kajai, kajoa (karjala), gajag, kajag, kajuoi (lyydi), kajagi, kajang (vepsä), kajaga (vatja), kajak,
kajakas (viro), kajakoz (liivi), gaggjeg, kaaijuv, kajji, kajjeg, gaja, gagjagak, kaijuu, kajjuh,
kajeg, kajjey, kajjiy (saami), kij-kaj (udmurtti), gada, kaj, kala (komi), halev, kajex, kalix,
xajex, xalew (mansi), ho, khalev, kalak, xaläu (nenetsi), kaja (kantaurali), lokki, kalalokki,
kalalokka (suomi), lokka, loue, louke, loukain, loukki (suomi), lougas (viro), lovkäi (saami).
1. lokkia pidetään sielulintuna (valkoinen väri, katoaa talveksi).
2. hantit pitävät lokkeja pyhinä (ei häiritä / vahingoiteta).
3. mansit pitävät lokkia yhtenä totemistisista suvuistaan (suojelushenkenään
Xalew-ojka, kalevin-vanha-mies).
4. mansit pitävät Xalew-ojkaa haukkojen suvun haltijaa hyväuskoisempana
ja heikompana (taruissa haukat huijaavat lokkeja, kilpailevia eläimiä / sukuja).
5. mansit pitävät Xalew-ojkan sukua karhuheimosta polveutuvana (por-heimo).
6. saamelaisilla on lokille oma joikunsa (tärkeä lintu).
7. "kajjavad, sil olti suret pardid" (suuret parvet).
8. "kajjava kulkkua revittä" (kuuluvasta huudosta, kaija-ava,
vrt. maija-ava eli majava).
9. "kajjaiset killut, tormia titä" (killut eli liitelee, tietää myrskyä).
10. "kats mil änel hy laskod" (linnuista äänekkäin).
11. "lokka veem peäl kubluo" (kubluo eli kelluu).
12. "hoahka" (kalalokki).
13. "kajaid lennetäh" (kajaid eli lokit, vrt. kajaani).
14. "kajoat kaloi karkotellah" (syöksyvät veteen, kalastavat).
15. "kivel pääle on kajajan pezä" (pesäpaikkoja).
16. "olet kai kalalokka, rakaz olet kalah" (rakas kalaan).
17. "lokat kallatetah järvel, kallaa, kallaa" (vrt. kallavesi).
18. "lokka kiehittsöy kaloa" (kiehitsee eli kiertelee, etsii kaloja).
19. "klokka on valgie lindu, lennelläh järvellä, kalaa tavottau"
(kalalokki).
20. "klokka kalia pyydäu itsellä syödäväksi" (kalan pyytäjä,
vrt. kalan syönnin opettaja).
21. "kluussa" (harmaalokki tai isolokki).
22. nenetsit kutsuvat lokkia nimellä xaläu (x=k tai h).
23. mansit pitävät lokkia (Halev ojka, vanha-mies-lokki) yhtenä
totemistisista suvuistaan ja suojelushengistään (elää sosva-joella
oruin kylässä, por-heimon sukuja).
24. nenetseillä on lokille oma laulunsa (khalev syo, kalevin sävel).
25. äänisen alueen vanhimmista haudoista on löydetty lokin luita
(koruja, taikakaluja).
26. lokkiin yhistetään monia k:lla ja h:lla alkavia nimiä (kaija, kiia,
kale, kalle, kalevi, kai, haije).
27. inarinsaamelaisilla on viisi lokin (kaijuu) mukaan nimettyä paikkaa.
28. saamelaiset kutsuvat lokkeja nimillä baiski, cabar, dalvvit, kavli,
gairu, skavli, skoarra ja skierru.
29. "kajoat siibilöi lopsutetah, rannas kezoidu kylpietäh" (kylpevät
rantavedessä).
30. "Kaijanjärven lohkol toizim paissah" (kaijan järven lohkolla,
murteiden taustalla olevat heimokielet).
31. "lokka loittuonda nägyy" (loittuondu eli kaukaa, lentää korkealla).
32. "lokka i verkoista kalat tyhjendäy" (vie kaloja).
33. "se on veneh kebie soudoa, kui lokka veem peäl" (kepeä kuin lokki).
34. "lokka kuin vedeh patskahti, a vezi ylähäksi tuizahti" (syöksyi veteen,
taitavia kalastajia).
35. "kajoat plätskähtellähez, kaloi tabaillah" (tapaillaan kaloja).
36. "käyvät lokit kalas tuol järves" (käyvät kalassa, vrt. kalastuksen
neron antajia).
37. "louve on kalahaaska ja tiiro samalla tavalla, ne syö kaloja"
(lokki ja tiira, kaloja syövät linnut).
38. "kalajoakko" (lokin nimiä, vrt. sarvijaakko).
39. "kalakaija tual rannas huuta ja lente" (huutaa ja lentää).
40. "kalakaijat tuli maille sillo ko sadetta tiäsi" (liikkeistä
ennustaminen).
41. "kalakajjat ne syöksyy niinkun nuol vaa ilmast järvien"
(syöksyy kuin nuoli).
42. "kalakokko" (iso lokki, vrt. kokko=kotka).
43. "kalakotkahan se on elikkä sitte toesin sannoen lokki"
(kalakotka eli lokki, vrt. kalasääski).
44. "kalaleija" (vrt. leijailla).
45. "se on kalalintu, joka velem pinnalt noukkii kaloja"
(kalalinnut).
46. "tule sare kok kalalokei lentää" (tulee sade, vrt. kalojen
liikkeet).
47. "kalalokka kun näkee likehellään kaloja, niin käyp niskaan"
(kalalokka, kaloja pyytävä lokki).
48. "kalalokki se toukki kaloja siitä verkosta" (toukki eli noukki).
49. "se ol koko kalalokki se Poavo vaenoo" (kova kalastamaan).
50. "sin ot semmonen kalalokki" (syöt mielelläsi kalaa, lokkeihin
vertaaminen).
51. "kalalouke" (myös louve, louhi, lokki-sanan alkuperää).
53. "se on kalamatalalla, ilimasee onko kallaa vai ei" (matalikolla
lentelevä lokki, auttaa kalastajia).
54. "oliv viemäsä nuita kalamperkkejä lokeille" (omat kotieläimet,
kodin lähelle tulevia eläimiä).
55. "sitten toas se, joka on kalaseäski oekein nimeltään nii"
(kalasääski eli iso kalalokki, vrt. sääksi).
56. "on nin kalponen kun kajaam paska" (kajaan, vrt. kajo, kajastaa).
57. "karpaleeseen tarttis ehtiä ennen kul linnut ne kaikki lokkaa"
(lokkaa karpalot, lokki-sanan alkuperää).
58. "kyl ne lenteä keijoa oikei pitkät matkat" (lentää keijaa, vrt. leijaa).
59. "kalalokit tuola luotoloila keiluu" (pesäluodot).
60. "ei ne syäk kajavia" (ei kuulu syötyihin lintuihin).
61. "järvilouve" (iso lokki, harmaalokki).
62. "ko kulk vennie kans ne niin koakattiit siin kaijjoat" (veneilijän
seuralaisia).
63. "vain tänne oikein kaakottahan niin sillon tulee kylymä" (tulee kylmä,
lokkien lentäessä mereltä maalle).
64. "nehän tullee ihav venneeseenkin ne kajjat" (kaloja nappaamaan).
65. "kaija laskee vetteen kaloja ottaa" (laskee veteen, syöksyy).
66. "sit aina verratah, että juop tai syäp ku kaija, ku nopejasteh syäp"
(syö nopeasti, vrt. kalojen hotkiminen).
67. "kaijaa tirroaa" (ääntelyä, vrt. tiira).
68. "kaks kaijasta lens iha tuva pääl" (vrt. omat asuinpaikat,
vesistöjen lähellä).
69. "jo vanhat miehet katseli et jo kaijjaat lentää apajalla" (lentää apajalle,
illansuussa).
70. "kaijakka se semmoiv valkoil lintu, se satian tiäs" (tiesi sadetta).
71. "valkonen kun kaijakka" (kalpeasta, kaijan värinen).
72. "tuas kaijjaavat lahrel" (kalalokit, jäiden lähdön aikaan).
73. "taitaa tulla pahat ilmat, ko kaikot nii huutaa" (kaikot eli pikkulokit,
vrt. kaikkonen, kakonen, kakkonen).
74. "käök kaekonen kalallek kansani" (kaikon keralla kalastaminen).
75. "valkonen ninkun kajaa" (kajaan valkonen, omat värit).
76. "miä kysyn siit viäl pojalt et olet siä nähny kajoo" (kajoo eli lokkia,
vrt. kajota, kaijan heimon kieltä).
77. "kajoam pesä meä ole löytänt" (helposti löydetyt pesät).
78. "jos mikä ol oikei valkone ni saaottii jot nii on valkee ko kajava paska"
(tunnetaan paskastaan).
79. "kajavalla ov valakijat jalat ja lehtivarpaat" (lehtivarpaat eli räpyläjalat).
80. "met juovatamma aivan kajavittem myötä" (juovatamme kajavista,
kalaparvien liikkeitä, omaa pyytämistä).
81. "nielee ko kajava" (vrt. kalojen hotkiminen).
82. "hyö tietäät merisäätä ne kajavat" (vrt. veneilysäätä).
83. "kajoakko" (vrt. kajo-akka).
84. "nii valkia, nii valkia ninku kajoan" (valkia kuin kajava).
85. "ne on kaijaimia" (lokit, kaijain).
86. "kajakal o must pää ja muut paika valkose" (kajakal eli naurulokilla).
87. "huutaa kon kajakka" (tunnetaan huudostaan).
88. "nek kajakat nek kyllä" (huutaa, äänekäs lintu).
89. "minä annan nää kalat noil kajakkiil" (avusta kiittäminen,
oman pyytämisen luonteesta).
90. "voi sinä sen kajakulukku, kuh huuvat kovasti" (senkin kajakurkku,
huudat kuin kaija).
91. "meren rannalla harmaalla kivel se kajavainen huusi" (kivistä pitävä
lintu, vrt. louhi).
92. "pitää sellaist omituist kajotost" (kajotosta, kaijan kielen
ymmärtäminen).
93. nenetsit pitävät lokkia ja varista vastavoimina (taruissa varis
iloitsee ihmislasten syntymästä, lokin iloitessa ihmisten kuolemasta,
vrt. vastakkaisten heimojen toteemeja / vastakkaisten haltijoiden
eläinhahmoja).
94. nenetseillä on lokille oma laulunsa (khalev syo, syo=sanat,
vrt. kalevi, kalevala, kalevalaiset, lokin heimo).
95. hantit pitävät Xalev ikiä (kalevin-vanha-mies) ob-joen suuhun
yhistetyn aluehaltijan As-tij-ikin (obin-suun-vanha-mies) eläinhahmona
(haltijan kuva (xor) muistuttaa lokkia).
96. komit kutsuvat lokkia nimellä kala (vador kala=ranta lokki).
97. nenetsit kutsuvat lokkia nimellä halew (halevi, vrt. haalea).
98. nganasanit kutsuvat lokkia nimillä soni ja sonni (vrt. järvien nimet,
sonnanen, vrt. soininen).
99. nenetsit kutsuvat lokkia nimellä xalew (tarkoittaa myös harmaata).
100. nenetsit kutsuvat lokkia nimellä xaläu.
101. enetsit kutsuvat pientä lokkia nimellä sanik (vrt. sanni, sanninen).
102. selkupit kutsuvat lokkia nimellä kalik (vrt. kalinen, kallinen).
103. "kajai tsaukahtih" (ääntelyä).
104. "kajoat tsauketah" (vrt. saukkanen).
105. "kajoat tseäketäh" (sääkätään).
106. "tsaikat tuldih hieruh, vilustav ilman" (tsaikat eli kylälokit,
vrt. vesien jäätyminen, vrt. lokakuu).
107. "Kaijazjärvez on toine paginloadu kui meil" (kaijan järvet,
kaijan heimon asuttamat).
108. "lokka vedeh patskahti" (paiskautui).
109. "lokka viehättäy kaloa" (viehättää, pitää silmällä).
110. "heän ku roavastuu ni se viizastuu" (viisastuu kasvaessaan,
lokin poikanen).
komit kutsuvat lokkia sanoilla
vador kala.
mordvalaiset kutsuvat lokkia
sanalla cayka (c=ts, vrt. taika,
saika).
marit kutsuvat kalalokkia sanoilla
kolgrak, kolshare ja kolshore
(kol=kala).
marit kutsuvat pikkulokkia sanoilla
izigolshare ja izitsarlan
(izi=pieni).
marit kutsuvat pikkulokkia sanalla
shemvuj (mustapää).
marit kutsuvat mustapäälokkia
sanoilla tarljak, trak ja tsarlan.
marit kutsuvat harmaalokkia
sanoilla kogogolshare ja kogotsarlan.
udmurtit kutsuvat lokkia sanoilla
tsarlan ja tsajka.
unkarilaiset kutsuvat lokkia sanalla
siraly (dankasiraly=naurulokki).
ersalaiset kutsuvat lokkia sanalla
kalonsaly (vrt. salli).
moksalaiset kutsuvat lokkia sanalla
tranzi.
saamelaiset kutsuvat
selkälokkia sanalla
kaijuu.
saamelaiset kutsuvat
merilokkia sanoilla
miarrkaajji.
saamelaiset kutsuvat
lokkia sanoilla kaajji
ja käirrav.
saamelaiset kutsuvat
kajavaa sanoilla kajeke,
gaggjeg, kaaijuv, kaaiji,
kajjey ja kajjeg.
saamelaiset kutsuvat
pikkulokkia sanoilla
ucckaajji.
saamelaiset kutsuvat
merilokkia sanoilla
stuorralodde (isolokki).
saamelaiset kutsuvat
selkälokkia sanoilla
jonnkaajji.
saamelaiset kutsuvat
naurulokkia sanoilla
keäpperkäirrav.
saamelaiset kutsuvat
kalalokkia sanalla
käirrav.
saamelaiset kutsuvat
harmaalokkia sanoilla
rääneskaajji.
saamelaiset kutsuvat
merilokkia sanoilla
kairu ja kaairu
(vrt. kaa-iru).
saamelaiset kutsuvat
pikkulokkia sanoilla
skiärru ja skiäru.
saamelaiset kutsuvat
merilokkia sanoilla
miarrkaajji.
saamelaiset kutsuvat
kalalokkia sanoilla
päiski ja pääiski.
saamelaiset kutsuvat
pikkukajavaa sanalla
skiarri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti