hiir (viro), ir (liivi), snerra, nerra, sneära (saami), cejer, cever, tsejer, tsever, sejer, sejor
(mordva), sir, sor (komi, udmurtti), tänkor, tankor (mansi), lönkor, jönkor, tenkor, lenkor,
lonkor (hanti), eger (unkari), siner, sinere, siniri (kantaugri), dankal, jankar (nenetsi),
päästäinen, päästäin, päästäjäinen, päistäinen, päistäjäinen (suomi), supiainen, supihiiri
(suomi), tsupi, tsupihiiri (karjala), tsubi, tsubuhir (lyydi), tsubihir (vepsä).
1. saamelaisilla on hiirelle oma joikunsa (tärkeä
eläin).
2. selkupit eivät syö hiiren lihaa.
3. "sen om periv valkea vattan aluij ja leuvanalui"
(metsähiirellä).
4. "piästäine se ou ku hiir, se ou pitkänoukkane"
(nokkahiiri).
5. "hiiri jyvertäy" (vrt. jyvä).
6. "hiiri ei kun juoksentelou ta laulau" (hiiren
elämää).
7. "ei ole jälgie ni hiiren hyppämysty" (hiiren
hyppäystäkään).
8. "hydrie kui hiiri, ei kolla" (hiljainen kuin hiiri).
9. "hiiri hizahtih" (liikahti).
10. "hiiri hiskahutti juoksi tipetti" (tunnetaan
liikkeistään).
11. "hiiri hipsuttoa kävelöy" (hipsuttaa).
12. "tsupus hiirottau, ei ruohti lähtie pihale"
(hiirottaa eli piileskelee, vrt. hiironen).
13. "hiiruizilleh ollah, varatah" (liikutaan hiljaa,
varpasillaan).
14. "ei kuulu ni hiiren hiiskahusta" (mitään).
15. "hiirien hiiskeh" (vrt. hiiskua, hiiren heimon
kieltä).
16. "hiirenheiny" (hiirenvirna).
17. "hiirejjägälä" (karhunsammal).
18. "hiirenkukkaheiny" (aho-orvokki).
19. "siinä on täyvet piiroat siinä hiirenpiiroassa"
(hiirenvirnassa).
20. "hiirennäli on hyvä heiny, hyvän duuhun andau"
(tuoksun, näli eli virna).
21. "ei tundunuh ni hiirenhyppeämeä" (hiiren
hyppäämää, jälkeäkään).
22. "hiironi" (pieni hiiri, nen-pääte).
23. "itse hiiri heimojah" (liikkuu yksin).
24. "hiiri männä tsuklahti" (sujahti).
25. "hiiri kabizoo" (kabizoo eli rapistelee).
26. "kabineh menöö hiirien" (kapina eli rapina).
27. "kazile kargu, hiirele tozi" (omat hiiret,
vieraat kissat).
28. "hiiri kabahtih" (kavahti).
29. "hiiri männä kiklahti" (nopeista liikkeistä).
30. "hiiret kibajetah, ei soa ni moata" (sisään
päässeet hiiret).
31. "hiiri kitsettäy, ynnä ridzahteleh"
(hiirien ääniä).
32. "hiiri kizruou" (kizruou eli nakertaa).
33. "hiiri kovahteleh" (hypähtelee).
34. "mettsyhiir om pienembi kodihiirdy"
(metsä ja kotihiiret).
35. "mettsähiiri suurembi on, kui kodihiiri"
(hiirisukuja).
36. "hiiri krapettau" (rapistelee, vrt. rape).
37. "hiiri krapajau" (hiiren elämää).
38. "hiiret kyvistäh kävelläh" (kyvistäh
eli liikkuu rapistellen).
39. hiireen yhistetään monia etunimiä (iiro,
severi, siiri, sini, topi).
40. hiireen yhistetään monia sukunimiä (hiironen,
soronen, säppinen, tenkanen).
41. enetsit kutsuvat hiirtä nimellä tobik
(vrt. topi, tovi).
42. nganasanit pitävät hiirtä ja kärppää noitien
apuhenkinä (kutsutaan maan alle matkattaessa).
43. nenetsit kutsuvat hiirtä nimillä piissie ja pisq
(vrt. piskuinen).
44. hantit kuvailevat haltijoita hiiren koon mukaan
("hiiren pituinen urho").
45. marit kutsuvat hiirtä nimellä kola.
46. marien taruissa neitoa kosimaan saapuu hiiri,
harakka, varis ja pöllö (totemistisia sukuja,
valitsee hiiren).
47. "apijdis mield säplig-uv viisijd" (saamelaisia
sananlaskuja, säplig=hiiri).
48. inarinsaamelaisilla on 10 hiiren (säplig) mukaan
nimettyä paikkaa.
49. saamelaiset kutsuvat hiirtä nimillä sahplink,
sahpan ja säppli (yhdyssanoja, sahp-link).
50. saamelaisten mukaan hiirillä on oma
suojelushenkensä (Hiirien emo).
51. saamelaisten taruissa Hiirien emo lähettää
hiiren tappaneen vaivaksi satoja uusia hiiriä.
52. "hiiren nora" (kolo).
53. "nivvahtellahez hiired, toine tost ajellah jällez"
(hiirien elämää, vrt. nivala).
54. "hiiri nivizöy" (ääntelyä).
55. "hiirem poijad on nilal, ei ole nahkoa vie"
(nilalla eli karvattomia).
56. "mettsähiiri suurembi on kui kodihiiri"
(kotihiiri eli peltohiiri).
57. "mettsyhiili om pienembi ku kodihiili"
(hiilet, r=l).
58. "maha on kui tiinehel hiirel" (hiireen
vertaaminen).
59. "hiiri juoksi lipotti" (liipotti).
60. "hiirem pesukset" (vrt. pesueet).
61. "hiiri tsuklahti peittoh" (peittoh eli piiloon).
62. "pehovo piettih kevol hiired" (ketohiiret,
luonnollisia elinpaikkoja).
63. "pahutt ed lai hänel ni hänen hiirempoigazil"
(hiiriperheen suojeleminen, omat kotieläimet
=kodin lähelle tulevia metsän eläimiä).
64. "hiiri bizbettäy" (liikkuu kevyesti).
65. "hiirem poigane" (poikaset).
66. "kututa kalkoks yks lai hiir, se on kova leiskottama"
(leiskottama eli hyppimään, vrt. kalkkonen).
67. "niim pieni ku karihiiri" (karihiiri eli päästäinen).
68. "karihiiri" (metsähiiri).
69. "karinenä" (pieni hiiri).
70. "karinokka pieni ku hiiri, musta ku hiili"
(päästäinen, tunnetaan nokastaan).
71. "ku syys tullee ni s on yhten vilinännä karipietiä"
(karipietiä eli päästäisiä).
72. "on nin musta ko karjahiiri" (karjahiiri eli
päästäinen).
73. "karjapiekkari ei pääse tien yli, vaan kuolee tielle"
(vrt. tapetaan tielle).
74. "piäni ja musta kun karjoohiiri" (koko ja väri).
75. "kyllä hiiret karkkuaa mettästä ku pakkaanen tuloo"
(karkaa metästä, vrt. siirtyy maan koloihin).
76. "eikös siälä nälkä tuu, kyllä mää karrutan katavaj
juurta" (hiiristä kertovat lorut).
77. "se pitee semmosta karskutosta" (jyrsiessään).
78. "kartanohiir" (kartano=piha, kotihiiri).
79. "syksysatteihe tulle tuppautuut hiiret kartanosuojii"
(kartanosuojii eli piharakennuksiin).
80. "hiir juoks hipsutteli, pitkim merer rantoa,
pieni kelkkaine perässä, pieni kirves kelkkaisessa"
(eläinsadut).
81. "hiired lyövät kepsu" (tanssivat, hyppivät).
82. "hiiri männä vipeltäny" (jäljet).
83. "hiiri hyvä oli kesiny kaikki villan pois turkista"
(hiiri hyvä, vaikka tehnyt vahinkoa, vrt. h-ii-ri,
ii=sukulaisen henki).
84. "katoppa miten kepyvesti on hiiri lumella
männä vipeltäny" (vrt. lumeen vajoavat
ihmiset).
85. "se on sukkela kun kilika jaohotuohisessa"
(kilika eli hiiri).
86. "hilijaa kun hiiret jauhotuokkosessa"
(hiiriin vertaaminen).
87. "nii jikrii ku hiir puuta poikki" (jikrii
eli jyrsii).
88. "ei se niin julukea rosvo ook kun hiiri vaan
kyllä se rosvoo sekkii" (päästäinen, helpon ruuan
houkutus).
89. "julkeva hiiri" (julkeva eli rohkea,
eväitä laukusta syönyt).
90. "hiiri juonittelloo" (juoksee mutkitellen).
91. "kyllä sekkii sotkoo ruuvat sekasi jälenteillään"
(päästäinen, hiiren tapaan).
92. "maahiiret ja kaivelee sellasii pienii uittii
ittelleh, missä ne asustaa" (uittii eli käytäviä,
myyrien tavoin).
93. "kaivertaa ku hiir moaha ittijeä"
(maahiiret).
94. "heleposti hiiriki van kovertaa reijjän vaikk
on kaksihampaanen" (tunnetaan hampaistaan).
95. "hiired svigletäh juoksennellah" (liikkeitä
kuvailevat sanat).
96. "hiilet kevos sigletäh" (kevossa).
97. "hiili syöy sigrittäy katso kulleh" (syömistä
kuvailevat sanat).
98. "hiirdy ziileitsih äjjy" (ziileitsih eli sikiää,
kova lisääntymään).
99. "hiiled ridzistäh" (hiilet eli hiiret, l=r).
100. "hiiri ynnä i ritskahutteloo" (ääniä).
101. "hiiri riskuttau" (riskuttaa eli nakertaa).
102. "hiired ravissah" (rapistelee).
103. "hiiled rapatetah" (ääniä).
104. "hiired rapetetah" (vrt. rape).
105. nganasanien mukaan hiirillä on oma
emonsa (emya) eli suojelushenkensä.
106. nenetsit kutsuvat hiirtä nimillä piissie ja
poisq (vrt. piskanen).
107. nenetsit kutsuvat hiirtä nimillä pisa, pisja
ja pisse (vrt. piisanen).
108. nganasanit kutsuvat hiirtä nimillä tondjoku
ja tondoku (yhdyssanoja, tondo-ku).
109. nenetsit kutsuvat hiirtä nimellä pyisya
(vrt. pyisyla=nauraa).
110. hantit kutsuvat hiirtä nimellä jankal.
111. enetsit kutsuvat hiirtä nimellä tobik.
112. selkupit kutsuvat hiirtä nimellä tama
(vrt. myyrä).
113. "tsubihiiri, nokka pitkä ylen, jallad lyhyöd,
itse hiiri järie" (supihiiri eli päästäinen).
114. "tsomazesti bizboau" (vipeltää).
115. "sano tsikkosen mitä tietäy se hiiren laulanta"
(äänistä ennustaminen).
116. "tuli hiiri tuksai, korendoizel koksai"
(hiiristä kertovat säkeet).
117. "ei tundunuh ni hiiren hyppeämeä"
(mitään).
118. "kasi viirittäy hiirtä" (viirittäy eli väijyy,
omat hiiret, vieraat kissat).
119. "hiired läbi aijaz vigletäh" (kotihiiret).
120. "hiiri vizahteleh tsupuz" (visahtelee=sujahtelee,
tsupuz=nurkassa).
121. "hiiri vidriey" (vitrii eli kipittää).
122. "hiiri vidroi peittoh" (peittoh eli piiloon).
123. "hiiri vidzahtih" (ääntelyä).
124. "hiiri juosta vidvitti" (liikkuu paljon).
125. "hiiri vidviöö latetta myö" (vidviöö eli hiipii).
126. "hiired vuiskaz rabistah" (vuiskaz eli ullakolla).
marit yhistävät pihaan tulevia
hiiriä lapsettomina kuolleisiin
sukulaisiin (utumo).
mordvalaiset kutsuvat hiirtä
sanoilla cejer ja ceyer
(tse-jer, vrt. jeri).
udmurttien eläinsatuihin kuuluu
hiiri ja varpunen.
marit kutsuvat hiirtä sanalla
kolja.
udmurtit kutsuvat hiirtä sanalla
shyr (vrt. sir=suku).
unkarilaiset kutsuvat hiirtä sanoilla
eger ja kiseger.
ersalaiset kutsuvat hiirtä sanalla
tseer.
moksalaiset kutsuvat hiirtä sanoilla
kalgam ja sheer.
nganasanit yhistävät hiirtä (alinen)
poroon (keskinen) ja mammuttiin
(ylinen, noitien apuhenkiä).saamelaiset kutsuvat
vesipäästäistä sanoilla
eäcikuadhus ja eäcikuodhuu
(vrt. myyrä).
saamelaiset kutsuvat
jyrsimistä / nakertamista
sanoilla cieppad ja cievam.
saamelaiset kutsuvat
jyrsimistä / järsimistä
sanoilla jursed ja jursam.
saamelaiset kutsuvat
joulupukin hiiriraitoa
sanoilla säpligraidu
(vrt. pienikokoiset
omat haltijat).
saamelaiset kutsuvat
nakertamista sanalla
jaavvmos (nakertaja
=joovvi).
saamelaiset kutsuvat
peltohiirtä sanoilla
peälddsäppli.
saamelaiset kutsuvat
jyrsijää sanalla
joovvi (jaavvmos
=jyrsiminen).
saamelaiset kutsuvat
hiirtä / lapinmyyrää
sanalla säplig.
saamelaiset kutsuvat
hiirenhäntää sanoilla
säppleeseibb.
saamelaiset kutsuvat
hiirtä / hiirulaista sanoilla
säppli ja säppleejaz.
saamelaiset kutsuvat
metsähiirtä sanoilla
meäccsäppli.
saamelaiset kutsuvat
päästäistä sanoilla
piccsäppli.
saamelaiset kutsuvat
metsäpäästäistä sanoilla
viädnasas ja viädnasii.
saamelaiset kutsuvat
jyrsimistä sanalla jaavvad.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti