kurg, kure (viro), kurgoz (liivi), guorga, gurgi, kuorka (saami), kargo, karga (mordva), xaru
(nenetsi), kori (enetsi), kara, qara (selkuppi), kuro, kurujo, kuruju (kamassi), karke, kurki,
kurk, kurko, kurco (kantaurali), turi (komi, udmurtti), taroy, tarox, toro, tar (hanti), tarow,
teroy, tariy (mansi), daru (unkari), tark (kantaugri).
1. kurkien uskotaan käyvän talvisin tuonilmaisessa.
2. ensimmäisistä keväällä nähdyistä kurjista ennustetaan (kurjen vuosi).
3. kuolleen muistajaisiin kutsutaan kurjenhahmoinen haltija (vrt. sielulintu,
tuonen kurki).
4. kurkia pidetään pyhinä lintuina (ei häiritä / vahingoiteta).
5. selkupit pitävät kurkea linnuista pyhimpänä.
6. lentävien kurkien luvusta ennustetaan.
7. kurkea kutsutaan lintujen vanhimmaksi.
8. vepsäläiset pitävät kurkea sukulaisena, toteemina ja suojelushenkenä
(ei syödä / vahingoiteta).
9. kurkia kutsutaan hyviksi linnuiksi.
10. kurkien paluun uskotaan tietävän jäiden lähtöä ja kevättä
(hyviä asioita).
11. lentävien kurkien lukua ei lasketa (pyhä lintu).
12. "kurjek ku aikusim mennee pois, niin tullee aikusin talavi"
(talven tuloon yhistäminen).
13. "kuret lens alaittai, taitua olla pitkä sula tänä syksynä"
(pitkä sula eli lämmin syksy).
14. "kun kurjet sikin sokil lentää nin talvel on alinomaa pyryä"
(talven ilmoihin yhistäminen).
15. kurjen huudon uskotaan tietävän poutaa tai sadetta
(vrt. keväisin soilla huutavat kurjet).
16. kurjen uskotaan voivan viedä kalaonnen.
17. "kurgi loadi kumman eänen, tuog oli puoli pohjon akka"
(puoli pohjan akka, vrt. omat haltijat, eläin ja ihmishahmo).
18. hantit pitävät kurkea (tarox) haltijalintuna joka saapuu
noutamaan karhun hengen peijaisissa (vrt. tuonenkurki).
19. hantit pitävät kurkia ja karhuja vihollisina (asuttavat samoja
soita, hantit karhujen puolella).
20. selkupit pitävät kurkea (qara) yhtenä totemistisista suvuistaan
(kurkien sukuun kuuluva ei vahingoita kurkia).
21. selkupit pitävät kurkia noitien apuhenkinä.
22. selkupit piirtävät kannuksiin kurkien kuvia.
23. selkuppi noidat kutsuvat kurkia kannusta lyöden ("lentävät
noidan luokse, saapuvat joka puolelta").
24. "kurjen siiven alla tulleepi västäräkki" (uskomus, saapuu
samoihin aikoihin).
25. "se kurk ol niiku semmone ennakkolintu" (ennelintu).
26. "kuret huutaat huikiasti, hanhet huutaat haikiasti" (huudostaan
tunnetut linnut).
27. "kuret lentää parvessa, yks o ilema halakasija" (kurkiparvet).
28. "siul on jalad ni gu kurel" (kurkeen vertaaminen).
29. "tulin hilja sto ei kurgi kule, ei kärgi nä" (kurjen kuulematta,
kärjen näkemättä).
30. "kurred jurolleh lennetäh" (jurolleh eli jonossa).
31. "kurrel selläs piäsköit huogavutah lämmäz muas tullez"
(huogavutah eli levähdetään, tullessaan lämpimästä maasta).
32. "kuuren iäni ei taivahah kuulu" (vrt. tuonilmaiseen).
33. "kurgi, kunekka ei heinie ole, syöy karbaluo" (kurjenmarjat).
34. "kurred lendäjes karlatetah" (karlatetah, vrt. kara-nimet).
35. "kurgi se klunkahuu pitkäseh, pitkät kulkut k on, ga hyö pitkäzeh
lauletah" (pitkästä kurkusta pitkä laulu).
36. "sih kurgi kuoloo konzu suot sulaa" (kuolee eli häviää pesimään).
37. "kurki suolta kruokkuu" (soiden lintu).
38. "kurret kriiluttih" (ääntelyä).
39. "kurki kuilistau" (ojentelee kaulaa).
40. "kurki kattsou kuilottau" (kuilottaa kaula pitkällään, kurki=kulki).
41. "kurgi kullerdoa" (kullertaa, vrt. kullervo).
42. "kurkihan se on se soijen lindu" (suurten soiden lintu).
43. "ei ole kezä kärren kieles, kezä on kurren kukkaros" (talvi ja
kesälinnut).
44. "kuurit lennetäh" (vrt. kuurinen, kurinen, kuronen).
45. "kurret eletäh suoloissa" (elinpaikkoja).
46. "kurrit lennettih lämbimäh randah" (lämpimien rantojen maahan,
vrt. kurrinen, kurjen sukuja).
47. "minä kuulin do briilumas kurgie" (odotettu asia).
48. "kurgi briiluu" (ääntelyä).
49. "kurgi sanou, riilo, riilo, riilo" (äänten kuulemisesta).
50. "kurret lennetäh sygyzylöil lämmäh maah" (vrt. lintukotoon,
tuonilmaiseen).
51. "kurred lennetäh nuoralleh" (nuoralleh eli jonossa).
52. "kurenheinä", "kurrenkattila", "kurrenkauhane", "kurrenkukka"
(kurjen mukaan nimettyjä heiniä, karhunsammal, kurjenjalka,
kellokukka, peurankello).
53. "kurrempellod nägyy, kurret piästäh mättähih kruokkuilemah"
(ensimmäiset suolla näkyvät pälvet).
54. "kurgud" (kurjenpoikanen).
55. saamelaiset pitävät kurkea (guerga) lintujen vanhimpana (ilmoittaa
etelässä elävälle muuttolintujen haltijalle Barbmoakalle kuinka monta
lintua syntyy ja kuolee pohjoisessa).
56. nenetsit pitävät kurkia noitien apuhenkinä ja hahmoina (tulevat
hakemaan noitaa etelään lähtiessään, noidasta tulee parven seitsemäs).
57. nenetsit pitävät kurkea (khariutschi) yhtenä alkuheimoistaan
joista nuoremmat suvut (erkar) polveutuvat (eteläisempi kantaheimo,
pohjoisempaa kutsutaan juuren (vanuito) heimoksi, naivat keskenään).
58. selkupit pitävät kurkea yhtenä totemistisista suvuistaan (erikseen
kurjen ja kurjen nokan suvut).
59. hanteilla on kurjelle oma laulu (karhupäiville saapuvia haltijoita).
60. marit kutsuvat kurkea nimellä turna.
61. marit pitävät kurkea ihmisiä auttavana lintuna (auttaa tarujen
henkilöjä).
62. marit pitävät kurkea yksinkertaisena lintuna ("osaa vain yhden
konstin, teeskennellä kuollutta").
63. marien taruissa kurjet kantavat selässään ihmisiä.
64. saamelaiset pitävät kurkea (guorga) muuttolintujen emon
Barbmoahkkan apulaisena (tehtäviinsä kuuluu varmistaa että
kaikki linnut palaavat etelästä).
65. saamelaiset kutsuvat lintujen emoa nimillä Loddsen akka
ja Loddis aedne (suojelee paikkalintuja ja luokseen syksyisin
lentäviä muuttolintuja, apulaisenaan kurki).
66. "briilut kui nälgäkurgi" (takatalven näännyttämä).
67. "kurred nuoralleh lennetäh" (nuoralleh eli jonossa).
68. "kurret lennetäh" (kumpaan suuntaan).
69. "kurred laglatetah lendäjez" (laulavat, vrt. viestivät toisilleen).
70. "kurgi se klunkahuu pitkäzeh, pitkät kulkut k on" (tunnetaan
pitkästä kurkustaan).
71. "nälgykurgi suuh taboau garbalon" (talven yli säilyneet marjat,
vrt. kurenmarja).
72. "kurret praijutah, pohjazet siidä tuloo" (pohjantuuleen
yhistäminen).
73. "kurgi praiguu" (ääntelyä, vrt. raikua).
74. "se mies kurren jytyim briilahtoateh" (osaa jäljitellä kurkea,
vrt. kurjesta polveutuvat / kurkea palvovat noidat).
75. "kurrem briilunda kuuluu" (kauas kantavasta äänestä,
vrt. riilunen, rillanen).
76. "jo kurgi briiluu, kezä tuloo" (kesän tuloon yhistäminen,
vrt. rillutella).
77. "kuules, kurgi kulleh briiluu" (kurkien kuunteleminen).
78. "kurgi briilui suol" (kurkisuot).
79. "kurred briilutah" (kurjesta polveutuvien pyhää kieltä).
80. "kurki pitkäsorkka, soijem protija" (soiden kävijä).
81. "kurluikkis, kurluikkis, kurkilintu, se mun lintuni, joka
jäliistä erelle pääsöö" (sanottiin "ensimmääselle kurkelooselle",
mun lintuni).
82. "soapi nieltäk kun kurki vaen karkeena" (niellä ruokansa
kuin kurki, huonohampaisesta).
83. "keikku sitä päätäs" (keikutti päätään, kurki).
84. "kurjetkin ne mänii väliin sekasin, kermissä, ja väliin ne on
niin komiissa rivissä" (kermissä ja rivissä, vrt. kehässä lentäminen
johtolintua vaihdettaessa).
85. "vanahan kerrokim mukkaan kurki lähttöö pois, kuh horsman
kukka alakkaa lentteek" (alkusyksyn ajanmittoja).
86. "kyllä se tohtii tullah hyvil likeller ryökäle, se on kesu"
(poikasiaan suojeleva kurki).
87. "keväin enempää ku syksyi" (nähnyt kurkia, elinpaikat
ja ylilentopaikat).
88. "kuret lentiä köyles" (köydessä, vrt. nuorassa).
89. "tasan yä tasam päivä tasam mun kaks jalkastani" (sanoi
kurki pohjoista kohti lähtiessään, eläinsadut).
90. "kuret jollennip pessii tuolla, Kolokunevolla, nii siellä on
välistä nii kurempesiä" (kurkinevat).
91. "ittese panuot jonii" (jonii eli jonoihin).
92. "nyt on kurkeja aikusin issoisa joukoisa" (aikaisin,
muuton ajankohta vaihtelee).
93. "nyt tulloo jo talvi, kuret kaik männiit joukus poikkee"
(menivät joukossa pois, vrt. perheinä).
94. "niitä on kahem puolem pitkät juonut" (juonut eli jonot,
johtolinnun kahen puolin).
95. "kurkia menöö pitkä juta" (vrt. jutaaminen eli peräkkäin
kulkeminen eli vuodenaikojen mukaan muuttaminen).
96. "minkälaeseh hirmusej jyrräökse se pit lentool lähtiissää"
(linnuista kookkain).
97. "nyy oo talv jälistän, et tuski saara viäl pija kurkki nähr"
(talvi jatkuu, kurkien odottajat).
98. "toine muutta kärkkehe, toine jää jälihi" (johtolinnun
vaihto).
99. "kuret järijestyy lumireen kärsällek kul lähtevät" (lumireen
kärsälle, vrt. lainasana aura).
100. "ku kuulet kurenäänen nii älä me enää järvejjäälle"
(saapuu kevätlämpimillä, jäät huonossa kunnossa).
101. "sie jäit kurkee nyt" (kurkee eli perään, sanan alkuperää).
102. "peräkkäi männäj jötköttäät" (kurjet lentäessään).
103. "kurki se on vielä isompi koahura van se ei oop peto mikkää"
(kotkaa isompi, ei ole petolintu).
104. "niinen on heleppo lentääs siinä kaaresa" (kurkikaaret).
105. "on kaet siellä aeka parvi kurkie tuolla suom perillä kun
semmonen huuto ja kaklatus kuuluu" (kurkiparvet).
106. "kuren siip on kaksosain" (kaksiosainen, nivel keskellä).
107. "kurret lennetäh sumun ke" (sumun keralla, sumussa,
sumassa).
108. "kurret suoloil ollah keväjel" (kaikki hyvin).
109. "kuni suot sulaa, sini kurret kuoloo" (häviää pesimään,
lopettaa laulamisen).
110. "nälläz ollah ku zuikad" (suikat eli nälkäkurjet).
111. "kurred lennetäh römsytetäs siibii" (isoista siivistä kuuluva
ääni).
112. "kunne ni kurgi lennä, yhet havut ruogana" (sanonta).
113. "suol vai mätäs sulanou, kurgi jo sanou, riilo, riilo, riilo"
(mätäs sulaa, kurki riiloo).
114. "riidauvutah, siidä sanotah, kuuren iäni ei taivahah kuulu"
(sanottiin riitautumisesta, vrt. tuonilmaiseen, vrt. brii-ta,
vrt. pyhät eläimet omien tapojen valvojina).
115. nenetsit pitävät kurkea tärkeänä noitien apuhenkenä (kurjelta
tiedustellaan elämänsä pituutta mihin antaa syvällisen vastauksen).
116. nenetsien lauluissa noidat matkaavat etelään ja palaavat takaisin
pohjoiseen kurkien joukossa (kurjen hahmossa).
117. nenetsit kutsuvat kurkea nimillä haryo ja harijo (vrt. harjonen,
haronen, hajanen).
118. nganasanit kutsuvat kurkea nimillä kokor ja kokyr.
119. nenetsit kutsuvat kurkea nimillä xaro ja xarjo (vrt. karonen,
karjonen).
120. "kurret praijutah, pohjazet siidä tulou" (vrt. paluu ja lähtö,
pohjasen aikaa).
121. "välil Login da Siämärven on Kurrensuo" (kurkisuot).
122. "kurgi ku tuloo, akad yhtehizet" (heimo ajattelun syvyydestä,
kurjen lapset, vrt. pyhiksi höllentyneet naimatavat).
123. "yks vai kurketuz menöy" (nimen alkuperää, vrt. kurkkia).
124. "kunne ni kurgi lennä, yhet havut ruogana" (sanonta).
125. "kunne kurg i lennä, yksi garbalo veronnu" (veronnu eli ruokana).
126. "aiga ylähätsi kurrid lennettih" (palatessa vai lähtiessä,
kurjen heimon vuodenvaihteet).
127. "laski kurgi suuren kulkun, ähkäsi ägien eänen, kaikem pohjolan
herätti" (herätti pohjolan, talviunesta).
mordvalaiset kutsuvat kurkien
asuttamaa suota sanalla kargonzej
(kargo=kurki, zej, säj=ruokoja
kasvava suo).
udmurttien eläinsatuihin kuuluu
kurki ja tiainen.
marit kutsuvat kurkea sanoilla
turnja ja turnia (vrt. turja,
turnja jyk=kurjen huuto).
marit kutsuvat lumikurkea sanoilla
osturnja ja osh turnja (valkoinen
kurki, siperiankurki).
udmurtit kutsuvat kurkea sanalla
turi (vrt. tuuri).
unkarilaiset kutsuvat kurkea sanalla
daru (szyrke daru=harmaa kurki,
vrt. taru, tarut=kurjen heimon
pyhiä kertomuksia).
ersalaiset kutsuvat kurkea sanalla
kargo.
moksalaiset kutsuvat kurkea sanalla
karga.saamelaiset kutsuvat
kurkea sanalla
kuorgg (vrt. ku-orgi).
saamelaiset kutsuvat
jonossa kulkemista sanalla
kurgalid.
saamelaiset kutsuvat
kurkea sanoilla kuorga
ja kuorga.
saamelaiset kutsuvat kurkea
sanoilla korke, guorge, guarga,
kuorka, guorga, kuorga ja kuorgg
(vrt. korkealla).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti