tsäko (vatja), keg, käg (liivi), kägu (viro), kukkulintu (suomi), kukulind (viro), kuko, kukov,
kuku (mordva), giekka, kiehk (saami), kiki, kuki (udmurtti), kuku, kyko (mari), kek, kik
(komi), kukkuk (mansi), köyi, käwo (hanti), kakukk (unkari), sayoja (selkuppi).
1. käen kukunnan uskotaan aloittavan vuoden (kesävuosi).
2. kesän alkajaisiin liittyviä menoja ajoitetaan käen kukuntaan
(ensimmäinen uusi kuu kukunnan jälkeen).
3. käen kukunnasta lasketaan vuosia (elinvuosia, vuosia häihin,
lapsen syntymään).
4. komien mukaan käki (kek) tuo tullessaan "valkoiset yöt"
(keka voj, käen yöt).
5. komit aloittavat kylvötyöt käen ensimmäisen kukunnan
jälkeen.
6. saamelaiset pitävät käkeä "jumalaa lähimpänä lintuna".
7. saamelaisten mukaan kodan päälle laskeutuva käki tietää
onnettomuutta (harvinaista).
8. käen ensimmäistä kukuntaa pidetään hyvänä aikana
ennustamiseen (katsotaan mitä jalan alla kukunnan
hetkellä).
9. "kuku kuku kultakäki, montako vuotta elän" (elinvuosien
tiijustaminen).
10. "kuku kultani käköni, helkyttele heliä lintu, vieläkö viikon
villapiänä, kauvan kassan kantajana, vielä vuuen vaiko kaksi,
vaiko kokonaista kolme, vaiko yheksän ylimmät" (neitovuosien
tiijustaminen).
11. unessa kukkuvan käen uskotaan kertovan tulevien lasten
määrän.
12. käen kukkumapuun juurelle hiipimisen uskotaan täyttävän
toivomuksen (tulevaan yhistetty lintu).
13. käkien kukuntaa ei jäljitellä (pyhä ääni).
14. käkiä ei vahingoiteta (pyhä lintu).
15. uiminen aloitetaan käen ensimmäisen kukunnan jälkeen
(lopetetaan kesän viimeiseen ukonilmaan).
16. kukkumapuun uskotaan vaikuttavan käen tuomiin sanomiin
(koivu onnea, haapa onnettomuutta).
17. päivän sijainnin uskotaan vaikuttavan käen tuomiin sanomiin
(noustessa kukkuva vaikeaa vuotta, laskiessa kukkuva kevyttä
vuotta, "lieu kebie vuozi eliä").
18. saamelaiset kutsuvat käkeä (kiehk) enteitä tuovaksi jumalan
linnuksi.
19. käkeä pidetään onnenlintuna, sanan saattajana ja avun
hakijana.
20. hantit pitävät käkeä "ihmisenä jonka henki on muuttunut
linnuksi".
21. hantit kutsuvat käkeä "naiseksi joka vie ihmisten tuntoja
Toremin kuultavaksi".
22. hantit pitävät käkiä (kukkuk) henkiolentojen (kor)
kuvajaisina.
23. hantit kuvailevat käkeä "linnuksi muuttuneeksi naiseksi".
24. hantit pitävät käkiä ylisenhaltija Toromin lintuina
(uskotaan vievän pyyntöjä Toromille).
25. "kuuluu se kägin kukunda, ylöizeh on taivozeh, aloizeh
da moanemäh" (uskotaan kuuluvan yliseen ja aliseen).
26. selkupit eivät vahingoita käkiä (pidetään ihmisten
kaltaisina).
27. selkupit pitävät käkeä (sayoja) ihmisen sukulaisena
(vrt. saija).
28. selkupit kutsuvat käkeä "vaeltavaksi naiseksi".
29. selkupit pitävät toisten pesiin munivaa käkeä kirottuna.
30. selkupit kuvailevat käkeä "kaikkien miesten ja naisten
emuuksi" (vrt. yhden heimon miesten ja naisten).
31. selkupit pitävät pyhän puun latvassa istuvaa käkeä
"maailman vartijana" (maailma=tunnettu maa, oma maa).
32. selkupit pitävät ukkosen jälkeen kuuluvaa kukuntaa
hyvän marjakesän enteenä (ukkoseen yhistäminen).
33. selkupit pitävät käkiä lasten sielujen saattajina (vrt. ylinen
tulevan eli tulevien polvien paikkana, alinen menneen eli
menneiden polvien paikkana).
34. "kukuk kukuk kultalintu, kukum elinaikani" (kultalintu).
35. "kuku, kultainen käkö, sao monta vuotta miä elän"
(elinvuosien tiijustaminen).
36. "käki kukkuu elinvuosia, harakka nauraa juaruntuajia"
(ennelinnut).
37. "jos käk kovast kukkuu, se tiätää hallavuatta" (käen ja
vuodenaikojen yhteydestä).
38. "käki kukkuu etelästä hyvvää" (kukkumisen suunnasta).
39. "eteläkäk elokäk" (tietää eloa).
40. "kaik linnut tekköt pezän, a hä ei kehta" (munii toisten
pesiin).
41. "kägine kuikurdau kuuzen ladvaz" (kukkumapuu).
42. "kägi kukkui kuigutteli nuren kuzel ladvaz" (puun
kuvaileminen).
43. "ei hyvän iel kägöi lähil tule kukkumah" (hyvän edellä,
ennelintu).
44. "kägöi helkahtih kukkumah" (heleä ääni).
45. "kuku kuku kuldukägi, helkyttele helei lindu, mingo
kerdoi kukahtanned, se vuozii minul eleä" (kukuntojen
lukeminen).
46. "kägöi muuttuu sygyzel haukaks, sih lopeh kägöi"
(muuttuu haukaksi).
47. "kuuluu kägin kukunda ylöizeh da taivozeh, aloizeh da
moanemäh" (kuuluvasta äänestä, vrt. välittäjälintu).
48. "keveäl on eäni kägöil helakembi, a kezäl jo on kahakemb
eäni" (helakka, vrt. helka, helkatulet).
49. "kuku kuku kuldu kägöi, helävytä helei lindu" (vrt. heli).
50. "hyvä on kevätkägöi, zvonkoi on eäni hänel" (hyvä lintu,
kuuluva ääni).
51. "keämpiiga" (piika eli tytär).
52. "kukkukägi kukkuou" (kukkulintu).
53. "kuku, kuku kägözen" (käen puhuttelemista).
54. "pidäy ruveta da kukkuo käjen eittsi" (kukkua eli herätä,
vrt. valvoa, pyhillä eläimillä oma kielensä).
55. "kägöi kukkuu helkytteä" (helkyttää, vrt. he=päivä, pyöreä,
pyhä, käen aika=päivän aikaa, vrt. päivä lasten sielujen
lähettäjänä).
56. "kägi kuukkuu näriessä" (näreessä eli kuusessa).
57. "do kägöin kuulin kukkumas" (odotettu asia).
58. "kägöi kukkuu keväjel" (käen aika).
59. "puun ladvas kägöid ylen äjjäl kukutah" (kukkumapaikkoja).
60. "kuku kuku kuldukägi, helävytä helei lindu" (kuku eli heläytä).
61. "kägi kukahtelieteh" (toukokuussa, vrt. kukat).
62. "kägi kukahteleh" (vrt. kuka).
63. "kuim monta kertoa käki kukahtau niim monta vuotta
on tyttönä" (neitovuosien tiijustaminen).
64. "aigazeh kägöi kukahti" (kukkua, liikkua aikaisin).
65. "kuku, kuku kägözen, kuku, kuku kuldarinda, kuku kullat
kulmildas, hobiet silmildäs" (käen lukuja).
66. "tänäpäi kägöi kukuld ajjoi" (lopetti kukunnan).
67. "vanhat musteldih, sto ennen kolmie vuottu heittäy pyhäljy
jyrizendän da kägöi kukundan jälgimäzen ajjan iele" (lopettaa
kukunnan jälkimmäisen ajan edellä, ukkoseen yhistäminen).
68. "kägöi heittäy kukundan, sit sygyzyl haukakse muuttuu"
(uskomus).
69. "kukuska kukkuou" (käen nimiä).
70. "pidäy vielä kerda tänä kevyenä kukuttua kägie, konza piäzem
miehellä" (kukuttamassa käyminen).
71. "kuku kuldoikägöi, äjjängo vuott elän" (elinvuosiin eli tulevaan
yhistäminen).
72. "kägöintäi om peäh puuttunuh" (käentäi, puutiainen).
73. "kui kägöi kukud jallaz aigazeh" (kukut aikaseen, aamulintu).
74. "kägöi kukkuu keväjel" (kevätlintu, vrt. touko=kevät).
75. "kägöi muuttuu sygyzyl haukakse" (yhennäköisiä).
76. "kägöile meni ozranogas kulkuh, heitti kukundan" (uskomus).
77. "kuku kuku kägözen, kuku kuku kuldarinda" (käen lukuja).
78. "kun käki hyvin alahana kukkuu kevöällä, nin se om pahoikse
vuosikse, hallavuosi tulou" (kukkumapaikasta ennustaminen).
79. "ilona käki metsässä, perehessä pieni lapsi" (metsän ilo).
80. "kägi lendäy piijan kera" (piijan keralla, käenpiika).
81. "käget kukutah" (toisilleen, vrt. pesintä).
82. "jos kägi pihah tulou, kuolemoa tietäy" (harvinaista,
metsän lintu).
83. "kägi puussa kukkuu" (vrt. puu=petäjä).
84. "mie näin kägie kukkumassa" (iloinen asia, vrt. puolison
löytyminen, lapselle tuleminen, väkevä enne).
85. "nouze pois nukkunuh, jo on kägi kukkunuh" (käen mukaan
nouseminen).
86. "kägized vai kukutah helkytetäh" (luotuja kukkumaan).
87. "olet kägie riäzittänyh, iän on kähistynyt" (rääsittänyt
eli häirinnyt, vrt. äänen käheneminen karhun näkemisestä).
88. "ei siusta käjem moista kukkujua tule" (käkeen
vertaaminen).
89. hantit pitävät käkeä henkiolentona (ei kutsuta linnuksi).
90. mansit pitävät käkeä naisena jonka luojahenki Numi-torem
muutti linnuksi (Kewiyo monom imi, käeksi muuttunut nainen).
91. hantit pitävät käkeä (kokkuk) naisena joka välittää ihmisten
pyyntöjä Num-torumille.
92. hantinaiset tatuoivat käsiin ja olkapäihin käen kuvia
(estää varjosielua eksymästä unen aikana).
93. hanteilla on käelle oma laulunsa (karhupäiville saapuvia
haltijoita).
94. moksalaiset pitävät käkeä yhtenä luojahenki Ine narmonin
poikasista (valitsee heimonsa asuinpaikaksi metsän).
95. erzalaisten taruissa luojahenki Ine narmun (suuri lintu) istuu
maailmanpuun (ine chuvto) latvassa ja hautoo kolmesta munasta
kolme lintua (kiurun, satakielen ja käen).
96. mordvalaiset yhistävät käkeä metsään, metsästykseen ja suruun
(joista vastaa ihmisten elämässä).
97. mordvalaiset kutsuvat käkeä nimillä kuku (moksa) ja kuko (erza).
98. mordvalaiset pitävät käkeä tärkeimpänä ennelintuna.
99. erzalaisten taruissa käki syntyy Ine narmunin (suuri lintu)
tai Poksh ved narmunin (suuri vesilintu) munasta.
100. erzalaiset pitävät käkeä, kiurua ja satakieltä alkuheimoinaan
(syntyvät suuren linnun pesään, käki syntyy ensimmäisenä tai
toisena).
101. mordvalaiset pitävät käkeä metson tai teeren munimana
(tekee pesänsä "ensimmäisen pyhäkön ensimmäisen puun
ensimmäiseen oksaan", munii pesään kolme munaa).
102. mordvalaisten taruissa käki kukkuu "ensimmäisessä puussa,
ensimmäisellä oksalla, ensimmäisellä nupulla, ensimmäisellä
lehdellä" (linnuista vanhimpia, metsoa / teertä nuorempi).
103. mordvalaiset aloittavat työnteon käen kukunnasta.
104. mordvalaisten taruissa syntymänjumalatar Ange patiai
karkottaa käen metsään ja muuttaa tämän ja munansa täplikkäiksi
(kieltäytyessään munimasta kesyjen lintujen tavoin).
105. mordvalaisten taruissa Ange patiai kieltää käkeä tekemästä
omaa pesää (joutuu munimaan toisten pesiin).
106. mordvalaisten mukaan käki suree koska "ei saa elää ihmisten
lähellä".
107. marien mukaan käellä ei ole omaa pesää koska "teki pesänsä
aikana jolloin työnteko oli kiellettyä".
108. mordvalaiset pitävät käkiä syntymättömien lapsien sieluina
(ei vahingoiteta, vrt. tulevaan yhistäminen).
109. mordvalaiset pitävät käkiä nimettä kuolleiden lasten hahmoina
(vrt. nimi=suojelushenki / yksi sieluista).
110. mordvalaiset pitävät käkiä metsänemo Vir avan hahmoina.
111. mordvalaiset pitävät pimeässä lentäviä käkiä kuolleiden henkinä
(moksan shopacha, erzan chopacha).
112. hantit pitävät käkeä yliluonnollisena olentona.
113. hantit pitävät käkeä perheensä hylänneenä naisena.
114. marit tiedustelevat käeltä elinvuosia ja neitovuosia.
115. mordvalaiset ennustavat kevään ensimmäisen kukunnan
suunnasta (oikealta kylläisyyttä, vasemmalta nälkää).
116. mordvalaisten mukaan syksyllä kukkuva käki tietää pitkää
ja lämmintä kevättä (vuodenaikojen yhteydestä).
117. mordvalaiset ennustavat kukunnan suunnasta (idästä
kylläisyyttä, lännestä nälkää, etelästä lasten syntymää).
118. mordvalaiset ennustavat kukunnasta ilmoja (taukoamaton
tietää poutaa).
119. mordvalaiset kääntyvät kukuntaan päin (uskotaan antavan
terveyttä koko vuodeksi, vrt. päivää kohti kääntyminen).
120. mordvalaiset pitävät työnteon aikana kuultua kukuntaa
hyvänä enteenä.
121. mordvalaisten mukaan käet katoavat heinäkuun puolivälissä
(syksyllä kukkuminen huono enne).
122. moksalaiset sanovat kukus kukai koske shufta priasa,
iakshama uli (käki kukkuu kuivuneessa puussa, ilmat
kylmenevät).
123. marit kutsuvat käkeä nimellä kiiko (vrt. mistä kiikastaa).
124. marit pitävät käkeä ihmisten auttajana (auttaa tarujen
henkilöitä).
125. marit pitävät käkeä enteiden ja näkyjen ilmoittajana.
126. saamelaiset sanovat kukunnan loppumisesta kieha lii coroh-an
puahcan-am (käki tukehtui muuraimeen).
127. saamelaiset pitävät käkeä noitien apulintuna.
128. saamelaiset ennustavat käen äänistä ilmoja (valittaa=sadetta,
yskii=kylmää).
129. saamelaiset pitävät käen ensimmäistä kukuntaa kesän alkuna.
130. saamelaiset kutsuvat käkeä nimillä kieha ja giehka (vrt. kiehdata,
kehdata, kihahtaa, kekata, kikka).
131. saamelaiset pitävät kodan päälle istuutuvaa käkeä kuoleman
enteenä (harvinaista).
132. "kägei häi lähtie" (käkesi eli lupasi).
133. "kantojen päissä ta sielä moaperässä kukkunou ni hallavuuvet
tulou" (kukkumapaikka).
134. "a kun ei kertoa kukaha, se sillä vuuvella miehellä peäsöy"
(neitovuosien päättyminen, isot asiat).
135. "kägi tuobi toven kezän, piätsköi päivän lämbimän" (toden
kesän, ensihelteille saapuvia lintuja).
136. "kägevös perävyi" (käkevys eli lupaus).
137. "keveäl on eäni kägöil helakembi, a kezäl kägöil mäni ozrantähkä
kulkkuh" (kukkumisen vähentymisestä).
138. "ogahaizel on ozru, kägöi heittäy kukundan" (heittää eli lopettaa,
käen aika=lyhyt).
139. "keki kukkua kujersi, kulta suusta kumpuaapi, vahti leuvalta
valuupi" (keki eli käki, vrt. kekkinen, käen sukuja).
140. "kun käki kukahteleepi, niin sydän sykähteleepi, sydän syttypi
tulelle, pää palamaan paukahtaa" (käen voimista, sytyttää sydämen
ja pään, saa elämään kesää).
141. "jos käkönen kukahtaapi, kulta suusta kumpuvaapi, vaski
leuvalle valuupi, hopija holahtaapi" (käen värejä).
142. "idästä ilon käki, etelästä elon käki, luotehelta luojan käki,
pohjosesta onnettoman" (kukunnan suunnasta).
143. "kukkuu käki, vastamäki, onkos huamen pouta" (ilmojenkin
tuntija, vrt. tulevan).
144. "kuku kultalintu, kuku yli koko maan" (kuuluvasta äänestä).
145. "kevät tuli, käki tuli, kuusistoihin kukkumahan, kuku kuku
kultarinta, yli meilänkin maan" (toivotaan kukkuvan oman maan
yli).
146. "käki muni kalmalinnum pessään" (kalma eli leppälinnun).
147. "käjet niin karjuu, hankkii saletta" (tietää sadetta, kiivas
kukunta).
148. "käk ei tule hyvä iel kartanoo, kuoluks se on" (kartanoo eli
pihaan).
149. "sem parempi jonka kaukana se mehtäsä kukkuu" (toivotaan
kukkuvan kaukana, sydänmaiden lintu).
150. "ei sitä soat tappoon niin kaonisäänistä lintuva" (pyhät linnut).
151. "keikassut viikon jo" (kukunnan aika=hyvää aikaa, toivon aikaa,
lämmön aikaa).
152. "lalvassaha se keikkuu" (käki kukkuessaan).
153. "se kukkuok keikkasi kun käki" (kukkui kuin käki,
käen kielen tuntijat).
154. "käki istuak kekahti oksalle aevav viereeni" (väkevä enne,
usein kuultu, harvoin nähty).
155. "käk kukkuu kelekkeesti tänä iltana" (kelkkeesti eli selkeästi,
vrt. kelkkinen, kellinen).
156. "elä sinä löttölakki Käkilahteen souva" (käkien mukaan
nimetyt paikat).
157. "näin keviillä kur ruvethan käjen kukuntaa orottamaha,
ei mennä uloos aamulla" (mennä ulos ennen kukuntaa,
vrt. käestä polveutuvat, käkeä pyhänä eläimenään pitävät).
158. "kukku se käkiki kevväimestä mutta nyt kai sille on otran
tähkä männä kulukkuun, kun ei ennää kuku" (kukkumisen
eli pesinnän loppuminen).
159. "lakas, kum mää rupesin kuultelemmaa" (lakkasi
kukkumasta).
160. "iernajaisem mie olen nähnyr ruokkivan käempoikaa"
(jiernajaisen eli järripeipon).
161. "käk ei eneä kuku, jokoon se on nähny lehtkerpon staakassa"
(kukunnan loppuminen, vrt. jatkuminen).
162. "jopas tulit sano kukkula käkee" (sanoi kukkula käkeä,
kaikki elää).
163. "ku myö oltii syvämmua sisässä sielä ni, joha se tul siihe
pihal laetaa, aija seipääsee kukkumaa" (sydänmaiden lintu).
164. "se vain kuolee siita joku" (käen tullessa pihaan,
vrt. jälleensyntyminen, yhden kuolema=toisen syntymä).
165. "justtiisa ol kukkuah helekyttelemässä" (käki).
166. "yötä päivvää jylykyttää" (käen aika=yötöntä aikaa).
167. "toenen käk voaj jälittellöö toestaan siinä työhommassa"
(työhommassa eli kukunnassa, omaa ajattelua, eläinten töitä
pidetään yhtä tärkeinä).
168. "käk ko sittuu järestää mäne pure puuta" (pure puuta,
käen taikavoimilta suojautumista).
169. "se osaa perin hyvin jäärytellä kukkulintuu" (jäärytellä
eli matkia, vrt. käkeä kutsuvat noidat).
170. "toesinaan se kukkuukkin nin kajjeasti" (kajeasti eli
heleästi).
171. "vai ei op Pohjassakan käkkee ollut tänä suvena,
emme mekän ok kuullu" (käettömät suvet, vrt. vieraan
asumisen leviäminen).
172. "käki on nyk kajonnu eemmäksi" (kadonnut edemmäksi,
omaa elämää tuhoava vieras elämä).
173. "mettästä se kaikuu kovemmasti" (metsän lintu,
ei metsiä=ei käkiä).
174. "min o usseenniik kahtona, että ku käk kukkuu, ni toenen
käk vastoo ja sitte ne lentää toestesal luo, ja sitte ne kakastaeksee"
(käkien elämää, kukkuminen=kutsuhuuto).
175. "käki kakistellee ennen ku se kukkuu" (kakistelee ennen
kukkumista, vrt. kakistelee=kekistelee=käkistelee=kähistelee,
vrt. sanoista johdetut nimet).
176. "kevätkägöi, zvonkoi on eäni hänel" (heleä ääni).
177. "kägi kukkuu sih sua kuni ozra tähkäll ei mäne"
(vieras ohra, vrt. omat heinät).
178. "huomneksella lähet pihalla, pidäu suurustuatsie ta
kägi sittuu" (suurustuatsie=syödä, sittuu=aiheuttaa huonoa
onnea, vierailta tuntuvat uskomukset).
179. "käennet tulla kodiheh aijalleh, ga mäne siit" (käennet
eli lupaat tulla, lupauksien lintu, vrt. kaiken tulevaan liittyvän).
180. "ittses sanan loadi, sensen otti, min kägei" (minkä käkesi
eli lupasi, lupaukset=käkeyksiä).
181. "kähähtelemmös kui Virgusellän kägöi" (käkeen vertaaminen,
maan selät).
182. "min kerdoa kukahtoa, sen vuozie eleä" (vrt. viiteen, kuuteen
tai seittemään päättyvät omat luvut).
183. "netsiä ku kuulunou rändypezäs päi" (kukunta, räntäpesästä
eli luoteesta, huono enne).
184. "kägi kukkuu kylässä, lieu rovussa pokonniekka" (lieneekö
suvussa kuollut, vrt. tietää syntymää, toukokuu=luonnonmukaisia
syntymäkuita).
185. "olet kägie riäzittänyh, iän on kähistynyh" (häirinnyt,
ääni kähistynyt).
186. komien lauluihin kuuluu ezis kökinej (hopeinen käki).
187. nenetsit kutsuvat käkeä nimillä xutij ja xutjij
(vrt. pitää kutinsa).
188. enetsit kutsuvat käkeä nimellä kuci.
189. "min kägei, sen tovendi" (kägei eli lupasi, saattoi toteen).
190. "kägi tuobi toven kezän, piätsköi päivän lämbimän"
(kesän tuojat).
191. "uskalmon tuon, min kägein" (tuon=saatan toteen, täytän,
kägein=lupasin).
192. "uskalmon toi" (toi eli täytti, uskaltaa=luvata).
193. "kuim monta kertoa käki kukahtau niim monta vuotta
viel on tyttönä" (vrt. neitona).
194. "ukojjyry pehmentäy keän" (pehmentää käen,
kukunnan).
195. "uran kaivatimmo Kägimägeh puun vedäjez"
(käkien mukaan nimetyt paikat).
196. "vilulla heän uumenessai kukkuu" (käki kolossaan,
lämpimästä pitävä lintu).
197. "kägöi kukkuo kui uumenes" (vrt. kolosta, kaukaa).
198. "kuku kuku kägözen, kauvango olen kassapeänä"
(kassapäänä eli neitona).
199. "min kerdoa kukahtoa, sen vuozie eleä" (vrt. saa miehen,
tulee lapselle, kaikki tulevaan liittyvä).
200. "kuku, kuku, kägöihyd, äjjängo vuoduttu minä vie elän"
(käen puhuttelemista).
201. "viehäi meil yöttsi kägei tulla" (kägei eli lupasi).
202. "olet hyvä äimä" (vrt. äimän käkenä, ihmeissään).
marit kutsuvat käkeä sanoilla
kuku ja kuky.
udmurtit kutsuvat käkeä sanoilla
kiky, kuky ja kikokuky.
unkarilaiset kutsuvat käkeä sanalla
kakukk.
ersalaiset kutsuvat käkeä sanalla
kuko (vrt. kukkonen).
moksalaiset kutsuvat käkeä sanalla
kuku.
mordvalaisten taruissa käki
kuoriutuu alkuhenki Ine narmunin
(suuri lintu) tai Poksh ved narmunin
(suuri vesilintu) munasta (satakielen
ja kiurun keralla).
mordvalaisten taruissa käki
kuoriutuu teeren tai metson munasta
(tehden pesänsä ensimmäisen puun
ensimmäiseen oksaan).
mordvalaiset pitävät käkiä
syntymättömien lasten sieluina
(vrt. pyhinä pitäminen).
mordvalaisten mukaan nimettä
kuolleista lapsista tulee käkiä.
mordvalaiset pitävät käkeä yhtenä
metsänemo Vir avan hahmoista
(sorsa toinen).
mordvalaiset ennustavat käen
kukkumapuusta (kuiva puu
=ilmojen viilenemistä).
"tsako kukku, maa kumizi,
lintu laulo, lehto lookku,
sisavo pani pajuzo,
miä vaa kuuntolin kujalo,
ajattolin adda päälle,
tsene tseeli kerkiäpi,
kummall laulu laatuizompi,
a tsago tseeli kerkiäpi,
linnu laulu laatuizompi,
sisava sonat paropod"
(kukkuva tsako-lintu,
vatjalaisten lauluja).
"millä noizomm mäntsämääse,
kulillako vai kalilla,
kuli kukkui taivaasoo,
kali veeri kalmo teele,
vierakko tserikko teele,
vieri vellee tsääpää pääle"
(taivaaseen kukkuva kuli,
vatjalaisten lauluja).
saamelaiset sanovat kieha kuo kokka,
te kuosk-kärigadz peittat rodo siza
(käen kukkuessa koskikara piiloutuu
viidan sisään, kieha=käki,
vrt. gadz-henget).
saamelaiset kutsuvat
käenpiikaa sanoilla
kioggnjuoll ja kioggpottseekkai.
saamelaiset kutsuvat
käkeä sanalla
kiokk.
saamelaiset sanovat
mii lij mate kioggpottsekkai
(kuin mikäkin käenpiika).
saamelaiset kutsuvat
kukkujaa / kukkumista
sanoilla kookki ja
kookkmos.
saamelaiset kutsuvat käkeä
sanalla kieha.
saamelaiset kutsuvat
käkeä sanoilla giege, giahka,
kiehka, giekka, kieha, kiokk,
kigg, kikk ja keke (vrt.
kikka, kekka, keke).
saamelaiset kutsuvat
kukkumista sanalla
kookkad.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti