengistyy, talvel on kylmänny havon ual"
(madon vuosi).
33. "keärmeh nahkan heitti" (nahan heittäminen).
34. "mado nahkan heittäy da i nuoristuu" (nuoristuu nahan heittäessään).
35. "lindu piälitts piäzöö, kiärmiz alattsi" (ylisen eläin ja alisen eläin).
36. "mado kahahtih" (ihmisen huomatessaan).
37. "mavon kahahuksen kui kuulin, ga hibja sorahtih" (hipiä sorahti,
meni kananlihalle).
38. "silmäd on ruskied ku vaskitsul" (vaskitsaan vertaaminen).
39. "mökkömado heinän tulija, kaiken heinän karvallini" (karvamadon lukuja).
40. "keimerdeleheze vai matkoa" (keimertelee, kiemurtelee).
41. "keärmis keähertäy" (käähertää).
42. "mado oli keäkistynnyh" (mennyt kerälle, vrt. käkistellä).
43. "mistä on kieli keugolaizen" (keukolainen, kyyn kiertonimiä).
44. "onhai ku mado ketun, heitäd da i nuoristud" (heität ketun eli nahan).
45. "kirjava on niin kun mavon kettu" (kyyn nahka).
46. "keärmehenheinä" (kielo, vrt. myrkyllinen).
47. "muuttu mussakse mavokse, keärmehekse kätsärtäyty" (otti kyyn hahmon,
vrt. noitien alisen matkat).
48. "keärmistä kur ruvetah tappamah ni siinä ol luku" (madon luvut,
kertovat ihmistä pureneesta kyystä).
49. "olet kui keärme, viizas" (viisas eli varovainen, pyhien eläinten piirteet
=omia hyveitä).
50. "keärme nokkoaa" (nokkaa, päälle astujaa).
51. "keärmizmadoine" (pitkä karvamato).
52. "kiätsyh menöy mado talvekse" (kiätsyh eli käppyrälle, talvikoloon).
53. "kulgija matkoau keävertelieksi" (kiertonimiä).
54. "siit kohtas keäverehtiy" (kummittelee, vrt. kiemurtelee).
55. "kudzverdih mado keäppyh" (kiertyi kerälle).
56. "kihizöö lehtilöiz mado" (kihisijä, vrt. kihinen).
57. "tuppelomado tuomenkarvu, kirjavomado kulonalane, paha mado
paivunkarvu, miks sinul sano kieloi halgei" (madon lukuja).
58. "mado kimmerdelieteh" (kiemurtelee).
59. "mado kigelöitteä" (nostelee päätään, haistelee).
60. "mado kädeh kiperdi nokkoamah" (veit käden liian lähelle).
61. "mado kiperdelieteh" (kiemurtelee).
62. "kirjavumado" (kirjavat ja mustat madot).
63. "mado kitserdeleh, soiverdeleh matkatez" (liikkuu koukistaen
ja ojentaen itseään).
64. "mado tulou kizizöy lehtilöiz" (lehdissä kulkija).
65. "suur mado oli, kivahutti" (säikäytti, kivahtaa).
66. "vaskittsu sie koiverdeleh muas" (koivertelee eli kiemurtelee,
vasken värinen).
67. "koiverdelettos gu mado" (kyyhyn vertaaminen).
68. "kortehmadoni, kahen kynnem piduhus, korttehen sydämeh mänöö"
(kortemato, matojen suuri suku).
69. "kortehmadoine on kortehen sydämez, valgei, jalgoa äjjy"
(vaalea monijalkainen mato).
70. "mado koukerdelieteh" (koukistelee, kiemurtelee).
71. "krongelo nokkai" (kyyn kiertonimiä).
72. "mato matata kronkelti" (maan matkaaja).
73. "parzitoukku kridzaittau kojan sydämez" (jumikuoriainen,
madot ja toukat).
74. "mado kuhizoo" (kuhisija).
75. "kuihkaa ku mado ägiel sääl" (ägiel eli kuumalla säällä, kyyn sanat
=kyyn heimon kieltä=kyystä polveutuvien sukujen nimiä).
76. "mado kuloz alattsi kulgoo" (kuivien heinien alta).
77. "kuloh kulgi, händy vai rimsahtih" (sujahti heinien alle).
78. "kulgija kulgou da nulajau" (pujahtelee, sujahtelee).
79. "avoi miittune guza sid oli" (guza eli tarhakäärme).
80. "kudzverdih mado keäppyh" (meni käppyrälle).
81. "mavon kutsui edeh tiedoiniekku" (matojen kutsujat, vrt. kieltään
osaavat).
82. "mado kudzerdeleh" (kiemurtelee).
83. "lehtimadoni kudzistelieteh matkoaa" (pienet lehtimadot).
84. "madoni kyppyröitteää" (liikkumista kuvailevat sanat, k:lla alkavia).
85. "mado tukkuh käiverdih" (tukkuh eli käppyrälle).
86. "mado käiverdeleh" (menee käppyrälle).
87. "lehet kähähelläh madom matkates" (paljastaa liikkeet).
88. "lehtilöis kähineh kuuluu mavom matkates" (lehdissä matkaaja).
89. "kuin pitkä siinä venyy kyykeärmis" (venyy, vrt. venyä pitkälleen).
90. "käppyräh mäni mado" (tuntiessaan olonsa uhatuksi).
91. "mado on käntsyh keänäldännyheze" (mennyt käppyrälle).
92. "mavot rannoilla madeli, keärmehet käperdeleksi" (kiertonimien
käyttäminen, kertoo kyy-nimen pyhyydestä).
93. "ylen se ol komakka kivi" (kyiden käräjäkivenä pidetty).
94. selkupit yhistävät kyytä matkoihin, polkuihin ja sieluihin.
95. selkupit pitävät kyitä kuolleiden sielujen suojelijoina (vrt. oman
suvun kuolleiden, kyyn heimo).
96. selkupit pitävät pihapiiriin ilmestyvää kyytä huonona enteenä
(asuinpaikat kyyttömiin kohtiin).
97. selkupit kutsuvat kyytä naispuolisin kiertonimin (loukkaantuu
jos puhutellaan oikealla nimellään).
98. selkupit pitävät kyytä hyvän muistin omaavana (muistaa kaltoin
kohdelleet).
99. selkuppien taruissa kyy neuvoo eksyneitä (ellei ole ahne tai itsekäs).
100. selkupit pitävät kyitä maahan piilotettujen aarteiden vartijoina.
101. selkuppien taruissa kyy johdattaa ihmisen "ikuisen rauhan paikkaan"
(vrt. maan alla sijaitseva tuonilmainen).
102. selkupit kutsuvat kyytä akaksi eli isoäidiksi (toteemin piirteitä).
103. selkupit puhuttelevat kyytä ennen marjojen ja sienien keräämistä
(maan antimia).
104. selkuppien mukaan kyiden koti sijaitsee maan alla (maata
kaivettaessa pyydetään kyyn lupa).
105. nenetsit kutsuvat matoa nimillä chaltsa ja halco.
106. hantit kutsuvat kyytä nimillä woxti-woy, oxti-way, yemon woy
(pyhä eläin), waxto-woyo, mey-xar-woyo (mey=maa), mek-kari-woyoy,
säyor-wayoy ja mönkäm (vrt. mönkijä).
107. mansit kutsuvat kyytä nimillä nolu, nalo, noli, noliy, yelpin-uy
(pyhä-eläin) ja pupi-qor (pupi=henki).
108. hantit kutsuvat matoa nimillä muw-ler (maa-liero), mey-ter,
mey-lär, mey-yer ja mey-ler.
109. mansit kutsuvat matoa nimillä wuy-asox ja perk.
110. hantinaiset pitävät lettien päissä kyiden kuvia (kassanpääeläimet,
perheiden suojelushenkiä).
111. marit pitävät kyytä ihmisiä auttavana eläimenä (taruissa auttaa
löytämään kadonneita tavaroita).
112. marit yhistävät kyitä jättiläisiin ja metsänhenkiin.
113. marinoidat liikkuvat kyiden ja susien hahmossa.
114. udmurtit pitävät Invu-mumyn (taivaallisen veden-emo, vrt. mummi)
eläinhahmona vesikäärmettä tai vedessä uivaa käärmettä (pidetään yhtenä
"vanhoista jumalista").
115. hantien kyliin kuuluu tlankty poutl (kyyn väen kylä, totemistisia sukuja,
vrt. lankinen, lantinen).
116. hantit pitävät kyytä pyhänä eläimenä.
117. hantit pitävät kyytä sisiliskon sukulaisena.
118. hantit pitävät kyitä viestien ja uutisten tuojina.
119. hantien mukaan kyyt suojelevat taudeilta.
120. hantit kutsuvat kyytä nimillä mykari voi (maanalainen eläin, vrt. mika),
tlonkty voi (jänne eläin) ja kou voi (pitkä eläin).
121. hantijumalatar Kazym imin (kazym-joen-vanha-nainen) leteissä ja takissa
kerrotaan kiemurtelevan kyitä ja sisiliskoja (vrt. naisten pitämät kassanpääkorut).
122. saamelaiset kutsuvat kyytä nimellä kuvvt.
123. saamelaiset kutsuvat kiiltomatoa nimellä pilhkej-cuššk.
124. saamelaiset kutsuvat vesiperhosen toukkaa nimellä irra.
125. saamelaiset kutsuvat matoa nimellä mahtu (vrt. maatua, mahtava).
126. "pöpöi näiverdelieteh" (kiertonimiä, vrt. mansin pupi=henkiolento).
127. "pöpöi näiverdyi tukkuh" (kiertyi kerälle).
128. "kulgija kulgou da nulajau" (nulajaa, vrt. mansin noli).
129. "pöllästyin, duumaitsin nulizii tulou" (nulisija eli luikertelija).
130. "mado muadu myö nulizou" (nulisee).
131. "mado nulnettau kuunelten, kuz midä kuuloo, häi on korval tarkku"
(pysähtyy kuuntelemaan, vrt. haistelemaan).
132. "häi nahkan ku keveäl lykkeäy dai nuoristuu, hänel ei ole muudu surmoa"
(lykkää nahkansa ja nuoristuu, vrt. elää ikuisesti).
133. "mado muada myö nuhajau" (maan eläin).
134. "mado nuheloittoa" (nuheloittaa, etenee hitaasti).
135. "mado nuhizoo" (sihisee).
136. "ylen hillah nugeloittoa, kui nuhoi matkoaa" (kyyhyn vertaaminen).
137. "mado nugeloittau" (kiemurtelee).
138. "peän nuglii kuloh da sinne mäni" (kuloh eli kuivien heinien sekaan).
139. "häi ei targia kävellä pallahin dalloin, varaa mavon nokkaandaa"
(varoo kyyn puremaa).
140. "mado nolajoa moadu myö" (n-alkuiset teonsanat, vrt. mansien nimet).
141. "kulgija nokkoau dalgah" (nokkaa eli puree).
142. "mado ku nuokkoau, ga puhutah da viha lähtöö" (hoidetaan puhuen
eli puhaltaen, vrt. madon lukuja lukien).
143. "räkel päiväl on heil niveled sulad" (räkel päiväl eli helteellä).
144. "toukka on nigapuussa valgie" (kuivuneessa puussa).
145. "mado nigelöittäy, viirukkaizil projjiu" (nikelöittää eli luikertelee,
tekee hiekkaan viiruja).
146. "mado nahkan heittäy" (heittää nahkansa, syntyy uudestaan).
147. "toizet vaskitsat myrkykkähembie ollah kun kyyt" (uskomus).
148. "muatoukka" (mullassa elävä toukka).
149. "moankulgija matkai" (maan kulkija).
150. "moanuoru matkoau, pidäy kattsuokseh" (maan nuora, pyhän eläimen
katsominen).
151. "ei pie kengättäs sinne ruoppahih, sohoi nuokkoau jallan" (sohoi eli
sohisija, ääntelystä ja liikkumisesta annetut nimet).
152. "kuloz matkoajju" (kuivissa heinissä, toukokuista maata).
153. "muutti mussiksi mavoiksi, kirjaviksi keärmehiksi" (mustat ja kirjavat
käärmeet).
154. "mavon puhiet" (puhiet eli luvut).
155. "mie varajan maduo" (varon, pelkään).
156. "musta mado" (musta kyy).
157. "harmua mado" (harmaa kyy).
158. "vaskilittsa mado" (vasken karvainen).
159. "ei hyviä tiijä ku mado pihah tuloo" (harvinaista).
160. "metsäs viheldykseh tulou mado" (kyiden kutsujat).
161. "kirjavu mado" (vrt. rantakäärme).
162. "paivunkarvaine mado" (pajunvärinen, vrt. paju Maan emon puuna).
163. "kirjavu mado nuorin on, vanhin valgei" (matojen vanhin, valkea,
vrt. sukupuuttoon tapetut kangaskäärmeet).
164. "mado nokkai dallan" (nokkaa jalan, jos astut päälle).
165. "tuosta tulkah moalla matosie, ilmoill itikkäisie" (loitsusanoja).
166. "oho sie madone, tänne tuliit" (tänne eli pihapiiriin).
167. "ylem om madozikko tämä nurmi, varavuttoa" (matojen suosimat
kohdat).
168. "madozikk on kohtu" (matojen kohtien vältteleminen).
169. "madopezä" (kyyn pesä).
170. "mado konz uidau, ga mavonheiny on suus hänel" (uskomus,
mavonheinä=maariankämmekkä).
171. "mavonhändy vai viuhkahtih, ku heinikköh meni" (häntä viuhkahti,
pakenee jättiläisiä).
172. "mavonkolo on, elä mäne sih" (kolo eli pesä).
173. "mavonnuokk on kakssuaraine" (nuokka eli kieli, kaksihaarainen).
174. "mavonnokkavo on vihazu, puhaldau jallan" (nokkavo=purema,
vihazu=myrkyllinen, puhaldau=turvottaa).
175. "mavompaneman tervehytti" (paransi).
176. "mavompanduo havvotah tuomiveile" (haudotaan tuomivedellä).
177. "hapannuiziz kandoloiz om mavompezeä" (pesäpaikkoja).
178. "sid om mavompezä aiga" (pesintäaika, poikaset syntyvät elokuussa).
179. "mavompuheida puhutettih" (puheita eli lukuja).
180. "häi maltau mavompuhiet pajista" (malttaa eli osaa puheet).
181. "mavonsanat pideä mavon nokattuo lugie" (uskotaan nopeuttavan
toipumista).
182. "mavonsylgi on heinäm peäs" (heinän päässä, valkoinen vaahto).
183. "mavonviha mäni jalgah" (viha eli myrkky).
184. "mavovvihat puhuhuu laivenoo" (laimenee, puhuen eli loihtien).
185. "mavonviham puhuu" (vrt. puhaltaa).
186. "mavonviha puhaldi käin" (turvotti käden).
187. "läikkyjä madone" (kiiltomato).
188. "mado ketun lykkeäy keväizil" (lykkää ketun, nahkansa).
189. "keärmis luou nahkah" (nahkansa luova eläin).
190. "mado on lumos" (lumouksissa, ei liiku).
191. "Tsokki Vasa mavod lumoi, ei nokattu händä" (lumosi eli vei pois
vahingoittamatta, matojen ystävät).
192. "mado lumovui" (pysähtyi paikalleen).
193. "mado luigerehtoa" (luikertaa).
194. "heinäd lekuttih, ittsiedäh en nähnyh" (itseä eli kyytä, vrt. kyystä
polveutuvat suvut, vrt. sielueläimet, kaksoisolennot).
195. "lehtimadoin on lehten karvaine" (karvaine eli värinen).
196. "nokattuo hännän ladvani kellastuu" (kyyllä, uskomus).
197. "heil on se kerahmopäivy" (kyillä, uskotaan kokoontuvan yhteen
ihmisten tavoin).
198. "mavolla luvetah, ole sie mado muanalane, mäne sie omahaze pezoh"
(omaa karkottamista, elämää kunnioittavaa).
199. "peldomadoized, mustupeäd, harmoad, sortah huobejii erähin vuozin"
(oraita syövät peltomadot).
200. "parzitoukku vai kridzaittau kojan syämez" (tupajumin toukka).
201. "paivuine hengi om mavol, paivul ei töllyö" (pajuinen henki,
töllyö=kuole).
202. "pajunkarvane mado" (karvane eli värinen).
203. "mado om pajunkarvaine" (omat värit).
204. "pissäpä peäse mättähähe, annapa männä matkamiehen" (sanottiin
kyylle, vrt. tuhansia kyitä allensa ajaneet autot, vastakohtia).
205. "oho sie madone, tänne tuliit" (pihaan tulleelle).
206. "pitkäläni matkai" (pitkäläinen).
207. "hos sinä pitkäläine, et sanoa kuule" (sanalla karkottaminen).
208. "pitättsy" (kyyn nimiä).
209. "seppytoukku plikettäy seinäz" (toukkasukuja).
210. "mado uittsi jovesta poikki" (hyviä uimaan).
211. "mado kui nuokannoo, sit kolmed yheksät puhiet pidäy, moin on vihazu"
(puhiet eli loitsut, vihazu=myrkyllinen).
212. "sihisi ta puhisi kun kiärmis" (kuin käärme, vrt. kyytä palvovat noidat).
213. "tuosta tuli tuonen toukka, läbi mättähäm mänijä, puun juurem buittelija"
(madon lukuja).
214. "männä luikerehtelou, itkien kujertelou, puut pujellem, meät mäjellen,
jakoallen hienot heinät" (liikkumista kuvailevia sanoja).
215. "mato musta moam mänijä, puuj juurem pujottelija" (maan menijä).
216. "mado punohez ymbäriihez virtukalleh, peäm peälimäizeks jättäy"
(punohez=kiertyy, virtukalleh=kerälle).
217. "vilizet ku mado" (vrt. vilistät).
218. "mado ruoppahaz ymbäri pyögelehtäy" (pyörii ruoppaassa eli
mutakuopassa, kyiden elämää).
219. "päiväpaissoz mado käbryz magoaa" (käpryssä eli kerällä).
220. "se pölläsköittäy hot kenen" (pelästyttää, sihinä).
221. "böböi nokkoaa" (pöpöi, vrt. obinugrilaisten pupi=pyhänä pidetty
henkiolento).
222. "böbökki" (kyy).
223. "mato musta maanalanen, toukka tuomen karvallinen, hely heinän
juurellinen, puun juuren pujottelia, läpi mättähän meniä, kuhisten se
kulossa käypi, helähillen heinikossa" (heinän hely, pitää heinikoista).
224. "pajun-karva, tuomen-karva, sinenkarva, sirkunkarva, kirjava kiven
alainen, keäry kantojen alainen" (kyyn värejä).
225. "moa isäsi, moa emosi, moa on valtavanahempasi, multa sinä, multa
minä, multa on valtavanhempasi, tiienpä sinun sukusi, voan en konna
karvojasi" (pidetään maan lapsena).
226. "kuka sun kulosta nosti, herätteli heinikosta, isäsikö vai emosi,
vaiko vanahin veikkojasi, vaiko nuorin sisariasi" (ihmisten lähelle
tulemisesta, yleensä välttelee liikettä).
227. "mato musta moanalaine, toukka tuomenkarvane, läp mätteä mänyö,
läp turpie tuluo, luulit puuta purreheis, pajujuurta panneheis, panitpa
ihmisen ihuva" (miltei sokeita, ei ymmärrä pureneensa ihmistä).
228. "kikkyräinen, käkkyräinen, kyllä sä jo makaisitkiin, talvikauen
tantereessa" (talvehtii kikkyrällä).
229. "mato musta mua alane, kirjava kive alane, harmoan haon alane,
läpi mättään mänevä, läpikuulaan kulokevaene, miksi sinä sitä purit,
minä luulin puuta purnein, ja paju juurta pannein" (minä luulin,
kyyn hahmossa).
230. "maanhuten Maan emäntä, oli päätänsä sukiva, hapsiaan harjaava,
heitti kirjavan kivelle, tuosta tuuli turjutteli, veden henki heilutteli,
paisteli pätövä päivä, tuosta hippa syntyi, tuostapa suka paneksen,
mato maata juoksemaan, tuosta käänty käppyrään, muuttui mustaksi
madoksi" (syntysanoja).
231. "mätäs maista vanhempia, mätäs maista, paju puista, kyytelöinen
käärmehistä" (käärmeiden vanhin, vrt. vaalea vanhin).
232. "mato musta maan alanen, toukka tuonen karvallinen, läpi mätästen
menijä, puun juurten pujottelija, ruoko nukku kallijon luolassa, kallijon
kivein kolossa" (elinpaikkoja).
233. "mato musta maan alanen, toukka tuomen karvallinen, läpi mättään
mänijä, puun juuren pujottelija, kiulun korvan kiertelijä, kuppelo kulon
alinen, hietra heinän latvimmainen, kävit kulisten kulossa, helähellen
heinikossa, kuka sun kulosta kuhtu, herätteli heinikosta" (madon lukuja).
234. "mato musta, maan alanen, toukka tuonen karvallinen, sulje suusi,
peitä pääsi, peitä leukasi häpeä, sykertele sykkyrälle, käpertele käppyrälle,
anna tietä, puoli tietä, anna mennä matkamiehen" (madon puhuttelemista,
tien pyytäminen).
235. "mato musta maan alainen, toukka tuonen karvallinen, konnasta on
isäsi kotoisin, äitis rahkasammalesta" (pidetään konnan ja maan lapsena,
vrt. nuorempana haltijana / heimona).
236. "mato musta maan alainen, kiperä kiven alainen, miksis veljeäs veristit,
miksis pahoin teit" (veljeksi kutsuminen, toteemin piirteitä).
237. "mato musta maanalainen, kiekura kiven alainen, yksi vanha ämmä
mättäästä" (ämmäksi eli isoäidiksi kutsuminen).
238. "se suolt nous sinne kalliol" (elinpaikkoja).
239. "ku se lähtie, se kiemurtaa, se mänie kamalaa vauhtia" (nopea
halutessaan).
240. "se soma on se keärmek kun se on kammottava otus" (soma
ja kammottava).
241. "se hukku semmoseen kanervikkoon" (yhtä maan kanssa).
242. "niit ol kanervikkolois kankaal, ne suvatsiit ellää hiekkamual"
(vaskitsat, kuinka moni nähnyt).
243. "siäl kanervistos nee oli pitkänää" (kyyt kanervikossa).
244. "kanervakärme" (pieni musta käärme).
245. "kanervakärme, kuivuneen kanervav värine" (kyyn värimuunnos
vai eri käärme).
246. "kärmel luikkii mennäk kanervikistoon niin että mettä humis"
(vrt. pahana eläimenä pitäminen, todellinen pahuus=turhaan tappajat).
247. "kankaalta tavattu, pien hoekka kärme ol kankaskähy" (vrt. kähisijä,
vrt. pienemmät poikaset).
248. "äijä siinä suaressa on niitä kangasmatikoita" (matikoita eli kyitä,
kyysaaret).
249. "näimme siälä täälä että oli semmonen kankistunuk kärme"
(kesken matkaa kangistunut, vrt. kylmän yllättämä).
250. "on tiemmä niin kankiekin ensin alkuun, että juur liikkuum peäsiä"
(kankea ensi alkuun, keväällä herätessään).
251. "ol ennen kärmeitki tol niityl" (elävistä maista autioiksi maiksi,
vrt. maatalous, metsätalous).
252. "niitä karkaantuu siittä sittet tänne eremmäkski" (mäessä
sijaitsevasta kyiden luolasta, suojeltuja oikeassa suomessa).
253. "ne karkamustuu pois semmosista paikosta kun om paljo liikettä"
(karttavat liikettä, vrt. maan tärinää).
254. "tääläkin oli kärmeitä ennen niättä kuhisi, mut ne ov vaan
karkkaantunuk ko asujamet ol lissääntyny" (kyiltä varastetut maat).
255. "kärme makas karkollaa" (kiepillä, vrt. karkkonen).
256. "toukka karnittaa järsiäp puuta" (puutoukat).
257. "onha niitä enne olt oikei kartanokärmeitäkii et ne suosi niitä"
(suosi eli palvoi, tarhakäärmeitä).
258. "kartanokeärme käv juomassa maetoa" (kodin lähelle tulevat
eläimet, pidetty haltijoiden hahmoina).
259. "karvahtava, olko ukokoira" (ukonkoira, karvainen toukka).
260. "se on semmoinen karvahurilas" (karvamato).
261. "karvahurtti" (karvainen toukka).
262. "se on karvainen kun ukonkoiran selekä" (ukon koiran,
vrt. ukkosen, maan ukon).
263. "karvakoira" (perhosen toukka).
264. "musta maan näköne toukka tuomen karvalline pahast tiet,
ku pakotat tiet paremmi ku parannat" (vrt. parantajien apuhenget).
265. "jos jonkii näköisiä karvalurttia mänyöt luiritteluot" (lurttia eli
matoa).
266. "sieltä päer ruppee kohta tuulemmaan minnek karvamaot männöö"
(tuuleen yhistäminen, vrt. ukkoseen).
267. "karvamatohan se köykkimällä männöö" (liikkumista kuvailevat
sanat).
268. "ompas sul komioi kasiaissi" (kastematoja).
269. "näkee niitä reikiä ku niitä kasimatoja on" (mullassa, kastiaisten
tekemiä reikiä).
270. "taivast on taas satanu kastemaroi, ku niit on niin tavattoman paljo
joka paikas" (satanut taivaasta, vrt. kiiltomatoja).
271. "kastemmavo vornikkaat" (lempinimiä).
272. "ne teällä ensimmältä luul kiiltomatoja kastemmaoks" (kiiltomatoja
kastemadoiksi, kastemato=kasteessa elävä kiiltomato).
273. "kastijaenen" (kiiltomato).
274. "kiiltää kuin kastikaisen perse pimmeellä" (kiiltävät madot).
275. "se ku tul peä kekas miu peällei ja vihels viel" (tuli päälle pää kekassa,
itsepuolustus=eläinoikeus).
276. "näi ni iso hirmuse maro" (ison eli vanhan, harvinaisia).
277. "niitä tulee sitte niim palijo ko kaverukset saa elää"
(lisääntymisestä).
278. "käy semmonev vire" (järven pinnassa, kyyn uidessa).
279. "kärme on kehkuras" (kiemuralla).
280. "ol kehkuroinnus sinne ittesä" (kehkuralla talvehtivat kyyt).
281. "mistäs kieli keijulaesen, miekasta kalevam poejan" (kiertonimiä,
vrt. vastaavat tähtikuviot).
282. "nii pölästyin net oikie keikahin ko näin kärmien" (harvinainen
näky pelästyttää, elinpaikkojen lähellä asuville sama kuin näkisi
oravan).
283. "vantiekskin keikkaa ittensä" (kyy itsensä, vanteeksi).
284. "mato makas maas pää keikilles" (keikilles eli kohollaan,
vrt. kielellä haisteleminen).
285. "sennäköisest jos se lähtyö mänemeä, se mänyö ninku keili"
(menee kuin keili, nopeudesta).
286. "se vetää pääs semmoseen kekaa" (kekaa eli taaksepäin,
iskemään valmistautuessaan).
287. "pää ol kaikilla niin kekassa" (oksassa matkaavilla toukilla,
matojen suuri suku).
288. "marom pää on niin kekkava et" (kekkava eli taipuisa).
289. "s on tavatov veresä menemääm muukko pää kelluttaa vaan
ylhäällä" (uimataidoista).
290. "siitä lähttöö kelsi niin kun immeisestä kum paesttaa aorinko,
ites suomusttaa ihtesä" (suomustaa itsensä, nahan luomisesta).
291. "keltakorva" (rantakäärme).
292. "lehliss ol lehtmatoi, semmossii kaitoi keltevii, joita ol lehliss usejast
oikei pal" (kellertäviä lehtimatoja).
293. "joka vuosi se nylyköö, min oon nähnyn niitä kelttie jotkä jeä"
(kelttie eli nahanriekaleita).
294. "se on sellain, se nousie pystyyn kun keppi" (uhatuksi tullessaan
vai haistellessaan).
295. "se on siinä pyhämpäivän erellä ko ne pitää käräjiä, käräjät oikee ketä
otetaa sihel lualaa" (luolaan talvehtimaan, uskomus).
296. "kyl se kärme tietiä kons käräjät on" (omien pyhien luonteesta,
ilmojen mukaan).
297. "ne ol siihe tulleet siihe kivej juuree päiväm puolelle ni, käräjeä pitämää"
(kyyt, vrt. lämmittelemään).
298. "se tiäsi konstin ku ormiki sitä kerta tuli ja puraasi" (ormi eli käärme).
299. "ne kuuluu olovan ihan kerässä näen" (kyyt pesässään).
300. "semmosessa louhensilimässä, sinnet talaveks kuuluvat kerräätynneen"
(talvehtimispaikkoja).
301. "kärmes purottaa ketensä" (ketensä eli nahkansa).
302. "mato kessiyttyy" (kesiytyy, luo nahkaansa).
303. "joka keväk kesii" (kesimisen aika).
304. "kärme makas keskellä pääväpaistetta" (käärmeen päivät).
305. "minä en nähnys sem päätä enkä häntää mutta mahloton se ol sitten
se keskusta" (pää, häntä ja keskusta).
306. "em minä sillen niin kesykän ole" (kyylle, jollen pelkääkään).
307. "ne sanovat että kärmes kesyintyy helpol" (kesyyntyy helpolla,
tarkoittanee tarhakäärmettä).
308. "ko se sen kettehem päästää niin sehän on oikein sukkela"
(kettehen eli nahkansa).
309. "keljukärmei, se oli pienist osist koottu, jos sitä tapoi lyämäl hajoi
se osiin ja kokoi taas ittes yhteen" (harsosääsken toukkien muodostama
kulkue).
310. "se ketjumato tieteä talollen huonoo jos männee talosta poispäi,
mutta jos se tullee talloom päin ni tieteä onnee" (ketjumato eli litomato,
harsosääsken toukat).
311. "keärmen nylyköö kettasa" (nylkee kettansa, nahkansa).
312. "kärmeh ajaa ketoh keväil" (ajaa ketoon, vrt. kedot).
313. "kettukäärme" (ruskeahko kyy).
314. "kettäsä oli jättäny" (kettäsä eli nahkansa).
315. "kiärme kettäikse" (luo nahkaansa, syntyy uudestaan).
316. "kevvaila ne" (ilmestyy kyyt, maan sulaessa).
317. "kevätti" (keväällä nähty käärme).
318. "jaa ne vaskikäärmeet on" (vaskitsat, värin mukaan nimeäminen).
319. "siin ol sitä jaatii paljo" (jaatii eli myrkkyä, vrt. jaatinen).
320. "maon jaata" (jaata eli myrkky).
321. "käärme oj jahmistuksissa" (jähmeessä, kohmeessa).
322. "se nous sielt ninku riejalas, nii julma kärmes siihe rintiel"
(julma eli iso eli vanha).
323. "se meni puhtahastih Hennaj jalakopöyvän yli" (jalkapöydän yli,
purematta, puremien syynä päälle astuneet ihmiset).
324. "olokaa mite jaloluontone immeine tahhaa kyllä se kammaottaa"
(kammauttaa eli säikäyttää, kyyn näkeminen).
325. "toukka jarnittaa puussa" (puutoukat).
326. "kuti jiehkallat" (minne matkaat, kysyi mies madolta).
327. "puutoukka niin kummastij jiernittää, se pannoo jier jier"
(toukkien ääniä).
328. "litamaot kummastim männäj jiernittää" (harsosääsken toukat,
matkaavat jonossa).
329. "kiärmek kuluki paljaaj jalam piällitek, nin se kuv vilulta jolahti"
(vilunahkaiset käärmeet, vrt. vaihtolämpöiset).
330. "toisinah aika jolkki" (lehtimato, jolkki=kookas).
331. "tuolla se nyt jolomottaa se lehtitoukka" (lehtiä syövät toukat,
vrt. jolmonen).
332. "ne rinnakkaem männäj jompasi" (kaksi käärmettä rinnakkain,
harvinainen näky).
333. "kärmej jongertelii" (liikkumista kuvailevat sanat).
334. "hiljoa jonki" (vrt. jonkinen, kyyn sukuja).
335. "sittä ne or ristissä voan ne peät jonottaa mut yks siinä on se,
tievviittoja" (harsosääsken toukkien kulkueessa, luonnon ihmeitä).
336. "se kärme ol ainakin tuoh hankov varren mittane, jonseihan ollu
herten isomp" (isot eli vanhaksi eläneet käärmeet).
337. "eihä teä muuta ku kävelyö jorrii" (karvamato kädessä, parempi
laskea maahan, vrt. jori).
338. "nii, no se ol se kärmeihen käräjä sellane, sen ol miunkii isän näht"
(käärmeiden käräjät, kokoontumiset).
339. "niitä kokkoutu sit pitämää sitä käräjeä" (käärmeitä, vrt. pesät,
talvehtimispaikat).
340. "moalla näen kaksi keärmettä voe elläessään jotta ne oli suurija"
(maan käärmeet).
341. "tulkai joutuu kun tuol kalliol on nii kauhea kärme että sinne
ei om mänöst" (käärmekalliot, suojeltuja oikeassa suomessa).
342. "oikeen aika juhnake" (iso käärme).
343. "pitkin tullaj juilasivat ja niin luokilla nakkelivat ihteesä"
(vrt. hiekassa liikkuva kyy).
344. "kärmej puhahti siittä" (elää omaa elämäänsä, ei ole kiinnostunut
ihmisistä).
345. "se oli julmastip paljom pitkin kessää" (kyitä, vrt. hellekesät).
346. "ehä nuo mittää pahempata out tehnä" (kyiden ystävät,
ymmärtävät todellisen luonteen).
347. "siell ol, yhem pajupensaan juurella kolmev vallan jumalattoman
suurta kyykäärmettä" (pajupensaat, Maan emon puu).
348. "se kulukoo semmosessa juniossa että niitä om pitkästi oikeen"
(juniossa eli jonossa, harsosääsken toukat).
349. "jumala juokskoiriiha kärmiet ovat" (jumalan juoksukoiria,
vrt. Maan emon, jumala=haltija).
350. "ollii ihaj juonoselekä" (kyy, selkäjuovat).
351. "käärmeem mahaa alla on keltanej juormu" (juormu eli juova).
352. "kevvaila ne lumele kokhoon juoksevak kiiman aikana" (juoksevat
lumelle kokoon, lieneekö totta, vrt. sadut).
353. "eikös se olt siihe aikoa kun ne niitä kärmeitäkii syötteliit ja juotteliit"
(syöttivät tarhakäärmeitä).
354. "siinä männäv vutkii juotikas mato" (juotikas eli juovikas).
355. "jos kuka tappoa niitä nin kuoluo paras lehmä talost, niitä juottokärmeit"
(juotto eli tarhakäärmeitä).
356. "se kärmehän on semmoij juovikas" (vrt. juovattomat nuoret kyyt).
357. "sillä om maha alla ne jurmut" (mahan alla jurmut, joilla liikkuu,
vrt. vaskitsa).
358. "tookka se jurnuttaa siellä puun sisässä" (toukkien elämää).
359. "no se lähti jutaammaan nii" (merikäärme jutaamaan, jyykeällä,
jäämeren rannalla).
360. "tokka hyvij juttaa" (toukka jutaa, liikkuu eteenpäin).
361. "ja maakärmeet, harmaat rairat ja musta jutta sellääsä" (musta jutta,
selkäjuova).
362. "kärmem mennee juttailee siinä polluulla" (omat tiet, eivät aiheuta
sukupuuttoa).
363. "se on juttaselkä" (mustasta selkäjuovasta).
364. "juurijaine" (juuria syövä toukka).
365. "se o eistä kul lehtrepo, van takana kuj juurmato" (kaksinaamainen,
omat vertaukset).
366. "juurmavot valakeita pienijä matoja" (vrt. toukat).
367. "justiin kun oekeim pitkä raotakanki kun se lähti jytyämääm pehkosta"
(pehkosta eli pensaasta).
368. "sitte niillej jyrkäntehillej jois on niin kärmehejä" (jyrkänteillä,
kyiden elinpaikkoja).
369. "se ol jähmettynynneä" (käärme paikalleen, talvihorros).
370. "toukka jäkrittää puuta" (puutoukat).
371. "toukka järssii ja järssii puita" (puita järsivät toukat).
372. "niin terävä kum maun kiel" (kuin madon kieli, kyyhyn vertaaminen).
373. "se on kylmä ninku, iä" (kylmä kuin jää, kyy).
374. "se oon kylmäverinen eläävä käärmet, paistheelaki ku sen ottaa se on
niinku jääpuolikko" (kylmäverinen elävä).
375. "jäärä söi" (jäärä eli toukka, puuta kuoren alta).
376. "aika isoi jönkälei oli välil" (kokoa kuvailevat sanat).
377. "on kaksinkerron hännästeä" (parittelevat käärmeet).
378. "ja meinasij juur kaahmatak kätteeni" (kyyn, jota luulin oksaksi).
379. "yks kiertäny ympäri sitä mätästä, va eihän sekääj joka sen näki ni ei
tohtinum mennäl likellenkääk ku näki semmosem paljouve" (käärmeiden
paljouden, vrt. pesän).
380. "kyy peä pystys, ja se kahara ol niin nätis siin, se pyörittel peäteä"
(pyöritteli päätään, kyy sammalikossa, kahara=pään kuvio).
381. "kyllä se kuumalla ilmalla menee pitkäsä ruahosa suaraanki ja lujaa
niettä kahina käy" (nopeudesta).
382. "kyllä mää kerran kärmeenkim meinasin kahmastas sittek kum
ma niitä kohlin tälläillä näin semmosia juuria" (kahmaista käärmettä,
juuria kootessani).
383. "se mennöö kahmeaksi talavella" (kahmeaksi eli kohmeaksi).
384. "ei kärme kaikistellen yhtä vihanen" (ei ole vihainen, paitsi jos
uhataan tai astutaan päälle).
385. "kaivaise moaha nii hirmuise joutusast" (kaivautui maahan,
vaskitsa).
386. "kärmek kaivaikse moaha yhtä kättä iha piiloo" (kaivautui maahan
piiloon, vrt. Maan emon hahmoina pitäminen).
387. "panuo ittese kakkaroakii" (kakkaralle eli kerälle).
388. "mie en ole ennää nähnyk kahtheenkymmehneev vuotheen kärmettä"
(käärmeiden katoamisesta, yli-tornio).
389. "heinämpeäz om mavon sylgi" (sylkikaskaan erite).
390. "kuulet vain söhissäh, tuhjot" (tuhjot eli pensaat kahisevat,
kyyn mennessä pakoon).
391. "räkel päiväl on heil niveled sulad" (liikkuvat hellepäivinä,
vrt. pihoihin tulleet kyyt).
392. "mado suhizoo" (vrt. suhinen, kyyn kieltä).
393. "moizen suhkehen ker lähti, g en voinuh tappoa" (vetäytyi
=tappaminen väärin, eri lajien yhteiselo=toistensa välttelemistä).
394. "mado suhkoa" (suhkaa eli suhisee).
395. "mado sugelehtoa" (kiemurtelee, vrt. sukkela).
396. "mado matkoaa sugeloittoa" (maan matkaaja).
397. "ruoppahah sugeloittau mado" (ruoppahah=mutaiseen kohtaan,
vrt. kuivumisen vältteleminen).
398. "lehet sohahtih, pöpöi matkai" (pöpöi eli kyy, vrt. mansin pupi,
henkiolentoa tarkoittavat sanat).
399. "mado heinikös sohahtih nulahtih" (liikkuu heinikoissa,
helppoja kiertää).
400. "vilizii sohoau matkatez räkel" (sohoaa eli suhisee, vilisijä).
401. "mavot sohissah" (ääntelyä).
402. "mado sohizou, piän nostau, avoau suun" (aistii kielellään,
kuka pelkää sokeaa kulkijaa).
403. "mado lehtilöi sohizuttoa" (kulkee lehtien alla, varottavat kohdat
=kohtia joissa ei näe maata).
404. "kuule, sohoi nulizou, kattsei" (sohoi nulisee, kiertonimiä,
katsei=varo).
405. "teä sohoi" (sohoi eli sohisee).
406. "sohoi nokkai" (nokkaa eli puree, jos astut päälle).
407. "on heidä i kolmen alasta, harmiada, mustia, i ziapa" (kolmenlaisia
käärmeitä, tverin-karjalassa, ziapa=saapa, jokin suuri käärme).
408. "mado slöngisteleh" (menee mutkalle).
409. "hakuo myöti tulla smonkelti meitä kohti" (tuli meitä kohti,
vrt. sokeus, ei huomaa paikallaan olevia).
410. "kulgija sihahtau" (sihahtaa, varoittaa).
411. "kulgija sihajau da viheldäy" (ääntelyä).
412. "mado sihajau" (sihisee eli varoittaa tulemasta lähelle).
413. "mado sihelöittäy heiniköz" (välteltäviä kohtia).
414. "pagizou sihelöittäy hillaizeh" (sihelöittää eli puhuu sihisten,
kyystä polveutuvien / kyytä suojeluseläimenään pitävien pyhää
kieltä).
415. "tuskevui kui, sihahtih toizem peäl" (sihahti toisen päälle,
vrt. vanhemmat heimokielet, vähäsanaisia tunnekieliä).
416. "mavot sihissäh" (matojen kieli).
417. "mado sihizöy matkates" (vrt. lintu laulaa lentäessään).
418. "katso mado sihizöö" (vrt. tuntee olonsa uhatuksi).
419. "sihisi ta puhisi kun kiärmis" (käärmeeseen vertaaminen).
420. "sihun kel mado matkoau" (sihinän keralla).
421. "mado on zelonane, pitkäne" (zelonane eli vihertävä,
vrt. viheriäinen, vihertävät tarhakäärmeet).
422. "toattu kun alko niitä lukie ni se siihi seisattu" (kyy seisahtui,
isän lausuessa madon lukuja).
423. "nähnyh en, miittun oli, suhahtih vai da sarikkoh meni"
(meni sarikkoon, saroja kasvavaan kohtaan).
424. "pöpöi salahtih heiniköz" (liikkeitä kuvailevat sanat).
425. "mado sahahtih heiniz" (vrt. sahanen, kyyn sukuja).
426. "lehtet sahevuttih, mi netse on" (mikä siellä, varovaisuus).
427. "mado lehtii sahiendi, pagen eäre" (pakeni ääreen, välttelee
päällensä astuvia jättiläisiä).
428. "lehet sahissah, mado matkai" (matkaa lehtien alla).
429. "mado nulizou sahizou" (nulisee, sahisee).
430. "mado lehtilöi myö sahizuttau matkoau" (pyhien eläinten
ihaileminen, omaa uskonnollisuutta).
431. "mado ryömiu" (ryömii maassa).
432. "älä mene rizeikköh, ugodih elävy sie" (lasten varoittaminen
kyiden elinpaikoista, lähes kaikki puremat ihmisten syytä).
433. "mäne rauhassa, ei kose i ketä" (ei koske ketään, kyyt turvassa
eläinten ystävien läsnäollessa).
434. "keräilöy mado mual, pallazjalgoa muah ei suas panna" (matojen
suosimat maat, eivät sovellu ihmisten asuinpaikoiksi, vrt. matosuo,
matokallio).
435. "tapoi mavon" (oudoksuttu turhaan tappaminen).
436. "minä en voi tappua" (elämän kunnioittaminen, turhaan tappaminen
=luonnon vastaista).
437. nenetsit kutsuvat matoa nimillä chaltso ja halco (vrt. haltsonen,
halsonen).
438. nenetsit kutsuvat matoa / toukkaa nimellä xali (x=k tai h).
439. nenetsit kutsuvat kyytä nimellä jamp apaej.
440. nenetsit kutsuvat käärmettä nimellä jamp api (jamp=pitkä, vrt. jamppa).
441. selkupit kutsuvat matoa nimillä tuk ja neni.
442. selkupit kutsuvat kyytä nimillä syy, syu ja sy (y=i, vrt. sii-ta, siu-ntio).
443. "kuulez mado tsuhizou" (suhisee, vrt. suhinen, suhonen).
444. "mado tsohizoo" (sohisee).
445. "tsohisten häi kävelöy" (kävelee sohisten, häneksi kutsuminen).
446. "katso tsoho tsohahtaa" (ääntelystä keksityt nimet).
447. "muuttu mussakse mavokse, tsisiliuskoikse tsilahti" (haltija vai noita).
448. "mado tsihahteleh" (sihahtelee).
449. "sih meni tsihahtih" (sihahti, vrt. sihanen).
450. "tsihahtis sanomah" (kyyn kieltä osaavat).
451. "kiärmis tsihajaa" (tunnetaan sihinästään).
452. "tsihizet gu mado" (mado eli kyy, vrt. maan madot).
453. "mado tsihizöö" (varoittaa sihinällä).
454. "katso mado tsihizöö" (pyhien eläinten katsominen,
vrt. tappaminen).
455. "kiärmis tsahahtelou" (sahahtelee, vrt. sahanen).
456. "mato musta moan alaini, toukka tuonen karvallini" (tuonen
toukka, vrt. tuon ilmainen).
457. "toukka puuh loukkuo kitskuttoa, kuuzipuun syöö moizil loukkozil"
(puutoukat).
458. "puuz on kojan oal toukkoa" (kojan eli kuoren).
459. "maduo yhteh tilah ziiliydynyh oli" (maduo eli kyitä, vrt. pesät).
460. "mavon nähtyy pidäy sanuo, hoi hujjutoi tinanieglu sinä"
(huijuton tinaneula, kiertonimiä).
461. "sanotah, om mavol kaksinsuarane kieli" (suarane eli haarainen).
462. "sid muah mennäh, mättähil, talvitiloil" (syksyllä kyyt).
463. "mado tsäbristeleh, pagoh vilizöy" (liikkumista kuvailevia
sanoja).
464. "kiärmehie tukullah" (vrt. pesät).
465. "tulimadozed veändöin aigah losnitah" (tuli eli kiiltomadot,
keskikesällä).
466. "tulimadoine yöl moas tsilkettäy" (silkettää maassa).
467. "tulimadoine gu tulud loitton sah palau tsilkettäy"
(palaa kuin tuli).
468. "oho sie madone, tänne tuliit" (tulit pihaan, metsän eläin).
469. "mado uittsi jovesta poikki" (vrt. virtaus, taitava uimaan).
470. "selgeä myöte musta uro" (uro eli ura, kyyllä).
471. "vaskitts ei ole mado" (mado eli käärme, vrt. lisko,
vrt. haltija).
472. "vaskitsul, sanotah e ole silmii" (pidetään sokeana).
473. "silmät kui kazil andoi vaskittsa, siid jäi vaskittsa sogieks"
(kazil eli kissalle, uskomus).
474. "katso mado vedelöy netsiz" (vetelee eli matelee).
475. "mado vedeleh sid jalloiz, tappoa ei voi eäreh" (ei voi tappaa,
pyhä eläin).
476. "viäldih tukkuh" (tukkuh eli kerälle).
477. "venyksendelöö matkates" (venyttää itseään).
478. "ni kuim pitkä siinä venyy kyykeärmis" (kyy-käärme).
479. "venyjäine om mustu lattsu, venähtellem matkoau" (venyjäinen).
480. "moan vedelijä" (kiertonimiä).
481. "keärmehen viha" (viha eli myrkky).
482. "mato syöpi moav vihat, tsitsiliusku tiev vihat, skokuna vejev vihat"
(syö eli parantaa, skokuna=sammakko).
483. "em muissa alkuo sitä keärmehev vihah kum puhutah" (loitsun
alkua, vihah eli pistoon).
484. "mado viham pani" (vihan eli myrkyn).
485. "mado nuokkoau, ga sid viham panou" (nuokkaa eli nokkaa).
486. "mavon suus kudai hein on, se on vihaheiny, sehäi hein avoau lukud"
(avaa lukot, taikaheinät).
487. "mavonnokkav on vihazu, puhaldau jallan" (puhaldau eli turvottaa).
488. "älä viheldä, mado tulou" (matojen kutsujat, vrt. palvojat).
489. "kulgija käärme sihajau da viheltäy" (ääntelyä).
490. "mado viheldäy" (matojen tuntijat, läheltä kuunnelleet).
491. "mado nigelöittäv, viirukkaizil projjiu" (tekee viiruja hiekkaan).
492. "mado viirukoittsoo" (kiemurtelee hiekassa).
493. "katso mado viglahtih toah" (viklahti eli vilahti).
494. "mado viguroittsoo" (vrt. vikuroida).
495. "ei pie kohti juosta, sit pidäy viguroittua" (juosta vikuroiden,
kyytä pakoon, vrt. kyynhahmoista maan haltijaa).
496. "heiniköz mado vilahteleh" (pitää heiniköistä).
497. "mado vilahtih puutukun ual" (välttelee ihmisiä).
498. "vilahtuz nägyi mavon" (vilahdus, vrt. hännän pää).
499. "mado vilajau" (liikkuu nopeasti, katoaa kanervikkoon).
500. "mado katso vilajoa kiviköz" (suojaisat kiviköt).
501. "sinne vilevyi mado ruoppahah" (pitää ruoppaista, suojaa
kuumuudelta).
502. "ho vilizijä, musta mado, kuloz alattsi kävelijä" (madon
puhuttelemista).
503. "katso vilizii nägyy toaz" (vilisijä).
504. "mado vilisöö männä" (vilisee, vrt. vili, ville).
505. "doga kohtu täyzi maduo vilizöy" (matojen suosimat kohdat,
vrt. matosuo).
506. "vilizet gu mado" (matoon vertaaminen).
507. "mado sugelehtoa viltsinvältsin" (vrt. sukkela, kyyn heimon
hyveitä).
508. "mado vilvettäy" (vrt. viilettää).
509. "kuloh kulgi, händy vai vimsahtih" (kuloh eli kuivien heinien
alle).
510. "vinguraz magoaa mado" (vinguraz eli kerällä,
vrt. talvehtiminen).
511. "mado punohez virtukalleh, peäm peälimäizeks jättäy"
(punoo itsensä virtukalle).
512. "tulov vizelöittäy kui mado kuttsuhui" (kuin mato kutsuun,
matojen kutsujat, vrt. kielen osaajat).
513. "mado vizeröitteä alattsi kulos" (kulos eli heinien alla).
514. "mäne tiijä mistä kiärmis volahtau" (kulkee omia polkujaan,
vrt. sokea).
515. "mado punohez ymbäriihez, virtukalleh" (virtukalleh eli
kerälle).
516. "vanhu rahvas sanotah, sto kezäl näid madoo, värttinöi ku näid
äjjämpäivän aigoa" (värttinään ja äijäpäivään yhistäminen, vrt. unet).
517. "kuihkaa ku mado ägiel siäl" (vrt. kuihkanen, ägiel=kuumalla).
marit yhistävät toukkia /
perhosen toukkia lapsettomina
kuolleisiin sukulaisiin
(utumo).
mordvalaiset kutsuvat matoa
sanalla suks (kiiltomato=cyitni
suks).
mordvalaiset kutsuvat käärmettä
sanalla guy (vrt. kui).
marit kutsuvat käärmettä sanoilla
kiska ja iskä (sukulaisnimet,
kyyn heimo).
udmurtit kutsuvat käärmettä sanoilla
södjyrokyj ja södkyj (kyj=kyy).
udmurtit kutsuvat käärmettä sanalla
gadjuka (vrt. jukka).
unkarilaiset kutsuvat käärmettä
sanalla kigyo.
unkarilaiset kutsuvat vesikäärmettä
sanalla vizisiklo.
ersalaiset kutsuvat käärmettä sanoilla
guj ja jozne.
moksalaiset kutsuvat käärmettä sanalla
kuj (vrt. kuja, kujala).
marit kutsuvat matoa / toukkaa sanoilla
jum, shuksh, shar ja jyl.
udmurtit kutsuvat matoa / toukkaa sanoilla
numyr, pitul ja litsinka.
unkarilaiset kutsuvat matoa / toukkaa
sanoilla fereg, giliszta ja kukac.
ersalaiset kutsuvat matoa / toukkaa
sanalla suks.
moksalaiset kutsuvat matoa / toukkaa
sanoilla inza, suks ja unza.
moksalaiset kutsuvat rantakäärmettä
sanalla vedguj.
unkarilaiset pitävät käärmettä
(tarhakäärme) hyväntahtoisena
henkenä joka elää kynnyksen
alla tai seinän vierustassa
(yhteydessä kodin vaurauteen
ja hyvinvointiin, vahingoittaminen
johtaa huonoon onneen, tulipaloon
tai kuolemaan, vrt. kynnyksen
pyhänä pitäminen).
unkarilaiset pitävät käärmeitä
noitien apuhenkinä (kerrottu
ratsastavan käärmeillä,
vrt. noitamatkat).
udmurttien Invu mumyn
(taivaallisen veden emo)
edeltäjänä / hahmona pidetään
vesikäärmettä (rantakäärme).
virolaiset kutsuvat
tarhakäärmettä sanoilla maja uss
(pidetään suojelushengen
hahmona).
marien saduissa Käärmeiden
emo elää kolossa ison kiven
lähellä (kiveä nuolaisemalla
voi oppia ymmärtämään käärmeiden
kieltä).
vepsäläisten nimeämiin käärmeisiin
kuuluu must mado, hahk ja vasne
(musta, harmaa ja vaskinen
käärme).
vepsäläiset sanovat vask,
nece medänka, nece huba mado
(vaskikäärme on sileä mato,
hupa mato).
vepsäläiset sanovat magadad oma
kijavad i mustad (käärmeitä on
kirjavia ja mustia).
vepsäläiset sanovat käärmiit oli must
gad, kirjav gad, hahk gad i vasne gad
(musta, kirjava, harmaa ja vaskinen
käärme).
vepsäläisten mukaan mustat
käärmeet liikkuvat sateen edellä.
vepsäläiset pitävät keväällä
nähtyä mustaa käärmettä hyvän
vuoden enteenä (harmaata harmaan
vuoden).
vepsäläiset eivät tapa asutuksen
lähelle tulleita käärmeitä
(etenkään mustia, pidetään
haltijoiden hahmoina).
vepsäläiset pitävät
käärmeiden asuinpaikkoina
kivikkoja ja pajujen juuria
(vrt. paju maan puuna).
vepsäläiset kutsuvat pajua
käärmeen pensaaksi
(gadan kust).
vepsäläiset pitävät kiveä
käärmeen isoäitinä
(käärmettä vanhempi).
vepsäläisten mukaan käärmeen
voi tappaa vain leppäisellä
kepillä (tappamisen jälkeen
molemmat poltetaan).saamelaiset kutsuvat
lehtimatoa sanoilla
losttmääigaz ja
losttmäätt.
saamelaiset kutsuvat
toukkaa sanoilla kikse,
kiksa, giksa, kihss
ja kiks (vrt. kihistä).
saamelaiset kutsuvat
kastematoa sanoilla
vuäggam-määtt.
saamelaiset kutsuvat
merikäärmettä sanoilla
miarrkuvdd.
saamelaiset kutsuvat
kiiltomatoa sanoilla
cuovvimäätt.
saamelaiset kutsuvat
luikertelijaa sanalla
veikrdootti.
saamelaiset kutsuvat
toukkaa sanoilla sokse,
suokse, suaksa, suohss,
suxs ja siis.
saamelaiset kutsuvat
matoa sanalla määtt
(vrt. matti).
saamelaiset kutsuvat
matelemista sanalla
muolkkrastted.
saamelaiset kutsuvat
matelemista sanalla
njommeed.
saamelaiset kutsuvat
käärmettä sanalla kuvdd
(kuvddnjuhccam=käärmeenkieli,
vrt. kuopta=naisnoita).
saamelaiset kutsuvat
sähähtämistä sanoilla
kaahhad ja ceehtted.
saamelaiset kutsuvat
metsälieroa sanoilla
toonasmäätt.
saamelaiset kutsuvat
suhinaa sanoilla
suuvvam ja suuvmos.
saamelaiset kutsuvat
kyytä sanalla kyevdi
(vrt. ky-äiti).
saamelaiset kutsuvat
kietoutumista sanalla
kiozzoottad.
saamelaiset kutsuvat
käärmettä sanoilla kovte,
guövdie, guowde, kyevdi,
kuvdd ja kuvd.
saamelaiset kutsuvat
jättiläiskäärmettä sanoilla
bohtterkuvdd (bohtter
=jättiläinen).
saamelaiset kutsuvat
toukkaa sanoilla suohss,
teurr, urmm ja kihss.
saamelaiset kutsuvat
suhinaa sanoilla suuvvam
ja suuvmos.
saamelaiset kutsuvat
matoa sanoilla maatuk, mato,
mahto, matto, maatu, määtt
madd ja matta.
saamelaiset kutsuvat
suhahtavaa sanoilla toozzteei
ja soovteei.
saamelaiset kutsuvat
suhisevaa sanoilla huuveei
ja suuvvi.
saamelaiset kutsuvat
rantakäärmettä sanoilla
reddkuvdd.
saamelaiset kutsuvat
myrkkykäärmettä sanoilla
suulemkuvdd (suulem
=myrkky).
saamelaiset kutsuvat
sihinää sanoilla ceehttummus,
vissummus, ciinjummus ja
hoozzummus.
saamelaiset kutsuvat
suhisemista sanoilla
huuveed, tuuzzeed
ja suuvvad.
saamelaiset kutsuvat
luikertamista sanalla
veikrdoottad (vrt.
vikuroida).
saamelaiset kutsuvat
matoa ja toukkaa sanoilla
kiksa ja kiivsa.
saamelaiset kutsuvat
matoa ja toukkaa sanoilla
suoksa ja suovsa.
saamelaiset kutsuvat
ponnahtamista ja kimpoamista
sanoilla tovgad, toovgai
ja tavga (vrt. toukka).
saamelaiset kutsuvat
suhinaa sanoilla suuvvad,
suuvai ja suva.
saamelaiset kutsuvat
sihisemistä sanoilla
sudidid, suudijd ja suudiid.
saamelaiset kutsuvat
kiemurtelemista ja
matelemista sanoilla
maigardid ja maaigard.
saamelaiset kutsuvat
sihisemistä sanoilla
hoozzeed, visseed ja
ciinjeed.
saamelaiset kutsuvat
sihisevää sanoilla
ceehtteei, hoozzeei ja
ciinjeei.
saamelaiset kutsuvat
matoa sanoilla maatu ja maadu
(lostamaatu=lehtimato,
seinimaatu=tupajumi).
saamelaiset kutsuvat
merikäärmettä sanoilla
miarrkuvdd.
saamelaiset kutsuvat
suhahtamista sanoilla
suvettid ja suuveet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti