päskyläine (inkeri), peäsköi, peätsky, peätsköi, peäsköine, peäskyine, peätskyine, peäskuni,
peäckuläne (karjala), piäcöi, piäcköi, piätsköi, piäskyöi (lyydi), päskheine, pätsko (vepsä),
päsko (vatja), pääsu, pääsuke, suitsupääsuke, pääsukene, päästlane, päästal (viro), peslinki
(liivi), beskus, beskkoš (saami), pizgun, pezgata, pezdaka, pizgata, pezgun, pizgudav, bizgata,
pizgutaj (mordva, tervapääsky), barasen (mari), poski, posko (udmurtti, törmäpääsky), pisci,
pisti, pistsi (komi), feske, fecske, föcske, föcsöke (unkari), päck (kantaugri), viiri, viiripääsky,
viiropääsky (suomi, tervapääsky).
1. pääskyä pidetään suventuojana (saapuu ilmojen lämmitessä).
2. pääskysen pesän uskotaan tuovan kodille onnea ja sopua.
3. pääskyjen pesiin ei kajota ("muuten suvi menee pois").
4. pääskystä pidetään sielulintuna ("taivaalla liihottavia
sukulaisten henkiä").
5. korkealla lentäviä ja lentäessään kirkuvia pääskyjä pidetään
poudan enteenä.
6. vepsäläiset kutsuvat pääskystä jumalan linnuksi ("jumalan
linduine").
7. pääskysiä kutsutaan "hyviksi linnuiksi".
8. pääskyjä pidetään "ihmisestä luotuina".
9. kotipääskyjen katoamista pidetään huonona enteenä
(toivotaan palaavan, sanotaan olevan pesäsavea hakemassa).
10. kodin ympärillä lenteleviä haarapääskyjä pidetään onnen
lintuina.
11. tervapääskyjä pidetään sateentuojina.
12. "saret siitä tuloo kun pääskyyset nuon alahaatte lentää"
(lentokorkeudesta ennustetaan).
13. "piäsket alaana lentää, tuloo sateet" (alhaalla sadetta,
ylhäällä poutaa).
14. "peäskyst livahtelluot nii alalis not, nii likkiel ihmisiiki not"
(likelle ihmisiä, ei pelkää ihmistä).
15. "pääskyst lentelööt liitelööt niin alalis" (pääskyjen elämää).
16. "vinti nokassa se rallatelloo koeraspäesky" (vintin nokassa,
kesy lintu).
17. "on ilonen kun aropääskynen" (pääskysukuja).
18. "peäskit entuiloo saetta" (ennelintu).
19. "noi oh haarapääskysijä, ekkös huomaa että niil oh haarolliset
hännät" (haarapääskyt).
20. "se kutto savest koin itselle" (saven kutominen, pääskyiltä
opittuja taitoja).
21. "se on jummalal lindu päsköi, elä heidä lö" (jumalan lintu,
vrt. ilman jumalan, ilman lintu).
22. "kutto savest pessä räystähin alle" (räystäspääsky).
23. "kyläm päzöid, hyvät päzöid" (hyvät pääskyt).
24. "sid näd obasta lendelömmä heidä" (pääsky poikasiaan).
25. "päzyn pissamad" (pääskyn pisamat, teerenpilkut).
26. "käbiäst laulat päzöid" (käpiästi eli kauniisti).
27. "ne olti savipäzöid" (savipääskyt, hiekassa pesivät pääskyt).
28. "päsköi täytyi itkömä" (itkemään, vrt. iloitsemaan).
29. "päzöid on vesseläd linnut" (vesselät eli hauskat).
30. "oli odettu ikkunat pois sis päzöit pässid lentämä" (vrt. hylätyt
rakennukset, ulkorakennukset).
31. "piätsköin nähtyö keveäl, pidäy jallansijois silmät pestä"
(uskomus, paluuta pidetään kevääseen kuuluvana).
32. "kaidasiibini peätsköi, vihmaseälöil lennelläh, metsäz om pezät"
(metsäpääsky).
33. "mim pitkäl on kakssoarani händä" (pitkä häntä, kaksihaarainen).
34. "kakskarvazed on nämä peätsköit, kahel sullal puhutah"
(kaksikarvaset eli väriset).
35. "peätsköihyt kitsurdi siid" (kitsurdi eli kirkui, ohi lentäessään).
36. "korbipiäsköi" (tervapääsky).
37. "oled aiga korbipiäsköi" (likainen, harmaasta väristä).
38. "piäsköin kodaine" (kota eli pesä).
39. "piäsköin kodiine" (kota eli koti).
40. "kodipeätsköi, leviemmät siivet kui mettsäpeätsköil"
(koti ja metsäpääskyt).
41. "kodipeätsköiz on valgiedu, a mettsypeätsköi om mustu"
(pääskysukuja).
42. "peätskyt tullah kuikan siiven alla" (uskomus).
43. "tseäräni enzimmäini tulou kuren siiven alla" (ensimmäinen
pääsky, kurjen siiven alla, sääränen, ä=a, vrt. saara).
44. "kyläpeätsköi" (räystäspääsky).
45. komien taruissa Kortkeros-niminen jättiläinen nai pääskysen
(jättiläiset=luolamiehiä, kivikauden ihmisiä, vrt. staalot).
46. mordvalaisten taruissa pääskyt toimivat noitien apulaisina
(toisen tiedon mukaan noita ottaa pääskysen hahmon).
47. marit kutsuvat pääskystä nimellä barasen.
48. virolaiset pitävät pääskyjä noitien hahmoina.
49. virolaisten taruissa neidot, orvot ja häävieraat muuttuvat
pääskyiksi.
50. virolaiset pitävät pääskyjen pesiä onnen tuojina.
51. virolaisten mukaan sisään lentävä pääsky tietää tulipaloa
(harvinaista).
52. virolaisten taruissa pääskyt talvehtivat järvissä.
53. virolaiset pitävät pääskyä luomiseen osallistuneena lintuna
(yhistetään päivään).
54. "pääsukeine, päevalindu, tei ta pesa söödu pääle, munne
kolmi muna sisse, uits sai aoss alla ilma, teine päevas pääle ilma,
kolmas sai kuusse taevasse" (pääskynen, päivälintu, teki pesän
niitylle, muni pesään kolme munaa, yhden aamuksi aliseen,
toisen päiväksi yliseen, kolmannen kuuksi taivahalle).
55. saamelaiset kutsuvat pääskyä nimellä palfu (suorrespalfu
=haarapääsky, leahttospalfu=tervapääsky).
56. saamelaiset kutsuvat törmäpääskyä nimellä derpmoš
(vrt. tiermes).
57. saamelaiset kutsuvat pääskyä nimellä beskkoš (vrt. pesku,
vesku).
58. "lendäy sujahuttau peätsköi" (sujahtaa ohi).
59. "peätsköihyöt pezäh nigletäh poigaiziel luo" (pyrähtää
pesään).
60. "lendelöö naukahteleh peätsköilinduine, tsomendeleh,
proskennoa ottau joga akaz, joga muskaz" (lentelee syksyllä,
hyvästelee joka akan ja ukon).
61. "mustupiäsköi om mustembi toizii, levvan al on valgei"
(mustapääsky eli tervapääsky).
62. "mussatpeätsköid lennelläh, vihma roiteh" (tietää vihmaa,
vihmapääsky).
63. "kodipeätsköiz on valgiedu, a mettsypeätsköi om mustu"
(pääskysukuja).
64. "moine brihattsu paha, piätsköimpezät sordau" (pesiä sortavat
pahat miehet).
65. "siived läpätetäh lendäes peätskölöil" (siipien liikkeistä).
66. "peätsköid läivähellähez lennelläh" (lentelevät edestakaisin).
67. "siibyöd väi läpettäy, ku kezoidu kylbietäh piätsköihyöd"
(vedessä kylpiessään).
68. "piätsköi lendi läipähtih" (pyrähti ohi).
69. "siibyöd läipähytti piätsköi" (tunnetaan pitkistä siivistään).
70. "tseäräne tuli" (pääskyn nimiä).
71. "hyö loaitah katoksen alla pezot" (räystäs eli katospääskyt).
72. "peätsköid livahellahes" (vrt. livahtaa, livanen).
73. "piätsköni perzettä veissä livottaa, vihma tuloo" (vihmaan
yhistäminen).
74. "jo om piätsköit tänne liivytty, nygöi kezä tulou" (kesäntuoja).
75. "peätsköid liijellähäs" (liitelee ilmavirtauksissa).
76. "peätsköit lieksahellahes" (pyrähtelee edestakaisin,
vrt. lieksa, leksa).
77. "peätsköihyöd levahellahes" (vrt. levanen, pääskyn sukuja).
78. "peätsköi levahti uksem peäl" (levahti=pyrähti, uksem=oven).
79. "peätsköid lennelläh" (luotuja lentämään).
80. "piätsköid lepahtellahez ielleh järilleh" (lepahtelee edestakaisin,
vrt. lepanen, lepakko).
81. "peätsköid lennelläh lepassellahez" (ilman lintu).
82. "peätskyne laulau" (laululintu).
83. "pihapeätsköi" (pihapääsky, räystäspääsky).
84. "piäskune luadi pezua" (laati pesää, kesän ihmeitä).
85. "päiväl lenti peäskylintu härän sarviev välijä" (pääskyistä kertovat
tarut).
86. "terväh piäsköit tullah täl mual" (odotettu lintu, saapuu lämpimien
ilmojen keralla).
87. "piäsköim pezä" (pesii ihmisten lähellä, luottaa ihmiseen).
88. "do tuldih peäsköit lämmäs moas" (lämpimästä maasta).
89. "peäsköit selgäh ruvetah niil suuril linduloil meres poikki mennez"
(uskotaan matkaavan suurien lintujen selässä).
90. "piäsköi kudaman taloin räystähäh peziä luadiu, ga se taloi vie eläy"
(talo elää, tietää hyvää).
91. "piäsköid alahatsi lennetäh, vihmu roih" (tietää sadetta,
lentokorkeudesta ennustaminen).
92. "pääsköine laadi räystähän alle pezän" (räystäs eli kotipääskyt).
93. "piäsköimperehel eletäh" (pääskyn perheellä, sopuisasti kuin
pääskyt, pyhinä pidetyt eläimet=omien arvojen ilmentymiä).
94. "peätskyt tullah kuikan siiven alla" (uskomus).
95. "peätsky ta kuikka tullah yhtaikoa" (tuloaikojen tunteminen).
96. "kuu kiurusta kesäh, peätskystä ei ni päiveä" (päivääkään,
kesän tuoja).
97. "peätsköi ku pezeä loadis, siid se taloi eläis" (hyvä enne).
98. "peätsköit keväjel tullah, sygyzyl eär lähtietäh" (pääskyn vuosi,
pääskyjen aika ja pääskytön aika).
99. "puhtahad linnud om peätsköi da joutsen, pilloa ni kel ei laita"
(puhtaat eli pyhät linnut).
100. "inehmizen roduu om peätsköi da joutsen" (ihmisen rotua,
karjalaisten totemistisia sukuja).
101. "peätsköid liivastellahez vihmoa vaste" (sateen edellä).
102. "piätsköihyöd madalal lennetäh, emämpäivy lähenöy,
iär ruvetah lähtemäh" (emän päivä, vrt. suvilintujen lähtöpäivä).
103. "lendelöö naukahteleh peätsköilinduine, tsomendeleh"
(naukahteleh=pyrähtelee, tsomendeleh=lentää somasti,
vrt. naukkanen).
104. "ei olluh ni kuna peän tuon vastah peätsköistä" (kuuna
päivänä niin paljon pääskysiä, onnistunut pesintä).
105. "muruizie vijjäh erähät piätsköimpezäizih, koz ugodih
emä kuolemah" (syötetään poikasia joiden emä kuoli,
vrt. vierasperäiset kissat).
106. "peätsköimpoijad lähtiettih lendoh" (uusi polvi).
107. "enim piä emämpiän aigua piäsközis lähtöy" (emäpäivä
eli pääskyjen lähtöpäivä, kesän päättäjäiset).
108. "piäksyöt lennelläh alahakkali nin vihmaksi" (tietää sadetta).
109. "piäksyzet tuldih jo täh randah" (kesä alkakoon).
110. "pöäksyt loadiu pezuloja saraile" (saraile eli latoihin,
mihinpä ennen latoja).
111. "peäksyzie ei tapeta, reähkä on tappaa" (reähkä=väärin,
pyhiä lintuja).
112. "mijän katoksess om priäskuzem pezane" (hyvä enne).
113. "piäksyöm pezo" (pesä, vrt. pesonen).
114. "peätskyzem pesä" (koti eli räystäspääskyn).
115. "piäsköim pezä kuz on sie levon al" (levon eli katon).
116. "peätsköid jovem pengerih pezäized laitah" (penger eli
törmäpääskyt).
117. "mim pitkäl on kakssoarani händä" (kaksihaarainen häntä).
118. "piäksym poigoveh" (poikue).
119. "katoksess on pezane" (katoksessa pesä, uskotaan tuovan
perheonnea).
120. "preäskyläne loadiu pezon katoksen alla" (katospääskyt).
121. "pääköi on se hyvä lindu, puhtaz lindu" (hyvä lintu,
puhdas lintu, vrt. pääkkönen).
122. "pyhä lindu" (pääskynen).
123. "piäsköi pyrähtih lendoh" (luotu lentämään).
124. "piäskyläinen päive lintu, länteli käsäsen peiven, essi
muata mataksensa, murtoa muniaksensa, ei saatu maata
maataksensa, murtoa muniaksensa, länsi vuoren kukkuralle,
valo vaskesta pesäsen, tuohon kullasta munat, tuli tuuli mereltä,
munat vierahti veten, se sikis meren kaloiksi, tuosta pa hyyty
hylkeksi" (yhistetään kalojen ja hylkeiden syntyyn, luomiseen
osallistuneita lintuja).
125. "päsköineinen päive lintu, päive lintu, yö lipakko"
(uskotaan muuttuvan lepakoksi, yhennäköisiä).
126. "pääskyläinen päivän lintu, yölepakko, yölintu, lensi laivan
kannen allen, valoi vaskesta pesänsä, mereltä tuli suuri tuuli,
tuuli laivan kallellensa, munat vierähti veteheen, musertuivat
muruisiksi, siitä kasvoi kaunis saari, manner mahtava yleni"
(yhistetään saarien ja mantereiden luomiseen).
127. "piäskyläinen päivälintu, ehti muata muatakseen, lehtoa
levätäkseen, lenti vuoren kukkulalle, näki laivasen merellä,
punamaston purjehtivan, lenti laivan mastoon, valoi vaskesta
pesänsä, teki kultaisen munansa, tuli tuulonen mereltä, kuas
laivan kallelleen, muna vierähti vetteen, siihen kasvoi kaunis
suar, suaren piäle kaunis nurmi, nurmen piäle kaunis neiti"
(saarien, nurmien ja ensimmäisen ihmisen luoja, yhessä
tuulen kanssa).
128. "ne on kallaspääskyläiset kot kallaasse, hää kole vähä
vaaleemp kallaspääskyläine" (kallas eli törmäpääskyt,
vrt. kallas=ranta).
129. "kissan tähle ne pieskyset karkkamustu meilän liiterist"
(vieraat kissat, omat pääskyset).
130. "pääskysen pojat pesässä karskuttaa" (pesän ääniä).
131. "peäski, joka on kartanolintu varsinnin näen rantamaella"
(kartano eli pihalintu, vrt. niittypääskyt, pitää avoimista
paikoista).
132. "kartanopääskyset tekkööt pessii räystäähe ala" (kartano
eli kotipääskyset).
133. "pääskösek kastelee siipiään tullee sale" (tietää sadetta).
134. "kennäisiir ruukkoa muuratap pesäsä" (kennäisiin eli
hiekkakumpuihin, törmäpääsky).
135. "jos pääskyset pertost hävijää, nii eij os siit enäh kesälliisen"
(pääskyset häviää, ilmat kylmenee).
136. "tervapääskyset mitkä tekkööt sellasee jooepaltehesse pessään"
(joen paltteeseen, törmään).
137. "jokipääskynen" (törmäpääsky).
138. "jouhelaenen" (haarapääsky).
139. "ne on jouhipeäskösie joell on kaksi jouhta pitkeä persiessä"
(kaksi jouhta eli pitkää persesulkaa).
140. "jouhikkaaksi sanovat sitä pääsköstä joka tekköö lakkaan
aena pesäsä" (lakka=välikatto, ullakko).
141. "pilikkapeäski on toenen, jouhikas se on toenen, joka tuonnev
vinttiloihen pessii" (pilkkapääsky ja jouhikas, pääskysukuja).
142. "jouspeäski" (jousipääsky, vrt. jouhi).
143. "pitkät junat on niitä" (junat eli jonot, etelään lentäviä
pääskyjä).
144. "jos pääskyset jäilen aikan tulee, nii sillon tulee kylmä kesä"
(tuloajasta ennustaminen).
145. "ne jättelee hyvästi sillai" (jättää hyvästejä, lentämällä edes
takaisin, lentämällä ihmisten läheltä).
146. "tulee kylmä suvi, ko pääskynen tulee jäihin" (yhteydessä
kesän ilmoihin).
147. "heittelyöt nii jeähyväisijeä peäskyisetkii et oikei, ihmisii sejas
lentelyöt" (heittelee jäähyväisiä, suvesta syksyyn).
148. "ka ku lentää iha suuhu" (suuhu eli läheltä).
149. "ku peeskynen tulee jäitten aikana niin se katoo viä, s on selvä
tosi, ja kyllä se nykkik kaloksisa on" (katoaa, ilmojen kylmetessä,
lentää takaisin vai pysyy paikallaan).
150. "no sit ol jo kaikkineen kesä kuin pääskyine tul" (kaikkineen
kesä, oikea kesä).
151. "vap tule keki kailos, peeskynem pivom pohjas" (vap=vappu,
keki=käen, kailos=kainalossa, pivom=kouran).
152. "suvimoas peätsköid ollah talvel" (suvimaassa,
vrt. lintukodossa).
153. "lendäy sujahuttau peätsköi, silmil ei soa noudoa"
(saa noutaa, ehdi huomata).
154. "räystähän oal om peätsköim pezä" (räystäspääskyt).
155. "piäsköi kudaman taloin räystähäh peziä luadiu, ga se taloi
vie eläy" (talo elää, tietää hyvää onnea).
156. "rinnepiäsköin selgy om mullankarvane" (rinnepääskyn
selkä, karvane=värinen).
157. "do peätsköi riivasteleh huonuksiz ymbäri tänne tulduu"
(lentelee kodin ympärillä, vrt. liivastelee).
158. "katso ku tsipsahteleh vedeh, siived riäpsiäy" (pesee
siipiään vedessä, pääskyjen elämää).
159. "peätsköid revahtellahez, katso tuldih lämmäz moaz"
(lentelee edes takaisin, iloitsee).
160. "peätsköi revahtih lendoh" (vrt. levahti, r=l).
161. "vai peätsköit hyvin liegoallahez, onnoakko vihma roiteh"
(tietää sadetta, roiteh=loiteh).
162. "randapeätsköi, pitkembisiibini kodipeätsköidä" (ranta ja
kotipääskyt).
163. "randupeätsköi om pienembi toizii peätskölöi, harmoattavu"
(toisia pääskyjä pienempi, harmahtava).
164. "vien rajal lendeli peätsköi vihmoi vas" (lenteli veen rajassa,
vrt. pyysi hyönteisiä).
165. komien lauluihin kuuluu zarni cikys (kultainen pääsky).
166. "tsoarane" (pääskynen, vrt. soara=haara).
167. "tsirizöu" (lentäessään, vrt. sirinen, siiri).
168. "tsirka, suurembane piätskyzie, i on piätskyne touzo, lennelläh
ymbäri" (pääskysiä suurempi pääsky).
169. "suurembane piätskyzie, tsirka" (vrt. sirkka).
170. "katso ku tsipsateleh vedeh, siived riäpsiäy" (peseytyessään).
171. "mettsätseäräni" (metsäpääsky).
172. "termätseäräni" (törmäpääsky).
173. "tsiärähäne" (säärähänen, säärä=saara).
174. "pala miuhu kun tsiärättsyini poikihis" (loitsusanoja).
175. "kaksi on tseärättsyistä, ta niillä molommilla liipukkaini suussa"
(liipukkaini eli perhonen).
176. "enimmäkset lapivvakat piettih tseärättsyiillä pesänä"
(vakat, pääskyjen pesinä).
177. "peätsköimpoigaizet tiyketäh jo pezäz, kuoruod on jo avavuttu"
(pesinnän seuraaminen).
178. "termätseäräni loadiu muldatermäh pezan" (törmäpääsky).
179. "peäksyzie ei tapeta, reähkä on tappaa" (väärin tappaa,
vrt. jonkin haltijan lintuja, sukulaisten henkien hahmoja).
180. "piäsköi kudaman taloin räystähäh peziä luadiu" (räystähän
pesän, räystäspääskyt).
181. "tsuvertelijat suvilinnut" (suvertelijat, vrt. suvi).
182. "piätsköni perzettä vedeh tsökkeälöö, vihma tuloo" (peseytyy,
tietää vihmaa).
183. "ei olluh ni kuna peän tuon vastah peätsköistä" (tuon vastah,
niin paljon).
184. "kägi tuobi toven kezän, piätsköi päivän lämbimän" (vrt. kesän
lintu ja päivän lintu).
185. "piäsköid alahatsi lennetäh, vihmu roih" (kesän ilmoihin
yhistäminen).
186. "peätsköi vitserdeä" (korkeasta äänestä).
187. "piäksyöt lennetäh ylähäkkäli" (ylhäällä poutaa, alhaalla vihmaa).
mordvalaiset kutsuvat pääskystä
sanalla canav (vrt. sana,
pääskyn laulua).
udmurttien eläinsatuihin
kuuluu pääsky ja hyttynen.
marit kutsuvat pääskyä sanoilla
varaksim, varsenge, nurgylö ja tsegash.
marit kutsuvat törmäpääskyä sanoilla
ervaraksim, petserange, servarsenge
ja julvaraksim.
marit kutsuvat haarapääskyä sanalla
tsezek.
marit kutsuvat haarapääskyä /
räystäspääskyä sanoilla varaksim,
varsenge ja nurylö.
udmurtit kutsuvat pääskyä sanalla
vajobyz.
udmurtit kutsuvat törmäpääskyä
sanoilla pösky ja jardurpösky.
unkarilaiset kutsuvat pääskyä
sanalla fecske (f=p, peske).
unkarilaiset kutsuvat törmäpääskyä
sanalla partifecske.
unkarilaiset kutsuvat ruostepääskyä
sanoilla vörhenyes fecske.
ersalaiset kutsuvat pääskyä sanalla
tsjanav.
moksalaiset kutsuvat pääskyä sanoilla
krhtäks, pazgata, pashks, pakshkä,
ja tsänavnä.
marit kutsuvat tervapääskyä
sanalla vyreö.
marit kutsuvat törmäpääskyä
sanoilla potsorange, julvaraksim,
sergajok ja kurezang.
"pääskolintu, päivälintu,
se ihala ilmalintu
lenteli tsesoizot päiväd,
yöt pimmiät pilkottoli,
ettsi maata maatossoni,
murua munitossoni,
lehtoja levätesseni,
peltoja pezitäkseni,
nätsi mättää meressä,
sinize mere sizessä,
valo vaskizo pesäize,
muni kultaizod munaizod,
tuli tuuli, aivoi tuuli,
mere vihkura vihaino,
laukas pesä Laukahase,
veeretti munad vettehe,
täyty pääsko itko´oma,
pääsko itki, tsyynel veeri,
lentä´äs sepä katolo,
seppyeni, velvyeni,
tagoid enne, tagoid egle,
tago siis tänävä-päivä,
tee sa millo haravaino,
vala varsi vaskino ja
paa vaa piit terässized,
millä ajan mere kokko,
kopitan kultaizod munoizod"
(pääsky luojahenkenä,
vatjalaisten lauluja).saamelaiset kutsuvat
pääskyä sanoilla spalvv,
spaalvas ja spalvaa.
saamelaiset kutsuvat
tervapääskyä sanoilla
stokkespaalvas ja
vyevdispaalvas.
saamelaiset kutsuvat
törmäpääskyä sanoilla
termispaalvas ja
riddospaalvas.
saamelaiset kutsuvat
haarapääskyä sanoilla
suerr-spaalvaz.
saamelaiset kutsuvat
vesipääskyä sanoilla
spabbalas ja spabbalaa.
saamelaiset kutsuvat
pääskystä sanoilla peäckklaz
ja peäckklodd.
saamelaiset kutsuvat
tervapääskyä sanoilla suaja
ja nähkisuaja.
saamelaiset kutsuvat
tervapääskyä sanalla
abrrnek.
saamelaiset kutsuvat
törmäpääskyä sanoilla
teärmmspalvv.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti