pinki (liivi), baena, päna, piennai, piennay, piena (saami), pine, piä, pinä (mordva), pi, pij, puni,
pono, poneyo, pineyo (mari), puni, pini (udmurtti), pon, pun (komi), fene (unkari), pene, penä
(kantaugri), bu, bunek (enetsi), bunyk (nenetsi), koira, koiras (suomi, inkeri, karjala), koire
(lyydi), koir (vepsä), koiraz, koiruz (vatja), koer (viro), kir, kires, kir-pon (komi, koiras-peni),
ker, xar (mansi), kar, xor, xar (hanti), here (unkari), xora (nenetsi), qor, kanak (selkuppi,
qor=koiras), kora (kamassi), naaras, nairas, naara, narttu, natu, naattu, nakku (suomi,
emäkoira), noaras (karjala), amp, ämp (hanti), ämp, ömp (mansi), eb (unkari), emp, ämp
(kantaugri).
1. selkupit pitävät koiria (kanak) ihmisten sukulaisina.
2. selkuppien mukaan koirat varoittavat vahingollisten henkien
(loz, suomen loso) lähestymisestä ("haukkumalla tyhjää").
3. selkupit eivät valehtele koirilleen ("koska koirat ovat hyviä
valehtelijoita").
4. "Höyhetär, penin emäntä, Ahvatar, koiran alku, lyö löyly penin
nenähän, vainu koiran sieramih, jotta koira kohti käysi, peni-juhti
julkuttaisi" (koiralle vainua pyydettäessä).
5. hantit uskovat koirien näkevän henkiä.
6. hantien mukaan koirat ymmärtävät ihmisten puhetta.
7. hantit pitävät koiria tasavertaisina ihmisten kanssa (ei syödä,
lyödä tai kiusata, annetaan kuolla vanhuuteen).
8. hantit kutsuvat koiria nimillä amp ja ämp (vrt. ääntely).
9. hantien mukaan koirat ovat peräisin ajalta jolloin ensimmäinen
ihminen käveli maan päällä ("ensimmäinen ihminen näki koiran
metsässä ja päätti elää ja metsästää tämän kanssa").
10. koiran korvien välistä katsomalla voidaan nähdä henkiolentoja
(herkästä kuuloaistista alkunsa saaneita uskomuksia).
11. hantit kutsuvat koiranhahmoista haltijaa Koira naiseksi.
12. mansit kutsuvat koiranhahmoista haltijaa pitkähännäksi ja
susikoiraksi (Xos ley, palvotaan kolmessa kylässä).
13. koirilla ja susilla uskotaan olevan yhteinen alkuperä (ulvojien
heimo, vrt. ketut).
14. mansit hautaavat koirat ihmisiä vastaavin menoin (pidetään
samanarvoisina).
15. "pohjon koira haukkumahan, ylös nenin taivosehen, alas hännin
maaemähän" (haukunnan uskotaan kuuluvan yliseen ja aliseen).
16. koiria ei kuriteta lyömällä ("jos lyö tulee pyytää anteeksi
polvillaan").
17. koirat ruokitaan haltijoiden jälkeen (ihmiset syövät kolmantena).
18. koiria nimetään luettelemalla nimiä ja valitsemalla nimi jonka
kohdalla koira haukahtaa tai murahtaa (toisaalla nimetään luonteen,
syntymähetken tai ulkonäön mukaan).
19. koiria pidetään puhekykyä vailla olevina ihmisinä.
20. koiria pidetään susien lahjana ihmisille (kiitokseksi ihminen
ei häiritse susia).
21. "koirat tappeloot, tulloo suae" (käytöksestä ennustetaan).
22. "tuulelt on penuen synty, ahavalta koiran alku, penun päivän
paistamasta" (koiran syntysanoja).
23. "koira haukku korven reunat, penikkainen pellon reunat"
(koira eli penikkainen).
24. "sillo se ajattelee pahaa ku se panee korvat taakke ja hampaat
irvee" (ilmeiden tunteminen).
25. "ei vanha valetta hauku, emäkoira ei ensinkää" (vanha koira).
26. "emäkoerahan se on aena jalakavampi" (isäkoiraa).
27. "sillä on nyt ensimäine haukkusyksy" (nuorella koiralla).
28. "miul oh huima koira, ei kessä yhtä paigalla" (koirien luonteista,
yksilöitä).
29. "nin oli käppiä koira ja korvat pyssyz" (käppiä eli kaunis,
pystykorva).
30. "midä kunttelet korvat hörkkilä" (tarkasta kuulosta).
31. "nur koira kovast pelaja ja kaikkia kandelo" (pentujen elämää).
32. "ei piä koira syännyttä" (sydännyttää, suututtaa).
33. "elä ulvoda koira" (ulvota, kiusaa).
34. "elä vusuda koiral toisia" (vusuda eli usuta).
35. "elä syzi kebil koira" (koirien kohtelusta).
36. "koira vinku oven takkan" (vinkuu, pyytää sisään).
37. "koira on ärrillä" (ärrillä eli vihainen, vrt. äristä).
38. "koirad jyrskytäh haukutah" (kohdatessaan).
39. "koira luuda jysteä" (jyystää).
40. "koira luuda jeärdeä" (jäärtää, luiden ystävät).
41. "koiru kandelou luudu" (kantelee luita, vrt. kaivaa maahan).
42. "koira matkoo jupassa hännin, ta korvat lupsallah" (jupassa
hännin, häntä koipien välissä).
43. "koira syöö jatustoa" (jatustaa eli mutustaa).
44. "lykkeä koiril jeänykset" (jäännökset eli tähteet).
45. "jeänyspalat koiril annetah" (koirien syöttämisestä).
46. "itse koira hoavah nuolou" (nuolee haavansa).
47. "ittsie vaste e ule vihane koiru" (itseä vasten, omalle perheelle).
48. "mis on emäkoirua, siellä i izäkoirua" (emä ja isäkoirat).
49. "koira imettäy pendujah" (emäkoira).
50. "koira igenilläzä irvistelöy" (irvistelee ja murisee).
51. "koira taivahah päi ulvoo, illaispalaista kyzyy" (vrt. ulvoo toisille
koirille, koirien ymmärtäminen).
52. "koira hörkistelieteh, midä haukkumah ruvennoo" (höristelee
korvia).
53. "elä härnyä koirua" (lapselle).
54. "koiru händää heiluttaa" (iloissaan).
55. "koirampendu hägelehtää" (hoipertelee).
56. "koiru hyppelöö lihan nähtyy, kielel veäldelöö suudu"
(lempiruokaa).
57. "koiru hyrskähyy undu nägöö" (koiran uni).
58. "midä koira hurskahunoo, kedä tulloo" (hurskahtelee, ääntelyä).
59. "meän koira vai mettsäh männöö, siid haukkuo houhotteloo"
(metsäkoirat).
60. "sil on koiral eäni hyvä, haukkuo hoihottoa" (luotu haukkumaan).
61. "koiru istuu da väliz haukahteleh" (vrt. kuulee jotain).
62. "haukkujju koir ei pure, vaikkanaine puroo" (vaikkanaine eli
vaitinainen).
63. "mitäkä haukutat koirua" (haukutat eli härnäät).
64. "koiralla annetah karvoa myöte nimi" (karvoa eli väriä myöten,
vrt. musti).
65. "pystykorva kabisiällä haukkuu, luppakorva kastesiällä"
(koirasukuja).
66. "lumi kabisi kun meän Dehu duoksi metsässä" (dehu eli jehu,
äänen mukaan annetut nimet).
67. "koira haukkumah kavahtih" (hyvästä kuulosta).
68. "kissa kiitolla eläy, koira piän silityksellä" (sanonta).
69. "koira kirhistih, sägä pystyh nouzi" (sägä eli karvat).
70. "koiroa ei pitäis iltasetta jätteä" (iltasen tärkeydestä).
71. "koiralla pitäy antoa nenämustasen suurus illaispalani"
(iltapalan koosta).
72. "koira itköy illaistah" (nälkäisenä).
73. "koira ei koiran hännälle pole" (koirasta polveutuva ei
vahingoita koiria, totemististen sukujen tapoja).
74. "haukkujat koirat purijoa ei ou, a tyyni urmottau" (luonteista).
75. "koilleh on koiragi suuri" (puolustaa kotiaan).
76. "terväh koiru kudzut suabi, sogied i tullah" (terväh=nopeasti,
kudzut=pennut, syntyvät sokeina).
77. "älä iske koirua" (kohtelusta).
78. "koiran undu magoad, kuuled" (koiran uni).
79. "tsoma koiraine on" (soma).
80. "koirankarv ei ole puhtaz, koiranheng om puhtaz" (puhdas
henki, vrt. vilpitön, huoleton, iloinen).
81. "koirannenä on vilu" (vilu eli kylmä).
82. "koirampojjan ottahuu" (poijan eli pennun).
83. "koiranleugu, ken tostu ainoz nagrau" (koirasta keksittyjä
nimiä).
84. "koiravvartsoi", "koirantsuokoi", "koiranvärtsy", "koiravvarba",
"koiranheiny" (koiran mukaan nimettyjä heiniä, ahosuolaheinä,
hierakka, sinikuusama, kastikka).
85. "kondiikoiran sugu juoksou hyvänny" (karhukoiran).
86. "kondiikoiral on suunlaes primietty" (primietty eli merkki).
87. "ned on korgietkorvat koirat" (korkeakorvat eli pystykorvat).
88. "korgiekorvani koira" (pystykorva).
89. "koiru kozlottau syöy" (syö hotkien).
90. "ei koira kodijoukkuo hauku" (kotijoukkoa, omaa perhettä).
91. "koir ustu krabaittau" (raapii ovea).
92. "koiran kudzu otetah" (kudzu eli pentu).
93. "roagah mettsäh koiru kudzut ku soau, sih roih koirat hyväd"
(saa pennut metsään, koirien alkuperää).
94. "koiru kandoi viizi kudzuu" (viisi pentua).
95. "koiru kuulou sen nimen" (ymmärtää nimensä).
96. "koiralla händä on käppyrässä kuin se on hyvällä mielin"
(tunteiden ymmärtäminen).
97. "koirat ollah kärvissä" (kiimassa).
98. "moin om paha kärhäkkö koiru, käzin hyppeäy" (hyppää päälle).
99. sanalla apta tarkoitetaan koiran haukkumista (liivin utta, marin
opte, udmurtin uwti, komin ut, hantin opot, mansin wut, vrt. auta,
oota, outi, utti).
100. enetsit kutsuvat koiraa nimillä bu ja bunek (b=v).
101. nenetsit kutsuvat koiraa nimillä vaneko ja vuineko
(vrt. vankonen).
102. nenetsit pitävät koiria alisen haltija Ngan lapsina (voitu käyttää
uhreina tauteja torjuttaessa).
103. nenetsit pitävät koirien luojana metsässä elävää Koirien emoa.
104. nenetsien mukaan Koirien emo voi aiheuttaa vakavia tauteja
("niin väkevä ettei kuuntele noitienkaan pyyntöjä", vrt. koirista
ihmisiin kulkeutuvat taudit).
105. selkupit kutsuvat koiraa nimellä kanak (vrt. kana=valkoinen).
106. nenetsit kutsuvat koiraa nimellä bunyk (b=v, vunikki, punikki).
107. mansit kutsuvat uroskoiraa nimellä khaar amp.
108. hantien haltijoihin kuuluu "koirien kylässä" elävä Kuset jem iki
(haltijan pyhäkössä puisia haltijakuvia ja 80 villiä koiraa).
109. komien luomistaruissa koira sijaitsee kauimpana luojalinnun
rinnasta (hirvi lähimpänä, vrt. koirien myöhäinen / eteläinen alkuperä).
110. komien luomistaruissa kuvataan villiä 6-jalkaista koiraa joka
menettää osan jaloistaan ja pyytää saada elää ihmisten kanssa
(pyyntitaitojen menettäminen).
111. komit pitävät koiria välittäjinä keskisen ja alisen välillä
(vrt. kuoppien kaivaminen).
112. komien luomistaruissa koira toimii ensimmäisen ihmisen
oppaana.
113. marit kutsuvat koiraa nimellä pi.
114. marit pitävät koiraa hyvänä eläimenä (auttaa tarujen henkilöjä).
115. marien taruissa haltijat eivät lähesty koirien läsnäollessa
(vrt. metallisten esineiden, myöhäisiä asioita).
116. saamelaiset kutsuvat koiraa nimillä beana, peenuv ja pienne
(vrt. pena, pennanen, paananen, peenunen, pieninen, peni=pieni).
117. saamelaiset kutsuvat pientä koiraa nimellä beatnagaš
(b=p tai v).
118. inarinsaamelaisilla on 10 koiran mukaan nimettyä paikkaa.
119. saamelaisten taruissa koira tarjoaa apuaan porojen
paimentamisessa ruokapalkkiota vastaan (tullen näin ihmisen
ystäväksi).
120. saamelaisilla on koiralle oma livde eli joiku.
121. saamelaisten taruissa kerrotaan koiramiehestä joka ilmestyy
ihmisen ja koiran hahmossa (nai peuraheimosta tulevan ihmisnaisen,
totemististen sukujen alkuperää).
122. "totta se nyt kontieta haukkuu, kontie sielä on" (kontio=selviää
talvesta omillaan=alkuperäisasukas, koira=ei selviä talvesta omillaan
=lähtöisin etelästä).
123. "näbieh koiru kudzut suau, a sogied roitaheze" (näbieh=nopeasti,
kudzut=pennut, roitahaze=syntyvät).
124. "koira igenie näyttelöy" (vrt. susi, yhenlaisia).
125. "koiru nurizoo vereän tagan" (odottaa sisään pääsyä).
126. "koira nuuhtelou dälgilöjä" (nuuhkii).
127. "koira dälgilöi nuuhkiu" (jälkikoirat).
128. "korvad nullistau toakse päi" (nullistau eli luimistaa).
129. "koiru kudzuu nuoleksiu silittelöö" (nuolee kutsua eli pentua).
130. "koiru nuolou omassah kibiedy" (nuolee kipeää kohtaa).
131. "koiru nugizoo, izändäs kysyy" (nugizoo=ulisee, vinkuu).
132. "koira neberoittoa izändeä armastoa" (pyörii isännän
ympärillä).
133. "kudzu juoksou latettu myö" (pentujen elämää).
134. "koiralla annetah karvoa myöte nimi" (karvojen eli värin
mukaan).
135. "missäpä koira vanhenis kuin ei mutkie juossessah"
(sanonta).
136. "älä murizuta koiroa" (koirien kohtelusta).
137. "koiru vai mukkerehtau tannerdu vaste" (mukkerehtau
eli pyöriskelee).
138. "mis on haiskua, siel i koirua" (haiskua eli hajuja).
139. "ei se hongil hauku, ylen on mielekäs" (mielekäs eli järkevä
koira).
140. "madalkorvu koiru" (matala ja pystykorvat).
141. "koiru om purittsu, ni läz ei sua mennä" (oikeasta luonteesta,
kesytettyjä susia).
142. "koira luskuttau" (louskuttaa).
143. "koira on lumouksissa" (hiljaa paikallaan).
144. "vanha ei valehta huasta, luppakorva lumpottele" (vanha koira
ei valehtele, turhaa haukkumista pidetty valehteluna).
145. "koira pitää lumuu" (lumota hiljaiseksi, vrt. lyödä vihaiseksi).
146. "koirie lumuo pitäy, jotta ei haukkuis" (koirien lumoajat).
147. "koiru pordahil magoau, korvie vai lupsahuttelou" (koiran
elämää).
148. "koiralla on lupsakat korvat" (lupsakorvat).
149. "männä luimottau, korvat luimassa" (tunteiden näkyminen
korvissa).
150. "luksukorvu koiru" (luksu eli lupsa).
151. "koiran korvat ollah luksalleh" (vrt. luksanen, koiran
sukuja).
152. "ei se Valgi valehta hauku, luksakorva lullettele" (valkean
koiran nimi).
153. "koira on lumiessa" (lumouksissa).
154. "koiru syöy luudu lotskuttau" (hyvillä mielin).
155. "koira haukkuo louskuo" (louskuttaa).
156. "koira pahah luaduh haukui, sagiembal iänel" (haukkujen
tunteminen).
157. "luimistelieteh, ei lähe rakkahal" (laittaa vastaan, koiran
tunnetilojen tunteminen).
158. "yksil loaduloil tejjän koiran ker" (yksin laatuloinen,
vrt. rotuinen, r=l).
159. "händeä liputtoa koira" (liputtoa eli heiluttaa).
160. "koira juossa litmettäy" (lönköttää, vrt. litmanen).
161. "linnunhaukkui koiru" (linnun haukkuminen=luonnollista,
koirien avulla pyytäminen eli koiran löytämän saaliin varastaminen
=luonnotonta).
162. "lindukoiral om peälagi terävä" (lintukoirat).
163. "koira duuva lipittäy" (lipittää vettä).
164. "kui koiran lihad on sitkiet" (koiran lihasta, liian sitkeää).
165. "koira lekerehtäy" (heiluttaa häntää iloisesti).
166. "koira juuva lekkie vettä" (lekkie eli latkii).
167. "koiru händeä lekuttau" (lekuttau eli liikuttaa).
168. "panipa koiran haukkumahan, kotihinsa saatuahan"
(saatuahan eli päästessään, mielissään).
169. "oravukoiral om mustu pilkkaine suulaes hambahii vaste"
(koirasukuja, vrt. karhukoiralla).
170. "koiru lattial pieksäittseh" (piehtaroi).
171. "suuret koirad ne om pihakoirat" (suuret pihakoirat,
alkujaan metsien asukkeja).
172. "koiru piehtaroittsoo talvel tuuttsoa vaste, kezäl vihmoa vaste"
(piehtaroinnista ennustetaan, tuutsa=lumimyrsky).
173. "juoksum peällä kun kärpikoirat" (juoksuaika, kärpi=kiima).
174. "hyvän koiram peruo" (polveutuu hyvästä koirasta).
175. "koiram penikkä" (penikka eli pentu).
176. "koiram pentu" (vrt. penu, peni).
177. "koira kandau pennut, da sogiet ollah" (sokeat syntyessään).
178. "koira kando viizi penduo" (kantoi viisi pentua).
179. "koiru omii penduloi kulleh kazvattau da kandelou" (vrt. pentujen
varastaminen ja myyminen, vastakohtia).
180. "pendukoir on vie, ei sua händäh metsäh laskie" (pentukoirat).
181. "koira se on onnekas elävä" (onnekas, elää hetkeä).
182. "ulahtaahan koira penduodah" (opastaa pentujaan).
183. "pystykorva kabisiällä haukkuu, luppakorva kastesiällä"
(kabi=kahiseva keli syksyllä lehtien pudottua).
184. "pystykorvani koira on hyvä linduo haukkumah"
(pystykorvat).
185. "koiroa ei pitäis iltasetta jätteä" (kohtelusta,
perheenjäseniä).
186. "niidy keritäh pitkykarvazii koirii" (pitkäkarvaisia,
kylmässä pärjääviä).
187. "koira on ilmasen ikäh pität rahvaham puolta"
(rahvahan eli ihmisten puolta, yhteiselon taustaa).
188. "heil koiril om moine tökkihändy" (tökki eli töpö, ö=o,
vrt. tokkinen).
189. "täm om brujovoi koiru, kudrev on" (kudreva eli
kiharakarvainen).
190. "vedeh lykkäi präyzähytti koiran, kezoin uitti"
(lykkäsi koiran veteen, kylvetti koiraa).
191. "koiru katso veiz uikseneloo" (omasta tahdostaan).
192. "koira uiji bröyzytteä" (maaeläin, ui rantaan päin).
193. "vasta kui kudzu silmilleh puhkeni, ga jo neijisteä"
(pentuun vertaaminen, kasvaa nopeasti).
194. "koiru ku bulahtih vedeh, ga terväh poikki ui" (terväh
eli nopeasti, vesi=vieras paikka).
195. "koir izändäz ymbäri punelehtau" (isännät koirineen,
osa koirista vierasta alkuperää).
196. "koira händeä punoo" (punoo eli heiluttaa).
197. "purhahtih kai villat pystöi, torattih koirad" (villat eli
karvat pystyyn, tapellessaan).
198. "ärie koira" (äreä eli vihainen).
199. "ei haukkujasta koirasta purijoa" (sanonta).
200. "haukkujat koirat purijoa ei ou, a tyyni urmottau"
(tyyni urmottaa, vrt. mököttävät ihmiset).
201. "eänetöi koira puroo, haukkujas koiras purijoa ei roite"
(haukkumista pidetään hyvänä asiana, koirien kieltä).
202. "purii koir on, pidäy loitotsi mennä" (kiertää kaukaa).
203. "ei siitä koirasta ole takeita, se om purittsa" (purevat
koirat, vrt. villit, nälkäiset).
204. "ärei koiru puroo" (ärei eli vihainen).
205. "kun ollek kotini koira, pure luita pöyvän alla" (villit ja
kotiset koirat).
206. "koiru pörhöindeleh, niskoa nostau" (pörhistelee,
nostaa niskakarvoja, vrt. pörhönen).
207. "tuuli isäsi, tuuli äitisi, tuuli valta vanhempasi, sokeana
sukusi syntyi, sokeana sinä itsekin" (syntysanoja, tuuleen
yhistäminen).
208. "tuuli suusi tukkikohon, ahava asettakohon" (luettiin
haluttaessa koirasta tyynempää).
209. "lapsukaiset lavan alle, penikaiset penkin alle, isot koirat
kotahan" (vrt. myöhäiset koirankopit).
210. "hyppäs kun koirra kalikkaan" (kalikoiden ystävät).
211. "ei tarvitt meiän koera kalikoit" (tarvitse kalikoita,
vrt. viihtyy ilman).
212. "koirrankalposeen ohhoolleen" (kalposeen=lepopaikkaan,
varjopaikkaan).
213. "kaik hää ne kaluvel" (kalusi luut, häneksi kutsuminen).
214. "minä ajon teilän koiran kotio" (irti pidetyt koirat,
vrt. vankeina pidetyt, eläinten kesyttäminen=luonnotonta,
kaikki elävät olennot luotu vapaiksi).
215. "jäniskoeralla on hyvät isot kannukset" (jäniskoirat).
216. "ei ole kannuksia" (lapinpaimenkoiralla).
217. "koer kanu liha luust" (kanu eli kaluaa).
218. "tommot koir mettä mene, kipaten kapaten takas tule"
(kotikoirat, metsästä vieraantuneet, vrt. villien koirien
asuinpaikat).
219. "kyl siin penikulmakim pijan kapertu" (kapertu eli taittui,
vrt. penin kuuluma).
220. "nuan koira methäm menöö, juasten käyrel lompotelle,
kipi kapi kotijat tuloo" (metsässä käyneet koirat, vrt. metsässä
asuneet).
221. "älä ota sylihis kapista koiraa, sillähän karva kapii" (kapi
=punkkien aiheuttama syyhy).
222. "koerrastako tuoho on karvoja karahtanna" (karvanlähdön
aika).
223. "meijän koera on karhakkata lajia" (karhakkata eli kiivasta).
224. "koera pit vettee karhina pihalle, ku ee ku vänkäs vastaa"
(sisällä oloon tottuvat koirat).
225. "äkänen karhukoera" (karhukoirat).
226. "oj joka asiassa kiinin nin kun koirra karikassa" (koiriin
vertaaminen).
227. "koira jalat ei kestä karskil tilalla juossa" (karskil eli karkealla).
228. "kyllä se koira tykkää siitä ku siltä korvallista kynsiä karskuttaa"
(koirien ystävät).
229. "ol niim paha karstekel, että koiraj jalat män verille" (karste
=keväisen hangen karkea pintakerros).
230. "se on niin karsti vierhaile" (karsti eli kiivas, vrt. karstinen).
231. "ei mei koira pääse yöl pois" (pihamaalta).
232. "tuo koera taetaa pysyvä yöttii kartanolla" (kartanolla eli
pihalla).
233. "nakkaa se koira kartanolle" (sisällä pitämisen myöhäisestä
alkuperästä).
234. "ei juoksukoirast ouk kartanokoirroo" (kartano eli pihakoiraa,
vrt. kulkukoirasta).
235. "ka, ka ko tuo koira o karvassaa" (karvassaa eli vihoissaan).
236. "karvakoira" (tuuheakarvainen).
237. "nii uluvuo ku karvakoira" (karvakoirat, vrt. ulkona pidetyt).
238. "kahistev vuoteen koeralla on karvalluonti" (karvanluonti).
239. "kun tuolla koeralla on karvanmurrunta aika" (murrunta
eli luonti).
240. "silimätki on karvaim peitossa mokomalla karvaturrilla"
(karvaiset koirat, talven kestävät).
241. "kas kun koerat on nii hiljaksee, ei virkkana mittää" (jonkun
lähestyessä, vrt. hiljaa liikkuvat metsästäjät).
242. "kissa kiitelle ellää, kasimpoeka kaonistelle, koera peätä silitelle"
(sanonta).
243. "kassottaa koiral lantalaisen kimppuun" (kassottaa eli usuttaa,
vieraat usuttajat, vieraat lantalaiset, omat silminnäkijät).
244. "tiijjäthäm mitä vastek kataja on" (kurittomalle koiralle,
vrt. väärältä tuntuva lyöminen).
245. "minä vilekasi jälellei, ja koera tulloo sellaista katkua"
(katkua eli vauhtia).
246. "katonnaj jo koera älyvää eikä van sanan" (älyää katseesta,
älykäs eläin).
247. "vain se ei millonkaa juostesaa vielä pitänys sitä kauvoinkaa
aikaa maasa mutta kävellesä alako astuas sillä jalalla" (astua kipeällä
jalalla, jalkansa katkaissut koira).
248. "eikos teirän koiral okkaa kaulahihnaa" (hihnojen myöhäisestä
alkuperästä, vankina pitäminen=etelän kansojen tapoja).
249. "koerampennut kaolakkaen kamuvvaa" (pentujen elämää).
250. "ei koiroa käy karvaa kahtomine" (sanonta).
251. "mikä sille koirale tul, ku se tuola keino ulisoo" (koiran äänien
tunteminen).
252. "ei väkistem mehtääv vietyk koira keliä tee" (sanonta).
253. "on se koiralkii olemist ku täytyy keljuis olla" (keljuis eli ketjuissa,
elävä olento, luotu vapauteen).
254. "kun koeralles sannoo, kellippä nyt ja nimi niin se ruppee ja pyörii"
(temppujen opettaminen).
255. "sitä kellättiih het valehtelijaks" (kutsuttiin valehtelijaksi,
tyhjää haukkuvaa koiraa).
256. "selällään kemelehttää" (piehtaroi).
257. "syöpi sen kenthen kaikki luum päältä" (kenthen eli kalvon).
258. "monta koeroo häntä minäkiik kerkisim pittee" (koiran ikä
ja ihmisen ikä).
259. "ei se syönä ku kerra päevää" (koira, kerran päivässä).
260. "koira pihal kerustaa luuta niät, hampaisas" (kerustaa luuta,
vrt. saaliin saanut villikoira).
261. "keskennäähä koirat haavaan nuoloot" (oma hoito).
262. "johaa sie kessaat ku koirampenikkaa sitä lasta" (kessaat
eli retuutat, pentuja kantavat koiraemot).
263. "pentukoera kävelläj joakeroep" (hoipertelee, vrt. jake,
jaakko).
264. "hiä juappais sen ko koira luun" (juappais eli kaappasi).
265. "juarnaht se tuntematon koera minunnii koepeen" (jaarnahti
koipeen kiinni, vapaana pitäminen=ongelmallista, kiinni pitäminen
=ongelmallista).
266. "nuo on taas jäneskoirria semmosep plotokorvat jokka jäneksiä
jahtaa" (plotokorvat, vrt. ajokoira).
267. "koera kun o äkänen, nii se kiinij jahmuiloo" (käy kiinni,
hampaat=koiran kädet).
268. "koera jahmuaa vierasta kiini" (jalasta).
269. "aivan nua koiranpennut on vastuksina ja vaivoona, kup pyärivät
jaloos" (sisällä pitämisen myöhäisestä alkuperästä).
270. "Musti käi jalka jalalt" (kävi jalka jalalta, käveli perässäni).
271. "yhres mennääj jalka jalas" (koirien ystävät).
272. "koira makaa tual jalkapohjis" (jalkapohjissa).
273. "emäkoerahan se on jalakavempi" (jalkavat emäkoirat).
274. "koera makkoo sängyssä jalakopuolella" (sisäkoirat).
275. "ku oot vielä jalkovillas nii vieppä Mustile leipää, ettei nälissää
hauku" (koira=perheenjäsen, ei pidetä nälässä).
276. "seen oj jaloi koerra" (jalo koira).
277. "se oli kyllä ja jalo koirra, ei muuta vikaa siin ollum mu,
tuppasi mettäs meneev vähä liikaa kauvvaks" (koirien
muisteleminen).
278. "siinä sai jalvotella, ko kolmatta penikulmaa pyhkäsi kävelä"
(peninkulmat, vrt. kuulumat).
279. "ei niitä nuita koiria arvoo, ne suattaa ykskaks jarnahtoo
kinttuun kiin" (arveluttavat vieraat koirat).
280. "koera luuta purraj jarnittaa" (vrt. jarno, jarna).
281. "semmonej jarrikas" (ärhäkkä pieni koira, vrt. jari).
282. "koerra javaht hampaem minuj jalakoterrään" (vrt. tarttui
käsin).
283. "sitähän on jos kolome peninkuormoo" (peninkuormoa,
vrt. kuorma, kuoro).
284. "mitähä tuollasellakin jolkill ov virkoa kun ei se ees haukuv
vieraita" (koirista pitävät ja koiria inhoavat).
285. "se kävel jolkottel iha ommii aikojjoa" (kiinni pitämisen
myöhäisestä alkuperästä).
286. "ei haukku haavaa teej jollei paha koira purras saa"
(sanonta).
287. "koira haukkua jollottelee" (vrt. jolonen, jollonen,
koiran sukuja).
288. "koirra meni jollotteli pitkin tietä" (vapauden aikaa).
289. "se oli semmonen jollukka sei kehanna leikkijä" (leikkimistä
inhonnut koira, yksilöjä).
290. "koeran nuama jolomanoetuu" (jolomanoituu=kapenee ja
pitenee, koiran kasvaessa).
291. "koirra siellä uluvooj jolottaa" (vrt. pitää yhteyttä, viestii toisille
koirille).
292. "misäs koira vanhenee jolsei juostesaas" (sanonta).
293. "koira jonkotti haukuskella" (haukkuminen=koiran puhetta,
vrt. koiransa hiljaiseksi "kouluttaneet").
294. "koirra haukkuu jonkahtaa, kun kulkie talon ohite" (vieraat
talot=vieraat koirat, koirien pitämisessä omaa ja vierasta).
295. "se oli hyvim pitkäjouhinen hännälttään" (hännästään koira
tunnetaan).
296. "koira haukku joukahtel" (haukkui harvakseen).
297. "koerakiih heiteh haakkumasta" (heitti eli lopetti, vrt. käskettiin
hiljaiseksi).
298. "ne hyppiit joukkulois ja pittäät kärvitsöi" (kiimassa olevat
koirat, koira=suden kaltainen laumaeläin, vrt. laumastaan erotetut
kotikoirat).
299. "jutuvaa ku koeran häntä pakkasessa" (koiriin vertaaminen).
300. "jos koirat omast tahrostas julittavat, ni se on ulvomist"
(omasta tahdosta ulvominen, vrt. kivusta ulvahtaminen).
301. "semmost ilma, ete hyä ihmine julk koerataska ulos aja"
(vrt. koiranilma).
302. "koirra ulvo julkuttel mettäs" (ei kuulu pohjoisten metsien
eläimiin, vrt. sukulaiseläin kojootin levinnäisyys, vrt. volgan
sukulaiskansat, volga=koiran luonnollista elinaluetta).
303. "koirra haukku julkutti koko yökauren" (vrt. julkkunen).
304. "ne parraat miehet kulukee siinä keulalla niin sitte tullee
julukutussaki heikommat peräsä ja haukkuvat oikein hirmiästi"
(koirien laumakäyttäytymistä).
305. "koirra haukkuu junkuttelee" (haukkuu harvakseen,
vrt. junkkunen).
306. "ei juoksukoirast ouk kartanokoirroo" (kartano eli pihakoiraa).
307. "makovvaa vuan kun on syömmee juommoo" (syömistä ja
juomista, ei syytä liikkua).
308. "hirviän uteliaita ovat ja juorusia" (koirat jotka juoksevat
ilmoittamaan vieraista kotiväelle).
309. "koerat jupittaa toesijjaa" (jupittaa eli parittelee).
310. "tämä Virkku oj jo näev vanaha ja muitennis se on aena ollunna
vierraallej jura" (vieraille juro, Virkku-koira).
311. "koirrakiv välil jurahtaa" (vrt. kuulee jotain).
312. "koira tulla jurppi häntä koipie välissä kotii ku eksy jänikse jälilt"
(vieraat koirat, omat jänikset).
313. "hyvillään jurrovaa" (koira, hyvillään ollessaan).
314. "se paenaetii iham mahalleej ja sitte jurritti vähä aekoo"
(koiran elämää).
315. "se juostaj jutkehttii joka päivä" (talon ohi, vapaana
pitämisen aikaa).
316. "koera ajjooj jylykkäs jänistä takkoo pitkän aekoo"
(oman ravintonsa pyytävät villikoirat).
317. "mitä toi koer jyrise ja härise tosa" (ääntelyä, vrt. jyri).
318. "ei suaj jyristä" (koiralle).
319. "kun se oekeeh haokkuoj jyskyttää, niih häntäkil loekkuu
eis taas" (luotuja haukkumaan).
320. "koirat jysähti haukkumaan" (herkät korvat).
321. "mies luita nakkeli sille etteen nin se koera söe ne kaekki
linnun luut" (toisten tähteistä elävät kotikoirat, vrt. oman
ravintonsa pyytävät sudet, kumpaa voi ihailla).
322. "poijaj jälesti koira mäni" (pojat koirineen).
323. "koera ajjaa jälistää" (ajaa kärppää, koirat ja kissat
=syynä monen lajin katoamiseen).
324. "se koera mullej jäläkee haokunnan kansal lähti"
(irti pitäminen, vaikeuttanut ihmisten liikkumista).
325. "koira juoksoo haisteloo kunikka se jälen löytää"
(haistelee jälkiä).
326. "koera onkij jo jäljil kosk ni haukkuu" (jälkikoirat).
327. "koira sai vainun, niin se tuloo jälillen" (tulee jälille,
tunnetaan tarkasta vainustaan).
328. "toi koira jälttää ja kalvaa tot samaa luuta"
(vrt. purulelut).
329. "mulle tul semmoin koiravvilu, täyty ottaa jäniksel
lämmint" (koiranvilu ja jäniksen lämmin).
330. "koira jänkyttää luuta" (luihin rakas).
331. "heitä koiralle ne luut että saa jänstää" (jänstää eli
jäytää).
332. "koira jäntystelee luuta" (koirien ja ihmisten yhteiselon
alkuperää, syötäväksi kelpaamattomat luut heitetty pois,
villikoirat ja sudet tulleet makupaloille).
333. "voi että noi piän koira osaa laittaa niskasa nii jäppäh ja
karvatt on nii pystys ku isolkih koiral" (terhakkaat pienet
koirat).
334. "mitä enemp sie härnäät sitä koiraa ni järi vihasemmaaks
se tulloo" (koirien härnäämisestä).
335. "äräjää ja järäjää" (ääntelyä).
336. "kyllä koirra oj järjellinen elävä ja, ohan toi kissaki"
(järjellinen eli älykäs).
337. "onhan sitä tuossa sullej järnimistä" (luuta nakattaessa).
338. "koira järyvää luuta" (vahvat hampaat).
339. "tota luuta se oj järästännyk koko aamun" (koiran elämää).
340. "jäystää sinä nuata kuivia luita siinähä aikas kuluu" (koirien
ystävä, ajattelee koiran kannalta).
341. "koera alako jeäpitteek kottiin" (jäpittää, vrt. jäppinen).
342. "koirra juoksie jönkyttiä, kun ov vanhuulen kankea"
(kankeat vanhat koirat).
343. "mei mennään koiran kans kahta rinnam puulakkaa"
(puulakkaa eli katokseen, kotikoirat).
344. "kaahhan kun on kiilusilimät tuolla koeralla" (kiiluvat silmät,
vrt. sudella).
345. "koera tahto kiinik kahmuta" (kahmuta eli tarrata).
346. "koiralla o iso se päkijäis, nuppi, jalakapohojaa alla mutta
sujella eij ook ku, pikkusen semmosta, kaarta ja sitte karvatukkoja"
(koiran ja suden eroista, sukulaisia).
347. "siihee mustaa kajettuu pahemmi" (päivän paiste,
mustaan koiraan).
348. "koeralla pitivät kahletta kaolassa" (etelän kansoilta
omaksuttu vankina pitäminen, vrt. eläintarhat, vankilat,
skoulut).
349. "elä paa koeroosi kahlimiin tällaikoo talavee" (kahlitsemisen
myöhäisestä alkuperästä, vrt. koiria keräilleet sudet).
350. "ei se tarttem muuk ko maasta jottain kaahmasee ni kyllä
mennee" (koira menee, heiton perään).
351. "sil on kaikki pää jo valkenennu" (vanhalla koiralla).
352. "kaijaa" (lappalaisen koira, haukkuu kimakasti).
353. "kakista se koira pois kintuustas, ei se ylypiä oo mutta se vaam
muuten kiakkaa" (ylypiä=vihainen, kiakkaa=telmii).
354. "kakskarva kaiken haukkuu" (kakskarva=vaaleita karvoja
tummalla pohjalla, turkin väriä yhistetty luonteeseen).
355. "koir om mustu ku suzi" (musta kuin susi, vrt. sysi).
356. "koiru juou säblättäy" (juomisen ääniä).
357. "koira itköy illaistah" (nälässä pitämisestä).
358. "tule suremattah, ei koiru pure" (puremista pelkäävät,
todellinen pelko irti pitämisen aikana).
359. "koiru da kaz yhteh ei sovita" (kazi eli kissa).
360. "teräväh koira pennut soau, muuta sokiena syöttäy"
(teräväh eli nopeasti).
361. "smagluttau kieldy koiru syödyy" (maiskuttaa).
362. "koiru pitkäl kielel slepottau" (slepottau eli lipoo,
kieli=luotu lipomiseen).
363. "koirua silitetäh" (koirien ystävät).
364. "ei tiijä silitystä eigo karhotusta" (karhotus
=vastakarvaan silittämistä, vrt. karhea).
365. "kissa kiitolla elää, koira piän silityksel"
(sanonta).
366. "koira kuttsuh mänöö, hyvä silleh hyppiäy"
(koirista keksityt sanonnat).
367. "koiral on liijat silmät" (täplät silmien päällä,
vrt. liika=pariton).
368. "haukkumah koiru räykähtih" (tarkat korvat,
eläimet=monissa asioissa ihmisiä parempia).
369. "mitä haukkuu suuri koira, sitäi pieni räyrättäy"
(sanonta).
370. "koira räyskähtih haukkumah, linduo viks on"
(villikoirien ravintoa).
371. "räksylleh on korvad lindukoiral" (lerpallaan).
372. "ei rännäl koira hauku" (ilmoille herkät koirat,
vrt. ihmiset).
373. "minum piäle ryömästih koiru" (koirien tavasta tulla
iholle, pelottavaa koiriin tottumattomille).
374. "vai luu rutkahtih koiram purtuu" (luiden purijat).
375. "koiru vai luudu syöy rodzaittau" (syödä rotsattaa).
376. "koira luuda rodzavuttoa, on i hambahaz lujutta"
(lujuutta hampaissa, eläinten vahvuuksia ihaillaan).
377. "koirad roagah mettsäh kudzut ku soau, sid roih koirat
hyvät" (saa kutsut metsään, tulee hyvät koirat, elävät
olennot=luotu ulkoilmaan).
378. "koira helmaz rippuo kiini hambahil" (koirien kanssa
elämisessä jotain luonnotonta, luonnossa eri lajit pitävät
etäisyyttä toisiinsa).
379. "elä retuuta koirampentuo" (lapselle).
380. "koirat moatah hänellä reunassa" (koirien kanssa
makaamista oudoksutaan, sisällä pitäminen=myöhäistä
perinnettä).
381. "ei heän hauku a raurattau, vonguu" (vrt. rauranen,
vrt. revon ääntely, sukulaisia).
382. "korjuale sie koirijas, rapiesteles rakkies" (korjaile
eli laita kiinni, irti olleet koirat iso ongelma ennen
kieltämistä).
383. "kylän koira piäsi aittah" (vieraat kylät, vieraat
kylänkoirat).
384. "koira luuda ratsustoa" (koiran elämää).
385. nganasanien mukaan koirat ilmestyvät eri hahmossa
ylisessä ja alisessa (ylisessä korppeja, alisessa haukia,
vrt. haukien kutsuminen veen koiriksi).
386. nganasanien mukaan koirilla on oma emonsa (emya)
eli suojelushenkensä.
387. nenetsien taruissa Num lähettää kuussa eläneen koiran
maan päälle (koiralla oli alkujaan toinen nimi jonka tapasi
unohtaa, Num kutsuu koiraa hölmöksi ja laittaa tämän ihmisten
seuralaiseksi, vrt. sudesta polveutuminen, vrt. alkukoirat).
388. nenetsien mukaan koirat suojelevat ihmisiä vahingollisilta
hengiltä (vrt. tarkka kuulo).
389. nenetsit pitävät koiria alisen eläiminä ("Ngan lapsia").
390. nenetsien mukaan koirilla on oma suojelushenkensä
(elää metsässä, noitia voimakkaampi).
391. nenetsit pitävät koiraa ihmisten luomana (vrt. kesyttämänä,
ei kuulu Noomin / Ngan luomiin eläimiin).
392. nenetsien taruissa omillaan elävä koira syö kaiken ruokansa
ajattelematta tulevaa, Noom suuttuu koiralle ja sanoo "et osaa elää
itsenäisesti, mene elämään ihmisten kanssa" (tällöin koira lopetti
puhumasta ihmisten kielellä).
393. nenetsit pitävät koiraa kodan suojelijana ja vartijana.
394. nenetsit pitävät koiraa aliseen johtavan kolon vartijana.
395. nenetsit pitävät koiraa ihmisten ystävänä ja poropaimenena.
396. nenetsit pitävät koiraa alisen eläimenä (uhrataan ikiroudan
alla elävälle Ngalle, vrt. Noomille uhratut porot).
397. nenetsit kutsuvat koiraa nimillä vuineko ja voneko.
398. nenetsit kutsuvat koiraa nimillä wen ja uwep (w=b, vrt. peni).
399. nganasanit kutsuvat koiraa nimillä ban ja wan (vrt. vana, vanha).
400. nenetsit kutsuvat häntää sanalla tewa (vrt. tepa, teuva).
401. nganasanit kutsuvat häntää sanalla taijbu (vrt. taipua).
402. nenetsit kutsuvat koiraa nimillä wijqku, we, wen ja weh
(vrt. pikku, pentu).
403. enetsit kutsuvat koiraa nimillä bunik, bunki, bu ja buniku
(vrt. nenetsin vuineko, b=v).
404. nganasanit kutsuvat koiraa nimillä ban, bana, banu ja bantu
(vrt. panu, bantu=pentu).
405. nenetsit kutsuvat koiraa nimillä wenyeko ja wenyako
(wenkala=venytellä, vrt. penkonen, venkonen).
406. nenetsit kutsuvat koiran haukuntaa sanoilla mad ja madarcy
(mad=laulu, vrt. masi, marsi).
407. nenetsit kutsuvat haukkumista sanalla madarts (vrt. martsi).
408. enetsit kutsuvat haukkumista sanalla modu.
409. nenetsit kutsuvat ulvomista sanalla noberts (vrt. norsi, nortsi).
410. enetsit kutsuvat koiraa nimillä bu ja bunik.
411. selkupit kutsuvat koiraa nimellä kanak (kissa=koska).
412. selkupit kutsuvat ulvomista sanalla lulimpiko.
413. selkupit kutsuvat häntää sanalla talci (vrt. talsia).
414. "täz on tsomikki, koirampoigaine" (soma koiranpentu).
415. "koiraki vakautu jo vähäsen ta nuuskiu sitä kallivonkoluo ta,
ei kun haukkumah sinne toas uuvestah" (vrt. kallionkoloissa
elävät piennisäkkäät).
416. "koira haistelou linnuj jälet, ku on tietäjä koira siit rupieu
haukkumah" (tietäjä koirat).
417. "ku äräitäd, sit koir ärizöö" (äräität koiraa).
418. "teräväh koira pennut soau, muuta sokiena syöttäy"
(teräväh eli nopeasti).
419. "hypitäh tauratah koirad lumez" (ihmeissään vai lumen
tuntien, kertoo koirien alkuperästä).
420. "koira tabavui helmah" (otti kiinni hampailla).
421. "koira haukkuu täyvel eänel" (täydellä äänellä).
422. "koiral villat töyhähtäh, sellin tuules seizou" (villat eli karvat).
423. "koiru gu bulahtih vedeh, ga terväh poikki ui" (ui nopeasti,
maaeläin).
424. "vadzizou koiranpendu, libo ugizou" (pennun ääntelyä).
425. "koiru ulajau" (vrt. hukka, yhenlaisia).
426. "koira ulizoo" (ulisee, vrt. ulvoo).
427. "aja koiru ulgopuoleh, älä pertis piä" (sisällä pitämisen
myöhäisestä alkuperästä).
428. "lasse koira pihal" (vrt. aja).
429. "aja koiru ullos" (vrt. laske).
430. "koira ulvou" (vrt. kutsuu toisia koiria, vrt. yhdessä ulvovat
hukat).
431. "midäbä koirat suadih ulvomah" (mikä sai ulvomaan).
432. "koira katso taivahah päi ulvoo" (vrt. viestii yliseen).
433. "mennyd yön koiru ulvoi, se ei hyviä ennusta" (vrt. öisin
ulvoneet hukat).
434. "uppeis koira uiji" (upoksissa).
435. "koiru urahtau" (ääntelyä).
436. "itkuh urahtih, koiru ku karahtih tuli" (lapsi, pelästyi koiraa).
437. "vieras tulov vai, ga urahtah koiru" (omat ja vieraat).
438. "koiroa uraittau puistattau" (puistattaa).
439. "koira äräjäy, vain toizin aijoin se urajau" (koiran kielen
ymmärtäminen).
440. "koir uroau, yläh päi kattsou" (uroaa, vrt. urisee, ulvoo).
441. "meän koir on urhakko" (urhea).
442. "katso urizou, purou" (vrt. ärisee).
443. "älä urizuta koiroa" (urisuta eli suututa).
444. "urottsu koira, izäkoira" (uroskoira).
445. "koiru ku usahtih, pöllästyin kai" (pelottava ääni
ihmisille).
446. "älä usahuta koiroa" (usuta).
447. "koirua ussuttau" (usuttaa eli härnää).
448. "elä koirua ussuta, ägäni rodii" (tulee äkäiseksi).
449. "midä tyhjeä usutat koiroa" (teet väärin,
tapoja vastaan).
450. "koiran kudzuzed viluo uutsketetah" (ääntelevät
viluissaan).
451. "kudzuzed uutsketetah, eig andann emä nännii"
(kudzuzed eli pennut).
452. "kudzu uutskoa" (uikuttaa, vinkuu).
453. "koirall on hyvä vainu" (vainukoirat).
454. "koira ottau dälgilöistä vainun" (jäljistä vainun).
455. "koiral tuloo vaino nenäh" (vainu nenään,
vrt. vainota).
456. "vainusti koiru jänöin" (vainusti eli haistoi).
457. "pitin nokkuu valkii piiru" (nokassa, valkea piiru).
458. "valgie koira on halli" (vrt. valkea hylje).
459. "koira valkuttau, syyvä tahtou" (pyytää syötävää).
460. "miks annad vallan koiral haukkuo" (koirien kohtelusta,
vaihtelee perheittäin, vrt. lasten kohtelu).
461. "koira do on vanhussi, ni metsäs ei kehtaa kävellä"
(vanhat koirat).
462. "koiru nosti hardan, ei tarrennu haukkua" (nosti harjan,
karvat pystyyn).
463. "vastakarvah ei pie silitteä, pideä myödäkarvah silitteä"
(silittämisestä).
464. "suvi myödäsugah, elä vastasugah" (myötäsukaan,
vrt. karvaan).
465. "koira vatsajau" (ääntelyä).
466. "vadzizou koiran pendu" (pennun ääntelyä).
467. "koirampojat vadzissah" (koiranpojat, vrt. kudzut).
468. "koira haukuu, vienosella eänellä vitskuttau" (vienosella
eli hiljaisella).
469. "hoz omat koirat torattanou ni vieras koira elä tule keskeh"
(sanonta).
470. "koira vierettelietsou, vihmat lietäh" (vierii maassa,
tietää sadetta).
471. "koiru on vihaine, älä mene lähäl" (vihaiset koirat,
vrt. nälkäiset).
472. "koirampurtu on vihaine" (vihaine eli tulehtunut).
473. "koira vikeldelieteh bokal da toizel" (bokal eli kyljelle).
474. "kieldy viglailou, juvva tahtou" (koirien kesä,
vrt. tumma turkki).
475. "koiralla händä vilajau" (hännässä näkyvät tunteet).
476. "mi lienöö miehijäh, ku kumma urohijah, kun ei koirat
haukuttu, eikä virkkant villahännät" (koirien hyväksymät,
vrt. kaltaiset).
477. "villistelieteh koira, onnoakko puroo" (vrt. vilistää, vili).
478. "se on villuri katso" (villakas, pitkäkarvainen koira).
479. "koira juoksi vilvetti" (viiletti).
480. "koir ajau jänöidy jällez" (koirien ravinnosta).
481. "virgupiä koiru" (virkupää, laikkupäinen).
482. "koirale luun viskai" (luiden ystävät).
483. "koira haukkuu semmosella vienosella eänellä, vitskuttau"
(äänestään koira tunnetaan).
484. "koira juoksi viuhkahtih, kenen lienöö olluh" (kenen
lienee, vrt. ei kenenkään, eläimien omistaminen=luonnotonta,
luonnon vastaista).
485. "hännän viuhkeh" (iloinen koira, innoissaan).
486. "koira vipoau hukkah" (muistuttaa hukkaa, serkuksia).
487. "koira vokkelehtoa bokal da toizel" (bokal eli kyljelle).
488. "koiru vokkelehtau lumez" (tuntee lumen, osa koirista
pohjoista alkuperää).
489. "koira ku siel volmisteloo metsäs" (volmisteloo eli
nuuskii).
490. "ei heän hauku a raurattau, vonguu" (ääntelyä,
vrt. rauranen, rauramo).
491. "vodieteh kaikkeh luuh" (vodieteh eli juoksee, luiden ystävät).
492. "koiran vouhkeh kuuluu" (koiran kieltä).
493. "koira vouhkoa haukkuo" (vouh, vouh).
494. "kedä tulloo, koira vouvottoa" (tarkat korvat).
495. "vakkinaista tuloo, vägevästi haukkuu koira" (vakkinaista
eli tuntemattomia).
496. "ei se koira hauku, mi väkisim mettsäh viijäh" (vrt. koirien
luonnolliset elinpaikat, vrt. kojoottien).
497. "lasse koira vällällä" (vankina pitämisen vieraasta
alkuperästä).
498. "koira värskytteä metsoida" (vrt. tyhjät metsät,
vieraat miehet vieraine koirineen).
499. "värskähtih haukkumah" (vrt. vainusi jotain).
500. "koira haukkuo vätskyttäy" (luotu haukkumaan).
501. "koira väykytteä, yhtä kyzyö väykytteä, ei heitä"
(heitä eli lopeta, haukkumista).
502. "vain kun se koiran kuvatus vökelehtiy hänej jaloissah"
(koiria inhoavat, vrt. allergiset, vrt. kanssaan elämään
pakotetut).
503. "koira vörskyy, kedä tulloo" (vörskyy).
504. "haukkumah vörskähtih" (ketä tulee).
505. "ylbei on koiru, vierahii haukkuu da käzim menöö"
(ylpeät koirat).
506. "yles hyppien muata kuopien" (sanonta).
507. "koir yrizöö" (ääntelyä).
508. "koiroa niärittäv yrizyttäy" (näärittää, vrt. kiusaa).
509. "koiru yrgevyi, piäle hyppäi" (yltyi, innostui).
510. "tämä on kaksi yöhiine koiran pendu" (kaksiöinen,
öiden laskeminen).
511. "ägie on koira sorkkah tulemah" (sorkkah eli jalkaan).
512. "ägei koir ärizöö" (ägei eli vihainen).
513. "äglähtis suuh lihapala, vai suudu pyhkäldelöö" (koirien
tavasta syödä).
514. "terväh äglähytti söi koiru" (söi nopeasti, hotki).
515. "ägäine koiru" (äkäiset koirat, vrt. kiinni pidetyt).
516. "äreni koira" (tuli äreäksi).
517. "ärenöö koira nuoras pidäjez" (kiinni pitämisen
vaikutuksista, luonnotonta).
518. "ärevyksiz on koiru" (ärevyksissä, tunteikas).
519. "ärhie koira" (ärheä).
520. "koira ol ärhäkkä" (ärhäkät koirat).
521. "ole päivilleh koiraz, älä ärhäköitä" (päivilleh eli erossa).
522. "ärie koira purietsou" (puree).
523. "se koiru on ylen ärei, älä mene hänen rinnal" (äreistä
koirista varottaminen).
524. "lapsed koiroa ärizytetäh" (lapset ja koirat,
huono yhdistelmä).
525. "elä koiroa ärrytä, ilmain jo on ärie" (ilmankin äreä).
526. "koir ärdyi haukkumah, da ni kielduo ei kuule" (kuule
kieltoa).
527. "koira ärdyi tulijam piäle haukkumah" (tulijan eli vieraan,
vrt. koiran muisti).
528. "koira igened ärvissytti, vähäziz ei purruh" (ärvisti ikenet,
varoittaa irvistämällä).
529. "hambahad ärvisti puremah" (pureminen=puolustuskeino,
eläimet välttelevät turhaa väkivallan käyttöä).
530. "koiru ärvistyi, hambahad vai vallottau" (valottaa, loistaa
valkoisena).
531. "äräytä vai koiraa, koiru gu suuttuu da puroo, sid heität äräytändän"
(heität eli lopetat).
marit kutsuvat koiraa sanoilla
pij ja pii.
udmurtit kutsuvat koiraa sanalla
puny (uros=ajy puny, narttu=mumy
puny).
unkarilaiset kutsuvat koiraa
sanalla kutya (naaraskoira=szuka,
vrt. naarassusi).
ersalaiset kutsuvat koiraa sanoilla
pine ja kiska.saamelaiset kutsuvat koiraa
sanoilla bienje, biegnja, piena,
päna, baena, paeaenuv, piannai,
pienney, pieneg, penek (vrt.
pena, paananen, vrt. pi-eno,
pi-anna, pi-enni, haltijanimet).
saamelaiset kutsuvat
koiraa sanoilla peenuv,
pennuu ja peena (vrt. penna,
pentu, puasuipeenuv
=porokoira).
saamelaiset kutsuvat
häntää sanoilla
seeibaz ja seibb
(seibbkiecc=hännänpää,
vrt. seppo, seivo).
saamelaiset kutsuvat koiraa
sanoilla peena ja pennuu
(vrt. pentu).
saamelaisten koirasanastoon
kuuluu uladid, ullaad (alkaa haukkua
ulvahdellen, vrt. ulla), miestadid
(opettaa koiraa), kuarjidid (maata,
koirasta), porfagid, poorfag
(pörhistäytyä, pörhistää karvansa),
huccalid (usuttaa, vrt. hus kii),
umastid, uumaast (haukkua), potoristid
(pörhistää karvansa), umasistid
(haukahtaa), kaeattid, kaaeeat (juosta
perässä, juoksuttaa), vuorattid, vuorat
(leikkiä koiran kanssa, vrt. vuoro),
ulvid, ulviim, ulvee (ulvaista, ulvahtaa,
vrt. ulvila), njihhood, njihom (vinkua,
uikuttaa), rohhood, rohom (murista,
ärhennellä), olvod, olvom (ulvoa),
hurvod, hurvoi (pörhistyä, pörhistää),
hurttod, hurtom (ahmia, vrt. hurtta),
kuarjud, kuarjui, korjuu (mennä
makuulle, vrt. kurja, karjua), hortte,
horte (hurtta), valve (koiralauma,
susilauma), tiiggal (täpläsilmäinen koira,
vaaleat täplät silmien yläpuolella),
ulvim (ulvaisu, ulvaiseminen), haarran
(murina), cijkko, ciijho (narttu, c=tj),
eulkko, eulho (kulppo, koiran juoksueste),
vielpis, viälppa (koiran pentu, vrt.
vilpas, valpas), pennagas, pennagaa
(pieni koira, vrt. penna), viälppasas,
viälppasaa (koiranpentu), penuvnjunolmoo
(koirankuonomies, vrt. haltijanimet),
gaavsjaa, gausjoo, kaavsjuo, kaksjo,
gakso, kaks, kaksa, kavso (narttu),
göörjedh, gorjoot, koorjuot, korjot,
goarjot, koarjud, kuärjjed, korjo
(maata, koirasta), saaredh, saaddat,
satat, saddat, saaddad, sadded, sattad,
sade (läähättää), sihkat, sahkat, sakkat,
soohad, sookkad, segged, seke (läähättää),
njonnaz (hyvävainuinen, vrt. nonna, jonna),
njarbbes (lyhytkarvainen), saaddi
(läähättävä), horrseei (muriseva),
mourri (muriseva), rookkai (muriseva),
sustti, suustceei (nuuhkiva, nuuskiva),
vuokkad, vuokkes (pitkäkarvainen),
naaggas, nagg (tuuhea), tuokkes (tuuhea),
vuokkad, vuokkes (tuuhea), tuokkad
(tuuheakarvainen), tuahhros (ulina),
njäunjldeei (ulvova), olvvai (ulvova),
kiareei (ulvova), miettsohssma
(myötäkarvaan), kuobzzpiannai (karhukoira),
pealok (koira), piannai (koira), pianngaz
(koira), piennenjuunn (koirankuono),
sutkkräigg (koiranleuka), lepccpellj
(luppakorva), njunnjed (vainuta), ustted
(usuttaa), turrloottad (tulla pörröiseksi,
vrt. turri), saaddad, saadam (läähättäjä),
saaddi (läähättäjä), saaddad (saaloa,
huohottaa), haarpjed (pörhistyä), porrsoovvad
(pörröttyä), turrloottad (pörröttyä),
kuccratted (pörröttää), njonneed (ottaa vainua),
kuärjjeed (olla makuulla, koirasta), njonneed
(nuuhkia), noohhsted (nuuhkia), noskkad
(nuuhkia), suustced, sustted (nuuhkia,
nuuskia), horrsed (murista), mourrad
(murista), rookkad (murista, vrt. rokka),
saaddad (läähättää), kärjsted (jolkottaa),
vuäkkad (jolkottaa), haukkad (haukkua),
uukkad (haukkua), rookkad (haukkua kovaa),
olleed (haukahtaa), njivvsummus (vinkuminen),
njorggmos (vinkuminen), piizzummus (vinkuminen),
vinnsummus (vinkuminen), njunnjos (vainu),
njonnummus (ottaa vainu), vahttpiannai
(vahtikoira), peattrostti (piehtaroija),
vääljootti (piehtaroija), vielpes (pentu),
ciugg, ciolgg (pentu), oodi (pentu, penikka),
njonneei (nuuhkija), njonnummus (nuuhkiminen),
noskkmos (nuuhkiminen), sosttmos (nuuhkiminen),
sustti (nuuhkija), suustceei (nuuskija),
vizzi (noutaja), vizzmos (noutaminen),
ceikk (narttu), kass (narttu), kaptt,
kapttpiannai (narttukoira), horrsummus
(muriseminen), horrseei (murisija),
mourrmos (muriseminen), rookkmos (muriseminen),
käskistid, kääskist (puraista), olvvjed,
olvvad, ouvvad (ulvoa), kiareed (ulvoa),
haridid, haarijd, haariid (murista, vrt.
harri), hurtodid, hurttood (mässäillä)
ja vuorrad, vuorai (leikkiä, koirasta).
saamelaiset sanovat piannai väldd piogg
(koira vainuaa).
saamelaiset sanovat piannai kooddid keäss
(koira vainuaa peuroja).
saamelaiset sanovat piennest lie pienne oodd
(koiralla on koiran tavat).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti