kodask (viro), kotku, kotkoi (karjala), kotko (vatja), kuotkanoz (liivi), goaskem, koackem,
goasken, kuaskim, koskem, kiockem, kuockem, kuehckim, koickem (saami), kuckan, kutskan
(mordva), kuckoz, kutskoz, kutkoz, kutkos (mari), kuc, cuni-kic, kits, tsuni-kits (udmurtti),
kuc, kuts (komi, myös huuhkaja), kocka (kantapermi), kirgec, kierkce, kirehc, kierats (saami,
myös haukka), körok, korok, kurok (hanti), kerk (kantaugri), limpi (selkuppi), limbie, limbq
(nenetsi), libi (enetsi).
1. kotkaa pidetään pyhänä lintuna (ei häiritä / vahingoiteta).
2. saamelaiset eivät katso lentävää kotkaa (kertoo eläimen pyhyydestä,
vrt. jonkin haltijan eläinhahmo, heimototeemi).
3. saamelaiset pitävät merikotkan näkemistä hyvänä enteenä.
4. obinugrilaiset pitävät kotkaa kevään, lämmön ja valon tuojana
(maaliskuun vanhempi nimi kotkankuu).
5. kotkan uskotaan tekevän kevätpäivistä lämpimämpiä ("hankaamalla
suurta nokkaa kylkiinsä").
6. kotkan ensimmäisen kiljaisun uskotaan ajavan pois kylmät ja
sumuiset ilmat (kevääseen yhistäminen).
7. kotkaa pidetään tulen ja uuden tiedon antajana.
8. mansit pitävät kotkan sukuja karhuheimosta polveutuvina
(por-heimo).
9. mansit kutsuvat kotkanhahmoista haltijaa Towlon-ojkaksi (siivekäs
-vanha-mies) ja Towlon-ansuxiksi (siivekäs-esi-isä, tunnuksenaan
linnunkoipi).
10. mansit pitävät kotkaa yhtenä totemistisista suvuistaan (Huuhkajan
-vanhan-miehen ja Huuhkajan-vanhan-naisen poika eli huuhkajaa
nuorempi jumaluus).
11. saamelaisilla on kotkalle oma joikunsa (tärkeänä pidetty eläin).
12. selkupit pitävät kotkaa yhtenä totemistisista alkuheimoistaan joista
nuoremmat suvut polveutuvat (kotkasta polveutuvat kurjen (qara),
haukan (senketi), korpin (kylä) ja joutsenen (cinki) suvut).
13. selkupit pitävät kotkaa (limpi) kotkaheimon perustajana ja suojelijana
(heimon aloittajan kerrotaan pystyneen muuttumaan kotkaksi).
14. selkupit pitävät kotkaa päivän lintuna (palaa samoihin aikoihin).
15. selkupit pitävät kotkaa ylisen lintuna (liitelee korkealla).
16. selkupit pitävät kotkaa tärkeänä apuhenkenä yliseen matkattaessa.
17. selkupit piirtävät kannuksiin kotkan kuvia (jokaisessa tunnetussa
kotka).
18. obinugrilaiset pitävät kotkien pesäpuita pyhinä.
19. mansit kiinnittävät nuoliin löytämiään haukan ja kotkan sulkia
(toivotaan saavan lintujen kykyjä, kolme sulkaa / nuoli).
20. "kokkoi lentelöö i kokottelloo" (kokottelee, nimen alkuperää).
21. "lenti kokko koilisesta, sulka-lintu suven alta, isku-lintu ilman alta,
havu-lintu huavikolta" (kotkan kiertonimiä, pyhä eläin).
22. "tuompa kokko kopristau, havulintu hoamuou" (saalistustavoista).
23. "lenti kokko koillisesta, sulka-lintu suven alta" (sulka-lintu).
24. "voakalintu tulov mettsikana kerossa" (riekko nokassa,
kotkien ravinnosta).
25. "kokko kiehittsi peäm peällä" (kiehitsi eli kierteli).
26. "kotkal on kibrakat kynnet" (kiprakat, käyrät).
27. "lenti kokko koilisesta, havulintu halki maista" (havumetsien lintu).
28. "ei ne kyläm pinnoiss oltu kokot" (kylän pinnoissa, ihmisten lähellä).
29. "ei konsana sanottu jotta kokom pesäl löysin" (pesien pyhyydestä).
30. "kokoll on kovat koprat, miul on kolmie kovemmat, miul on kahta
kauhiemmat" (kotkan voimien ottamista, vrt. kotkaa palvovat noidat).
31. "kokom pesä suuri oli niinkun hos suuri pärevakka" (pesän koosta).
32. "kokko lenti koilta ilman" (ilman lintu).
33. "lenti kokko koilisesta" (koillisesta, päivän koin suunta).
34. "liitih kokko linnal loalla, satasulka salvoksella" (sulkien määrästä).
35. "kokoll on kovat koprat, miul on kolmie kovemmat" (kotkan lukuja).
36. "metsäz eläd, ga kotkad da haukad on tuttavazed" (oikeat metsät,
oikeat metsälinnut).
37. "kotk isköy jänölöi" (iskulintu).
38. "kotkani" (kotka-nen, kotkan lapset).
39. "se on suuri lindu, kotkoi" (linnuista suurimpia).
40. "kotkoil on kova kobru" (kova koura, vrt. kynnet).
41. "yläh ku nouzi kotkan kobriz" (jänis, kotkan kynsissä).
42. "kotkan kynned on kryytskälleh" (ryytskälleh eli koukussa).
43. "kynned on kyberäd kotkal" (kyberäd eli käyrät).
44. "kynned on ku kotkal, teräväd" (tunnetaan kynsistään).
45. enetsit kutsuvat kotkaa nimellä libi (b=v, vrt. liiviläiset).
46. nenetsit kutsuvat kotkaa nimillä limbie ja limbq (vrt. limin-ka).
47. selkupit uskovat polveutuvansa kotkan ja pähkinähakin heimoista
(kotkan väki (limbyl tamdyr) ja pähkinähakin väki (kossyt tamdyr),
puoliso haetaan toisesta heimosta).
48. selkupit kutsuvat kotkaa kaikkien kotka-heimosta polveutuvien
veljeksi (veli=timna).
49. selkupit käyttävät nuoliin kesytettyjen kotkien sulkia (pyhää
eläintä ei voida tappaa).
50. nenetsit kutsuvat kotkaa nimellä libi (vrt. livinen, liivinen,
lipinen, lipiäinen, liminen, limminen, limpinen, limponen,
vrt. lempo).
51. hantit käyttävät nuoliin kesyjen kotkien sulkia (toivotaan
saavan kotkan kyvyt).
52. mansit pitävät kotkaa (yusvoi) yhtenä totemistisista suvuistaan
(y=j).
53. selkupit kutsuvat kotkaheimoa nimellä limpol päläkol tamtor
(naivat ristiin pähkinähakin heimon kanssa).
54. marit pitävät kotkaa lintujen vanhimpana.
55. marien taruissa kotkat kantavat selässään ihmisiä.
56. marit uhraavat kotkalle lihaa jolla uskotaan syöttävän poikasiaan.
57. marien taruissa noidat palaavat alisesta kotkan selässä.
58. vepsäläisten vanhimpiin kyliin kuuluu Kokoil (kokoila eli
kotkan suvun kylä).
59. äänisen alueen haudoista on löydetty merikotkan luita (koruja,
taikakaluja).
60. saamelaiset kutsuvat kotkaa nimillä kuaskim ja kueckem
(vrt. kaskimo, keskimo, kuskimo, kaskinen, keskinen, kuskinen).
61. inarinsaamelaisilla on 25 kotkan mukaan nimettyä paikkaa.
62. saamelaiset kutsuvat kotkaa sukulaisuutta ilmaisevalla sanalla
(goaskin=kotka, goaski=emon vanhempi sisar).
63. "se oli hyvin suuri, nokka pitkä ta siivep pität" (kotkan kuvaus).
64. "kotka lendeä lötkytteä" (lentää harvakseltaan, liitelee).
65. "kotku lendi lyöhähtih" (lennähti pois).
66. "lumez oled gu kokoi" (talvinen kotka, vai kotkaheimon jäsen).
67. "häi Kotkaddärven tagan loitton on" (kotkajärvet, vrt. pesäpaikat).
68. "kotku lendäy, liipahuttelov" (liitelee, vrt. libi).
69. "kotku lendäy harvaizeh, liepahuttelov vai siibilöi" (lentotavasta).
70. "kotkam piäh lennätän, vai ed alevunne" (kotkalla uhkaaminen).
71. "kotku lendäy, liipahuttelov siibilöi" (liitelee korkealla).
72. "lendi lekotti kotku, vai siivet huriz alatsi" (isojen siipien hurina).
73. "ei konsana sanottu jotta kokom pesäl löysin" (löydetty pesää,
vai kerrottu löydöstä).
74. "kokom pesä suuri oli" (helppoja löytää, vaikeita piilottaa).
75. "kokko mullen siipijänsä, parraimpija sulukijansa, niillä lentee
leuhuuttelin, yheksä mere ylite" (kotkan hahmossa lentäminen,
noitamatkat).
76. "tuuli hahden päiväyksen tiesi, kokko linduin sataman" (tiesi
lintujen sataman, vrt. lintukodon, lämpimän maan).
77. "kalakotk" (merikotka).
78. "kalakotka pruukaa kaloja kiskoo" (vrt. sääksi).
79. "sillä on niin karvaset seäret ja paksut jotta, kokoilla" (karvaset
sääret).
80. "sill on kynnet kerrasa kun kauhistuksella" (tunnetaan kynsistään).
81. "kotka se kyllä käypi käsiksi ihmisseenki" (vrt. pesää häiritsemään
tullutta, syy aina ihmisissä).
82. "kokko keittosav vei" (ansaan tarttuneen linnun, oma pyytäminen,
ruokkii koko metsää).
83. "Kokkosella net ovat vielä keveät jalat se käyvä kessuttaa niin
vaivattoman näkösesti" (kokkonen, kotkan sukuja).
84. "siinäpä on huonostik käynyj jänöjussin" (kotkien ravintoa).
85. "sanoppas mulle, sie joka olet semmonen järkikotka" (järkikotka,
pyhät eläimet=omien arvojen ilmentymiä).
86. "jammo taivast kokko" (jamoi taivasta, ylisen lintu).
87. "kotkoa omal sulal ammutah" (sanottiin lasten kääntyessä
vanhempiaan vastaan, kotkan heimon viisautta).
88. "lenti kokko koilta ilman, siivet taivoa siveli" (kodilta ilman).
89. "liitelekse, luotelekse, satasulka salvomilla" (satasulka).
90. "kokko lenti koilta ilman, satasulka salvoksella" (kotkan lukuja).
91. "varoi lendäy räpsyttäy, a kotku harvaizeh röyskähyttäy"
(harvaan siipiään lyövät linnut).
92. nganasanien alkuheimoina pidetään kotkan ja korpin heimoja
(vrt. mukaansa nimetyt talvikuut).
93. nenetsinoidat liikkuvat kotkan hahmossa.
94. nenetsit kutsuvat kotkaa nimillä limbie ja limbq.
95. nenetsit kutsuvat kotkaa nimillä jimkeä, jimke ja limbeä.
96. nganasanit kutsuvat kotkaa nimillä luhhu ja luhi (vrt. luhinen,
louhi).
97. nenetsit kutsuvat kotkaa nimillä lyimpya, limba ja limbja
(vrt. limpanen, limanen, liimanen, lipanen, lippanen).
98. enetsit kutsuvat kotkaa nimillä libi ja libe.
99. nganasanit kutsuvat kotkaa nimillä lynhy, lynxy ja lymby
(vrt. lihinen, linhinen, lininen, linninen, linkinen, likinen, limpinen,
liminen, lipinen, y=i).
100. enetsit kutsuvat kotkaa nimillä libbi ja libi (vrt. ääntely).
101. selkupit kutsuvat kotkaa nimellä lumpi (vrt. lumpinen, luminen,
lumminen, lupinen, luppinen, kotkan sukuja).
102. "lenti kokko koilta ilman, siivet taivoa siveli" (koilta ilman).
103. "häi Kotkaddärven tagan netsiä loitton on, keskisalou"
(kotkajärvet, vrt. pesäjärvet).
104. "jo tulou tulini luoto, luuvossa tulini koivu, koivulla tulini kokko"
(tulinen kotka, loitsujen / tarujen hahmoja).
105. "kokko kynziedäh hivou, hambahiedah kritskuttaue"
(kotkia läheltä seuranneet).
106. "vihaizet kynned on kotkal" (vihaiset eli terävät).
107. "voakalintu tulov, mettsikana kerossa" (metsikana eli riekko).
108. "hoi kokkolintuni, hoi voakalintuni" (kotkan puhuttelemista).
109. "voagalinnun lennätäm peäh" (lapsen päähän, sanottiin
leikittäessä).
110. "hänel tulou vastah vuagulindu, semmoine karahtah, tulou piäle
paikal" (tulee päälle, pesiään puolustaneet petolinnut).
111. "azum minä sinul hyvytty, vai mainitse vuagulindu, kerraz minä
sinul luo tulen" (tulen luoksesi, vaakalinnun hahmossa).
112. "vuagaileh lindu pezäh mennä, ga meän aigah ei mene"
(ihmisten läheisyys, haittaa kotkien elämää).
113. "eräz lindu vuagaileh lendäjez, ei röpsytä" (vuagaileh eli liitelee,
vrt. vaakalintu).
114. "ylen suuri e ule a on vägi tobie" (tobie eli voimakas, vrt. topi).
115. "kokom pesä on ylähäini" (ylähäini, korkealla).
mordvalaiset kutsuvat kotkaa
sanalla vadov.
marit kutsuvat kotkaa sanoilla
karagus, araslan, kombogutkosh,
kutkash, kyrpik, kysygan,
oslagajik, pyrkyt ja tumugajak
(gajik, gajak=lintu).
marit kutsuvat käärmesyöjäkotkaa
sanalla kiskasalenge.
marit kutsuvat merikotkaa sanoilla
kolvarash, kolgutskash, kyrpyk ja
ospotsh (kol=kala, os=valkoinen).
marit kutsuvat kiljukotkaa sanalla
shemvyrgat (shem=musta).
udmurtit kutsuvat kotkaa sanoilla
ördzi ja orjol.
unkarilaiset kutsuvat kotkaa
sanalla sas (maakotka=szirti sas).
ersalaiset kutsuvat kotkaa sanoilla
kutskan ja tumoatjaksh (vrt. marin
tumugajak, vrt. tummu).
moksalaiset kutsuvat kotkaa sanoilla
kutskan, rum ja tuma atjaksh.
marit kutsuvat kotkaa sanoilla
kutskoz, oshlagajik ja aroslangajik
(osh=valkoinen, gajik=lintu).saamelaiset kutsuvat
kotkaa sanoilla kockeme,
koskem, goaskem, koaskim,
kuäckkem, kueckem ja
kieckem (vrt. ko-aske,
ki-eske, haltijanimet).
saamelaiset kutsuvat
merikotkaa sanoilla
miarrkuäckkem.
saamelaiset kutsuvat
maakotkaa sanalla
kuäckkem.
saamelaiset kutsuvat
kotkaa sanalla kuäckkem
(kuäckkemsuäjj=kotkansiipi).
saamelaiset kutsuvat
kotkaa sanalla
kuaskim.
saamelaiset kutsuvat
merikotkaa sanoilla
merakuaskim ja
miarrkuäckkem.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti