ampuraine, ampurahine, ampurahaine, ampiaine (karjala), ambujaine, amburiaine (lyydi),
herhiläinen, hörhiläinen, hörhöläinen (suomi), herheläine, hörhöläine (karjala), öröläin,
höröläinä (vatja), herilane, erilane, erelane, ärilane, örilane, orilane, horilane (viro), heärhulaz
(saami), kimalainen, kiimalainen (suomi), kimaleh (karjala), tsimo, tsimolaine (vatja),
kimalane, kimeline, kimulane, kumaline (viro), mehiläinen, mehiäinen (suomi), mehiläin
(inkeri), mehiläine, mehiene, mehihäine (karjala), mehiaine, mehiäine, mehäine (lyydi),
meholaina (vatja), mehiläne, mehine, mihine (viro), meks, mäks, mes (mordva), muks (mari),
mus (udmurtti), mos, mala-mus (komi, ma=hunaja), meh, mehe, mev, mihe (unkari), mekse,
meksi (kantaugri), vaapsahainen, vaapsiainen, vaapsainen, vapsahainen, vapsiainen,
vapsalainen, vaaksiainen (suomi), vapsahain (inkeri), voapsahaine, voaksalaine (karjala),
vuapsahaine (lyydi), bapshaine (vepsä), vapsajain, vapsaz (vatja), vaapsik, vaapsikas,
vaapsilane, vapsik (viro), vaps (liivi), vievses (saami).
1. maailmaa pidetään ampiaispesän muotoisena.
2. ampiaispesien uskotaan tuovan onnea ja vaurautta (mitä lähempänä taloa
sen parempi enne).
3. mordvalaiset pitävät mehiläisiä pyhinä (ei häiritä / vahingoiteta).
4. mordvalaiset muistavat mehiläisten emoa eli ensimmäistä (Neskepir-ava)
lahjoin ja rukouksin.
5. kimalaiseen yhistetään monia nimiä (kimi, kimmo, simo, timo).
6. "meheläine on mies kebie, lennä sinne, kunne kässen" (mies kepiä,
noitien apuhenkiä).
7. "tädä mehilästy, libo kimalastu, kutshutah aina abuh, se kui oli suuri tiedäjä"
(kutsutaan apuun).
8. "metiääsemmettäksi sitä sanotahan niirel laittamaa ainaa" (niiren eli
kimalaisen, vrt. medeksi, vrt. niiranen, nirrinen).
9. "ampeine se ko ampuu ni tullee kipiä" (ampuu eli pistää).
10. "älä mens stää vapsijaispessää liki, vapsijaiset pruukaa miälelläs ampast"
(vapsijaiset eli ampiaiset).
11. "mehiläine ku ampas sormee ni se pöhötty kovast" (kimalainen).
12. "vaapsiaine ammui minnuu ottakulmaa" (ampiainen).
13. "ja ne ampuukim sittem metiääset, pistäävät" (metiäiset, metsän lapset).
14. "vaaksiainen ampui silhmään" (puolustaa itseään).
15. "neuliaine pist minnuu poskee ja voi sentäi mite armiaast siihe kosk"
(neuliaine eli ampiainen).
16. "eipä se ampi ammukkaat tiitiäenen tiijjäkkää, en olep piikkiä pitänys
suijotinta tuijottanu" (ampi eli tiitiäinen).
17. "eipä se ampi ammukkaa pikilintu pistäkkää kun koppio kotosi on
ja lahokanto kammijosi, elä nouset tuulena tuiskuomaan, kekälennä
keikkumaan" (ampi eli pikilintu).
18. "impiäine, ampiaine, niekliäine, nuokliaine, sijo siivet, kytke kynnet,
kiännä kärsä käppyrää" (ampiaisen lukuja).
19. "ampiaene angervaene pistäp piikkis piiloo" (luonteeltaan
tyynnytteleviä).
20. "ampiainen pimppiäinen, nokkas puuhun nokkas maahan muttei
minhuun" (pistoa ehkäiseviä).
21. "ampienem pimpienen, pien siveä lintu, pistä piikkis kiveen, katimeis
kallioseen, elä minuo pistä" (pieni siveä lintu).
22. "sittem ei kesällä ampiaisep pistä" (oltaessa hiljaa laskiaissaunassa).
23. "elämä o menästyksellää ku ampiaist tekköö suojii pesä" (hyvä enne).
24. "hyövyks ampujaispesät katossa" (hyödyksi, tietää hyvää).
25. "jos ampijaeset tekköö pesäsä ovensuuhun niin talo hävijää, jos toas
perällen niin rikastuu" (pesän paikasta ennustetaan).
26. "ampijaene antil lintu, mehiläenem meijäl lintu, herhiläene heikil lintu"
(ampiaiset, mehiläiset ja herhiläiset).
27. "tätä sannoit ampiaisekukaks, ampiaist ain pyrräsiit nois kukis"
(kukkien lapset).
28. "niit on santtu ampijaisenkukiks kun ampijaiset mänee aina niihi"
(sanottu ampiaisenkukiksi, niittykellukoita).
29. "ampijaespessee panivat karsinam pohjalle" (onnea tuomaan).
30. "niekliäine ku ampuu nii sit pannaa maata pääle" (maata päälle,
maalla parantaminen).
31. "metiäisen ampuma paranee kum maalla painaa" (ampuma eli pisto).
32. "kimalaist ampud jalka, ai mailma ku kivistä" (ampuu päälle astujaa).
33. "höröläinem puski" (puski eli pisti).
34. "hä nim mugaval änel kimahutta" (nimen alkuperää).
35. "sid mamois kolo" (äiti kuolee, jos tappaa kimalaisen, vrt. perhosen,
sielueläimet=sukulaisten henkiä).
36. "migä mettä tekkö mokkoma" (tekee mettä, metiäinen).
37. "mehiläine onki mikä mettä tekkö" (mehi=mesi, metsän vesi).
38. "makimalain tekkö maha pezän" (maakimalainen, pesii maan
koloissa, vrt. puukimalainen).
39. "amburiezem pezäs jahistah" (ampiaisen pesässä).
40. "amburiezem pezäs vai jorineh kuuluu" (pesän ääniä).
41. "mehläzem pezäs kuuluu jahineh" (mehläsen eli mehiläisen).
42. "nijjen imittsylöin ladvaz ottaa kimaleh metty" (imitsylöin eli apilaan
latvoista, vrt. imi=emä).
43. "meheläini mejel lintu, hörhöläini hiijel lintu" (meijän ja hiijen,
vrt. hiisi=metsän henki, hiita=metsän henkien pyhäkkö).
44. "kezeldä hoikkani ku vuapsahaini" (ampiaiseen vertaaminen).
45. "himalazem mezi" (kimalaisen, vrt. himanen).
46. "heriläne kaglah tarttu" (herhiläinen eli ampiainen, vrt. heristää).
47. "meheläini on meijän lintu, herheläini on ilman lintu" (ilman lintu,
vrt. hiiden).
48. "eriläne on pahaluondone" (herhiläinen, puolustaa pesäänsä,
todellinen pahuus=turhaan tappaminen).
49. "joga pezäz on yks emäkimaleh, se loadiu poigoa" (emäkimalainen,
vrt. lainasana kuningatar).
50. "ambiaiskukka" (ampiaisten kukat, vrt. kimalaisten).
51. "ambujaine hyväl päiväl on elävy, vihmupäivil ei telmä" (elää hyvällä
päivällä, päivän lapset).
52. "ambulane se pistää kibiesti" (tunnetaan pistostaan).
53. "ambulazempezä on elajjan kohendukseks, a kimalahen ei"
(elämän ajan kohennukseksi, hyvä enne).
54. "amburiehem peziä et sua ottua" (pesien pyhyydestä).
55. "amburiehhane lendelöy i mänöy omahaze norah" (lentelee
aikansa ja palaa pesään, vrt. noora).
56. "vuapsahani nokkuau, pikkuzen vielä i veri kihahtau" (piston
jälkeen).
57. "nijjen imittsylöin ladvas ottaa kimaleh metty" (ottaa mettä,
vrt. metiäinen, mehiläinen).
58. "kimalehet huristah lennelläh" (vrt. hurinen, hurrinen).
59. "aja kimalehed eäreh, muite nokkoaa mezilöin ottaes" (kimalehed
eli mehiläiset).
60. "kimalehemmezi" (mesi eli hunaja).
61. "kimalehempezä" (pesä).
62. "kimalehheiny" (niittykellukka).
63. "kotto" (hunajakenno).
64. "kodazed" (hunajakennot).
65. "eigä ne kosse ihmizeh" (aitassa asuvat ampiaiset).
66. "jos päivällasuj jälkeh herheläini peäsöy ampumah ni se on kuoloma"
(uskomus).
67. "herheläini hiijel lintu, meheläini meijäl lintu, lennäs kunne mie käsen"
(noitien apuhenkiä).
68. udmurtit kutsuvat mehiläisten haltijaa nimellä Kuaz ("jos voi hyvin
ovat mehiläisetkin terveitä").
69. moksalaiset kutsuvat mehiläisten emoa nimellä Meš avane
(pidetään yhtenä vanhoista jumalista).
70. erzalaiset pitävät maailmaa mehiläispesän muotoisena (ihmiset
elävät keskimmäisen kennon toisessa puolikkaassa, muut eläväiset
toisessa puolikkaassa, jokaista kennoa suojelee haltija "mehiläisemon
tavoin").
71. erzalaiset pitävät ylistä neliosaisen mehiläispesän ylimpänä kennona
(haltijanaan tähtien luojana toiminut Ineshkipaz eli Nishkepaz,
vrt. iines, niska).
72. erzalaiset kuvailevat Nishkepazia mehiläisiä hoitavaksi mieheksi
(sielut pörräävät ympärillään "kuin mehiläiset").
73. mordvalaisten taruissa syntymänhaltija Ange patiai luo mehiläisille
kukat jotta voivat kerätä mettä hunajaa varten (pidetään myös niittyjen
luojana).
74. moksalaiset muistavat mehiläisten emoa (Neshke ava) elokuun alussa.
75. moksalaisten Neske avalle järjestämiin menoihin kuuluu mehiläisemon,
ylisen haltijoiden, metsän haltijoiden ja kantojen haltijoiden (pesäpaikkoja)
kutsuminen, valkoisen hanhen uhraaminen ja mehiläisten hyvinvoinnin
ja lisääntymisen pyytäminen.
76. marit kutsuvat mehiläistä nimellä milks (mii=hunaja, vrt. milka,
milko, miika).
77. saamelaiset kutsuvat mehiläistä nimellä miedaš (vrt. mieto).
78. saamelaiset kutsuvat ampiaista nimellä veazveš (veazvušk-piess
=ampiaispesä).
79. saamelaiset kutsuvat ampiaista nimillä vaabžâh ja veepsis
(vrt. vaapsiainen).
80. "kimaleh kereäy durmisoil boboa, joga svetaz metty" (kerää mettä
nurmen kukista).
81. "meheläini novatah" (surisee, vrt. novanen, nopanen).
82. "kimaleh ei nokkoa äjjäl" (äjjäl, yhtä pahasti).
83. "niegliehäne lendelöu" (ampiaisen nimiä, niegla=neula).
84. "muatsola kotskissa eläu" (maamehiläinen, kotskissa=mättäissä,
vrt. kimalainen).
85. "meheläini mettä keröäy" (meden kerääjä).
86. "herheläini hiittel lintu, meheläini mettel lintu, tuo sie mettä kielelläs,
simoa siipesi nenässä, kipeitä voitoa, pahoja parentoa" (parantajien
apuhenkiä).
87. "mehläne sinne pezäh luadii metty" (metty eli hunajaa).
88. "nijjen imittsylöin ladvas ottaa kimaleh metty" (imitsylöin=apilaiden,
kimalaisten kukat).
89. "ei mieli mettä keitä" (paha mieli).
90. "meikse mielellä, simakse siämellä" (mesi ja sima).
91. "meheläini mettel lintu, lennäs tänne liuvuttele" (apuhenkien
kutsumista).
92. "meheläini luadiu pezän mättähäh" (vrt. kimalainen).
93. "mehiläni mettä loadie" (mettä eli hunajaa).
94. "mehiläzet ollah valgieperziet suuret" (vrt. kimalaiset).
95. "mehläzet eletäh kotskissa" (kotskissa eli mättäissä, vrt. kimalaiset).
96. "löyvimmä mehläzem pezan" (maasta vai puusta).
97. "häi on tyyni ku mehiläne" (mehiläisiin vertaaminen).
98. "ambujaized häi lumuou, ambujaized ei pure" (lumoaa ampiaiset,
vrt. omituinen tappaminen).
99. "pimie pilvi pörinehen ker lennettih" (mehiläispilvet, puolustavat
pesää yhdessä).
100. "kimalehet pinistäh" (vrt. pininen).
101. "piiskoikohtis kimalehed lennelläh" (piiskoi eli pillikekohdissa,
kimalaisten kukat).
102. "lövvettih mehiläzem pezä piendares" (pesäpaikkoja).
103. "kimalehet pihahtettihez, ga löyttih pezä" (kimalaisten maapesä,
vrt. pihanen).
104. "kimalehem pezä niitul pihizöö" (pesät, jänniä paikkoja).
105. "amburahazem pezo" (ampiaispesä).
106. "padja" (mehiläispesä).
107. "kylätsola pattsahiss eläu" (kyläläisten mehiläiset pöntöissä,
mehiläisten pitämisen eteläisestä alkuperästä).
108. "orihkimalehel ei rodei metty, emäkimaleh loadiu poigoa da metty"
(ori ja emäkimalaiset).
109. "ei ne näi minuu pistiä" (ei pistä, mehiläisten ystävät).
110. "emäkimaleh loadiu metty" (meden laatija).
111. "kimalehet huristah lenneltez, joga bobaizem peädy tsokitah"
(joka kukan päätä, vrt. tsokkinen, sokkinen).
112. "vuapsahaini ambuu da jälem puhaldau" (ampuu, vrt. ampiainen).
113. "vuapsahani nokkuau, da siidä i pahkam puhaldau" (nokkaa eli pistää).
114. "ambulan ku ambuu siidä se puhaldaa" (puhaldaa eli turpoaa).
115. "amburiane nokkoaa, sit puhaldoa sen kohtan" (ampuriainen).
116. "kimalehet ku puhietah menemäh, sid välttäi vai eäre" (vältät ääreen,
väistät lentäviä kimalaisia, vrt. mehiläisiä).
117. "ambujaizet puhistah pezäz" (pesän ääniä).
118. "ambulan burbettoa" (purpettaa).
119. "ambujaine burbettoa" (vrt. siivistä kuuluva ääni).
120. "tambuurahane purou" (ampiainen, tampura).
121. "puttsini" (mehiläispesän kenno).
122. "oligo vie metty puttsisiz" (mettä kennoissa).
123. "diikkoloil kimalehil o putsized" (diikkoloil=villeillä kimalaisilla,
vrt. mehiläisillä).
124. "löyviim mehläheäzem pezon puustassa" (puustassa=niityltä,
oikeat niityt, täynnä elämää).
125. "kimaleh bärizöy" (pärisee).
126. "ambujazet pörbötetäh" (pörpötetään).
127. "ambujane, moine pörböttäjä" (pör-kieli, pörriäisten heimon
pyhää kieltä).
128. "mehiläinen mehtän lintu, tuopa mettä mehtolasta, timoa
tapiolasta, kipeille voiteheksi, paikoille parannukseksi" (kukkien
tuntijoita, vrt. timo, timotei).
129. "koppelo on kottiis, laho kanto kartanois, sio siipeis, taita nuoleis,
me mies kuin sekii" (mieheksi kutsuminen).
130. "ampiainen, ilman lintu, elä lennä silmilleni" (ilman lintu).
131. "ampiainen, kulta lintu, sule sulkas vettees, sijo siip, taita noukka"
(ampiaisten lumoamista).
132. "nokulainen piiki lindu, koppelo on sinun kotis, laho kanto
kartanos, päistä piikisi pivoon, kiäännä sulkas saran, kännä noukas
käppyrään" (ampiaisen lukuja, vrt. nokelainen).
133. "mies out sinä, mies oun minä, miehen poikija ollaan molemmat,
koppelo sinun kotis, laho-kanto kartanos" (miehen poikia, vrt. mehen,
mehtän).
134. "ampiainen, pikku lintu, mesiturpa tuppulainen, synnyit sinä
synkeässä, pimeässä pohjolassa, tuohituppelo tupasi, koivukoppelo
kotisi, lahokanto kartanosi, ilma ikisijasi" (elinpaikkoja).
135. "mettonen jumalan luoma, tunge tuppehen nenäsi, pane pääsi
kainalohon, vie viitahan vihasi, korpehen kovat sanasi, kaseksehen
kannuksesi, korvess on sinun kotisi, suolla suuri kartanosi, siell on
hyvä ollaksesi, maja havuinen maataksesi" (tyynnytteleviä lukuja,
pyydetään palaamaan kotiinsa).
136. "maasta synty suuremmainen, maasta synty pienemmäinen,
maastapa sinäki olet syntyny" (maasta syntynyt, vrt. maapesät).
137. "ampiainen, angervoinen, maan isäntä, maan emäntä, pistä
puita, pistä maita, pistä pitkiä pinoja, vaan elä minua" (maan
haltijoiksi kutsuminen).
138. "tapioinen tarkka mies, sinikeihäs, pansi keihäs" (tapioinen,
pansi keihäs).
139. "silkki, silkki metsän miniä, pistä piikkisi ketoon, kannuksesi
kankaaseen, mies sinä, mies minä, miehen poikia molemmat"
(metsän miniä).
140. "mehtoll on tulikipuna, tapiolan nuolitarha, tiijänpäs sun
tulesi, tuohitoppelo tupasi, lahokanto kartanosi" (mehtolan
tulikipinä, pistoa kuvailevia sanoja).
141. "ampiainen metän kuningas, silkkisessä vaattehessa"
(ampiaisen lukuja).
142. "siilikki, siilikki metsän miniä, sido siipi lintuses, kytke kynä
kanases, ilman piikkis pystymättä, teräkses tehoamatta" (siilikki
metsän miniä, vrt. silkki, siivikki).
143. "siilikki metsän miniä, sijo siipi lintusesi, paina piikkisi ketohon,
sinä olet miesi, minä olen miesi, elkäämme toinen toisemme mieltä
rikkoko" (metsän miniän lintusia).
144. "siivikki metän miniä, sinisiipi lintuseni, pistä piikkis ketoon,
kannukses kankaaseen, mies sinä, mies minä, ei toinen toisensa
mieltä pahenna" (siivikki, siivekäs eläväinen).
145. "siivikko sinun nimes, tuohi koppi kotas paikka, pure puuta
ja maata, ja pure pitkijä honkija, eläkä miestä pure" (pistoilta
suojaavia lukuja).
146. "siivekäs metän emuus, käännä siipes sivuun, käännä kärsäs
käppyrään, tuohikoppio on sun kotisi, lahokanto kartanosi"
(metän emuuksi kutsuminen, vrt. miniäksi).
147. "ampijainen ampulintu, mehijäinen mesilintu, korvessa on
kotisi, lahokannossa kartanosi" (ampijaiset ja mehijäiset).
148. "vapsahainen, vepsähäinen, päin kantoja, selin minua"
(ampiaisen nimiä, vrt. vepsäläinen).
149. "mesiäinen mettän täti, vaapsiainen tarhan täti" (mesiäiset ja
vaapsiaiset, tädiksi kutsuminen).
150. "mehiäinen pieni lintu, tuo mettä mettolasta, tivoa tapiolasta"
(mehiäisen lähettäminen keruulle=mehiäisen asemaan asettumista
=mehiäiseltä oppimista, parantavien kukkien tuntijoita).
151. "vipsiäinen, vapsiainen, vanhempi veljeni ja sisareni, pikku lintuni"
(sukulaisnimillä puhutteleminen, toteemien piirteitä).
152. "ampiainen lemmon lintu" (lemmon lintu).
153. "ampiainen armas lintu" (armas lintu).
154. "herhiläinen hiien lintu" (hiien lintu, vrt. heien, metsässä elävien
henkien).
155. "mehiläinen meijän lintu" (meijän lintu).
156. "vaapsahainen kalijautti mua ottaan" (kaljautti otsaan).
157. "yks huone hongikossa, se kaekki kamarikkona" (mikä se on..
mehiläispesä).
158. "on kipee ku vapsaisem pisto kalusimen niskalla" (kalusimen eli
ranteen, pistojen syynä hyökkäävät kädet).
159. "löyttihin metiääspesä" (metiäiset, metsän väki).
160. "ne poijat, vaikka ei vielä ollu lentänä pois niistä kannuista,
voi kuinka ne puri" (kannuista eli kennoista, ampiaisen pojat).
161. "puissahan tuo kapajjaa vuan" (kokoaa pesätarpeita, ampiainen).
162. "pistä piikkisi kivehen, karahuta kallioon, mutta älä minun ihohoon"
(loitsuilla suojautuminen, väkivallan välttelemistä).
163. "pistä piikkiis piiloon, noukkais nokeaseen karankois kallion rakoon"
(noukkais nokeaseen, vrt. nokelainen).
164. "se enempi pystyssä lenteäk karrottaa" (lentää pystyssä, mehiläinen).
165. "om mettistä ja ampista, ne on eri katrasta" (mettiset ja ampiset,
katrasta=lajia).
166. "mie löysi tuol heinäpellolt metsämehiläise kauku mis ol mettä täys"
(kauku eli kennon, vrt. kaukunen, kaukonen).
167. "se kavoa seinistä seittyistä köyhnöä" (köyhnää, pesätarpeiksi).
168. "se sisuskerta om pien mut se kehitös on suur" (pesien kuvauksia).
169. "se kehneä sen vanhettuneesta puusta siitä se hijoo, se leokonee
hankoa" (hankaa sylkeensä pesäaineita, ampiaistietäjät).
170. "jos et piikkiäsi pitäne, ketrotinta keträttäne" (ampiaisen lukuja).
171. "semmoshen kuushen kehrottaa reijän ja siinä se on talavella"
(talvehtii kuusessa, herhiläinen).
172. "se ol semmoinem miehem piän kokoinen kello" (oikeat pesät,
harvinaisia tänä päivänä).
173. "koreja kello ampijaisel" (kello eli pesä).
174. "saekkesinä ampijaisten kellot om puissa" (sadekesinä).
175. "amppiispesähän on semmoinen kellukka" (vrt. kelloiksi kutsutut
heinät).
176. "ku et kertä, siiz eivät puse" (kertä=huido, puse=puske).
177. "oriaine on sellaine pitempsorttine ku neuliaine, ja keskus hyvi
hoikka" (oriainen, neuliaisen eli ampiaisen kaltainen).
178. "jos et piikkiäsi pitäne, ketrotinta keträttäne" (ampiaisen lukuja).
179. "hetihän se on keuvolhan" (ketarat ojossa, ilmojen kylmetessä,
turhaan tappaminen vie lyhyestä elämästä puolet pois).
180. "patsasmehiläisiil ol jakoaika" (jakoaika eli parveiluaika,
pönttömehiläisillä).
181. "mettiäinej jumisee ja jommaa" (ääniä).
182. "hienoo ku ampiaespesäj julumu" (hienoo eli ohutta,
pesän julmu).
183. "ei teäm mehiläise jälk nii paha uo" (jälki eli pisto).
184. "aijaa se ampisej jäläki" (ajaa eli turpoaa).
185. "se ei kun jörröttää vaen" (kylmällä säällä, lämpöön luotuja).
186. "pistä piikkiis kiveen, katimeis kallioseen, elä minuo pistä"
(ampiaisen lukuja).
187. "ampiainen kajautti" (lensi vai pisti).
188. "siin kimalaispäsäs ol munt kakku ja kaikis kakuis olivak kupit
täys hunajaa" (vrt. ampiaispesä, yhenlaisia).
189. "kimaleh kereäy durmisoil boboa, joga svetaz metty" (kerää mettä,
lentää kukasta kukkaan).
190. "niegliehäne tozo zoagliu" (niegliehäne=ampiainen, zoagliu=pistää).
191. "zuaglitah tsolat" (tsolat=kesyt mehiläiset).
192. "meheläini mettel lintu, lennäs tänne liuvuttele, tuo sie vettä
kielelläs, sima siipesi nenässä, kipiellä voitehikse" (mehiläisystävyys,
vrt. hoito).
193. "roju" (mehiläisparvi, vrt. loju).
194. nenetsien taruissa haltija Yav-mal ilmestyy rautaisen ampiaisen
hahmossa.
195. nenetsit kutsuvat pistoa / pistämistä sanalla netpas.
196. selkupit kutsuvat ampiaista tai mehiläistä nimellä lokae.
197. "mettä kannetah tsolat" (tsolat eli mehiläiset).
198. "kylätsola patsahiss eläu, muatsola kotskissa" (kylä ja maatsola,
kotska=mätäs).
199. "muzikalla äijä tsolapattsahie oli" (miehellä mehiläispönttöjä,
tverin-karjalassa).
200. "niegliehäne tozo zoagliu" (ampiaisen nimiä).
201. "diikkoloil kimalehil om putsized" (villeillä kimalaisilla,
putsized=kennot, d=j, jiikko).
202. "ambujaine hyväl päiväl on elävy, vihmupäiväl ei muga telmä"
(päivän lapset).
203. "tambuurahazim pezo" (ampiaisten, tampurahainen).
204. "tuohuzvaha kimalehis suahah" (mehiläisvaha).
205. "venöähellä kazvatetah uuleiloissa mehiezie, ne ollah
ruhkatsirkkuzen kogozed dai niildä soahah vahoa i loadanoa"
(mehiläisten hoitamisen alkuperää).
206. "vahasta luajitah tuohusta" (mehiläisvahasta).
207. "vaha suahah mehiläiziz" (käytetty tuohuksiin, vahakynttilät,
vrt. tuohus-sanan vanhemmat merkitykset, tuo-hi, tu=tuli).
208. "voapsahaine voakas lindu, ot omas, peri pahaski, vaskiseh on
vattsahaski, kuldaseh on kulkkuhuski" (vaapsahaisen lukuja).
209. "vuapsahaini ambuu da jälem puhaldau" (ampuu eli pistää).
210. "elä mäne sinne, sielä on vuapsahaizen pezä" (pesäpaikkojen
vältteleminen).
211. "vuapsahani nokkuau da siidä i pahkam puhaldau" (puhaldau
eli turvottaa).
212. "tsolat vostsinua vejetäh i tänitäh stobi kandua mettä" (tsolat
=mehiläiset, vostsinua=mehiläisvahaa, lainasana=lainatapa).
ersalaiset pitävät
syntymänjumalatar Ange
patyain poikaa Nishki pasia
mehiläisten suojelijana.
ersalaisten taruissa
sielut ympäröivät Nishki
pasin kuin mehiläiset
emänsä.
ersalaiset kutsuvat Nishki
pasia nimin Shisa pas, Shi pas
ja Iniche pas (vrt. chi=päivä).
marit kutsuvat mehiläisten
suojelushenkeä nimellä Muks-ort
(ort=sielu, henki).
moksalaiset kutsuvat mehiläisten
haltijaa nimellä Neskeper-ava
(neskeper=mehiläistarha).
moksalaisten taruissa Neshkepir-ava
liikkuu valkoisen hanhen hahmossa
(mehiläisiä katsomaan tullessaan).
moksalaiset laittavat Neshkepir
-avalle kupillisen mettä kiitokseksi
(ensimmäisestä kerätystä medestä).
ersalaiset kutsuvat mehiläisten
haltijaa nimellä Neske-pas
(neske=mehiläiskenno).
marit pyytävät puun hengeltä
mehiläisonnea sanoin "Pu-ort,
anna onnea mehiläisille, kokoa
mehiläiset puun ympärille"
(kennoa puuhun ripustaessaan).
mordvalaiset kutsuvat mehiläisten
pesää / kennoa sanalla neske
(vrt. Nishki pas).
mordvalaiset kutsuvat mettä
sanalla med.
mordvalaiset kutsuvat mehiläistä
sanalla meks (vrt. marin muks,
vrt. muksut).
mordvalaiset kutsuvat ampiaista
sanalla ukska.
udmurtit yhistävät mehiläisiin
haltijoita Kuaz (lähettää
oikealle polulle ohjaavia
mehiläisiä), Lud murt (mush
vozmas, mehiläisten hoitaja)
ja Obyda (metsässä elävä
nainen, vrt. ov-ida).
udmurteilla on oma laulu
mehiläisten pitämiseen
(mush utyon gur),
kutsumiseen (mush otyon
gur) ja lumoamiseen
(mush gur).
udmurttien lauluissa mehiläisiä
kutsutaan linnuiksi, viattomiksi
sieluiksi, kultavartaloiksi
(zarni mugoryos) ja ottolapsiksi
(vordymte nunyos).
udmurttien sanontoihin kuuluu
mush kad (kuin mehiläinen) ja
chechy kad (kuin mesi).
marit kutsuvat ampiaista sanoilla
patsmysh ja tykyvots.
udmurtit kutsuvat ampiaista sanalla
durintsi.
unkarilaiset kutsuvat ampiaista sanalla
darazs (darazscsipes=pisto tai pistin).
ersalaiset kutsuvat ampiaista sanalla
ukska (vrt. oksa).
moksalaiset kutsuvat ampiaista sanoilla
kende ja kendi.
marit kutsuvat mehiläistä sanalla myksh
(avamyksh=mehiläisten emä, shyre
=koirasmehiläinen).
marit kutsuvat villejä mehiläisiä
sanoilla tekte ja irmyksh.
udmurtit kutsuvat mehiläistä sanalla
mush.
udmurtit kutsuvat kimalaista sanalla
majsy (vrt. masi, maisa).
unkarilaiset kutsuvat mehiläistä sanalla
meh (mehraj=mehiläisparvi, dolgozo meh
=kuhnuri).
ersalaiset kutsuvat mehiläistä sanoilla
mesh, meksh ja medj.
saamelaiset kutsuvat
ampiaista sanalla viepses.
saamelaiset kutsuvat
mehiläistä sanalla
miottsaz.
saamelaiset kutsuvat
kennoa sanoilla
kenn ja kenna.
saamelaiset kutsuvat
kimalaista sanoilla
miottsaz, miodsaz ja
soousmiottsaz.
saamelaiset kutsuvat
kimalaista sanoilla
miädusinj ja mieduusinj.
saamelaiset kutsuvat
mettä / heraa sanalla
mess.
saamelaiset kutsuvat
herhiläistä sanalla
herhhlaz.
saamelaiset kutsuvat
mettä sanoilla mieta,
mieda ja miott.
saamelaiset kutsuvat
herhiläistä sanoilla
harhulas ja harhulii.
saamelaiset kutsuvat
kimalaista sanoilla
miädusijn ja mieduuinj.
saamelaiset kutsuvat
ampiaista sanoilla
veepsis ja viäpsa.
saamelaiset kutsuvat
kimalaista sanoilla
mettijas ja mettijaa.
saamelaiset kutsuvat
mettä / hunajaa sanoilla
miehta, mieta, mietta, miott,
midd, mitt ja mete
(vrt. mette).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti