lible, liblik, librik, liblikas (viro), lable, lablok, libluk (saami), lopo, olopo, lowo, lopono (mari),
lawanti, lepentaj, lapati (hanti), läpäk, lopox, lapok, lapanti (mansi), lepke, lepe, lipe, lepencs,
lepencsik, lependek, lepicke (unkari), lepp (päiväperhonen, kantaugri), liberapco (nenetsi),
lontirä (selkuppi), perhonen, peronen, perho, pörhönen, pelhonen (suomi), perholintu (inkeri),
pörhöinen, permunen, perpunen (karjala), koi, koja, koisa, koisi, koisio, koihka (suomi), koi
(viro), kuaij, kuaje, kuaija, kuox, kuojx (saami), ki (mordva), kije (mari), koj (udmurtti), kej
(komi, hanti), kij, käj (mansi), koja, koje (yöperhonen, kantaugri).
1. perhosten uskotaan kantavan sieluja tuonilmaiseen.
2. mustien perhosten uskotaan tietävän sadetta (ukon väri).
3. vaaleiden perhosten uskotaan tietävän poutaa (päivän väri).
4. karjalaiset kutsuvat perhosta liipukaiseksi.
5. selkupit kutsuvat perhosta nimellä lontirä (vrt. len-tiira, yhdyssana).
6. selkupit eivät vahingoita perhosia.
7. selkuppien mukaan lapset muuttuvat kuollessaan kauniiksi perhosiksi.
8. selkupit pitävät perhosia noitien apuhenkinä (kutsutaan kannusta
lyöden).
9. "akansielu on tullu lasiin" (yöperhonen).
10. "unilindu" (kaaliperhonen, pidetään unisielun ilmentymänä).
11. "sid mamois kolo" (emo kuolee, jos tappaa perhosen).
12. "unilintu lendä" (yöperhonen).
13. "unilintu ko lentijä sisse ni pittä männä nukkuma" (unisielun
saapuminen).
14. "heinäliipukkani" (heinäkuussa lentelevä pieni valkoinen
perhonen).
15. "kalaliipoi, pitkät, hoikkazed, rannoil da tyynel veem peäl"
(rannoilla elävä perhonen).
16. "kuhenah on liipukasta" (kuhisee pieniä perhosia).
17. perhosen vanhempaa nimeä yhistetään sanaan lipattaa
(lepattaa eli räpyttää).
18. perhoseen yhistetään monia sukunimiä (lipponen, liipponen,
liipunen, liiponen, liponen, lipinen, lipiäinen, laponen, lapanen,
loponen, lepinen, leppinen, lentinen, lentonen).
19. saamelaiset yhistävät perhosia kesävuoden haltija Njavešeatniin
(etenkin päiväperhosia).
20. hantit pitävät perhosia lähisukulaisina (vrt. sielujen hahmoina).
21. marit pitävät perhosia kuolleiden varjosieluina (ört).
22. marien mukaan sielut ilmestyvät perhosina, sisiliskoina ja
pikkulintuina (sielueläimet).
23. udmurtit pitävät yöperhosia kuolleiden sieluina (yksi sieluista
muuttuu perhoseksi kuoleman jälkeen).
24. saamelaiset kutsuvat perhosta nimellä allp (vrt. alpo).
25. "oledgo nägenyn vie liipukaista" (kevään ensimmäistä).
26. "liipokkaized läipetetäh lennelläh keväizil" (kevään lapset).
27. "kaiken oalast on lindukasta" (kaikenlaista perhosta,
linnuiksi kutsuminen).
28. "liipoid lennelläh lipitetäh" (lipitetäh eli liihotetaan).
29. "liipoihud lipittäy lendäy kezäl" (lipittää, nimen alkuperää).
30. "liipoi repettäv ikkunaz" (räpyttelee, vrt. repe, r=l).
31. "liipoihuod liidävyksennellähes" (liitelevät).
32. "liipoihuizie ei pie tappoa, pokoiniekkaized ollah" (pidä tappaa,
kuolleiden henkiä).
33. "diedo da boabo kudai on suuri liipoi, a pienet k on lapsuod"
(suuret aikuisten, pienet lapsien henkiä).
34. "laps on ku liipokkaine, se on eläi lapsud" (kuin liipokkainen,
eläväinen).
35. "laps on kui liipukkani, kebie" (omat vertaukset).
36. "liipokkaine tuli pertih, ga liennougo muamo vai tuatto tulluh
minuo tijjustamah" (tuli pirttiin, äiti vai isä).
37. "liipoihuod lennelläh liipotellah" (liipotellaan, vrt. liipola).
38. "liibukkazed ne lendelöö" (hyvien ilmojen edellä).
39. "liipukkazet lennelläh konz on lämmin siä" (päivän lapset).
40. "liipukkazet ollah leviesiivet muozet" (tunnetaan siivistään).
41. "liipukkazet lennelläh" (kaikki hyvin).
42. "katso liipukkaine lendää" (odotettu näky).
43. "liipoihud lendelöy liepottelou" (liepottelee).
44. "liipokkaine lepahteleh" (vrt. liipokkaisen suvut, l=r).
45. "liipokkaine lendäy lepsahteleh" (lentoa kuvailevat sanat).
46. "ta i tulla lepsahti siihi hauvam peällä" (perhonen, vrt. sukulaisen
henki).
47. "pohjaizliipukkaini lendelöy, lienöy pohjaista vielä" (pohjaseen
eli pohjantuuleen yhistetty perhonen, vrt. ensimmäiset kevätperhoset).
48. "pohjasen akka" (liikkuu "pohjazenliipoin" hahmossa).
49. "pohjazenliipoi vai ikkunoih kerdynöö, siid pohjazed roih tuulet"
(tietää pohjantuulta).
50. "pohjazliipoid lennelläh, pohjaizet tuuled roih" (roih eli loih eli
syntyy, vrt. loihtia).
51. "pohjazliipoid on järvel, toitts ikkunsilmil" (järvellä ja kotien lähellä
liikkuva perhonen).
52. "kalaperone" (tummanharmaa vesiperhonen).
53. "kalaperhoset järveel lupittavat" (lentävät vedenpintaa koskettaen,
vrt. lupinen, luppinen).
54. "mutta kas, mie en olek kyllä montaa nähny tänä vuonna"
(lohiperhosta, värin mukaan nimeäminen).
55. "se veem päälä lentää ja keijjaa ja sillo sitä on harria ku se keijjaa"
(keijaa eli liitelee veen päällä, vrt. keijanen).
56. "valkeita perhosia oikiaa keinua mettisä lensi" (keinunaan
valkeita perhosia, metsäperhoset).
57. "keltaverkulaisii ov välist pal, ne tietää hyvää pellovaisvuotta"
(keltaverkulaisii eli sitruunaperhosia, yhistetään satoon ja maan
hedelmällisyyteen, vrt. verkkunen).
58. "kerkonen" (perhonen, vrt. kerkkonen).
59. "näim mie tänä päin keltaist kesolintuu" (keltaista kesälintua,
linnuiksi kutsuminen, vrt. tiiroiksi).
60. "siehä tuos uot kesolintu" (olet kesälintu, liihotat ohuissa
kesävaatteissa).
61. "mie näin tänä kevväin ielimäiseks kirjavan kesälinnun"
(näin kirjavan kesälinnun, mitähän tietää).
62. "niit on kesälintuloi, siint tulloo permoinen" (permoinen,
kesälintujen jälkeen).
63. "sellane pien vaalakkaamp ol jauhojussi jos kosetti nii tul käät
iha talmasiks" (talmasiks eli tahmeiksi, parempi ihailla kaukaa).
64. "joukhaispörhönee" (kaaliperhonen, omat joutsenet,
vieras kaali).
65. "verkulaista ei saanut tappaa, ne ol jumalan lampaita" (jumalan
lampaita, minkä jumalan).
66. "niihä se o ku muatoukka, jurmukkaine murikka" (permu kuin
maatoukka, vrt. perhosen toukka).
67. "juuriskaperhone" (lanttuperhonen, kasvimailla viihtyvät perhoset,
myöhäisiä nimiä).
68. "sie tantsit liipottelet" (liipottelet, perhoset=ilmassa tanssijoita).
69. "järviperho" (vesiperhonen).
70. "kaalipelhonen" (oma l, vieras r).
71. "kaaliperone" (peronen).
72. "kaalperhoi synnyttää kaaltoukkii, muk koiperhoi tekee tynnyrin
tapasen kotelon" (perhojen tuntijat).
73. "kualperhonehhan se nuihin kualiin työnnäete" (missäpä oleillut
ennen kaalimaita).
74. "kaalipörhönen" (pörhönen eli pörönen).
75. "kaalipero" (pero eli perho).
76. "kaalipiperöönen" (piperöinen).
77. "keltasii kaalverpulaisii" (sitruunaperhosia).
78. "sillon sit kaihlaperhoist pal on" (kesällä kaihlaperhosia,
vrt. kaislikoissa lentäviä).
79. "kaihlaverkulai om piem, pitkä ja hoikka ja hajahtaa vähä,
harmaa, harmaav vihrijä" (kaihlaverkulaisen kuvaus,
hajahtaa=haiskahtaa).
80. "sobaliipoi lendelöö, a koi syöö tiedämättä" (sopaliipoi eli
koiperhonen, vrt. vaatteita syöneet toukat).
81. "ruskie liipukkaini" (nokkosperhonen).
82. "liipoilindukkaine repettäy" (repettää eli lepettää, r=l).
83. nenetsit kutsuvat perhosta nimillä lambaro ja lambarjo
(yhdyssanoja, lam-barjo, b=w, vrt. varo, varjo).
84. selkupit kutsuvat perhosta nimellä lontirae (lonti-rae,
vrt. lonti=lenti=linti).
85. "liipokkaine tuli perttih, ga liennougo muamo vai tuatto tulluh
minuo tijjustamah täl ilmal" (tuli pirttiin, sielulinnut).
86. "liipoi tuulel lendelöö, yläh nouzoo" (lentää tuulella, vrt. tuulta
karttavat sääsket).
udmurtit pitävät pieniä harmaita
perhosia urt-sielujen hahmoina
(vrt. sinisiä, vrt. yöperhoset).
mordvalaiset kutsuvat perhosta
sanoilla nimiljav ja nimilav
(nimi-lav, nimiin yhistäminen,
vrt. nimisielut).
mordvalaiset kutsuvat perhosta
sanalla imbilav (vrt. impi,
vrt. neitoperho).
marit kutsuvat perhosta sanalla
lepene (joshkar lepene=punainen
perhonen, osh lepene=valkoinen
perhonen).
marit kutsuvat perhosta sanalla
sömka.
marit kutsuvat perhosta sanoilla
lyve ja lyvylyk.
marien nimeämiin perhosiin kuuluu
oshlyve, oshkovyshtalyve (iso valkea
perhonen), kovyshtalyve (vaaleansininen
perhonen), olalyve (suruvaippa,
vaaleanruskea perhonen, vrt oola),
kande lyve (vaaleansininen perhonen),
motor lyve (kaunis perhonen), naryntse
lyve (päiväperhonen, sitruunaperhonen),
nuz lyve (nokkosperhonen) ja reve lyve
(ohdakeperhonen).
udmurtit kutsuvat perhosta sanalla
bubyli.
unkarilaiset kutsuvat perhosta sanoilla
lepke ja pillango.
ersalaiset kutsuvat koita sanoilla
ki ja ki karvo.
moksalaiset kutsuvat perhosta sanoilla
melav, melu ja momelu.
moksalaiset kutsuvat koita sanoilla
venj melav.saamelaiset kutsuvat
koita / täitä sanoilla
moce, muehtsee ja muohtse.
saamelaiset kutsuvat
perhosta sanoilla piäivaaloddaa
(päivälintu).
saamelaiset kutsuvat
pohjanharmoyökköstä sanoilla
tavvräänes-innällbaz.
saamelaiset kutsuvat
ruijannokiperhosta
sanoilla vuärjjelkioppällbaz.
saamelaiset kutsuvat
sitruunaperhosta sanoilla
viskkesällbaz.
saamelaiset kutsuvat
vesiperhosta sanalla
perrgaz.
saamelaiset kutsuvat
rusoharmoyökköstä sanoilla
rueddräänes-innällbaz.
saamelaiset kutsuvat
punakeltaverkkoperhosta sanoilla
ruopssesviskkes-säimmällbaz.
saamelaiset kutsuvat
tunturimittaria sanoilla
tuoddarällbaz.
saamelaiset kutsuvat koita
sanoilla muoca ja muosa.
saamelaiset kutsuvat
perhosta sanoilla peivvlooddaz
ja peivvlodd (päivälintu).
saamelaiset kutsuvat
perhosta sanalla ällbaz.
saamelaiset kutsuvat
yökköstä sanoilla
innällbaz.
saamelaiset kutsuvat
kaaliperhosta sanoilla
kaallällbaz.
saamelaiset kutsuvat
isokultasiipeä sanoilla
jonnkollsuäjj.
saamelaiset kutsuvat
tundrasinisiipeä sanoilla
ceärraaleksuäjj.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti