majajas (viro), maggjeg, maggjek, majjeg, majey, majjij (saami), mijav, mijal (mordva),
mij, miji (udmurtti), moj (komi), majaka, maja (kantapermi), maksazej, maksaka,
moda-maksaka (mordva, myös myyrä), mah, makh, may, max, tax (hanti), maksa
(kantaugri), kuoksa, kuoksi (suomi), kuovse (saami, 1v. majava), kontol, koontol,
kuntol, xuntol (mansi), xundil (hanti, myös myyrä), hod (unkari), kumt, kunt
(kantaugri), puti (selkuppi).
1. obinugrilaiset pitävät majavaa pyhänä eläimenä ja eläinhahmon
ottaneena ihmisenä ("kehrääjänainen joka pakeni veteen ja muuttui
majavaksi").
2. obinugrilaiset pitävät majavaa emolta lapsille periytyvänä
suojeluseläimenä (kuviaan säilytetään tuohivakassa ja pidetään
pareittain lettien päissä, kuoleman jälkeen asetetaan povelle).
3. obinugrilaiset järjestävät pyydetyille majaville peijaiset.
4. obinugrilaiset kaivertavat majavan kuvia puihin.
5. obinugrilaiset kutsuvat majavaa kiertoilmaisuin.
6. hantit pitävät majavaa (tax) pyhänä eläimenä.
7. hantit pitävät majavaa yhtenä totemistisista suvuistaan ja
vanhemmistaan (majavien kuollessa koko heimon uskotaan
kuolevan).
8. hantien mukaan majavat johdattivat heidät "pyhälle kotijoelle"
(majavan lapset).
9. hantit pitävät majavaa (max) pyhänä toteemieläimenä
(ei pyydetä, uskotaan tuovan heimon hyvinvoinnin,
vrt. maxum=kansa, vrt. majavan kansa).
10. hantit pitävät kalastukseen käytettyjä patoja majavilta
opittuina.
11. selkupit pitävät majavan (puti) leukaluuta väkevänä
taikakaluna ("puita vahvempi", vrt. putin=oikea,
kunnollinen).
12. selkupit käyttävät majavan nahkoja suojelushenkien sijoina
(muotoillaan ihmisen hahmoon, pidetään tuohivakassa,
vrt. kärpän nahat).
13. hantit pitävät majavaa (makh) sukulaisena ja pyhänä
eläimenä (vrt. mahtaa, mahtava, maksaa, maksa,
majavan heimon kieltä).
14. hantit pitävät majavaa yhtenä kolmesta alkuheimosta
joista nuoremmat suvut polveutuvat (majavan, karhun ja
hirven heimot).
15. hantit kutsuvat majavan heimoa nimellä makh sir
(vrt. siira, siita).
16. hantien majavan heimoon (mah sir) kuuluu neljä sukua
(puolisot haetaan hirven tai karhun heimosta).
17. majavan heimon asumisesta kertovia koruja ja tunnuksia
on löydetty ääniseltä volgalle ja obille ulottuvalta alueelta
(uralilaisia kantaheimoja).
18. saamelaiset kutsuvat majavaa nimillä majjek ja madjit.
19. saamelaisten mukaan majavilla on oma suojelushenkensä
(majavien vanhin, maddo).
20. "majoa" (vrt. maijo, maija, maiju).
21. "majoava" (majo-ava, vrt. ava=emo).
22. "majoalehtie" (nahkajäkälä, vrt. majavanlehti).
23. "ne on jyrsineet koevut ja kalapatoja jokkeen tehneet"
(kalapatojen neron antaja).
24. "pittää siinä Majjoesuor reonolla kesäasentoosa"
(majavasuon reunalla, suo, joki ja järvimajavat).
25. "se usseemman kerraj jumpsaotti, tiälä hää onnii"
(jumpsautti hännällään, vrt. sukeltamisesta tai
kääntymisestä kuuluva ääni).
26. "juumiv ves on Majasalamen kohalla" (majavasalmet).
27. hantit käyttävät majavan karvoja puhdistamiseen
(kaikki majavaan liittyvä hyvää ja pyhää).
28. nenetsit polttavat majavan karvoja ihmisiä ja esineitä
puhdistaessaan (yhistetään yliseen, vrt. ylisen henget,
yliseen nouseva savu).
29. nenetsit laativat majavan nahoista ylävartaloon puettuja
vaatteita (vrt. majavalakit).
30. nenetsit kutsuvat majavaa nimellä lyidyank (vrt. lyydi, lyyti,
lyyli, vrt. lyylittää, vrt. lydy=suo, hete, vrt. lyydiläiset).
31. nenetsit kutsuvat majavaa nimillä witngari ja wyit nili
(yidh nili=veden alainen).
32. "lyvviköid olemmo, emmo venalazed ole emmogo ruotsakoit"
(lyyviköitä eli liiviköitä, vrt. lyydiläisiä, majavan heimoa).
33. "aina vielä näih asti on kysytty sitä tupev voitimekse sitä lillir
rasvoa" (lillin rasvaa, vrt. samojedin majava=lyidyank, liidi-ank).
hantien luomistaruissa kerrotaan
majavasta, päivästä ja kuusta
(vrt. alkuheimot, majava,
hirvi ja karhu).
marit kutsuvat majavaa sanalla
umdar (um-dar).
marit kutsuvat majavaperhettä
sanoilla umdyr esh (samaa sanaa
(es) käytetään ihmisperheestä).
udmurtit kutsuvat majavaa sanoilla
myj ja bobr.
udmurtit kutsuvat majavaa sanalla
vutsaju (vu=vesi).
ersalaiset kutsuvat majavaa sanoilla
mijav ja mija (vrt. miia).
moksalaiset kutsuvat majavaa sanalla
miäl (vrt. mieli, mela).
moksalaiset kutsuvat majavaa sanalla
vedbbine (ved=vesi).saamelaiset kutsuvat
majavaa sanoilla majeke,
maggjeg, maaijuv, maaiji
majjev ja majjeg (vrt.
make, maiju, maija,
vrt. maa-iji, haltijanimet).
saamelaiset kutsuvat
majavaa sanoilla
maijuu ja maaijuv.
saamelaiset kutsuvat
patoa / patoamista
sanoilla buoreve, buaddoot,
puodduot, puotot, buoddo,
puadu, puädd, puedd, pietta
ja podo (vrt. pudottaa).
saamelaiset kutsuvat
majavaa sanalla maajji.
saamelaiset kutsuvat
majavakantaa sanalla maijuvnääli
(nääli=suku, tapa).
saamelaiset kutsuvat
majavaa sanoilla
maijuv, maaijuv ja maijuu
(vrt. maiju, maija).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti