(suomi), hyle (inkeri), hyleh (karjala), ulle (vatja), huljes, ulge, hulge, ulles, ulges, ulgäjä (viro),
ilgaz, ulgaz (liivi), sakol-uj (mansi), sakot, säkol (hanti).
1. kuuttien ensimmäistä veteen pulahtamista pidetään kevään alkamisen
ajankohtana (pyhä hetki norpasta polveutuville).
2. saamelaiset pitävät hyljettä perheiden suojeluseläimenä.
3. "hylkeempoika oli tarkka se jos kuul ääntä silloon s oli alahal"
(alhaalla, pulahti veteen).
4. "kyllä se hylijem mennee heti ahaventoon ko huomaa ihimisee"
(avantoon).
5. "kyllähän se om mukava elukka" (hylje).
6. "emähyle uip aina pesäh päiten" (pesään päin).
7. "avannost hyle tullo puhuma" (puhuma eli hengittämään).
8. "a takajalat nin ku sivet minenkä hän ujju" (siivet joilla ui).
9. "nihe rynnilöi hö poikid" (poikii, lumiröykkiöihin).
10. "hä tullo kubehelle päivyesse" (loikoilemaan, päivänvaloon).
11. "hä ku om puhhund, avando on sula" (hylkeen käytyä hengittämässä).
12. "jiekishyleh, suuri norppa" (jäähylje, suuri urosnorppa tai harmaahylje).
13. "kivihyleh" (kivillä makaileva kirjava hylje).
14. saamelaiset kutsuvat hylkeitä nimillä njuorju (kuplahylje), aidni
(harmaahylje), geadggan (kirjohylje), deallja (grönlanninhylje)
ja jiegis (partahylje).
15. saamelaiset kutsuvat norppaa nimillä gahtti ja snaidda (vrt. kati).
16. saamelaisten taruissa kolme sisarusta nai hylkeen, korpin ja peuran
(peuran nainut eli omaan heimoon nainut saa parhaan miehen,
totemistisia sukuja).
17. saamelaisten taruissa hylje-miehen luokse muuttavan naisen lapsista
tulee hylkeitä (oppivat hylje-heimon tavat).
18. saamelaisten taruissa hylje-heimon majat sijaitsevat meren rannalla
(pystytetty valaanluista).
19. "nokka on norpalleh" (sanonta).
20. "norpannahkas pidiä kindahad luadie, sit kestää" (nahan käyttöä,
oma pyytäminen=kaikki käytetään, vrt. norpat sukupuuttoon ampuneet
sianlihan syöjät).
21. "norpanrazval voija kengät, sit pehmetäh" (rasvan käyttöä).
22. "norpanrazvu pädöö joga sijah" (pätee joka sijaan, vrt. parantamiseen).
23. "kassuin kui norpaks" (norppaan vertaaminen).
24. "märgä olen ku norppa" (veen eläin).
25. "äjjy norppii om meres, Tulomjärvez e ule" (norppia alkujaan kaikissa
merissä eli suurissa sisävesissä).
26. "Säpsänjovez on norppoa, Alasalmen peräl" (jokinorpat).
27. "kylläin on gu norpu" (kylläin eli lihava).
28. "norpu merel kivile piäle nouzou mölkähteleh" (nousee kiville
makaamaan).
29. "lihav on ku norpu" (tunnetaan pyöreistä muodoistaan).
30. "puhun paksuh deähä" (hengitysaukon, hylje).
31. "halleita käytih pyytämässä merellä" (halleja eli harmaahylkeitä,
oma ja vieras pyytäminen, oma=pitänyt yllä kantoja tuhansia
vuosia).
32. "norppa on puhun duutissan deähän" (norppien elämää).
33. "duutissan on hyle puhun paksuh deähä" (duutissan eli
hengitysaukon).
34. "vedes on kalanen karhu, joka uipi uljahasti, kauhiasti kannustavi,
hyvä on hylkehen eleä, luotahan lohia syöpi, juopi vettä vierestähän"
(hylkeen lukuja).
35. "toine ko käi nousemoa siihe kalliolippoalle ni" (norppa kallionlipalle,
Käkisalmessa, sukupuuttoon ammutut Laatokan norpat).
36. "välistä hyljekki jää sinnek kalavim päälle" (kalvin eli jääonkalon).
37. "se huiluttaa sen silijaksi ja ne jää semmosehen kammakkoho
lumen alle jäiden väliin" (huiluttaa rikkojään sileäksi, kammakkoho
eli jäiden välissä olevaan onkaloon).
38. "pesä kans" (hylkeen pesän kansi).
39. "hyle meni kanttelii" (ahtojäiden väliin jääneeseen onkaloon).
40. "hylkeet näki et siel on kala ja kappas sen kiinni" (kalansyöjät).
41. "hylkeet karkkahuut pois" (kaikkoaa pois, tuhansia vuosia
jatkuneesta yhteiselosta sukupuuttoon).
42. "kyllä siinä tavalline hylijek karkkovuu ko kraaseleita sattuu lähelle"
(kraaseli=harmaahylje, tavallinen hylje=kirjohylje-kö).
43. "kartuva" (koirashylje).
44. "ne nousi joskus karvojel laijjoillem makkaan" (karvojen eli karien
laidoille, hylkeiden elämää).
45. "se jo kuulu se niije ääni kun s oli tyve ilima, kuinka kauvos kun
ne huutivat sielä" (hylkeet huutivat jäällä, vrt. hiljaiset jäät,
kuolleet rannat).
46. "missä on sellanem pien henkäysreikä niin se keväillä rupiaa
kavertamaan sitä suuremmaks" (hylkeiden elämää läheltä
seuranneet).
47. "ne on ne hylykeekki niiv vähäksi käyny" (hylkeet vähentyneet,
Raahessa, mistähän johtuu).
48. "sielhä se kellottel" (kellottel eli loikoili, kivellä).
49. "se piti niitä siinä mölijäv vieresä, ne niin kesu että ne tullar ryömi
maale" (ottamaan tarjottuja kaloja, kesyt hylkeet).
50. "se on senkeväiminem penikka" (kuutti, sinä keväänä syntynyt).
51. "nehän sai siittä kymmeniä hylykehejä keväimi" (kymmeniä hylkeitä
keväisin, omin vai vierain keinoin).
52. "niitä saa ampua yötä päivää kuv vainej jaksaa" (syitä hylkeiden
tuhoon, kun pyytämisestä tuli liian helppoa).
53. "ne on sitte jalakamiehiä" (jäälle jääneet hylkeet, jotka eivät päässeet
avantoon).
54. "no kyllä se usseinki ties että jonkulaista tuulta ja roskailimaa tuli
ko se leikitteli vesillä" (hylkeen liikkeistä ennustaminen).
55. "jorniekka" (koirashylje).
56. "haisee ku isäjorrin pesä" (iso uroshylje, vrt. jori).
57. "joutohylkehii om paljo" (joutohylje=pariton, poikaseton).
58. "sillä on useim pesä siinä juontehel laijasa" (juontehen=pitkän
ja kapean ahtojään).
59. "se ei muuta kun, juttuutti vähä siinä" (verkkoon tarttunut hylje,
sukupuuton syitä sisävesissä).
60. "ko niitä on sataki yhesä parttiosa niin se on kauhiaa jylinää"
(satapäiset hyljeparttiot eli parvet, Himangassa, montako näkyy
tänä päivänä).
61. "kahtoppa mikä kurkistaa tuolta jälistä" (hylkeen nostaessa
päätään veden alta, uteliaita olentoja, tekevät vesistä eläviä
vesiä).
62. "heti ko se tulee mailmaha niin se pukkaa jäihi" (hylkeenpoika,
sukeltaa heti synnyttyään, veen eläin).
63. "n ool nukuksis siij jäälautam päällä" (hylkeet nukuksissa,
oikea itämeri=hylkeiden meri).
64. "se, rinta kun, oli se jäärrinta niin se oli, niit oli mahottomasti"
(mahottomasti hylkeitä, jään rinnalla eli reunalla).
65. "hyle muutem pesii sinne jääköynnökseen, jääruhmuihin"
(ruhmuihin eli kasaumiin, hyljetietäjät).
66. "ja siit taas kaars siält takasin" (kaarsi takaisin, kosken alle uinut
hylkeen poikanen, jokihylkeet).
67. "se oj justihin ko kairettu, kairettu sen ahavento" (hylkeen avanto,
muistutti kairattua).
68. "se kaivaa etukäpälillään niinko kairilla" (kaivaa jäähän reiän,
luotu pohjoiseen).
69. "nahk on kakskarvanen" (hylkeen poikasella, vanhaa valkeaa
ja uutta mustaa karvaa).
70. "ryssänhyleh" (kirjohylje).
71. "norpanrazvu" (rasva eli lasva, vrt. meru, meraju).
72."niitä voi olla yhesäki juonesa monta hylijettä perävilikkaa"
(juonessa eli jonossa).
(juonessa eli jonossa).
73. nenetsien pyhäkköihin kuuluu nyak yakha (norpan joki, jokinorpat).
74. hantit kutsuvat norppaa nimellä xansan-voj (x=k tai h, voj=eläin).
75. nenetsit kutsuvat norppaa nimellä nyak (vrt. nakkonen, nikkanen,
nakkila).
76. nenetsit kutsuvat partahyljettä nimellä nartyih (vrt. narttinen).
77. "norppa on puhun duutissan deähän" (juutissan, hengitysaukon).
78. "duutissan on hyle puhun paksuh deähän" (norpat ja hylkeet,
yhennäköisiä).
79. "vorvanin razva nahkua pehmittäu" (vorvanin eli hylkeen,
vrt. vorva=valpas, sukkela).
unkarilaiset kutsuvat hyljettä
/ kirjohyljettä sanoilla borjufoka,
foka ja pecset (f=p, poka).saamelaiset kutsuvat
harmaahyljettä sanoilla
räänesnuerjj (vrt. rane,
vrt. nurja, nahat).
saamelaiset kutsuvat
sukulaista sanoilla
hyelkki ja hyelhi
(vrt. hylkeen heimo).
saamelaiset kutsuvat
kirjavahyljettä sanoilla
keädggnuerjj.
saamelaiset kutsuvat
kirjohyljettä sanalla
nuarju.
saamelaiset kutsuvat
hylkeennahkaa sanalla
jiäksnähki.
saamelaiset kutsuvat
jokihyljettä sanoilla
jokknuerjj ja nuerjj.
saamelaiset kutsuvat
kuuttia sanoilla
nuerjjciugg.
saamelaiset kutsuvat
norppaa sanalla nuerjj.
saamelaiset kutsuvat
hyljettä sanoilla nuarjoo,
nuorjo, norjo, njuorjo, nuarju,
nuerjj, nuerj ja nierje.
saamelaiset kutsuvat
partahyljettä sanalla
aain.
saamelaiset kutsuvat
hylkeenrasvaa sanoilla
nuerjjvuojj.
saamelaiset kutsuvat
hallia sanoilla
nuortimiarnuerjj
ja räänesnuerjj.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti