huhkuri (suomi), huuhkai (karjala), huup, huupel, huuk, jänesehuup, jänesehuuk, vuuk (viro), hung, hungei, hunkta, unge, ungö (liivi), hyypiä, hyypiö, hypiä, hyytiä, huuppo, hauppo (suomi), hyppiäs, hypiäin, hypiäine (inkeri), hyypie, hyypiehaukka (karjala), hyubi (lyydi), hybd, hybu, hybö (vepsä), ypiäine, hypäinä (vatja), hyyp, hyypel (viro), jipp, jiope, jippe, jiehpaga, eoppiy, oppuv, yppeye, heppi, hippii, xeoppei (saami), jäpow, jipoj, jipiy (mansi), jewoy, jepo, jipi (hanti), jip, ypi (kantaugri), pöllö, kissipöllö (suomi), pöllöi, tarhapöllöi (karjala), pulo, hirpulo (vepsä), päll, tarapöll (viro).
1. talvea kutsutaan pöllön ääntä jäljitellen (lumen viipyessä).
2. päivällä nähtyä huuhkajaa pidetään kuoleman enteenä
(yölintu).
3. huuhkajaa pidetään Metsän emännän hahmona ("hyyperö
hyvä emäntä", "hyypiö hyvä emäntä").
4. hantit kutsuvat pöllönhahmoista haltijaa Toxten-ikeksi
(siivekäs-ukko).
5. hantit pitävät huuhkajaa metsänhaltija Vont-junkin lintuna.
6. nuorten neitojen uskotaan liikkuvan öisin huuhkajan hahmossa.
7. hantit kutsuvat huuhkajaa jipiksi ja maklaksi.
8. huuhkajien uskotaan metsästävän vahingollisia henkiä
(liikkuu öisin).
9. pöllöjen uskotaan ymmärtävän ja pystyvän jäljittelemään
ihmisten puhetta ("huhuileminen").
10. hantit pitävät kaikua huuhkajan (jipi) tekosina.
11. hantit pitävät huuhkajia viestintuojina (tuovat viestejä
kuolleilta ja rakkailta).
12. mansit pitävät Jipi-ojkaa (huuhkajan-vanha-mies) yhtenä
totemistisista suvuistaan (haltijan kuvan ihmiskasvoista lähtee
suipot huuhkajan korvat).
13. mansin pitävät Jipi-ojkan pyhäkkönä joen rannalla olevaa
"katotonta pesää" (pyhäköt jäljittelevät eläinten asuinpaikkoja,
vrt. vanhoja pesiä).
14. mansit pitävät Jipi-ojkaa tarunomaiseen por-heimoon
kuuluvana (karhusta polveutuvan heimon totemistisia sukuja,
vrt. portimosta).
15. manseilla on Jipi-ojkalle oma laulunsa ja tanssinsa
(esitetään "villien eläinten päivillä" ja haltijan pyhäkössä
käytäessä, "jänistä ajava huuhkaja").
16. mansit pitävät Jipi-ojkan akkaa Jipi-ekwaa luojahenki Numi
-toromin tyttärenä (toteemien iästä, luojahengistä seuraavat).
17. mansit vievät Jipi-ojkan ja ekwan pyhäkköön puna ja
kultakoristeisia liinoja, oravan nahkoja, nuolia, hopealautasia
ja rahoja.
18. huuhkajasta (Jipi-ojka) polveutuvat mansit kutsuvat itseään
jipin väeksi (jipi-maxum).
19. mansit kutsuvat sosva-joella elävää huuhkajaukkoa nimellä
Ylä-sosvan-siivekäs-vanha-mies.
20. mansit pitävät Ylä-sosvan-siivekkään-vanhan-miehen
pyhäkkönä seitsemää yhdestä juuresta kasvavaa koivua
(pyhäkössä asuu haltija veljineen ja ystävänä pidetty
Towlon-ojka eli Kotkan-vanha-mies).
21. mansien huuhkaja-laulun (jipi-eriy) uskotaan aiheuttavan
lumi ja vesisadetta (vrt. talven kutsuminen huuhkajaa jäljitellen).
22. mansit pyytävät sadetta huuhkajan ääntä jäljittelemällä
("puhu-puhu").
23. mansit pitävät ihmisasutuksen lähelle tulevaa huuhkajaa
"hyvänä ja parantavana enteenä" (hyviin asioihin yhistetyt
toteemit).
24. mansit pitävät huuhkajaa tuulenhaltijan hahmona
(Xoli-wot-ojka, itä-tuulen-ukko, vrt. talventuloa edeltävät
tuulet, xoli=koli).
25. mansien huuhkajasukua pidetään por-heimosta eli karhusta
polveutuneena (alkuheimot por ja mos).
26. selkupit pitävät huuhkajaa yhtenä totemistisista suvuistaan
(huuhkajasta polveutuvat eivät häiritse tai vahingoita huuhkajia).
27. selkuppinoidat pitävät pöllöjä tärkeinä apuhenkinä aliseen
matkatessaan (yölintuja, yö=alisen päivä).
28. "huhkaa se on sellainen erakkolintu, yksistänsäs se
humahuttelee" (metsän erakko).
29. "kyllä sen kuuli huuhkajaisen äänen ku se kumahuttaa"
(tunnetaan äänestään).
30. "se on semmonem pikkunel lintu jota hattaraksi sanovat,
se somastit tuukuttaa" (hattara, pieni pöllö).
31. "kovast hyppiäz mörni" (hyypiä eli huuhkaja).
32. "hyppiäz mörni, se mörnä yl" (yöllä).
33. "hohottaja taz mörnä" (huuhkajan nimiä, "hohoo").
34. "hohottaja mörnä ningo mez" (mörnää kuin mies,
toteemeissa nähdään ihmismäisiä piirteitä).
35. "pölhö tas ku mörnä" (pölhö eli pöllö).
36. "ilgeissäh ken on siidä sanotah, on ku hävitty hyybien"
(ilkeissään kuin hyypiän hävittänyt, pyydetyt ja pyhinä pidetyt
eläimet).
37. "hyybie lendelöy yölöillä" (yölintu).
38. "hyybin iäni metsäs kuuluu" (metsälintu).
39. "hyybii sanou, huu, huu" (huulintu).
40. "hyybiilindu sai kaks jäittseä, pyy sai kymmene" (jäittseä
eli munaa).
41. "hyybie huukkau" (huukkaa, vrt. huuhkaja).
42. "huuhkajal ol lyhyt kagla" (kaula).
43. "tuukkai toizeh eäneh kirguu" (toiseen ääneen, lintujen
kielen tunteminen, vrt. tuukka).
44. "kissahaukku" (kissapöllö, vrt. huukku).
45. "kuksoi" (pöllöjen nimiä).
46. hantit yhistävät pöllöjä kuolleiden sieluihin (molemmat
liikkuvat öisin).
47. nenetsit vievät haudoille ja uhripaikoille puisia pöllön
kuvia.
48. enetsit pitävät huuhkajaa noitien apuhenkenä (kokeneen
noidan rintalevyssä huuhkajan kuva).
49. mansit pitävät huuhkajaa yhtenä por-heimon pyhistä
eläimistä (alkuheimot mos ja por, palvotaan etenkin
Hal-paulin kylässä).
50. mansien taruissa huuhkaja nostattaa tuiskuja ja tuulia
(talveen yhistäminen).
51. mansit pitävät huuhkajaa (jipi) yhtenä tärkeimmistä
suojelushengistään (karhupäiville eli heimopäiville saapuvia
haltijoita, vrt. ipi, ipe).
52. mansien huuhkajaukko Jipi-ojka esittää karhupäivillä
elämästään kertovia lauluja ("kuinka nai seitsemän pientä
mos-naista", "kuinka peitti seitsemän mos-naisen majan
lumeen").
53. manseilla on huuhkajalle oma laulunsa (jipyg eeryg).
54. mansit eivät esitä jipin laulua loppuun asti ("muuten alkaa
pyryttää lunta").
55. mansit pyytävät uutta lunta jäljittelemällä iltaisin huuhkajan
ääntä ("puhu, puhu", vrt. hiihtäminen, talvimetsästys).
56. mansien taruissa miespuolinen huuhkaja nai mos-heimoon
kuuluvan ihmisnaisen (pyydettyään ensin naista laulamaan
kolmasti, pitää kolmannesta laulusta, totemististen sukujen
syntytarinoita).
57. mansit pitävät huuhkajan sukua huuhkajan ja mos-naisen
liitosta syntyneenä (keskenään naivat mosit ja porit).
58. huuhkajaan yhistetään monia sukunimiä (hyypiäinen,
hyytiäinen, hyppönen, hyvönen, hytönen, hyttinen, huhkanen,
huuhkanen, uhkanen, tukkanen, tuukkanen, hupanen, huupanen,
hukanen, huukanen, huntanen, hupponen, hupunen, happonen,
jippinen, jipponen, jehkanen, oppunen, hepinen, hippinen,
hoppinen, jäppönen, jäpönen, jeponen, ipponen, ypänen,
ippinen).
59. marit kutsuvat pöllöä nimellä tumuna (vrt. ääntely).
60. marien taruissa selitetään mikä ruoka kuuluu pöllöille
(pöllösukuun kuuluva ei vie pöllöjen ruokaa, toteemien
piirteitä).
61. marien taruissa selitetään miksi pöllöt välttelevät
päivänvaloa.
62. vepsäläisten vanhimpiin kylän nimiin kuuluu Hubjoil
(hupjola, hupjo-suvun kylä, vrt. hupa, huja, hujo).
63. vepsäläiset kutsuvat huuhkajaa nimellä hübj (hybjä,
vrt. hipiä).
64. äänisen alueen vanhimmista haudoista on löydetty
lapinpöllön luita (väkeviä taikakaluja, vrt. suojelushenkien
sijoja).
65. inarinsaamelaisilla on viisi huuhkajan (oppuu) mukaan
nimettyä paikkaa (vrt. oppia, oma oppiminen=eläimiltä
oppimista).
66. saamelaiset kutsuvat huuhkajaa nimellä lidnu (vrt. lintu,
lintujen vanhin).
67. saamelaiset kutsuvat suopöllöä nimellä loadgu.
68. saamelaiset kutsuvat tunturipöllöä nimillä coafen, kuolfi,
skyelfi ja skuolfi (f=p, vrt. kilpi, kilpisjärvi).
69. saamelaiset kutsuvat hiiripöllöä nimellä bigan.
70. saamelaiset kutsuvat tunturipöllöä nimillä vuohku, vuogo
ja wuock (suomen vuokko, vrt. vuo ja puo-alkuiset nimet,
vuo-kallio).
71. saamelaiset pitävät tunturipöllöä noitien apuhenkenä
(toimittaa noidalle "vahinkoa tekeviä kärpäsiä").
72. saamelaiset pitävät tunturipöllöä pyhänä eläimenä
(ei häiritä tai vahingoiteta).
73. saamelaiset pitävät tunturipöllön jalkaluita taikakaluina
(maasta löydettyjä, "puhdistaa vettä").
74. saamelaiset kutsuvat tunturipöllöä nimillä jievjaskuolfi
ja vilgesskuolfi.
75. saamelaisilla on kissapöllölle oma livde eli joiku (kuvailee
pöllön elämää ja ulkonäköä).
76. "ijjâlodde, kunnjolodde, noi, noi, noi, pirrâjorree uaivaš,
noi, noi, noi, cuovis calmaaš, cuovis calmaaš, noi, noi, noi,
säpligpurrâmnjaalmaš, noi, noi, noi, kirjesiälgaš, kirjesiälgaš,
noi, noi, noi, pasteliskoozâš, cuhâkoozâš, noi, noi, noi,
suarvikeejist, stokkekeejist cokkaa, noi, noi, noi, säpligijd
vähtee, säpligijd vähtee,noi, noi, noi" (yölintu, kissapöllö,
ympäripyörivä pää, välkähtävä silmä, välkähtävä silmä,
hiiriä syövä suu, kirjavaselkä, teräväkynsi, honganlatvassa
istuu, sopuleita vaanii, kissapöllön eli tarhapöllön joikua).
77. "tuukkai nuukkau" (ääntelyä, uskotaan kehottavan
tekemään jotain).
78. "talvisen yön yhteh palah huhuou, jotta ihal lakkoamatta"
(huhuaa yön, talvilinnut).
79. "pöllöhaukku" (hiiri tai lehtopöllö).
80. "pöllöpiähavukka, silmät sillä maurottaa kun kissalla"
(silmät kuin kissalla, haukaksi kutsuminen).
81. "Hyyperö hyve ämente, mäten kaunis kakarainen, mäten
kuluisen kuningas, ota vihta vitasesta, koivu korpin notkusesta,
joila käuet karjas kajkottele, täne ko on mäit kaltosamat, täne
mäte vierosamat" (puhutellaan Metsän emäntänä, pyydetään
ajamaan karjaansa eli metsäneläimiä lähemmäs).
82. "Hypiö, hyvä emäntä, varvutar valio vaimo" (huuhkajan
sanoja).
83. "sinähän oot koko karhapöllö" (karha eli tarhapöllö).
84. "kattipöllö" (kissapöllö).
85. "se ol sen aejjan kaunistusta, sano tarhapöllö, kum
poekkoosas silitti" (eläinsadut).
86. "siäl on kaului ja kivii johka ei ihmisjalka pääse ollenkaa"
(Huhkainvuorella, huuhkajien elinpaikkoja).
87. "minullekkos ne huhuvelee" (huuhkajasta polveutuvien
kutsuhuuto, jokaisella heimolla omansa).
88. "huhkain hymähytti nin että jouteh heräs" (heräsi ääneen,
eläneet ihmisten lähellä, vrt. hymänen, hymähtää).
89. "juipistelloo niskojaa ku tarhapöllö" (pyörittää, vrt. juippi).
90. "kylmar se semmone haukka on kans ko se sillai julisee"
(huuhkaja haukan kaltainen, paitsi yölintu).
91. "huuhkaja se semmosella iänellä jumputtaa" (tunnetaan
äänestään).
92. "semmonev varpuspöllö joka kevä juputtelee" (juputtaa
keväisin, vrt. jupunen, juppunen).
93. "se huhkaja pärrää yällä" (vrt. pärränen).
94. "kyl stää saa noil pöllöil juurutta yht yksinkertast asia nii et
harmiks pistä" (pöllöille eli hölmöille, vrt. viisaana pitäminen,
vrt. vastakohtia tarkoittaneet sanat).
95. "hyypijä siäl kuuluu jyhäyttelevän" (iltapimeässä, yölintu).
96. "hyypijäl oj jylhä ääni" (hyypijäl eli huuhkajalla).
97. "koko kangas tärähtää kun se jympsäöttää" (viirupöllö,
kangaspöllöt).
98. "jäneshaukka" (kissapöllö, sarvipöllö).
99. "isävaenaja ampu jänishavukan" (valkoisen lapinpöllön,
utajärven viimeiset pöllöt).
100. "jänkkälotka" (tunturipöllö, vrt. saamen loadgu).
101. "pumppuhaukka se pumputtaa, se on niitä jänkkälotkoja"
(pumppuhaukka eli suopöllö, ääntelyä kuvaavat nimet).
102. "jänkkälotkoks nes sannoo kans niitä isoja lotkoja"
(suopöllöjä).
103. "jänkäpissi" (suopöllö).
104. "se tul että kahaht sielt ales" (ammuttu pöllö, hollolan
viimeiset pöllöt, sukupuuton syitä).
105. "sää oles jämtt ikä kako ainova poik" (kakon ainoa poika,
tarkoittaako hölmöä vai pöllöä).
106. "mie säikähi illal huuhkaja huutuo, se ku huus kakskantua
hu huu, hu huu" (huusi kaksikantaan, vrt. huu-to).
107. "tuukeh kuuluu, kustaht on haukku netsiz lähäl" (haukka
vai pöllö, vrt. tuukka).
108. "huhuzin, huhuzin, vain ei kuule" (huhuilevat Huuhkajan
lapset, oma kieli=omista asioista).
109. enetsit kutsuvat pöllöä nimellä kodeo.
110. enetsit pitävät pöllöä yhtenä totemistisista suvuistaan
(kodeo mugadi, metsään yhistetyn mugadi-heimon alasukuja).
111. nenetsit kutsuvat tunturipöllöä nimellä xanyebcyo (xanye
=metsästää, xanyeda=pyynti, xanyesey=saalis, taitavia pyytäjiä,
vrt. eläimiltä oppiminen, pyyntitapoja antaneet toteemit, x=k,
vrt. kanta, kansa).
112. nenetsit kutsuvat pöllöä nimillä xanebtso ja xanyebcyo
(vrt. kani, kaneja pyytävä pöllö).
113. selkupit kutsuvat pöllöä nimellä piya (vrt. piia).
114. "siitä toiss iltana ku tultih samall aijalla, toas tuukuttau"
(tuukuttaa illalla, yöeläin).
115. "huhuzin, huhuzin, vaim mänöy tuuan, ei kuule"
(huhuilu).
116. "tuuttuhaukka, tuu tuu tuu tuukkoa" (jokin pöllö).
117. "tuukeh kuuluu, kustaht on haukku netsiz lähäl"
(haukaksi kutsuminen).
118. "tuukkaine tuukkau, eändäy" (tuukkainen,
vrt. pikku tuukka).
119. "tuukkaine nagrau, toivod on toizempuolilaine" (nauraa,
toisen eli tuonpuolilainen, vrt. sukulaisen henki).
120. "tulen gu dogadiu, sit tulel lentäy, peä kui kazim peähyd"
(lentää tulelle, pää kuin kissalla, oikean luonnon aikaa).
121. "tuukkajam poiga" (poikanen).
122. "tuukkai kyndäy" (kyntää, vrt. kynsi).
123. "tuukkai tuukkau" (nimen alkuperää).
124. "tuukkai tabailou hiirii dai linduloi" (pöllöjen ravintoa).
125. "tuukkailindu on harmai kui kanahaukku, sanou tuu tuu,
kai mettsy kajoau" (harmaa pöllö, kuuluva ääni).
126. "tuukkailindu" (linnuksi kutsuminen).
127. "tuuttuhaukka istuu kyykytteä, silmät kiiralleh" (istuu
puussa, päivällä, vrt. nukkuu).
128. "tuuttuhaukka tuu tuu tuu tuukkoa" (tuuttu tuukkaa,
vrt. tuudittaa uneen).
129. "keväjel kuuluu tuukkailindu, yölöil häin tuukkav enembäl"
(tuukkaa keväällä, vrt. pesiminen).
130. "haukku tuukkau" (tuukkahaukka).
131. "haukka tuukuttau, yhtä mittoa tuukuttau" (tuukuttaa
yhtä mittaa, vrt. kutsuu naaraita).
132. "kui kazimpojjal om peä uukkajal" (pää kuin kissanpojalla,
uukkaja=kissapöllö).
133. "uukkailindu on harmai, mettsykanan tobjutteh, yöl daaze
varavuttau händy vakkinaizel, tuukkai toizeh eäneh kirhuu"
(harmaa, riekon kokoinen, uukkai ja tuukkai).
134. "gaikku vastoau tuukan" (vastaa tuukan, kaiku).
135. "vuavulindu vuakkau, huuaa, huuaa, päinvänlaskun ken
tsiihuou korvez" (siihuaa korvessa, päivän laskiessa, vrt. vaavi).
136. "vuavulindu, harmai ku haukku, ei tobju, suuren kukoin
tobjutteh, peä ku kazil, yöl lendäy" (harmaa, kukon kokoinen,
pää kuin kissalla).
137. "voavulindu sanou, kudoan on tuhmat pojjad, niidy i syön"
(valvoo käytöstä, toteemien piirteitä).
138. "yhtä mittoa tuukuttau" (keväisin, tuukkametsät).
mansien suojelushenkiin kuuluu
Tovlyng-yipyg-oiku (siivekäs-
huuhkajan-vanha-mies, kuvanaan
kehän sisällä oleva lintu,
vrt. kuun).
mordvalaiset kutsuvat pöllöä
sanoilla poks pra kors.
marit kutsuvat huuhkajaa sanalla
yngö (vrt. inkoo).
marit kutsuvat huuhkajaa sanoilla
kajkkuvda, kugovda, ovda ja ovdagajk
(gajk=lintu, myös tarunomainen
naispuolinen olento).
marit kutsuvat pikkupöllöä /
varpuspöllöä sanoilla izi tumna
ja kajktumna.
marit kutsuvat suopöllöä
sanoilla kuptumna ja ologtumna.
marit kutsuvat tornipöllöä
sanoilla ovoptso ja ovoptsa.
marit kutsuvat lapinpöllöä
sanalla oshtumna (osh=valkoinen).
marit kutsuvat helmipöllöä
sanalla pardashtumna.
marit kutsuvat kyläpöllöstä
sanalla portashtumna.
marit kutsuvat pikkupöllöä /
minervanpöllöä sanalla pazektumna.
marit kutsuvat uralinpöllöä /
viirupöllöä sanalla tsaltumna.
marit kutsuvat sarvipöllöä sanoilla
poloshan tumna.
udmurtit kutsuvat pöllöä sanoilla
ujsy ja kutsyran.
udmurtit kutsuvat huuhkajaa sanoilla
peljo ja peljokutsyran.
udmurtit kutsuvat huuhkajaa sanalla
ygy (vrt. iki, ukki).
unkarilaiset kutsuvat pöllöä
sanoilla bagoly ja kuvik.
unkarilaiset kutsuvat lehtopöllöä
sanalla macskabagoly.
unkarilaiset kutsuvat kyläpöllöstä
sanalla fuleskuvik.
unkarilaiset kutsuvat lapinpöllöä
sanoilla szakallas bagoly.
unkarilaiset kutsuvat pikkupöllöä
sanalla kuvik.
unkarilaiset kutsuvat hiiripöllöä
sanalla karvalybagoly.
unkarilaiset kutsuvat suopöllöä
sanoilla reti fulesbagoly.
unkarilaiset kutsuvat viirupöllöä
sanoilla urali bagoly (uralinpöllö).
unkarilaiset kutsuvat valko-otsapöllöstä
sanoilla feherkepu fuleskuvik (fuleskuvik
=kyläpöllönen).
ersalaiset kutsuvat huuhkajaa sanalla
korsh.
ersalaiset kutsuvat pöllöä sanalla
pokshpirjakorsh.
moksalaiset kutsuvat pöllöä sanalla
koroz.
moksalaiset kutsuvat huuhkajaa sanoilla
otsubrä koroz.saamelaiset kutsuvat
huuhkajaa sanoilla
oppuu ja hoppi.
saamelaiset kutsuvat
helmipöllöä sanalla
iidsaz.
saamelaiset kutsuvat
helmipöllöä sanoilla
cuozzamvuappai.
saamelaiset kutsuvat
viirupöllöä sanoilla
juonniidsaz.
saamelaiset kutsuvat
lapinpöllöä sanoilla
säämiidsaz.
saamelaiset kutsuvat
pöllöä sanoilla iidsaz,
iiskarvuappai ja ijjalodde
(vrt. iida, ääntely,
ii-sielu).
saamelaiset kutsuvat
pöllöä sanoilla
cuozzamvuappai.
saamelaiset kutsuvat
suopöllöä sanoilla
jeggiluatku ja jeggiluadhu.
saamelaiset kutsuvat
hiiripöllöä sanoilla
skunjalodde.
saamelaiset kutsuvat hiiripöllöä
sanalla iidsaz.
saamelaiset kutsuvat hiiripöllöä
sanoilla kunnlodd.
saamelaiset kutsuvat
hymähtelemistä sanoilla
huhkadid ja huhkaad
(vrt. huuhkaja).
saamelaiset kutsuvat
huuhkajaa sanoilla
epeke, jippege ja jihpaga
(vrt. ep-eke, jip-aga,
haltijanimiä).
saamelaiset kutsuvat
tunturipöllöä sanoilla
violggeshoppi ja
violggesiidsaz.
saamelaiset kutsuvat
suopöllöä sanoilla
jeäggiidsaz.
saamelaiset kutsuvat
suopöllöä sanoilla
jeggivälli.
saamelaiset kutsuvat
huuhkajaa sanoilla
oppuv ja hoppi.
saamelaiset kutsuvat
tunturipöllöä sanoilla
skyelfi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti