1. poroja ja ihmisiä pidetään yhdenvertaisina (kohdellaan kuin ihmisiä).
2. valkoisia poroja pidetään pyhinä (annetaan kuolla vanhuuteen).
3. poroja ei koskaan lasketa (eläviä olentoja).
4. pyydettyjen villipeurojen luut kerätään ja asetetaan oikeaan järjestykseen
(pää etelää kohti, "jotta syntyvät uudestaan").
5. kuolleena syntynyt vasa haudataan kivenkoloon (kohdellaan kuin
ihmislasta).
6. valkoisia poroja yhistetään maan henkiin (pidetään pyhinä).
7. saamelaiset pitävät villiporoja pyhinä toteemieläiminä (kiertonimi koann´t,
vrt. kanta=suku).
8. saamelaiset uskovat olevansa peuramies Myanndashin ja saamelaisen
naisen jälkeläisiä (toisen tarun mukaan villipeura astuu Myanndashin peuran
hahmon ottaneen emon).
9. saamelaisten mukaan peuramies Myanndash opetti ihmiset metsästämään.
10. lumivalkeaa poroa pidetään jumaleläimenä ja porojen emuuna.
11. vaaleita vaadinporoja pidetään onnea tuovina.
12. poroja pidetään ylisen eläiminä (vaalea väri).
13. poroja pidetään noitien apuhenkinä yliseen matkattaessa (kannukset
ja puvut poronhahmoisia).
14. porojen kaulanikamia ja sisäelimiä pidetään onnea tuovina.
15. "poron synty pohjolasta, petra laitettu lapista, tuli kumma kuusamosta"
(porojen alkuperää).
16. saamelaiset kutsuvat poronhahmoista haltijaa Meantas-ajkaksi
(uskotaan voivan ottaa hirvasporon ja ihmisen hahmon, vrt. manta,
vrt. mya, mea, vrt. mia).
17. saamelaiset kutsuvat kesyjen porojen suojelushaltijoita Pots-hozjiniksi
(poro-isäntä) ja Pots-hozjikiksi (poro-emäntä).
18. mansit kirjailevat vaatteisiin poronsarvia (pyhiä koristeluja).
19. selkupit eivät syö kesyjä poroja vaikka elävät kovissa oloissa
(pidetään perheenjäseninä, perheillä 1-20 ajoporoa).
20. selkupit pitävät poroja suojeluseläiminä ja noitien apuhenkinä
(kuuluisan noidan Jompan vahvin apuhenki "seitsensarvinen
hirvasporo").
21. selkupit uskovat porojen (otä) syntyneen joen penkalla asuvan
Vanhan-maan-naisen villasta (valkoiset villamaiset tupsut).
22. selkupit uhraavat valkoisen poron leikkaamalla eläimeltä tupon
karvaa, huutamalla tavoiteltuun suuntaan (ylinen) ja sitomalla poron
korvaan palan kangasta (vrt. veriuhrit, kesyjen eläinten tappaminen
tuntuu oudolta).
23. selkupit uhraavat mustan poron maahan kaatamalla, astumalla
ylitseen ja päästämällä eläimen vapaaksi (maan uhri).
24. nenetsit leikkaavat uhriporon karvoihin pyhiä kuvioita ja päästävät
eläimen vapaaksi (vrt. haltijoille pyhitetyt porot).
25. mansien porouhriin kuuluu poron karvojen letittäminen,
pyhin kankain (jalpin-ulam) peittäminen ja koivunkäävän savulla
puhdistaminen.
26. poron alaleukaa, hampaita ja rasvaa pidetään taikakaluina.
27. saamelaiset pitävät porohirvasta (saiva sarva) miespuolisen noidan
tärkeimpänä apuhenkenä (voimakas, nopea, itsenäinen).
28. enetsit valmistavat kaikki vaatteet vaaleiden porojen nahoista
(vaatteisiin kuuluu miehen polviin asti ulottuva hupullinen ulompi parka
(pazo pagga, karvat ulkopuolella), parkan alla pidetty pidempi alusvaate
(dyodu, karvat sisäpuolella), parkan hihoihin kiinnitetyt kintaat (obi),
parkaa paksumpi miehen talvipuku (sokui) jonka hupussa (otsan kohdalla)
poron hännästä, karvoista ja jänteistä muotoiltu sarvi eli nokka (noka),
talvihousut (taruo, karvat sisäpuolella), kesäpaita (dyodu, karvat poistettu),
kesähousut, nahkaiset säärystimet (motuza, karvat sisäpuolella) joiden
päällä talvikengät (bakari), kesäkengät eli tossut (tozi), naisen huputon
edestä aukaistava parka (ne pagge, helma ja kaulus tummasta tai vaaleasta
koirannahasta), naisen hihaton alusvaate (vasannahasta, karvat sisäpuolella,
etupuoli ja reidet koristeltu kuunsirpin muotoisin vaskiheloin, renkain ja
ketjuin), alusvaatteeseen kiinnitetty ompelupussi (sisältää tulentekovälineet),
naisen pyhävaate (koristeltu tanssiessa soivin helistimin, basy), naisen
kaksikerroksinen talvipäähine (ten, sisempi kerros karvat sisäänpäin,
ulompi kerros karvat ulospäin, kasvojen ympärys koristeltu tummalla
koirankarvalla) ja naisen nahkakengät (bakari) joiden sivut koristeltu
tummin karvoin).
29. nganasanit kaatavat kesyjä poroja vain nälänhädän uhatessa tai
eläinten sairastuessa (lihat ja nahat pyydetyistä villipeuroista).
30. nganasanit nimeävät poroja iän, ulkonäön, käytön ja sarvien
muodon ja määrän mukaan (yli 20 nimeä).
31. nganasanit merkitsevät kesyjä poroja sukutoteemin tunnuksella
(tamga, leikataan korvakarvoihin).
32. nganasanit aloittavat ajoporojen harjoittamisen 3-vuotiaina
(ajajan vasemmassa kädessä valjaat ja oikeassa kädessä pitkä keppi,
suongka, kepin päässä luinen rengas, lapsada).
33. nganasanien poronnahasta ommeltuihin vaatteisiin kuuluu lu
(miehen pusero, karva sisäpuolella), khiye / sokuy (miehen
turkishupullinen parka, karva ulkopuolella), foniye (naisen pusero,
etupuolella metallisia puolikuita, bodyamo), lifariye (naisen edestä
aukeava parka, koristeltu kirjailuin, muli), naisen valkoinen nahkalakki
(reunat tummasta koirankarvasta), faimu (säärinahasta ommellut
saappaat, f=p), tangada (saappaiden alla pidetyt turkissäärystimet),
ningka (miehen lannevaate) ja nahkavyö varusteineen (renkaat joihin
sidotaan saappaiden päät, tulukset, puukko tuppineen ja tupakkapussi).
34. nganasanit käyttävät pyytämistään villipeuroista kaiken
(liha kuivataan (tiribi), veri keitetään (dyama), rasvaa hiuksiin ja
ruokaan, jänteistä rihmoja, karvoja koristeluihin ja vaatteisiin).
35. nganasanit kuivaavat villipeurojen lihaa talveksi (leikataan
pitkiksi suikaleiksi, kuivataan, pilkotaan pieniksi paloiksi,
sekoitetaan rasvaan, kuivataan uudestaan).
36. nganasanit kutsuvat maan ensimmäistä asujaa Poromieheksi
(pidetään luojahenkien poikana josta tuli ensimmäisten ihmisten
suojelushaltija).
37. saamelaiset naiset eivät syö poron olkapäiltä, solisluista tai
lanteilta otettua lihaa, poron aivoja tai mitään päästä saatua.
38. saamelaiset pitävät kultasarvista ja poronhahmoista Myandashia
(Myandysh-parn) sukujensa aloittajana ja välittäjänä olevaisuuksien
välillä (vastaa nganasanien Poromiestä).
39. saamelaisten taruissa Myandash pakenee taivaalla ukkosenjumala
Tiermestä (maailman uskotaan palavan ja muuttuvan tuhkaksi jos saa
iskettyä Myandashia nuolellaan, vrt. tähtikuviot).
40. mansit ompelevat talvivaatteiden huppuihin poronkorvia (eläimen
nahka sijoitetaan ihmisen vastaavalle kohdalle, toivotaan antavan
eläimen kykyjä).
41. mansien jalkineisiin kuuluu poron säärinahoista ommellut saappaat
(yern vai, karva ulospäin, y=j), poron tai hirven säärinahoista ommellut
kesäkengät (nyara, kanta poron otsanahasta) ja jalkineiden alla pidetyt
helmin ja kankain koristellut kangas tai nahkasäärystimet (vai).
42. hantit koristelevat päähineitä, tavaroita ja vaatteita poronsarvia
muistuttavin kuvioin.
43. "vastatuulhen kulkia eläjä" (vrt. petojen vältteleminen,
hyönteisten vältteleminen).
44. "se emejjään seurovvaa" (vasa).
45. "emänsä näkhöön on tullu" (poronvasa emäänsä).
46. "se karvammuutto kun o se kuu karva lähtee vähitelle ja se se
om musta se alkukarva sitte" (kuukarva ja alkukarva).
47. "vasa ensiuotias, urakka toinenuotias, uorso kolomanela"
(urosporon nimiä).
48. "paksuh oli lunta vain se sieltä kuoputti sitä jäkälikkyö ta sieltä
soatih ruokah" (luotu pohjoiseen).
49. "jägälästy pedrat syvväh" (pedrat eli villiporot).
50. "jägälikkömoal eletäh pedrad" (talvisin).
51. "poro juovou" (juoksee toisen poron perässä, vrt. juova).
52. "porot matatah juonessa" (juonessa eli jonossa).
53. "suurisarvizie matkazi suuri duoni" (juonessa matkaaminen).
54. "pedran juoni" (polku).
55. "moamuoh vasa junou" (junou eli seuraa, emäänsä).
56. "siitä irallah peässettih se joutilas poro, metsäh peässettih"
(joutilas ajoporo, kiinni pitämisen myöhäisestä alkuperästä).
57. "jokos, petran jälki" (peuran jälki).
58. "kaunehem pedran kun nägi, se niin ihastu dotta kogo mies vabizi"
(pyhä eläin, vrt. sukutoteemi / jonkin haltijan eläinhahmo).
59. "hörgistelin korvie, da siidä i pedra duoksi" (pedra eli villiporo).
60. "vaza astuu hörpiköitsöy" (hoipertelee).
61. "poro hökiy" (hökiy eli köhii, vrt. hökkinen).
62. "on ku puupeä vaza, hölympölyy ei tiddä" (vasojen luonteesta).
63. "suurie poroja, urosporoja, sanottih häräkse" (porohärät).
64. "härgeä sarves pietäh, a miesty sanaz" (sanonta).
65. "pedrad hädyytetäh polguo duoksomah, siidä enzimäni mänöy ansah"
(villiporoja pyydettäessä).
66. "pieni pedra hyppiy nelistä" (pedra eli kauris).
67. "jos se on hyvä poro kun on ka, ei se niin kiirehestä mäne, ka houkap
porot ne männäh houkkoastau" (hyvät ja houkat porot, ajoporoja).
68. "hirvahat hirvaissetah voatimiem peällä" (rykimä aikana).
69. "hirvahalla ollah kaunehet sarvet" (urosporolla, vrt. hirvi).
70. "oletko sie nähny, kaikittsi henkähtäy vasa se, kun hiäv venyytyy moate"
(maaten venyessään, vasa).
71. "pedra sielä eändäy" (porot ja petrat, kesyt ja villit).
72. "suolla on pedran elokset" (elokset eli elinpaikat).
73. "elottih pideä ottoa vaza, ei tappoa" (elätiksi poronvasa).
74. "se peäsöy lumellaki" (luotu pohjoiseen).
75. "noamoa asettau kasvattoa" (naamaa eli ohutta sarvinahkaa,
vrt. naamanen, naumanen).
76. "vazad arristuttih, kädeh ei heitetäheze" (anna ottaa kiinni,
elävä olento=luotu vapaaksi).
77. "hilmana porolla ajattau" (porolappalainen).
78. "kakskezäine vaza" (ikää lasketaan kesistä, vrt. keväällä syntyminen).
79. "poro sarvieh kaliu" (kaliu eli hankaa, puuhun).
80. "poro kapeittsou" (kaapii maata, kaviolla).
81. "poro kantau vasou" (kantoaika 7kk).
82. "pedroi oli suuret kardat" (kardat eli laumat).
83. "vazan kieli karhenoo, soaduo on libie" (libie eli pehmeä, syntyessä).
84. "mis pedru piehtaroittsoo, sih karvu katkieu" (maassa piehtaroiminen).
85. "pedra kabiellah kauttsiu dägälöä" (kaapii jäkälää, vrt. kautsinen).
86. "do on pedra kauttsin sarvet, do ollah ruskiet sarvet" (kautsinut eli
hangannut nahan sarvista).
87. "voajin tulou jo sykysyllä kevättimekse" (kohdulliseksi).
88. "iralleh peässettih sinne mettsäh se joutilas poro, kiekerössä sielä oltih"
(kiekerö=laitumeksi tallautunut lumikenttä).
89. "kun noama lähtöy, siitä männäh sarvet ruskiekse, se on kilo"
(kilo eli kiiltävät sarvet).
90. "talvella ollah kilosarvet" (vuodenaikojen ja sarvien yhteydestä).
91. "poro sarvieh kilottau" (kiillottaa, hankaa puihin).
92. "kilkaro" (kaulaan ripustettu kapula johon kaiverrettiin suvun tunnus).
93. "kilkelö" (kaulassa oleva tiuku, kilisee=kuuluu jollekin).
94. "jo tulou vaza kuin kilahus kuului" (kotiporot).
95. "petra kirvottau sarveh joka vuosi" (kirvottau eli pudottaa).
96. "vaza komberoittoa kävelöö" (kompuroi).
97. "krittsuporo" (nuori poro).
98. "olihan sielä pohjasessa poroja hot kuin äijä" (porojen maa).
99. "kuntassu" (kolmitalvinen urosporo).
100. "kuntura" (porontaljan pääosa).
101. "kuntusvoajin" (kolmitalvinen naarasporo).
102. "vaza kämpperöitteä kävelöö" (kämpperöittää, hoipertelee).
103. "köpperöitteä kävellä vaza, vasta soadu" (opettelee
kävelemään).
104. "pedra sauda ei varaja konz on poarmaiga" (varo savua,
paarma aikana).
105. poroihin yhistetään monia etunimiä (pasi, pessi, petra, petri,
potra, pera, kunto, siiri, saara, tiia, tiina, tea, teija, vasa, vesa).
106. poroihin yhistetään monia sukunimiä (paasonen, posunen,
patsonen, pasanen, patsanen, pusonen, putsinen, pesonen,
petsonen, pottunen, posanen, pettonen, kunttunen, kontunen,
kontinen, kotunen, kottunen, kottanen, konkanen, kunnonen,
noponen, nepponen, naponen, sartanen, sartonen, sortonen,
surtinen, siranen, sirainen, saranen, sairanen, otanen, otsanen,
tijainen, kiuvanen, kivanen, vaatinen, vaijanen, vasanen, vassinen,
vesonen, vesanen).
107. saamelaisten taruissa porojen kesyttäjinä toimii kuun ja päivän
tytär (heimojen perustajia, kesyttävät porot villipeuroista).
108. saamelaisten mukaan porojen kesyttäminen tapahtui pakon
edessä (kuun ja päivän tyttären villipeuroja pyytäneet miehet
surmattiin).
109. saamelaiset pitävät kesävuoden haltija Njavešeatnia kesyjen
porojen suojelijana.
110. saamelaiset pitävät talvivuoden haltija Ahcešeatnia villipeurojen
suojelijana.
111. komien ajanlaskussa poron aika kestää toukokuun alusta
kesäkuun alkuun (vasominen).
112. saamelaisten alkuhenkiin kuuluu villipeuran hahmossa ilmestyvä
Meandash (kultasarvinen hirvaspeura).
113. saamelaisten taruissa Meandash elää noitaemonsa kanssa
porojen luista ja nahkoista laaditussa majassa (sisällä ihmisenä,
ulkona peurana).
114. saamelaisten mukaan Meandash nai ihmisnaisen (ur-emo) ja saa
kanssaan lapsia (lapset ensin ihmishahmoisia, sitten vasoja, naisesta
ja tämän toisesta miehestä tulee heimojen perustajia).
115. saamelaiset pitävät Meandashia pyyntionnen antajana.
116. saamelaiset pitävät Meandashia peuranmetsästyksen opettajana
ja valvojana.
117. saamelaisten taruissa noita ottaa peuran hahmon nukkumalla
Meandashin nahan sisällä (saaden niin "puolet sielustaan").
118. nenetsit kutsuvat porojen suojelushaltijaa nimellä Ilebyam pertya
(haltijalle pyhitetään ruskeita vaatimia, ile=elo, vrt. pertti, perttu).
119. sanalla sorrakka tarkoitetaan kesyjen tai villien peurojen joukkoa
(saamen tsora, hantin sur, mansin sark, vrt. surakka, soranen, suranen,
sarkkinen).
120. samojedit (kamassi) tarkoittavat poro-sanalla (podu) siperian
kaurista.
121. sanalla kukero tarkoitetaan pientä porojen joukkoa (saamen corek,
komin cuker, unkarin csokor).
122. nganasanit pitävät maanemo Mou-niamya villin naaraspeuran
hahmoisena.
123. nganasanit uskovat elävänsä villin naaraspeuran selässä.
124. nganasanit uskovat syntyneensä villin naaraspeuran karvoista.
125. nganasanit kutsuvat kesyjä poroja soinnukkain he-hei-huudoin.
126. nganasanit kutsuvat poroja nimin ta (kesyporo), tankaga (ajoporo),
soraku (1-vuotias naarasporo), soranku (valkoinen poro), sorajkuo
(harmaa poro), seluoku (sarviaan nahasta hierova poro), sambamta
(6-vuotias poro), neruonku (kevyt ajoporo), nakuruta (4-vuotias poro),
nadasi (ajoporo), namanku (villi naaraspeura), moluoja (rikkinäiset
sarvet omaava poro), mojodanku (3-vuotias poro), malieku (kirjava
poro), lalujka (leveäsarvinen poro), kusega (kapeasarvinen poro),
kumaku (poro jonka sarvet sojottavat eteenpäin), kuma (poro jonka
sarvet eivät haaraudu), kurie (porohärkä), kartaga (monihaaraiset
sarvet omaava poro), fienenku (musta poro, f=p), banka (1-sarvinen
poro, b=v), basupsa (kuormajuhtana käytetty poro) ja bafi (villipeura).
127. nganasanit eivät metsästä naaraspeuroja (kantaa 7kk vuodesta,
lopun ajan vasan kanssa).
128. nganasanit uskovat syntyneensä villipeuran jalasta muokatusta
ihmisestä.
129. nenetsit kutsuvat porojen suojelushaltijaa nimellä Illibium parche
(nelijalkaisten eläinten haltija).
130. nenetsien mukaan Illibium parche ei kaipaa ihmisten lahjoja
("koska omistaa paljon poroja").
131. enetsit kutsuvat porojen haltijaa nimellä Djiri ponde (pidetään
elämän eli elon antajana, uskotaan jakaneen enetsit heimoihin).
132. enetsit kutsuvat villipeuraa nimellä keze.
133. enetsit kutsuvat hirvasporoa nimellä kora.
134. enetsit kutsuvat poroa nimellä tea (vrt. tea, teea, teija).
135. nenetsit pitävät poroja kaiken hyvän ja puhtaan ilmentyminä.
136. nenetsit kutsuvat poroja nimillä tie, ty ja tyä (y=i, ä=a).
137. nenetsinaiset eivät syö porojen päitä.
138. nenetsit pitävät tummia poroja alisen haltija Ngan poroina
(uskotaan estävän ihmisiä ja muita poroja sairastumasta).
139. nenetsit pitävät vaaleita ja vaaleapilkullisia hirvasporoja
ylisen haltija Nomin poroina (jokaisella perheellä haltijalle
pyhitettyjä poroja joita ei käytetä ajokkaina).
140. nenetsit nimeävät poroja luonteen, sarvien, karvojen ja
erikoisten tapahtumien mukaan (nimiin lisätään ko-pääte,
cepeko).
141. nenetsien porojen suojelushenkiin kuuluu Pe mal khada
(vuorten-äären-akka, haltijalle pyhitettyjä poroja ei valjasteta
ajokeiksi, khada=kata).
142. nenetsit uhraavat Pe mal khadalle voitelemalla kuvaansa
villipeuran verellä (vrt. saamelaisten seitauhrit, keskisen
haltijat oman alueensa eläinten suojelushenkiä).
143. nenetsit kutsuvat haltijoille pyhitettyjä poroja nimillä
khekhendy ja menaruy (khekhe=pyhä, vrt. hehe, haehae).
144. selkupit kutsuvat vasaa nimellä celenga.
145. selkupit kutsuvat poroa nimellä aazdee.
146. saamelaisten mukaan poromies Mjandash-parnj opetti
ihmisille villipeurojen pyytämiseen liittyvät uhrimenot
(sarvien pitäminen pään päällä).
147. saamelaiset pitävät Mjandash-parnjia puoliksi porona ja
puoliksi ihmisenä (toteemien piirteitä).
148. komien taruissa tarunomainen metsästäjä Yirkap ajaa takaa
sinistä peuraa omasta puusta (as pu) laatimillaan taikasuksilla
(ural-vuorille saavuttaessa peura muuttuu neidoksi, vrt. hiiden
hirven hiihtäminen).
149. nenetsit kutsuvat poroa nimellä te.
150. hantit kutsuvat poroa nimellä sali (vrt. salinen, sallinen).
151. hantit kutsuvat poroa nimellä buli (buli-lant=poronjäkälä,
vrt. pulinen, pullinen).
152. hantit kutsuvat lumivalkeaa poroa haltijaa tarkoittavalla
jenk-sanalla (jonkin haltijan hahmo).
153. hantit pitävät unessa nähtyä valkoista poroa hyvänä
enteenä.
154. mansien kämmen ja käsi tatuointeihin kuuluu peuroja
ja saukkoja (suojelushenkiä, totemistisia sukuja).
155. selkupit pitävät perheen poroja vapaana kesäisin
(villiintyvät puoliksi, otetaan kiinni ensilumen jälkeen).
156. selkupit eivät käytä koiria porojen paimentamiseen
(loukkaisi poroja).
157. marien taruissa selitetään mikä ruoka kuuluu poroille
(porosta polveutuvat eivät vie porojen ruokaa, totemististen
sukujen tapoja).
158. saamelaiset pitävät vaaleita poroja noitien hahmoina
("kun se tulee, porolauma, niin siinä on yksi valkkovaajin,
se on Päiviö ite").
159. saamelaiset piirtävät kannuksiin peurojen kuvia
(lepänkuoresta saadulla punaisella).
160. saamelaiset pitävät karvaista peurajumalatarta kaikkien
villieläinten suojelushenkenä (vrt. kaiken elon, yhistetään maan
päälle saapuneeseen päivänhaltijaan Geijen-neiteen joka opetti
ihmisiä hoitamaan poroja).
161. saamelaiset pitävät peurahenkiä välittäjinä keskisen ja
saivo-aibmon välillä (auttavat kuolleiden henkiä matkalla
tuonilmaiseen).
162. saamelaiset uhraavat perheen seita-kivellä porojen
ensimmäisen maidon aikaan (vasojen synnyttyä).
163. saamelaiset pitävät kesyjen porojen suojelijoina naispuolisia
haltijoita (laumojen suojelija Luot-khozik, ruohon suojelija
Razi-aike).
164. saamelaiset puhuttelevat perheen poroja "hyvillä sanoilla"
(kutsutaan nimeltä ja joiuin).
165. saamelaiset kutsuvat kesyä poroa nimellä boazu.
166. saamelaiset kutsuvat villipeuraa nimellä goddi (vrt. koti, kota).
167. saamelaiset kutsuvat vaadinta nimellä vaa.
168. saamelaiset yhistävät poromies Meandashia ja tämän ihmisvaimoa
peuralaumojen syntyyn (lapsensa muuttuvat villipeuroiksi).
169. saamelaisten mukaan Meandash antoi ihmisille metsästystaidot.
170. saamelaiset pitävät Meandashia naisnoidan (nuejjt) poikana.
171. saamelaisten taruissa Meandash neuvoo kuinka peurojen nahkoja
tulee kohdella (likaantuneet puhistetaan virtaavassa vedessä).
172. saamelaisten taruissa Meandash neuvoo kuinka peurojen lihoja
tulee kohdella (jaetaan sukulaisten kesken).
173. saamelaiset hautaavat pyydettyjen peurojen luut oikeassa
järjestyksessä (toisen tiedon mukaan järjestetään pensaan alle
luurangon muotoon).
174. saamelaiset pitävät valkoisia poroja poro-onnen tuojina
(jokaisessa tokassa yksi).
175. saamelaiset pitävät valkoisia poroja maanhaltijoiden porojen
jälkeläisinä.
176. saamelaiset pitävät valkoisia poroja ylisen haltijoiden
uhrieläiminä (Bieggagallis, Radien).
177. saamelaiset pyytävät porojen hyvinvointia kuulta ja päivältä
(kuuta muistetaan joulukuussa jotta olisi apuna vasomisaikana).
178. saamelaiset pitävät villipeurojen katoamista maailmanlopun
enteenä (elon antajia).
179. saamelaiset kutsuvat peuraa nimillä koant ja puaz
(vrt. kanta=suku).
180. saamelaiset käyttävät parantamiseen porojen jänteitä
(kiedotaan kipeän kohdan ympärille).
181. saamelaiset käyttävät parantamiseen porojen kavioista
tai sarvista keitettyä rasvaa (kaikki porosta saatu hyvää ja
parantavaa).
182. saamelaiset ennustavat ilmoja porojen käyttäytymisestä
(rauhattomuus huonoa säätä, sarvien hierominen / vapina
lämmintä säätä).
183. saamelaiset ennustavat porojen liikkeistä tuulen suuntaa.
184. saamelaiset pitävät vasojen ensimmäisiä ääniä kesän
alkamisen merkkinä.
185. inarinsaamelaisilla on 60 poron (poccuu) mukaan nimettyä
paikkaa.
186. inarinsaamelaisilla on 45 peuran (kodde) mukaan nimettyä
paikkaa.
187. saamelaiset kutsuvat poikavasaa nimellä badjegaanda.
188. saamelaiset kutsuvat poroa nimillä boazu ja puasui.
189. saamelaiset kutsuvat vastasyntynyttä vasaa nimellä
cearpmat.
190. saamelaisten mukaan porot kesytettiin pelastamalla vasat
jotka eivät pystyneet seuraamaan peuralaumaa vuolaasti
virtaavan joen yli (pelastajina kuun ja päivän tytär).
191. saamelaisiin porojen suojelushenkiin kuuluu Luohtt-hozjik,
Pots-hozjin ja Tshorve edne (sarvi emo).
192. saamelaisten poromiehen Meandashin isänä pidetään
villipeuraa ja emona ihmisnaista (ihmispeura, toteemien
luonteesta).
193. saamelaisten mukaan peurat olivat alkujaan kesyjä
(muuttuivat villeiksi antaakseen eloa sukulaisina pitämilleen
ihmisille, vrt. kesyt eli rauhaan jätetyt eläimet, onko pyydetty
jotain muuta).
194. saamelaiset pitävät poroja ilon ja kauneuden ilmentyminä.
195. saamelaisilla on porolle oma livde eli joiku (poccuu livde,
poccuu laavla).
196. "te poccuš te njolgeest, cuarvaah uaivist kuakkadeh,
suopânjain corvijd njuarustuvvoo, laabžaš uaivan pagustuvvooo,
kiässasâš ciäpattân kiäsastuvvoo, vuotriäipaš kiässas kortâstuvvoo,
kerrisâš vuotriäipan juhottuvvoo, olmooš kerrisist cokkaastâlâ,
hävski lii kerrisist cokkaastâllâd (poro pieni juoksee, sarvet päässä
kaartuvat, suopunki heitetään sarviin, hihna pingotetaan päähän,
valjaat kiedotaan kaulaan, hihna kurotaan länkiin, ahkio liitetään
hihnaan, mies istuu ahkiossa, mukava on istua ahkiossa, poron
joikua).
197. "poccuš, poccuš, poccuš, poccuš, naa-na, naa-na, naa-na,
naa-na, njolgeest, tualvist, njolgeest, njolgeest, naa-na, naa-na,
naa-na, naa-na, poccuš, poccuš, poccuš, poccuš, jaahal pora, pora,
pora, naa-na, naa-na, naa-na, naa-na" (poro, poro, poro, poro,
nulkkaa, laukkaa, nulkkaa, laukkaa, poro, poro, poro, poro,
jäkälää syö, syö, syö, poron joikua).
198. saamelaisen poron livden säkeet ovat 8-tavuisia
(perään lisätään loilotus).
199. saamelaisilla on villipeuralle oma livde eli joiku
(kode livde).
200. saamelaiset kutsuvat porojen suojelushaltijaa nimillä
Luot hozik ja Miehtts-hozjen.
201. saamelaisten mukaan porojen suojelushaltija elää
jäkälämailla, suojelee kesyjä poroja ja lähettää metsästäjille
villipeuroja.
202. saamelaiset naiset eivät syö porojen aivoja tai päitä.
203. saamelaisten taruissa vesi kuljettaa kuolleen poron nahan
kaukana sijaitsevaan syntymäpaikkaan (mistä nousee päivän
luokse).
204. saamelaisten mukaan porojen henki sijaitsee korvissa
(yksi sieluista).
205. saamelaiset yhistävät porojen silmiä hedelmällisyyteen
ja Maan emoon (vrt. nganasanien alkuhenki Kaiken-jolla-on
-silmät-emo).
206. saamelaisten taruissa kerrotaan kuinka poronnahkoja
tulee käyttää (nukkumalla pää poron pään suuntaan,
karvapuoli ylöspäin).
207. saamelaisten taruissa Meandash antaa ihmisille
metsästysjousen.
208. saamelaisten taruissa Meandesh kieltää ihmisiä kaatamasta
kesyjä poroja (muuten villipeurojen määrä vähenee).
209. saamelaiset pitävät laumojen johtopeuroja pyhinä (peuran
hahmossa liikkuvia haltijoita, noitia tai sukulaisten henkiä).
210. saamelaisten taruissa noidat muuttuvat peuroiksi ylittäessään
olevaisuuksien välillä sijaitsevaa veristä jokea (pidetään ihmisten ja
henkien maan välisenä jokena, toisen tulkinnan mukaan heimojen
välinen joki, vrt. nenetsien miesten ja naisten maiden välillä sijaitseva
ob-joki).
211. saamelaisten taruissa Peura-miehen luokse muuttavan naisen
lapsista tulee peuroja (oppivat peuraheimon tavat, peuran lisäksi
mainitaan korpin ja hylkeen heimot).
212. saamelaiset yhistävät peuraa miesten sukuihin.
213. sanalla pahte tarkoitetaan rauhallista paikkaa jonne vaadin
menee vasomaan (saamen batte, pahte, vrt. pahta).
214. sanalla pola tarkoitetaan peuran häntää (hantin ponok,
mansin polox, myös karhun häntä).
215. sanalla ponca tarkoitetaan peuran koipinahkaa ja nahoista
ommeltuja jalkineita (hantin posox, nenetsin peana, enetsin fedda,
nganasanin fantu, selkupin ponds, kamassin phana, f=p).
216. sanalla punca tarkoitetaan peuran polvilumpiota (saamen buzes,
nenetsin puncu).
217. sanalla put tarkoitetaan peuran sisälmyksiä (saamen puhtege,
hantin puti, vrt. puhdistaa).
218. sanalla sot tarkoitetaan peuran rasvaa (saamen sit, nenetsin tut,
enetsin tu, nganasanin cu, vrt. sotkea).
219. sanalla weli tarkoitetaan poroa ("suuri eläin", hantin weli, weto,
wuni).
220. sanalla aldo tarkoitetaan ensimmäistä kertaa vasovaa vaadinta
(saamen aldo, alta, alto).
221. sanalla cuccu tarkoitetaan porojen laumaa (saamen cuoze,
marin cuca, vrt. susa, sussu).
222. "olem mie näget niidä semmozie viizinkymmenin" (50 villipeuran
laumoja, oikean suomen jäänteitä).
223. "työnä pedrad nägäliggöh" (jäkälikköön, vrt. nälkä).
224. "pedru syöy nägäliä" (talviruokaa).
225. "nuuppo" (sarveton poro, vrt. nupponen).
226. "nuuppo kun on, niin se nulistau pankam peästä pois" (pankan
eli päitset, porojen valjastamisesta, luonnotonta).
227. "poro nulkkoau, juoksou hiljakseh, ei täyttä juoksuo" (nulkkaa).
228. "nulppu" (sarveton poro).
229. "voajin on aivan nuopie, kun on hirvahat ajeltu" (nuopie eli väsynyt,
kiima-aikana).
230. "noama" (sarvia peittävä nahka, vrt. naamanen).
231. "noamasarvi" (nahkasarvi).
232. "noamoikas sarvi" (nahkainen).
233. "pedra on nilahuttan sarvestah nahkoa" (hieronut sarvia puihin).
234. "a ne kun oli lumivuuvet, äijä lunta, ni ne järvilöillä laskeuvuttih"
(peurat, lumisina talvina).
235. "se pieni pedra aivin hyppiy nellistä" (pieni petra, vrt. vasa).
236. "muutan siun kultapetrakse" (rukajärvellä, vrt. saamelaisten
Meandash).
237. "kum poro sarvet luopi niin tulou mullu" (mullu eli nupopää).
238. "mettsäporo" (villipeura).
239. "petraksi meilä sanottih metsäporoja" (porot ja petrat).
240. "mettsäporo, se on se petra" (metsäporot eli petrat).
241. "luppuo leikatah poroloilla syyvä, männyl luppuo i närien luppuo"
(luppuo eli naavaa).
242. "luikkusarvi" (suorasarvinen poro).
243. "luapat" (laapat, sarvien haarat).
244. "loappasarvi poro" (leveäsarvinen, vrt. laappanen, lappanen).
245. "pedru surahuttau liuguized jalgoi hangie myö" (liukuu hangella,
vrt. jäisien kohtien vältteleminen, kaviot).
246. "kolme päivöä syötti niitä poroja, levähytti, jäkälöä söi"
(lepuutti ajoporoja, pohjoisesta tullut poromies).
247. "a jos pedra seizattuu, ei pie ni midä lekahuttua" (lekahuttua
eli liikuttaa, alkuperäistä aisteihin ja jäljitystaitoihin perustuvaa
pyyntiperinnettä).
248. "laukkipeä" (pilkkupäinen poro).
249. "porokello bläigäy" (myöhäiset porokellot, vrt. lehmän).
250. "lapasarvi" (leveäsarvinen poro).
251. "päivällä on orrossa, mänöy pilvekseh ku ägiä on" (orrossa
=notkossa tai niityllä, pilvekseh=varjopaikkaan, ägiä=helle).
252. "piki" (poron rasva, vrt. pikinen).
253. "pihkasarvi" (nahaton poronsarvi).
254. "piirtonokka" (laukkiotsainen poro).
255. "siinä kyll om pieni vallassus, kum pissällit sen kapulan ta i mene"
(valjastamisen vieraudesta, tuntuu väärältä).
256. "piettiellä om paljahat sarvet" (paljassarvisella porolla,
vrt. piettinen).
257. "mis pedru piehtaroittsoo, sih karvu katkieu" (maahan jäävät
vaaleat poronkarvat).
258. "löi kapiella monta kertoa ittsieh jotta lumikinoksessa piehtaroittsi"
(poro piehtaroidessaan).
259. "yhtele siä ku vazazele hyppiäu piäle hukku, myä davai siä itkuu
da iändämäh iändämäh" (porot itkevät, hukan hypätessä vasan päälle).
260. "petraksi meillä sanottih mettsäporoja" (metsäporot).
261. "petrat ne om merkittömie" (merkitsemisen eli omistamisen
myöhäisestä alkuperästä, etelän kansoilta omaksuttua hölmöilyä).
262. "tulov pedra, sarvet kuldazet" (peuratoteemista kertovat tarut,
vrt. Myandash).
263. "pedroa siinä oli tsorppani matannuh" (pieni lauma, 4-6 peuraa).
264. "moamaz on dilova kui pedra vie, hoz on vanha" (dilova eli sukkela,
peuroihin vertaaminen).
265. "Lapis sanotah on kogo muzikku suorinnuh pedran nahkoih da
pedral i ajau" (peurahengistä kertovat tarut, muzikku=mies).
266. "pedrazet" (peuran nilkkanivel / siitä laadittu keila).
267. "pedrankarvani" (tummanharmaa).
268. "pedransarved on siipoikkahad, suured" (suuret ja haaroittuvat,
harvinainen näky tänä päivänä).
269. "pedran talla" (talja).
270. "petraraiti tulou" (raiti eli jono, r=l, vrt. laiti).
271. "petraksi meillä sanottih metsäporoja, ne kum petrauvuttih niin
ne erkannuttih pois" (vrt. sukua tarkoittavat erka-sanat, erkaantua).
272. "parda pedroitui" (petroutui eli harmaantui).
273. "pohjasem perällä kun niitä oli poroja äijä" (pohjasen perällä,
vrt. pohjanmaalla, eläneet aiemmin etelämpänä, vrt. omituiset
poroaidat).
274. "porot ollah palkimella" (kesälaitumella).
275. "oijus mäni suorah vaikka järvie" (oijus eli ajoporo).
276. "se on oijus, hyvä oijustamah" (oijustamah eli oikomaan,
ajoporo).
277. "oinastu pedra milma" (oinastu eli säikähti, vrt. oinas,
oinastunturi).
278. "bitkazet" (peuran varvasluut, käytetty rahoina).
279. "siitä aitah vejettih ta hiihnoissa kiini pijettih niin toas pitkäh
kuni tuli lunta" (ajoporoja kiinni, ei kuulosta vapaaehtoisuuteen
perustuvalta).
280. "pitkäsorkkie matkazi suuri duoni" (juoni eli jono).
281. "pito aika" (kiima aika).
282. "porokello bläigäy" (vrt. lehmänkello, lantalaisilta omaksuttuja
tapoja).
283. "ta jos huono i pohja sattuu ninkun suot nim porolla paremmin
peäset ei kun heposella" (omat porot, vieraat heposet).
284. "olihan sielä pohjasessa poroja hot kuin äijä" (porojen maa).
285. "porojoukko" (vasojen keralla liikkuva joukko, suurperhe).
286. "porokarja" (yhden poromiehen porot).
287. "porokell om pitkembi, kaidu, vaskel tsillattu" (vaskiset
porokellot, metallia=vierasta).
288. "porokollos" (kollos eli raito).
289. "kum poronsolmuh solmiet, hyvä on kerittöö" (porojen
sitomiseen käytetty solmu).
290. "sieltä ku vejettih kuusin seittsemim pororaitoloin" (tavaraa
oulusta ja kemistä, luonnonvastaisen elämän alkuvaiheita).
291. "pitkä tuli pororaito" (rekiä vetävien porojen letka).
292. "pedrah ollah puskozillah" (puskusillaan, rykimä aikaan).
293. "mi pygäleä sarvez, se vuottu" (iän katsominen sarvista).
294. "älä puupeän vazan jytyi seizo yhtes sijaz" (seiso paikallasi).
295. "moin om puupeä vaza, ni mid ei vastoa" (puupäät vasat,
vrt. paikallaan ihmettelevät ihmislapset).
296. "poroja pitäy päiväyttöä" (päiväyttää eli lepuuttaa,
ajoporoja).
297. "missä paikassa oj jäkälöä, siihi pitäy päiväytyö" (pysähtyä
lepuuttamaan poroja).
298. "juoskoa pärjöämäh jotta poro ei juovo" (pärjöämäh eli
auttamaan, väsynyttä ajoporoa, juovo=pyörry).
299. "vazapöröskäni" (pieni vasa).
300. "en minä siihe asiaa sarvian kallauta" (sarviani kalauta,
puutu asiaan).
301. "eipä ole luotukhan kallipääle sarvia" (kallipää=sarveton poro).
302. "kalppi on yksi ja sama ku kalppinokka poro" (kalppinokka
=valkea läiskä turvan päällä, vrt. kalppinen).
303. "kalppinokka" (valkealäiskäinen poro).
304. "poro lähti pystösäpäim mennäk kanittamhan" (kanittamaan,
painelemaan pää pystyssä).
305. "sillä kannatethan takkoja" (porolla taakkoja, vrt. hevosella,
autolla, etelän kansojen toisilla työn teettäminen).
306. "nep piävä ninko kannatuspaikale tulla" (kannatus eli
vasomispaikalle, vaatimet, omaan rauhaansa).
307. "oli jäänyk kannikkeest oksaan kii" (poro, kellon
kannikkeesta).
308. "alkava jo porot kantamhan" (kantamaan, huhtikuussa,
vrt. saamaan, synnyttämään).
309. "het vensip poron kanthoon" (vensi=sitoivat, kanthoon
=paaluun, seipääseen).
310. "otas sinäki kantohärkä" (taakkoja kantava porohärkä).
311. "kapara" (poron sorkka).
312. "kapalla on silmät ja kynnetki valkeat" (kapa=vitivalkoinen
poro, vrt. kapanen).
313. "kappavalkko" (valkea poro, vrt. kappa=vero, uhri,
vrt. elämään uhraaminen, jumalille pyhittäminen).
314. "eikö ole tuo kappavasa soma" (valkoinen poronvasa).
315. "se syyvväk kapritti sitä sarraa ja kortetta" (saraa ja kortetta,
kesä ja talviruuat).
316. "poro kapustoipi etujalolla" (kauhoo jäkälää).
317. "kyllä niitä kuoli sillon tässä, neljä viis vuotta aikaa niit oli aivan
karhona kuoli poroja" (kuoli nälkään, vrt. huonot jäkälätalvet).
318. "meilä on yhtheinen karja" (porokarja).
319. "pittää sarvviisap pitteel lyhempänä, ei ruppeek kiistelemmään
eikä karikehtammaan" (sarviaan lyhyempänä, poroihin vertaaminen).
320. "lähttööhäm peuralta ja hirveltä sarvet, nehän karissoo ihaj joka
vuos" (sarvekkaat eläväiset).
321. "em mie voi antaa sitä poroa sinulle se ov vähä äkänen karistamhan"
(karistamhan eli lähtemään liikkeelle).
322. "kariste" (poron ristiluu).
323. "karistilluu ol lihakimpaleissa jorvalihaksiev välissä" (nimetyt
luut).
324. "karkuporot" (laumasta karanneet).
325. "ei ne karkuilleet" (kesyt porot).
326. "karpisarvi" (haarattomat sarvet, vrt. karpinen, karppinen).
327. "karrakaula" (kaulaansa hankaava hirvasporo, vrt. karranen).
328. "ei vanha hirvas karraa" (hankaa kaulaansa).
329. "karroa" (hankaa kaulaansa puuta vasten).
330. "kyllä täälläik käytettiin sitä karsinaa" (johon vasat erotettiin,
poronhoidon luonnottomuudesta).
331. "ja sittek karsina johonka panit" (lasketut porot, vrt. lehmiään
laskevat etelän kansat).
332. "kyllä se sev verran karski on ettei se laske kaulhaan ihmistä"
(karski eli arka).
333. "kartsakuula" (takajalassa oleva rasvarauhanen).
334. "sillä kai on karva semmonen kantava" (kantava karva,
uidessa).
335. "mitä pohjasemmaksi tullee sitä valkeampi karva" (poroilla,
vrt. villipeurat).
336. "poro om puhtaala karvala" (puhtaalla eli uudella).
337. "karvajjako" (jakaus rintakarvoissa).
338. "karvakiertämä" (kiertämä karvapeitteessä, pyörtyäinen).
339. "karvasarvi" (poro jonka sarvia peittää pehmeä karva).
340. "porollahi on karvaviero aeka niin kum muillahi" (karvaviero
eli lähtö, vrt. makuupaikoille jäävät valkeat karvat).
341. "kasapää" (sarviensa päähaarat menettänyt poro).
342. "missä se oon kasunu sinnes se tullee takasin" (palaa
kasvupaikalleen, vrt. vaelluksen määränpäät).
343. "kasuutinha minä porotokkaa, tuonne kankahalle tolovasivat"
(tolovasivat eli katosivat, elävä olento=luotu vapaaksi).
344. "sillä se poro kasuattaa sarvia, tohhoo sillä takakoparalla
sarven siijaa" (voitelee kutiavia sarviaan).
345. "katsakuula se on hänev vojjekottins" (takajalkojen kaviokynsien
välissä sijaitseva rasvarauhanen).
346. "ne on katheeliset toisillensa" (porot, ihmismäisten piirteiden
näkeminen).
347. "se raitioittee niitä kattomaporoja" (raitioittee, vrt. raito, laito).
348. "kaulakurtta" (kaulaliha, kurttuinen).
349. "se ei tartukhan kopara, se kavastaa" (kopara=kavio,
kavastaa=luistaa paljaalla jäällä).
350. "ei se jouak kekottelemhan sillon" (kekottelemhan eli lepäämään,
sääskiaikana).
351. "kellokas pittää laitumesa, hirvas muutej johtaa porolaumaa"
(kellokas ja hirvas).
352. "net on kelloporot" (lauhkealuontoiset, vrt. johtavat vaatimet).
353. "ittes se ne kelloo, muokkaa puun kylkhen" (kelloo eli hankaa
sarvet puhtaiksi, vrt. kelo).
354. "syksyllä kelloo ja krappaa nahkaa sarvistaan" (sarvien
keloomisen aika).
355. "hirvhaat keloavat sarvet" (puhtaaksi nahasta).
356. "kelopää härkä se on virkumpaa poroa, ylpeämpää laita"
(virkumpaa ja ylpeämpää lajia, vrt. villimpää).
357. "kelosarvi, ittes se hieroo niitä poro pois" (nahkoja sarvistaan).
358. "ensin suorana keppinä nousoo ja sitte se alakaa hoarottuo"
(sarvien kasvusta).
359. "kerikka" (kaulaansa rykimäaikana hankaava nuori hirvas).
360. "poro kerii kaulansa" (kerii eli hankaa).
361. "vasan kermi" (viimevuotinen vasa, vrt. kerminen).
362. "kermikäksi sanothaav vuojev vanhaa vassaa ku toinenki jo
seuraa, sitä kermikkä koparoi" (kermikkä=vasa syntymävuotensa
syksystä seuraavaan kesään).
363. "kermikka" (osittain vanhassa karvassa oleva poro).
364. "olipahan semmonen kermikäs" (toista kesäänsä elävä
urosporo).
365. "vasan kermu" (pieni ja heikko vasa).
366. "porok kerniä juoksevat" (kerniä eli ympyrää,
räkkäaikaan).
367. "vuorsok kerroo kaulansa syksyllä ku karva täytheen tullee"
(kerroo eli hankaa kaulaansa, täyden karvan aika).
368. "kerokaula kerroo kaulansa syyspuolella" (kerokaula
=nuori kaulaansa hankaava urosporo).
369. "urakan kersi" (heiveröinen urosporo).
370. "kesäkkä vassoo lavossa ja piethään kotona" (kesäkkä
=pihapiirissä liikkuva kesy poro, oman ja vieraan poronhoidon
erosta, vieras=lahdataan satoja tuhansia eläimiä rahasta).
371. "hiljaiv vaajin kantaa kesakon" (kesakon=kesällä syntyvän
vasan, myöhään syntyvän vasan).
372. "poro ei kestäk kuv vähän aika kesuttaa, niin se kessaupi
ihimisee" (kessaupi eli kesyyntyy ihmiseen).
373. "poro oikein kesseupi sillov vasikkana" (ihmisiin luottavat
vasat).
374. "keskikarva" (harmaa poro, kiimingissä, luonnollinen ja
keinotekoinen levinnäisyys, vrt. poronhoitoalueet, vrt. etelä-suomen
poroihin ja peuroihin viittaavat paikannimet).
375. "elokuusa karva ol lyhkänee, silloo se on kestävij ja sievii"
(kesäkarva).
376. "se selevitti että se on suuret vaekeuvet soahan ne kesymään
uuvellep paekkakunnalle" (porojen siirtelystä).
377. "kesukka joka oli ihimishin taipuvainen" (kesy poro).
378. "porot on kesäliemussa" (yhdessä joukossa, sääskien
ahdistaessa).
379. "kevättiporolla ei taas olekkaha enähä niin ripsakkaa liikuntoa"
(voimat vievä talvi).
380. "se vain o hyvä uimaan, kevveä, s ei ole ko puolikyljissä ko s uipi"
(pidetään hyvänä uimarina).
381. "kyllä n olikki rykiväs syyshirvhak koko pevot, isot ja kauhiav
väkevät" (syyshirvaat, täysikokoiset urosporot).
382. "porot makasit sielä korkean tunturin huipula ko sielä tuuli
ettei sääsket ja mäkärät olis syöny niitä" (porojen elämää).
383. "se poro on niin jaakea aijaa, ettei tahtos mennäm milhän"
(tahtoisi mennä millään, luotu vapaaksi).
384. "kyllä nes sitte sykysellä jaksoit uijja, ko takasin tulthiin"
(vasat, syksyllä saaresta tultaessa).
385. "jalaajjälki on niim pikkanen" (peuralla, vrt. kavion).
386. "ajokas on tulluj jo jalattomaksi" (ajoporo huonojalkaiseksi,
poroja rampauttaneet laiskottelijat, vrt. autoilla ajelevat puolimiehet).
387. "jalkava poro" (pitkäjalkainen).
388. "jamakarvalla on selkä porolla, ovat tokkaporona käyttänheet
varkhain" (jamakarvalla eli juovilla).
389. "se ku alakaa näläkäytäj ja janostuas se kovan elämän,
roukumisem pittää" (vasa nälkiintyessään).
390. "jatukka" (voimakas poro, vrt. jatunen, jantunen).
391. "minä kulin porojokotta myöten" (jokotta eli jälkiä).
392. "tokka kulkee jokotta myöten" (jokotta=polkua, jälkiä,
vrt. jokos).
393. "siitä ne ovat mennä jokostelleet" (kulkeneet peräkkäin).
394. "ja kaalottavat jollaki porola jolaksen eessä jota sitte kulkevat"
(kahlaavat yksiä jälkiä myöten, kuten ihmisetkin alkujaan).
395. "porot jolokselle pannee" (kulkevat yksiä jälkiä).
396. "poro se on kauhea seuraahman toisej jolosta, vaikk on satanu
umpheenki, se tuntee jalala jolokset" (tuntee jalalla jolokset,
luotu pohjoiseen).
397. "porot jolostamalla polun tehnheet" (peräkkäin kulkemalla).
398. "nulukan kansa ne tulla jopottavat metsästä" (nulkan eli hölkän).
399. "semmonen jorkka, jorikka se poro" (jorkka eli kookas).
400. "sitä sej jäläkeen ajettiij joukkua sitte" (talutetun poron jälkeen).
401. "jouttikontti" (etujalan toiseksi ylin luu).
402. "tokkajuvake" (porojen lumeen polkema ura, vrt. juva).
403. "juake ethenki, jos om porok kulkenhe" (juvake, porojen kulkema
polku).
404. "kuinka porot jutaavat kellokkahan perässä" (kellokkaan perässä,
vrt. luonnollisen johtajansa).
405. "junus" (porotokan etupää).
406. "juoksuhärkä" (yksin kulkeva urosporo).
407. "se juopoo sillon toista, kun se lähtee perhän kävelemhän"
(juopoo eli seuraa toista poroa).
408. "sill oli pitkä juotilo perässä" (porojono).
409. "juovakka oikein seuraa poroa tai miestä" (hyvin seuraava poro).
410. "ja hyvä juovakki se pittää olla raijon eessä" (raidon edessä).
411. "porot oli juovatelheet tietä" (juovatelleet eli seuranneet).
412. "yksinäisnulpot seuraamhan ajomiestä, net on juovatimporoja"
(nulpot eli sarvettomat porot).
413. "ja irtiporo s ei juovatta maantietä, sen hääty keinoa mennä"
(vieraat maantiet, omat keinot, vrt. kautokeino).
414. "juovatti lähtee tokasta perhään" (perhään eli seuraamaan).
415. "vasaniekka voajin kun otettiin kiinin niin ne toeset sitä
paremmij juovovat" (poronhoidon luonteesta, luonnotonta
toimintaa).
416. "härkää se tokka juovoo" (juovoo eli seuraa).
417. "kyllä niit ei saa ny aithan ku ei ole yhthäj juovokasta"
(aithan eli aitaukseen, vrt. lehmiään aitaavat etelän kansat).
418. "vasitut ne juovokhat jolla tokkaa veethä" (vedetään tokkaa,
juovokkailla).
419. "juovokas ov vetolaisem perhään hyvä tulemhaan" (juovokkaat
ja vetolaiset).
420. "niitä pijettiin niitä juovoporoja, aivan kymmeniä vuosia yksiä
samoja" (juovoporoja, toisten porojen houkuttelemiseen käytettyjä).
421. "taluporoilla ruvetaan juovottaan" (talutetuilla poroilla).
422. "ku s oj jurakkoporo ni sitä ei saa mihinkhää" (jurakko eli
itsepäinen).
423. "juro, poro joka pannee maata eikä liiku" (luotu vapaaksi).
424. "poro jurroo, sei lähe minnekhäm menemhän, pannee maata,
ja on niinku kuollu" (oma jurous, vieras poroilla teettäminen).
425. "joka jurokas oli, se ei lähteny milhän oppimhan" (oppimaan
vieraita tapoja, viisas poro).
426. "pakkanej jykertäny nämä laijat" (poron korvista).
427. "ku alkaa pailakka jyröä ei villimellä konstilla pieksetä vaan
hempeällä konstilla" (pailakka=opettamaton poro, jyröä=vikuroida,
vrt. hevosiaan pieksevät etelän kansat).
428. "jo poroj jyty kuuluu" (maan jytinä, iso eläin).
429. "jos oo huono jäkälikkö nii siihenki se suivaupi" (suivautuu eli
kyllästyy).
430. "em minä elukkoeta nuorassa kuletellum millonkkaan, ne kuluki
jälestä" (nuorassa kulettelun vieraudesta, oma eläinystävyys perustuu
vapaaseen tahtoon).
431. "ompa se tehny nuita jäläkiläisiä niin olokhon" (olkoon tappamatta,
emäporo, poromiehilläkin aavistus elämän jatkumisesta, eivät kokonaan
vieraan elinkeinon pilaamia).
432. "räkkäjämärää pitänheep porot ja pyörinheek" (pyörineet ympäri,
sääskiä ja paarmoja karkottaessaan).
433. "porot jäärnää pitävät" (liikkuvat lähekkäin).
434. "porot ovat järnässä" (kerääntyneet yhteen, jotta höyry karkottaisi
sääsket).
435. "kah, kuinka karvaa jättävät" (jättävät eli luovat, vrt. koristeluihin
käyttäminen).
436. "hirffala on yhtä jäätä" (sarvet, kovaa rustotonta ainesta).
437. "joinaki vuosina se tullee jää jäkäläm pääle ja se ei saap poro siitä
mithän" (nälkätalvet).
438. "ja kuumala menevät jääm pääle" (tunturijäälle, ilmojen mukaan
liikkuminen).
439. "kyllähän poro umpisesakin kahnasee vaikka mistä" (umpihangessa,
pohjoisen eläin).
440. "kaarisarvi" (ulospäin kaareutuvat sarvet).
441. "kaarteessa panthiiv vaatimek konttuureihin yöksi ja aamulla
lypsethiin kuuphaan" (kaarre=poroaitaus, kontturi=pieni erillinen aitaus,
poronmaito=kuuluu vasoille).
442. "kaartaminen se on se hakkaminen" (poroaitauksen hakkaaminen,
onnistuuko omilla työkaluilla).
443. "poroja se kaarrethaan, kesälä, räkän aikana" (räkän eli sääskien).
444. "kuhan ne kahhoin saatassiin" (kaho=poroaitaukseen ohjaava aita
tai kahden johdeaidan välinen sola, pudasjärven poromiehet).
445. "suu kahalans ja kieli pitkälä" (läähättävällä porolla).
446. "kontturit ol laijoilla joihiv vieroporot ja tapettavat viehään"
(poroja erotettaessa, vrt. vierotettaessa).
447. "kahlelee ja syöpi luppua" (kahlailee, luppua=naavaa).
448. "kahtu" (valkea juova poron selässä).
449. "kailuu" (poron ristiluu).
450. "pitää kajjottaa että porop pysyy tokassa" (kaijottaa, vrt. kailottaa).
451. "tuolla ne palakivat Otsamon kairalla" (palkivat eli liikkuvat,
palkinen=porojen luontainen liikkuma-alue).
452. "kairisarvi jäi poikasella mielheen ku kapeasti molemmat haarat
nousit" (kairisarvi=poro jolla pystyt lähekkäin olevat sarvet).
453. "kaitasella sarvep päässä kaitasarvella" (kaitasarvi=poro jonka
sarvet suorat ja lähellä toisiaan).
454. "poroh ovah kaitunhet ettei niitä kuulukhan" (kaitunhet,
vrt. kaikonneet).
455. "huono oli kaivanta" (jäkälän kaivanta, lumen alta).
456. "jos on hanki, ni se on poroilla huono kaivos" (vrt. paksu hanki,
hankikanto).
457. "se on huono kaivos porola, jos on syksylä jäätäny maan ja jäkälän
niin että s ei voi saaha jäkälää" (huono kaivos, nälkätalvet).
458. "kaivoskieppi" (poron kaivama jäkäläkuoppa).
459. "siel olisit kyllä hyvät kaivosmaat, mutt on tänä vuona niin huono
kaivos ku se on jäätäny jäkälän" (jäiset syksyt, vaikeat talvet).
460. "talvilaijin, mitenkä se on se kaivospohja hyvä, se kaivos"
(hyvä kaivospohja, talvilaitumen vaatimuksia).
461. "kakslaukilla laukki ottassa ja kuonom päällä" (kaksilaukilla
porolla, laukki=pilkku).
462. "suurisarvizie matkazi suuri duoni" (juoni eli jono).
463. "suopugalla on pedroa matannu" (pienellä suolla).
464. "sutiksi ne sanou jolla se kastelou sarverrahkoja, se on takajalav
välissä" (rauhanen jota hankaa sarviinsa).
465. "pedru surahuttau liuguizeh jalgoi hangie myö" (liukuu hankia
myöten, luotu talvisiin oloihin).
466. "silmikaihtimet" (sarvien eteenpäin työntyvät haarat).
467. "pedroa siinä oli tsorppani matannuh" (pieni joukko,
vrt. sorppanen).
468. "siilakat sarvet, terävynokad" (haarakkaat ja terävät,
vrt. siilanen).
469. "siipakat sarved" (siipakat eli haarakkaat, vrt. siippa).
470. "a jos pedra seizattuu, ei pie ni midä legahuttua"
(ilomantsin pedrat eli villiporot, petrasuomi, vrt. vaarojen
maa, vrt. etelän metsäkauriit).
471. "mist on kieli keijajeldu, tuomen ozran okahista, sapsosta
sinervön pedran" (sinervön petran, sapso=lapa).
472. "mistä koppa kandeloho, sapsosta simazen pedran,
poropedran perzeluusta" (simasen petran, loitsujen kieltä).
473. "piettiellä om paljahat sarvet" (piettiellä eli porolla,
porojen vuosi=näkyy sarvista).
474. "tulov pedra, sarvet kuldazet" (kultasarviset peurat).
475. "jogo sarvikkahie näit" (kevään ensiporot, odotettu näky).
476. "poro samolla mänöy" (samolla eli laukaten, vrt. samota).
477. "vanha pororaiska, ei tule ni mitä koko samuonnasta"
(samuannasta eli liikkumisesta).
478. "porovvasa röhkäy" (vasan ääntelyä).
479. "porot ryvitäh ta juoksetah voatimiem peräh" (poro
=kesy urosporo, rykimäaika).
480. "hirvahat ne rykiy" (hirvahat eli urosporot, vrt. hirvet).
481. "vasat, urakat ta vuonnilot jeäpi kuv vetoporot elir
raitoporot otetah, ne or risuporot" (kesyjen porojen nimiä).
482. "porot matahah raijokkah" (raijokkah eli jonoissa).
483. "poro raiska koalau ta tsuna perässä" (kahlaa lumessa,
kelkka perässä, porojen ystävät ja hyväksi käyttäjät).
484. "raitijoinnaksi sanottih ku hoijettih poroja teälä keveällä,
sujet ta ahmat peästy tappamah" (poronhoidon puolustelua,
porot=susien ja ahmojen luonnollista ruokaa).
485. nganasanit kutsuvat kesyjä poroja nimillä taa ja taa-tini
(vrt. taata).
486. nganasanit kutsuvat villiporoja nimillä babi ja vavi
(vrt. vaavi).
487. nganasanien mukaan porot ilmestyvät eri hahmossa
ylisessä ja alisessa (ylisessä mammutteja, alisessa hiiriä).
488. nganasanien mukaan poroilla on oma emonsa (emya)
eli suojelushenkensä.
489. nganasanit pitävät peuraa metsäonnea antavana eläimenä
(metsästäjien menoissa noita esittää peuraa jota ajetaan takaa
pyyntionnen varmistamiseksi).
490. nganasanien eläinsatuihin kuuluu aran peuran satu
(sadussa selitetään miksi sudet syövät peuroja).
491. nganasanit pitävät kesyjä poroja "korkealla pyöreällä
vuorella sijaitsevassa luolassa elävän kahden karvapeitteisen
naisen antamina".
492. nganasanien mukaan karvaiset naiset synnyttävät poroja
ihmisten käyttöön (yhden uhrattavaksi, yhden avuksi, yhden
ravinnoksi, kumpikin nainen antaa vierailemaan tulleelle
noidalle karvan jota voi käyttää poroihin liittyvissä asioissa).
493. nganasanien poronkarvaisia naisia pidetään Eläinten emon
ilmentyminä (vrt. villipeurojen emon, vrt. karvapeitteiset ihmiset).
494. nenetsien taruissa urho jättää ampumatta reellä pakenevaa
vihollista koska nuoli voisi osua poroon (porojen arvostuksesta,
viattomia).
495. samojedit pitävät valkoisia poroja päivän poroina ja pyhinä
eläiminä (hyvyyden ja puhtauden ilmentymiä).
496. samojedinaiset eivät syö porojen päitä.
497. enetsien porojen nimiin kuuluu te (poro), nebl ui / nabl ui
(vastasyntynyt vasa), pizik (nuori poro, 1-vuotiaaksi asti), daba
(2-vuotias urosporo), siri (2-vuotias naarasporo, vrt. siiri),
kora (porohärkä, vrt. koira), nedi (vasa), kora nedi (nuori
porohärkä), dotid nedi (nuori naarasporo), doxodi (vaadin,
naarasporo), bagid (vaadin joka ei voi saada enää vasoja)
ja auka (lasten kesy lemmikkiporo).
498. enetsit kutsuvat villipeuroja nimillä kedar, kedar te, kädar,
kedir ja käder.
499. nenetsit pitävät perheen kesyjä poroja enteiden ja uutisten
tuojina (liikkeistä ja kotaan tulosta ennustetaan).
500. nenetsit pitävät sarvettomia poroja, yksisarvisia poroja
ja erikoisen värisiä vasoja (valkoinen, musta pää) jumalten
suosion ja onnen tuojina.
501. nenetsit pitävät perheen tokassa harmaata poroa suojana
susia vastaan (kyljessään edellisen harmaan poron verellä
piirretty suden kuva, pyhitetty susien vanhimmalle).
502. nenetsit pitävät orvoiksi jääneitä vasoja lemmikkeinä
(ei tapeta, annetaan liikkua vapaasti).
503. nenetsien pyhäkköihin kuuluu hora ngeva (porohärän pää,
vrt. kora, h=k).
504. nenetsit pitävät poroa keskisen eläimenä.
505. unkarilaisten alkuhenkiin kuuluu Csodaszarvas (ihmeellinen
sarvas, valkoinen / kultainen peura joka välttelee metsästäjäveljeksiä
ja johdattaa heimonsa länteen, uusille maille).
506. hantit kutsuvat poroa nimillä uli ja vuli.
507. nenetsit kutsuvat porohärkää nimillä chaapte, habt ja xabte
(h=k, vrt. kaapia).
508. nenetsit kutsuvat kesyä lemmikkiporoa nimellä nawka
(nawla=syöttää, ruokkia, w=u, vrt. nauka, naukata).
509. nenetsit kutsuvat sarvia sanoilla njamt, njamd, nyamt,
namtu ja namty.
510. nganasanit kutsuvat sarvia sanoilla namte ja namtte.
511. nenetsit kutsuvat pehmeää poronsarvea sanalla mora.
512. selkupit kutsuvat sarvea sanalla omti (vrt. nenetsin n-amty).
513. nenetsit kutsuvat poron jalkaharjaa sanalla wera.
514. nenetsit kutsuvat poroa nimillä tyä, ty ja tie (vrt. tie,
porojen polku).
515. nenetsit kutsuvat hirvasporoa nimillä kora ja hore.
516. nganasanit kutsuvat hirvasporoa nimellä kuru.
517. nenetsit kutsuvat poroa nimillä ti ja taa.
518. nenetsit kutsuvat vaadinta nimellä jehädjej.
519. nganasanit kutsuvat vaadinta nimillä nimalku ja njemanku
(yhdyssanoja, nimal-ku).
520. nenetsit kutsuvat villipeuraa nimillä iljetz ja iljebtz
(vrt. ile, elo).
521. nenetsit kutsuvat villipeuraa, asuntoa ja elämää sanalla
yilyebcyh (vrt. nahoilla päällystetyt kodat, lihasta elävät
heimot).
522. nganasanit kutsuvat villipeuraa nimillä wahi ja bahi.
523. nenetsit kutsuvat poroa nimellä ti.
524. enetsit kutsuvat poroa nimillä te ja tia (vrt. tea, tia).
525. nganasanit kutsuvat poroa nimellä taa.
526. nenetsit kutsuvat vasaa nimillä xoju ja suyu (y=j,
vrt. sujua).
527. enetsit kutsuvat vasaa nimillä nadiku, tagu ja nadi
(vrt. taku, nedi).
528. nganasanit kutsuvat vasaa nimillä tosu, todju, dirhia,
duajba´ku ja sira´ku.
529. nenetsit kutsuvat räkässä vauhkoontuvaa poroa nimellä
padye.
530. nenetsit kutsuvat vasaa nimellä suyu (suqlyako=vasikka,
vasa).
531. nenetsit kutsuvat vasaa nimellä xoju (vrt. kojunen).
532. nenetsit kutsuvat kaviota nimellä toba.
533. nenetsit kutsuvat porohärkää / kuohittua hirvasta nimillä
xabt ja xabtyeq (vrt. kauti).
534. nenetsit kutsuvat hirvasta / urosporoa nimellä xora
(vrt. korahtaa).
535. nenetsit kutsuvat laidunta nimellä xado (vrt. kadota).
536. nganasanit kutsuvat porojen laidunta nimillä kadhu ja ketu
(vrt. katu).
537. nenetsit kutsuvat vaadinta / naarasporoa nimellä yaxdyey
(y=j, i).
538. nenetsit kutsuvat villipeuroja nimillä jilepsem, jilyipsyaj
ja yilyebcyam (jile=ile=elo).
539. enetsit kutsuvat villiporoa nimellä kädir te.
540. enetsit kutsuvat poroa nimellä te (ter=sinun porosi).
541. enetsit kutsuvat poroa nimellä tekuca.
542. enetsit kutsuvat vaadinta nimellä kora (vrt. hirvasta).
543. enetsit kutsuvat lemmikkiporoa nimellä auka.
544. enetsit kutsuvat poroa nimellä tina (vrt. tiina).
545. selkupit kutsuvat peuraa nimellä totae.
546. "pedroa siinä oli tsorppani matannuh" (tsorppani,
4-6 villiporoa).
547. "tsiirakat sarved" (haarakkaat, vrt. siira=suku, heimo,
haarautuva).
548. "tsiekerö" (porojen tallaama lumikenttä).
549. "se männä tolvai niin jotta koptsat vain vinku" (poro juoksi,
vrt. tolvanen).
550. "moamaz on dilova kui pedra vie, hoz on vanha" (tilova kuin
peura, vrt. hirven nimet).
551. "pedrad da ahmod i muud metsänelukad ollah diikoit"
(tiikoit eli villit).
552. "diikkoloi pedroi meil ii elo" (ei ole, villipeuroja).
553. "jumal hot sarvet piäh kazvatakkah, alla nijjen kel kalista kävellä"
(sarvia kasvattava jumala, vrt. luojajumala, peurajumala).
554. "poro tannertau, jäkälät talloau" (tannertaa).
555. "tutah Tulomjärves pedru" (tutah Tulomajärvessä,
vrt. uivat peurat).
556. "pitäy arat porot tyynnytteä jotta tyyneksi soahah"
(tyynnyttää, vrt. kesyttää).
557. "se on tenikkö semmoni jotta se ujoutuu" (ujoutuu
eli villiintyy).
558. "vasat, urakat ta vuonnilot jeäpi kuv vetoporot elir raitoporot
otetah" (urakka=toisella vuodella oleva urosporo, vuonnilo
=toisella vuodella oleva naarasporo).
559. "utami poro, ei ajokas" (villi, kesyttämätön).
560. "uujukarva" (pehmeä poronkarva).
561. "valakie poro" (harvinaisia, vrt. pyhiä).
562. "valakko, valakie poro" (valakko, valko).
563. "kesällä oltih omiv valtoneh" (porot metsässä).
564. "valttihirvas pitäy joukon koossa" (valttihirvas eli johtoporo).
565. "voajin on vasan alasena" (huolehtii vasasta).
566. "vuodes sah menöv vazan nimi" (vuoteen saakka, 1-vuotiaaksi).
567. "poro ov vasonu, vasonta se on" (porojen vasonta).
568. "ennen vasotettih" (seurattiin vasomista).
569. "myö siinä kentällä vasottima" (vrt. omilleen hakeutuvat
vaatimet).
570. "vastasuadu vaza" (saatu eli syntynyt).
571. "poro vazou kevöällä" (vrt. vaadin).
572. "siel itsekseh vasottih" (vaatimet).
573. "mi tapettih, mi otettih vetoh raitoporokse" (porokarjalaiset,
vrt. vienankarjalaiset).
574. "olem mie näget niidä semmozie viizinkymmenin"
(villejä peuroja, viimeiset laumat).
575. "sidä särkän särvestä maguukseldah suon aigiella vizahettih"
(visahettiin juoksuun, särkällä maanneet peurat).
576. "voajin sitte, vuonnelon, siis se pysähty se nimi"
(vaatimesta vuonneloksi).
577. "porot ryvitäh ta juoksetah voatimiem peräh" (porot eli
urosporot).
578. "vähä ollah härgöä, kai ollah voajimet" (vrt. omillaan
liikkuvat härät, vrt. lihoiksi laitetut härät).
579. "vuajimella ei ole sarviloja" (sarvettomat vaatimet).
580. "sorkad on ku pedran vazal" (tytöllä, omat vertaukset).
581. "vuonnelo" (toisella vuodella oleva naarasporo).
582. "vuorsovoajin" (kolmannella vuodella oleva naarasporo).
583. "vuoverso" (kolmannella vuodella oleva poro).
584. "yheksäpäiväine vaza" (vrt. päivällä syntynyt).
585. "puolinsaoin yksissä kardoissa" (karjoissa eli laumoissa,
villipeuroja).
586. "meil oli yhteh aigah viijettä satoa" (poroa, vieraalta tuntuva
poronhoito, haittaa oikeiden porojen eli villipeurojen elämää).
587. "ykskezäni vaza" (vrt. keväällä syntyminen).
588. "yldymiine poroi" (villi, vrt. yltyä).
589. "sarvekkah ollah kälyd, ei sovit yksil yösijoil" (sarvekkain
eli riidoissa, peuran tai hirven heimon kieltä).
590. "päivillä on orrossa, mänöy pilvekseh ku ägiä on" (pilvekseh
eli varjoon, peura kuumalla).
hantit eivät syö poronlihaa kesällä
(syöminen aloitetaan elokuussa
jolloin poronhoitovuoden uskotaan
alkavan, vrt. kesälihan kuuluminen
metsälle).
hantit eivät koske poronhoitoon
kuuluviin välineisiin kesällä
(pakataan rekiin, annetaan olla
elokuuhun asti).
saamelaiset hautaavat porojen
luut maahan (vrt. puihin
ripustaminen).
saamelaisten taruissa peuramies
Mientus liikkuu hirvasporon
hahmossa, pudottaa sarvensa ja
muuttuu ihmiseksi.
saamelaisten peuramiehen Mientusin
nimen uskotaan tarkoittavan
villipeuraa (vrt. mintys, meandash).
mordvalaiset kutsuvat vasaa sanalla
vaz.
mordvalaiset kutsuvat peuraa
sanalla sardo (vrt. hirven nimet).
marit kutsuvat peuraa sanalla pytsö
(ava pytsö=naaraspeura, jydvel
pytsö=poro).
udmurtit kutsuvat peuraa sanalla
puzej.
unkarilaiset kutsuvat peuraa sanalla
szarvas (agancs=peuran sarvet).
ersalaiset kutsuvat peuraa sanalla
idjemseja (yhdyssana, idjems-eja,
vrt. eija).
moksalaiset kutsuvat peuraa sanalla
sjarda.
unkarilaiset kutsuvat taivaallista
peuraa nimellä Csodaszarvas
(valkoinen / kultainen peura,
yhistetään alkuheimojen
hunor ja magor syntyyn).
komien taruissa metsästäjä
Jirkap muuttaa tyttärensä
siniseksi peuraksi (joka
edelleen muuttuu harakaksi
ja takaisin ihmisneidoksi,
vrt. noitien hahmot).
saamelaiset kutsuvat
peuraa / metsäpeuraa
sanoilla kodde ja kode.
saamelaiset kutsuvat
peuravaadinta sanoilla
kiävaas ja kiävaa.
saamelaiset kutsuvat
peurahirvasta sanalla
riävdu.
saamelaiset kutsuvat
villipeuraa sanoilla konte,
gäddie, goddee, kottie, kodde,
godde, kodde, kodd, kond
ja konde (suomen kunta).
saamelaiset kutsuvat
metsäkaurista sanoilla
meäcckodd ja meäcckooddaz.
saamelaiset kutsuvat
kaurista sanalla
kooddaz.
saamelaiset kutsuvat
peuraa sanalla kaarek.
saamelaiset kutsuvat
peuraa ja kuntaa sanalla
kodd.
saamelaiset kutsuvat
peurahirvasta sanoilla
reudd ja koddreudd.
saamelaiset kutsuvat
peuravaadinta sanoilla
koddäldd (koddvuonjal
=peuravuonelo).
saamelaiset kutsuvat poroa
sanoilla buvdje, bootsoi,
pootsuoj, potsoi, boazo, poazuj,
puäzz, puasui, poaz, poazaj,
poccuu ja pocoj (marin puco).
saamelaisten porosanastoon kuuluu
tabba, taaba (etujalan ylempi luu,
tamppi), idasuona (etujalan
polvijänne), kozzasuona (koparajänne,
sorkkajänne), säpligsuona (jänne
takakinterestä alas), eevisuona
(kinnerjänne), savosuona (selkäjänne),
kieldagassuona (jänne takajalan
alaosassa), sajessuona (selkäjänne),
ovdakieta (etukaihdin, sarven etuhaara),
kozza, kooza (kynsi, kavio, sorkka),
kurtte, kurte (kurtta, kaulaliha),
seve, siäppat (säkä, selän korkein kohta),
njäävih (leuanaluskarvat, urosporolla),
puaski (mutkakohta, poron takajalassa),
näämi (naama, sarvinahka, naamaräämi=kehu),
tualvi (tolva, poron ravi), euarvi (sarvi),
cyezzi, cyezi (nahka, sarvien välissä),
särgim (sarven haara), aleskäzzim
(takakaihdin, poron sarvessa), kyeppir
(kopara, sorkka), kodor, koddoor (kuntura,
teuraan suonet tai koipinahat), aanaas
(polvijänne, etujalan polven etupuolella),
keedhiloodas (poron niskanikama),
njiecakkas (konttiluu, alin takajalassa),
euozzamas (konttiluu, takajalan ylempi luu),
morees, moreea (sydänlaskimo), kualppihas,
kualppihaa (luu, poron kinteressä),
vuargu (etujalan alempi ydinluu), siäkku,
siähu (karva poron takasorkassa), eles, jillems,
alaas, ales (sarven takahaara), anes, aanjaa,
aanjerka, aanjaatis, anjes (etujalan jänne,
vrt. anne, anja), cempe, tsäbbie, tsabbee,
tsappie, tsabbe (etujalan yläkontti, luu),
comottes, tjoomutes, tjoomohta, tjoomuohtis,
tjomotis (poron lapa), corve, tjoorvie,
tjoorvee, tjoorvie, tjorve (sarvi), dampe,
haabbe, habba, taappa, tabba (poron etujalan
reisiluu), ales, als, els (sarven takahaara),
anjes, anas, äänjstok (etujalan jänne),
cabbe, cembe (etujalan yläkontti, luu),
coamotas, coamattas, cuämtos, coamxes,
coanas (poron lapa), coarve, coarvi, cuärvv,
cuerv, cierve (sarvi), dabba, tabba, tabb,
tamb (poron etujalan reisiluu), galbe, galba,
kalpa, kolba, kolbb, kelb, kelpe (poron sarven
kilpi), kierrimis, kierre, gerrimas, kerimas,
kerrem, kere (ohutseinäinen ja paksuytiminen
luu), ginnese, kinal, ginal, kiinal, kinel
(poron alaleuan nahka), gieldege, geälldaga,
kielta, kieltakis, gieldagas, kieldagas,
kieldges, kilgas, keltek (takajalan jänne),
guöppere, guehpera, kuohpier, kuoper, guober,
kyeppir, kuepper, koper (poron kavio,
vrt. kuopia), luöstie, luostie, luoste,
loste (poron vaalea kylkijuova), murtje,
moratj, moras, muuras, mooraz, moraz, morce,
morec (sydäntorvi, rasva), naamie, naammie,
namme, näämi, näämm, namm, name (sarvien
nahka, suomen naama), nurse, norras, noras,
noros, nuuras, nooras, nors, nores (raajan
ylin luu), njaavie, njaavvie, njavve, njäyvi,
njäävv, navv, navve, nave (poron kaulakarvat),
säärdie, sarte, sarde, särdd, sard, sarte
(poron sydän, lihakappale), siehpie, siehpe,
saeppe, seve, seäv, sieb, siebe, sepe (kaulan
tyvi, häväs), seäkkuo, seähkoo, siehkuo, sähkko,
saekko, seäkku, seäkk, seakk, seaxka, sekko
(koparakarvat, vrt. hankaussähkö), vaalkaa,
vaalhkaa, valhka, valka, valkka, valkk, valk
(poron hartiarasva), nooras (eläimen jalan
ylin luu), vuargg (poron etujalan alempi luu),
tabdd, tabb (poron etujalan ylempi luu),
näämm (sarvien nahka), kozz (kavio),
kaalvcuärvv (kelosarvi), coolcuärvv (kelosarvi),
kobbkozz, kozzkääpp (kopara, kavio), päskk
(koparaluu), toorbaz, turbb (turpa, kuono),
njavv (poron kaulakarva), puäzzsohss
(poronkarva), puoccutuellj (porontalja),
suostt (pehmeä sarviaines), kaalvcuärvv
(nahaton sarvi), nämmcuärvv (nahkasarvi),
koozzas, kozzii (kyntynen), soostuoh,
suasstoi, suosnuoh, suosno, suosto, suostt,
sosto (pehmeä sarvi) ja soose, soosohka,
suossa, suosa, suoss, suss, siss, sose
(sarven sisus, suomen sasu).
saamelaisten porosanastoon kuuluu
njolgaa (nulkkaavainen), euarvaa
(isosarvinen), eena, eennam
(laidunmaa), kuoddad (poikiminen,
poikima-aika), snavgad, snavgis
(sileäkarvainen), njuvgad, njuvgis
(sileäkarvainen), roovvad (rykimäaika),
kyeddid (vasonta), ruvgad, ruvgaam
(porojono, juoksevat porot, vrt. ruukata),
palgad, paalgam (kuljeskella päämäärättä,
palkia), roohad, roohai, raha (astua,
olla kiimassa, rykiä), pirppaastallad
(temppuilla, kesyttämätön poro),
laidiistallad (taluttaa, vrt. laidun),
lengiistallad (valjastella), raiduustallad
(ajella raidolla), taammad, taamam
(opettaa ajoporoa, taamoa), eoollad,
eoolai, eala (keloa nahkaa sarvista),
mostad, moostai, masta (laumojen
yhtyminen), eorostattad (kokoontua
laumoihin), paddeed, padam (käyttäytyä
levottomasti, vasova vaadin), podged,
podge (luoda karvaa), vazaeeid, vaazzas
(kävellä, käyskennellä, vrt. vasa),
porgadid (luoda karvaa), valadid, vaallad
(ikävöidä, toisten porojen luo), manadid,
maanad (paeta, pakoilla, vrt. manata),
ruotadid, ruottad (laukata, juoksennella),
mostadid (yhyttää tokat), livadid, liivvad
(maata maassa), veddid, viädam (pitää
lieassa), muridid, muurijd, muuriid
(murista röyhtäillen, poro märehtiessään),
paimandid, paaimand (paimentaa),
kolgodid (uupua, hirvas rykimäajan jälkeen),
livodid, liivood (mennä makuulle),
lojodid, loijood (kesyttää), eievardid,
eievvard (kaivaa kuopille, lunta),
mogerdid, moggeerd (nuljauttaa, panka päästä),
euaskudid, euaskud (kilostella, ryntäillä
huonon sään edellä), nulpagid, nuulpag
(pudottaa sarvensa), ruvgalid (kulkea
jonossa), kussalid (ajaa poroja huutamalla
kus), luostalid (päästää valjaista),
cavgelid (hoputtaa ajokasta), tollid,
tolliim, tuallee (pidättää, pitää kiinni),
sohanid, soohan (lisääntyä, porojen määrä),
ranestid, raaneest, ranjestid, raanjeest
(rynnätä, ajoporo), kädistid, kääddist
(kuormata, kantoporo), laidiistid, laidist
(laitistaa, johdattaa tokkaa porolla),
lengiistid, lengist (valjastaa),
livostid, liivoost (mennä makuulle, poro),
nurvostid, nuurvost (puskea),
kuadustid, kuadust (ruveta syömään,
laitumella), pygalystid (erotella poroja),
lyestid, luastam (laskea, päästää vapaaksi,
vrt. lysti), visattid, viisat
(haukuttaa koiralla, poroja), smierettid,
smiereet (märehtiä), ratkadittid (erotella
poroja), koskaldittid (johdattaa poro,
ihmisten väliin), piedgiittid, piedgit
(päästää hajoamaan, tokka), eergiittid,
eergit (irrottaa otsaluu, sarvineen,
vrt. erkki), vuossiittid, vuossit (vasottaa),
kusottid, kussoot, kuusoot (hoputtaa
poroa, ääntelemällä), kuaduttid, kuadut
(pitää laitumella, paimentaa),
rivgod, rivgom (tempoilla lieassa),
ravgod, raavgom (riuhtoa, tempoa),
veddud, vedduum, viäddoo (ventyä, olla
lieassa), viädastud (kärsiä lieassa pidosta),
kuattud, kuadui, kuottuu (olla laitumella,
syödä laitumella), keeeee (paimen, vartija),
sijdakeeeee (porotokan paimen), puasuikeeeee
(poropaimen), läbzipallee (ajohihnaa
pelkäävä poro), eagge, eage (lauma, tokka),
porge (purka, karvanluonti), njuovvamsaje
(teurastuspaikka), kärdisaje (kaarteenpaikka,
vanha porokaarre), udamag (opettamaton,
porosta), eoorvag (sarvekas), luobdah
(jurakko, ajokas), sijdakurgastah (tokan
ruukallusjälki), uavuttah (selkävyö, poron
valjaissa), ergijnhästeealmai (porohärällä
ajoon haastaja), puasuialmai (poromies),
suoppanjalmai (suopunginheittäjä), livvaäigi
(poron lepoaika), jiärnam (räkkäporon tallaama
jäkälikkö), puasuiuuccam (etto, poronhaku),
rooham (rykimä, kiima-aika), kuattumeennam
(laidun), kyeddim (vasonta, kantaminen),
kuattum (laidun, laiduntaminen), vuajaan
(ajokas), eievar (kiekerö, porojen kaivama
lumi), kuorbas (porojen talloma tai syömä
jäkälikkö), veitalas (vapaa, paimentamaton),
juulas, juullas (kanto, lieassa pitoon),
laaidas laidas (laitis, kesy, talutettava),
uavuttas (selkävyö poron valjaissa),
sirottas (suden tokasta karkottamat porot),
luovas, luovvas (irtonainen, vapaa), ruanis,
ruannas (porotokan jälki), syevnis, suavna
(kaivukuoppa lumessa), pygalus (pykälys,
poroerotus), kualus, kuallus (kollos,
peräkkäin sidottujen porojen jono),
raidulas, raidulii (raidon kuljettaja),
puasuiolmoo, paijolmoo (poromies),
euarvus, euarvus (sarvikko), raidu, raaidu
(raito), ergiraidu (härkäraito, vrt.
erkki), kuatu, kuadu (laidunmaa), luatu,
luadu (vapaa laidun), ceker, tjiegere, tjagar,
tjiehkar, tjiekar (porojen talvilaidun),
corek, tjorah, tjoro (pieni porolauma),
cosko, tjöösketidh, tjuoskuot, tjuoskot
(laukata), ciegar, cieuvar, cioggar, civar,
cigr (porojen talvilaidun), cora, cuura,
coor (pieni porolauma), caucced, cavzed,
cevzed (estää, teljetä), cuosse, cuess
(valko-otsainen), cuoskot, cuaskudid,
cuoskeed (laukata), laufkee, laavhkie, lauhke,
lawke, lävkki, läukk, lafk, lafke, lavkke
(askel, laukka), livve, livva, leevvad,
livvad, livved, live (porojen lepo, maata),
luoste, lyesti, luestt, luoitet, luoihtet,
lyestid, luestted, lusted, listed, loste
(päästää, laskea), mäljaaridh, moljuot,
moljot, molljot, moljod, molljad, molled,
moljo (ottaa päältään, heittää yli päänsä),
naaddot, naadduot, natot, naddot, naaddud,
nääddad, nado (juroa, vaieta, ajoporosta),
hoogudh, oohkoot, oohkuot, ohkot, oakkot,
oahud, vuäkkad, voagged, oakkad, oko (ravata,
juosta), baalgedh, balgat, paalkies, palkat,
balgat, palgad, palggad, palged, palg̜es, palke
(olla laitumella), baaggie, baggee, paakkie,
pagge, bagge, päggi, pägg, pang, pang̜e, panke
(poron päitset, panka), borge, porkie, porke,
porge, porgg, porg, porke (karvanluonti),
rikkedh, rahkat, rakkat, roohad, rookkad,
regged, reke (rykiä, olla kiimassa),
raahpuot, rahpot, rappot, raappud, rääppad,
rabbed, rappad, rapo (raapia, kuopia),
roovgedh, rovgat, ruovkat, ruoukat, ruowgat,
ruovgad, rouggad, rovvged, rovke (kurnuttaa,
roukua, porosta), ruottedh, ruohtat, ruohttat,
ruottat, ruottad, rudes, rotte (laukata,
juosta), doovges, doawgos, toovvas, tovvs,
tonvos (poron kantosatulan pehmike), dookkie,
dohkee, toohkie, tohkke, doakke, toakki, tuäkk,
tuekk, tokke (porotokka), doostedh, duasstoot,
tuostuot, tuostot, duostot, tuastud, tuasttad,
tuested, tiestad, tosto (ottaa kiinni, tahtoa),
vieddedh, viettiet, vaeddet, veddid, veädded,
vente (pitää sidottuna), vistie, visstee,
vistie, viste, vista, visted, vestted (syödä
sieniä, poroista), maaneei, mandees (suopunkia
välttelevä), cuärvvai, cuärvvas (isosarvinen),
loojes, loojj (kesy), vuenas, vuennjsas (kesy),
särggemcuärvv, särggmallas (komeasarvinen),
cuärvvas (komeasarvinen), palggi (laiduntava),
vestteei (laiduntava), udam (opettamaton),
paalgas (palkinen, porojen liikkuma-alue),
rouggi, rookki (roukuva, ääntelyä), njolpp
(sarveton), cuärvtem (sarveton), udam
(kesyttämätön), taammum, tammum (taamottu,
kesytetty), toppcuärvv (tuppisarvinen),
keässtum (valjastettu), iiras, irres (vauhko),
vueivtem (vauhko), ranni (eläimen polku
lumessa), kiodlaz (raidon ensimmäinen),
njäblpuäzz (hiljainen poro), puäzztem
(poroton), tuärrlos (puskevainen), keässootti
(tokasta karkaava), veeitlos (tokka), räidd
(jono), urr (jono), kuällas (jono yhteen
sidottuja poroja), porgg (karvanlähtö),
kozzkuobzos (kavion kuopaisu), rääppai (kuopija),
paalgas (laidun), viistsaajj (laidun),
cuesskäll (laukkiotsa), kuedded (vasoa),
raujjeed (tolvata, juosta hiljaa), kaalted
(taluttaa), laiddjed (taluttaa), koolpeed
(poukkoilla), taammad (opettaa poroa), vuäkkad,
vuäkkled (lähteä nulkkaamaan), tiarrled (lähteä
laukkaamaan), uuidad (lähteä omille teille),
tiarrad (laukata), vestted (laiduntaa),
pioulldoottad (laiduntaa pälvissä), vaazzted
(kävelyttää), loojjad (kesyyntyä), vuennjsed
(kesyyntyä), naallad (katkaista sarvet),
njuärsted (heittää suopungilla), kueddempodd
(vasomisaika), nurcccuärvv (tynkäsarvi), ordd
(tokka), cioggar (tokka), taammos (taamoa,
kesyttää poroa), njuärstok (suopunginheitto),
njuärsteei (suopunginheittäjä), ordd (poroelo,
vrt. sielut), pikalos (poroerotus), jeäll
(tokka), leakk, leäkk, liakk (porolato),
koddtukk (peuratokka), tukk (tukku, parttio),
coor (sorrakka, pieni lauma), tuäkk (tokka),
iälu (elo, porokarja), euura, eurruu (pieni
lauma), kualustid, kuallust (kollostaa,
sitoa peräkkäin), cele, tjalledh, tjallat
(keloa nahka sarvista), callat, coollad,
celled (keloa nahka sarvista), vaaccad (raapia,
vrt. vasa), demm, cuärvvdemm, cuärvvlijmm
(sarvista keitetty liima), goollese, koolluos,
koollos, kollos, goallos, koalus, kuallas,
kuelas, kielas (kytkin, vrt. kytkeä liekaan),
hiirmas, hormmi, hormmes (hirmuinen, vrt.
hirvas), koddenääli (peurakanta, vrt. nääli
=suku, tapa), puasuihomma (poronhoito) ja
puaissijda (porotokka).
saamelaisten porojen nimiin (karvat) kuuluu
kobba, kooba (valkea poro), kiärdusealme
(rengassilmäinen poro), sieinanjune
(ruskeaturpainen poro), kälbinjune
(valkoturpainen poro), septinjune
(valkoturpa poro), luostag (luostakka,
vaaleajuovainen poro), euoivag (suivakko,
harmaa poro), muuzzig (mutsikki, vatsaa
myöten tummanruskea poro), viälguh
(vaalakka, harmahtava vaaleakylkinen
poro), piddojyelgi (pitojalka, poro
jonka jaloissa nähdään karvakengät),
täsnikallu (laukkiotsa), cose, tjööse,
tjuesehka, tjuosiehk, tjuosse (valko
-otsainen), jevje, jievje, jauja, jievja
(vaalea poro), jiewja, jievja, jiivjj, jivj
(vaalea poro), kälbbnjuunn (kalppinokka,
valkonokkainen poro), cuoivok (vaaleahko
poro), suoikkpuäzz (vaaleakylkinen poro),
juvjj (valkko, valkoinen poro), cappesäldd
(tummanruskea vaadin), cuoivak (suivakko,
vaalea poro) ja tealkkjuvjj (mustatäpläinen
valkkoporo).
saamelaisten porojen nimiin (ikä)
kuuluu nommaloppa (nimiloppu, urosporo
seitsemännellä vuodellaan), vaareeh
(urakka, urosporo toisella vuodellaan),
eiermih (kermikkä, ensimmäisen ja toisen
syksyn välillä oleva poro), vuonjal,
vuonnjal (vuongeli, naarasporo toisella
vuodellaan), maakkan (maakkana, urosporo
kuudennella vuodellaan), koistas, kosatus
(urosporo viidennellä vuodellaan), kodos,
koddoos, kunteus (urosporo neljännellä
vuodellaan), vyeveers (vuorso, urosporo
kolmannella vuodellaan), vuonjalas,
vuonjalii (vuonelo, toisella vuodella
oleva vaadin), vuonjalaldu (vuonelovaadin,
naarasporo kolmantena talvenaan ja
seuraavana kesänä), guusetes, goosehtis,
koosiehtis, kosetis, goasohas, kojstas,
koiskos, kosettes (viisivuotias urosporo),
vuöberes, vuebersa, vuopieris, vuopers,
vuobers, vyevers, vueires, vubers, vibers,
voperes (urosporo kolmannella vuodellaan),
vuonjele, vuanal, vuonjal, vunal, vinl, vonel
(kaksivuotias vaadin), ciormik, ciormak
(kermikkä, poro toisenä kesänä), kooiskos,
kooistos (kosatus, poro viidennellä
ikävuodellaan), vuonjal (naarasporo toisella
vuodellaan), vuesstiiudas (naarasporo
viidennellä vuodellaan), vueires (vuorso,
urosporo kolmannella vuodella), vuanjas
(vuongas, toisella vuodella oleva vaadin),
oorik (urosporo toisella vuodellaan) ja
kooiskos, kooistos (urosporo viidennellä
vuodellaan).
saamelaisten porojen nimiin (sarvet)
kuuluu kualla, kuala (sarveton vaadin),
kuiba, kuuiba (poro jonka toinen sarvi
sojottaa eteenpäin), njahee, njaavee
(poro jolla takakenot sarvet),
njäidi, njääidi (kenosarvi), naiti
(takakenosarvinen poro), säggi, säägi
(piikkisarvinen poro), käzzimpeeli
(sarvipuoli vaadin), kielauaivi
(kehäsarvinen poro), eoolauaivi (kelosarvi
poro), kaljesuaivi (leveäsarvi, sarvet
kaukana toisistaan), njarbisuaivi
(harvasarvinen poro), suohisuaivi
(tiheäsarvinen poro), kubdaeuarvi
(leveäsarvi), sargaeuarvi (haarasarvi),
tuppaeuarvi (tuppisarvi, lyhyt ja suora),
muaijumeuarvi (taitesarvi), pielaseuarvi
(kärjistään haaroittavat sarvet),
kumaraseuarvi (kumurasarvi, sarvet
etuviistoon), lenzi, leenzi (lyhyt
vinosarvi, laakkosarvi), äämmil
(sarvipuoli poro), kärnilaajus
(koukkusarviporo, eteenpäin), ame, amele,
haame, abmela, haapmiel, apmel (sarveton
tai yksisarvinen poro), abmel, äämmil,
ämmel, amel, ammel (sarveton tai
yksisarvinen poro), nulpe, nulpohka,
nulhpuo, nulhpo, nulpo, nolppo, njolpp,
nulp, nulppo (lyhytsarvinen tai sarveton
poro), särggemcuärvv (komeasarvinen
poro), njolpp (nulppo, sarveton poro),
ämmem (nulppo, sarveton poro) ja njäiddcuärvv
(naitisarvi, sarvet takakenossa).
saamelaisten porojen nimiin kuuluu
ennieccee (emää rakastava poro),
tualikyerree (vanhaa jälkeä seuraava
poro), rievtag (oijus, suoraan
menevä poro), staainah (tainakka,
ikimaho vaadin), tooleeh (varhain
kantava vaadin), lyeppih (vasonut
kermikkä, kermikän vasa), keesih
(kesällä syntynyt vasa), kolgooh
(kulvakko, uupunut hirvas, rykimäajan
jälkeen), kiedalohlaaiduh (ajajan
takana oleva poro), ergi, eergi
(porohärkä, vrt. erkki), rievtagergi
(oijushärkä, suoraan kulkeva),
vuajaanergi (ajohärkä), vyeijimergi
(ajohärkä), lyeppihenni (vasonut kermikkä,
vrt. enni=emo), vyesi (vasa), koddevyesi
(peurakorvavasa), ergipuasui (härkäporo),
viäruipuasui (vieroporo), koddempuasui
(tappoporo), aldupuasui (vaadinporo),
kiällupuasui (kellokas), ronno, rono
(runo, kantamaton vaadin), njirro, njiro
(naarasporo), njuolgas (oijus, suoraan
menevä poro), euapeis, euapea (vasansa
menettänyt vaadin), kälbinjuunaa
(kalppinokka poro), vuasas, vuassaa,
vuasaa (pikkuvasa), aalbahvuassas (emästään
eksynyt vasa), eoolgahvuassas (vanhempi
vasa), poccus, poccuuziih (nuori poro),
aldu, aaldu (vaadin), aarahaldu (vaadin,
varhain vasova), sakkoaldu (siitosvaadin,
hedelmällinen vaadin), alto, aalduo, alldoo,
aaltuo, alto, elde (vaadin, vrt. aaltonen),
copces, tjooptjaa, tjooptjies, tjoptjes
(vasaton vaadin), erke, hiergie, härgee,
hierkie, hierke (porohärkä), aldo, aldu,
äldd, ald, alda (vaadin), coavces, coapcis,
cuapces, coavcex (vasaton vaadin), haerge,
ergi, jeärgg, jierg, jierg̜e (porohärkä),
lööppe, luohpiehk, luohpek, luoppek, lyeppih,
luepek, lueppel, liexpel, loppe (nuori kantava
vaadin), bievreke, peurek, pevrekke (kesyttämätön
tai pitkäkoipinen poro), särvaa, sarves,
sarvies, saarves, serves (hirvas), vaatjoo,
vaatjam, vatjav, vaza, vaij, vaaij, vazvaz,
vacem (vaadin, vrt. vatjalaiset), veäjtuke,
vieihtohka, viejhtuo, veihto, vaeitalas,
vaeitalas, veeitlos, vejtte (vartioimaton
poro), vose (poron vasa), koolvak (hirvas),
reudd (hirvas), saarves (hirvas), ooranj
(hirvas), jiarnnpuäzz (järnäporo), keallpuäzz
(kelloporo), kuällaspuäzz (kollosporo),
vuesstiiudas (kosatusvaadin), korrpuäzz
(kovaluontoinen poro), koolvak (kulvakko,
rykimän uuvuttama hirvas), kooddas (kunteus),
kodsnjeräldd (kunteusvaadin), kuosskodd
(kuusipeura, vrt. kuusijalkainen), kaalli
(tokan johdattamiseen käytetty poro), laaidas
(laitis, tokan johdattamiseen käytetty poro),
vuonjal (vuonelo), vaajj (vuonelovaadin),
vuonjal, vuonjalvaajj (vuonelovaadin),
palddjeärgg (vierushärkä), äldd, ääldaz
(vaadin), njerr (vaadin), vuonjal, vuonnjlaz
(vaadin), cuepces, cuopcos (vaadin), vuess
(vasa), cioparj (vasa), ruevvpuäzz
(vanhakarvainen poro), coujjäldd (tiine
vaadin), seell (siilasporo), tivtt (runo),
roonn, roonnäldd (runovaadin), saarves
(porohirvas), ooranj, ooranjsaarves
(porohirvas), jeärgaz, jeärgg (porohärkä),
ooranj, ooranjsaarves (porohirvas),
udam (opettamaton poro), kolggpuäzz (palkisessa
pysymätön poro), paalgaspuäzz (palkisessa
pysyvä poro), vuonjal (nuori vaadin),
njarggäldd (niemissä oleskeleva vaadin)
ja samjad (mutsikkiporo).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti