kurtow, kärtow, kirte, kirtoj, kirtoy, kirtiy (mansi, jouhisorsa), kert, kärt (kantaugri), goargga
(saami, lunni), kereg (komi, jouhisorsa), korek, kurex (hanti), kurak (mansi), kurek (nenetsi,
jouhisorsa), xuroxo, xuruxo (nenetsi), kork (kantaurali), haapana, haapasuorsa (suomi),
hoapalo, hoapana (karjala), huabal, hoabalo (lyydi), hapana (saami), koskelo (suomi, inkeri),
koskela (karjala), koskel (lyydi), kosklane, kostlane, kostal, kossal, kosla, koslas, korskla,
koskus, koosel (viro), goalse (saami), kosis, kusis (komi), kosk (kantapermi), kwasi (udmurtti),
kos, koso (mari), kas, xos (hanti), kuece, kuettjo, kuetj, kodje, kuec (selkuppi, sorsa), konzu
(kamassi, myös lokki), kac, kanc (kantaurali, sorsa), partti, parkki, parkkisuorsa (suomi,
vatja), part (viro), par (liivi), paj (hanti), fu, fut (unkari, tavi), pake, pakke, page (selkuppi,
tavi), poj (kantaurali), piri, pirkka, pritti-suorsa (suomi, tavi), piri-part, pirs, pirts (viro), pirno,
piri (hanti), pirwo, pirwa (mansi, heinätavi), pur-kuldsa, puria, pur (selkuppi, telkkä), puru,
pure (kamassi, isokoskelo), per, pern (kantaurali), sorsa, suorsa, heinäsorsa, jouhisorsa,
sinisorsa (suomi, inkeri, karjala), sorz (lyydi, vepsä), sorzaz, sors (vatja), soorsk, soorts, soosk,
sortsas (viro), suorsa, suorsso, duorsso, duorse (saami, heinäsorsa), sjotsjo, cocone (saami),
sens, senze (mordva), cez, coz (udmurtti), cac, cos, sos (hanti), ses, sas (mansi, sinisorsa), cec,
cenk (kantaugri, sorsa), sotka, tukkasotka, punasotka, lapasotka (suomi, karjala), sotk (vepsä),
sotke (lyydi), satka, sotkas (viro, ristisorsa, telkkä), coadge, tjorhke, tsuodgke, tsuadgke (saami,
telkkä), culga, sulga, sulgo (mordva), soe, ala-soe, sue (mari, isokoskelo), suli, suli cez (udmurtti,
koskelo), sul, sul-tsez, sult-cez, sulka, sul-cez (komi, cez=sorsa), sal, sel (mansi, telkkä), saj, soj
(hanti, telkkä), sai, saj (selkuppi, isokoskelo), sodka, sadko, salo (kantaurali), tavi, tavisorsa,
tapi, tapisuorsa (suomi), tavikkain (inkeri), tavisorz, tavisotk (lyydi), davits (vepsä), vais, väis
(viro, pilkkasiipi), vaz-lonte (saami), vaci, vati (udmurtti), ves, vez (komi, haapana), wäsoy,
woso, was (hanti, sorsa), uasse (mansi), vöcsök (unkari, silkkiuikku), wajce (kantaugri).
1. hantit pyhittävät syksyn ensimmäisen sorsan sorsien
vanhimmalle (jokaisella pyydetyllä eläimellä
suojelushenkensä).
2. hantit käyttävät pyytämistään sorsista kaiken
(nokista leluja, höyhenistä koruja).
3. hantit muistavat sorsia lahjoin ja menoin
("jotta palaisivat").
4. "noon noa sorsatti iha kessyytynä tässä meejjär
rannassa, ku niitejjoo kukkaa soana arkuutella"
(oma asutus, eläimiä suojelevaa).
5. "hoapana ov vähä telekäm mallinel lintu"
(sorsasukuja).
6. "harakkasuorsaks sanottiin ku s oli valakonej ja musta"
(harakkasorsaksi, ukkotelkkää).
7. "sil pittäd pessiä merisorzad" (ontoissa puissa).
8. "redusorza tekkö metsä pezän" (redu eli lika,
vrt. retuiset kohdat).
9. "rohosorza" (ruohosorsa eli heinäsorsa).
10. "sorzad merez ujjuid" (merisorsat).
11. "koskelo, kadrasorza, merisorza, rohosorza, tavikkain,
värtti" (sorsasukuja, vrt. katras).
12. "jouhelo on harmai, izäl on zoltoit heyhenet siiviz"
(zoltoit eli keltaiset).
13. "jouhikoskelol om piälakal ku kassane"
(lakal=laella, kassane=letti).
14. "zelezinä on vähän suurembi jouhisorzoa"
(sinisorsa jouhisorsaa).
15. "jogisorza, suurem om moizet, eäni on, kreä, kreä"
(jokisorsan kuvaus).
16. "soahah sotkaj jeäjittsöjä" (telkän munia).
17. "jeämpankal sotkad issutah" (pankal eli reunalla,
palaa jäiden lähtiessä).
18. "izäsorza" (urossorsa).
19. "sorsat lähettih lenteä hurhettamah" (veen lintu,
välttelee turhaa lentämistä).
20. "sotku husku lendoh" (siipien ääni).
21. "hoabalo" (haapana).
22. "hoabalosorzu" (sorsasukuja).
23. "istu hoapana havolla, vesilintu vempelellä"
(lepopaikkoja).
24. "ammutah i huabanoja meilä" (ampumalla
pyytäminen vierasta perinnettä, vrt. vanhemmat
heittoverkot).
25. "helyks sidä sotkua ennen sanottih" (helyksi
sotkaa, vrt. helyt, omat korut, y=i, vrt. heli).
26. "heinysorzu" (heinäsorsa).
27. "sorsa matkoo erineh" (poikasineen,
vrt. erä).
28. "koskelo anastau sotkalda däitsät" (telkän
munat, uskomus).
29. "koskelan liha tulou kalalla" (maistuu kalalta,
pahanmakuiset linnut).
30. "kirjavakoskelo" (isokoskelo).
31. "kerkkäpeet sorzat ollaa" (kerkkä eli töyhtöpäät).
32. "kerkkäsorza" (silkkiuikku).
33. "kilkkuna" (jouhisorsa).
34. "kidzerhändy" (käyrähäntäinen sorsa).
35. "issutaa kivilöillä da soarella" (sorsat).
36. "sinisotka" (sinisorsa).
37. "tavi kreäkkäy" (ääntelyä).
38. "sorzat yhty kriäkehty pijetäh" (sorsien
elämää).
39. "sorzu greäkkäy" (greä, greä).
40. "sorza krätskätteä" (tunnetaan äänestään).
41. "sorsa kräkistäy" (sorsien kieltä).
42. "kräkyssi ainos kräkettäy" (tavi).
43. "kreäkkäy ku kräkki" (äänestä johdetut
nimet).
44. "kylmätsin" (jouhisorsa).
45. "kylmättsy, mustu sorzu" (musta eli tumma).
46. sorsien vanhimpia nimiä voidaan jakaa k:lla
(kantauralin kac, kork), p:llä (kantauralin per, poj)
ja s:llä (kantauralin salo, sodka) alkaviin (alkujaan
3-4 yksitavuista sanaa).
47. sorsiin yhistetään monia etunimiä (kerttu,
kake, keke, pirre, pirri, pirjo, pirkko, saija, seija,
vesa).
48. sorsii yhistetään monia sukunimiä (kekinen,
kokkonen, korkonen, kuranen, kuronen, koskinen,
koskelainen, kosonen, parttinen, parkkinen,
pirinen, puronen, purunen, sallinen, salonen,
sullinen, väisänen).
49. nenetsit kutsuvat sorsaa nimellä njäbui
(njä-bui).
50. selkupit kutsuvat urossorsaa nimellä pagee.
51. hantit yhistävät sorsaan mahtavana pidettyä
keskisen jumalatarta Kazym-joen-vanhaa-naista
("kuulee pitkäpyrstöisen sorsan hyvällä ja
tarkalla korvalla").
52. mansit pitävät sotkaa yhtenä totemistisista
suvuistaan (por-heimon eli karhuheimon sukuja,
sotkalla tarkoitetaan koskeloa, tavia tai telkkää).
53. mansit kutsuvat sotka-suvun suojelushenkeä
nimellä Pahot ojka (sukeltaja ukko, elää sosva
-joella).
54. mansit kutsuvat sotkasta polveutuvia nimellä
shoiyng mahum (sukeltajan väki).
55. mansit kutsuvat sotka-suvun perustajaa nimellä
Shoiyg otor (otor=päällikkö, urho, vrt. otso).
56. komien luomistaruissa Chozh-niminen sorsa
ui alkumeressä ja saa kuusi "elämän munaa" joista
neljä putoaa mereen ja kaksi pelastuu (munista
syntyy alkuhenget Jen ja Omol).
57. komit kutsuvat Chozh-sorsaa enoksi tai sedäksi
(toteemin piirteitä).
58. komien taruissa Chozh-sorsa "putoaa ilmasta
ja muuttuu maaksi".
59. komien taruissa Jen-sorsa muuttuu ihmiseksi
ja alkaa luomaan asioita maan päälle ("tuo alas
kuusi taivasta jotka ovat täynnä ihmisten näköisiä
puolipetoja").
60. udmurtit uhraavat suvun suojelushengelle
(vorsud) hanhen tai sorsan (kahdesti vuodessa
järjestetty kuala-uhri).
61. komit pitävät sorsia sielujen ilmentyminä
ja kantajina.
62. komien mukaan sorsat matkaavat syksyisin
yliseen "sorsien tietä pitkin" (vrt. lintukotoon,
tuonilmaiseen).
63. komit pitävät sorsaa yhtenä totemistisista
suvuistaan (suojelevat korut sorsanhahmoisia).
64. erzalaisten taruissa alkuhenget muuttuvat
veden alle mennessään sorsiksi tai sotkiksi
(pinnalla ihmishahmoisia).
65. mordvalaiset pitävät toista luojahenkeään
sorsan hahmoisena (moksan iaksiarga, erzan
iaksiargo, i=j, jaksi-arka).
66. mordvalaiset kuvailevat sorsanhahmoisen
luojahengen eläinhahmoa hopeapäiseksi ja
vaskijalkaiseksi (sulkapeite muistuttaa kolikoita,
siivet sirppimäiset, selässään pyhiä kuvioita).
67. mordvalaiset kuvailevat sorsanhahmoisen
luojahengen ihmishahmoa "kauniiksi outoa
valoa sädehtiväksi naiseksi".
68. erzalaiset pitävät sorsanhahmoista luojahenkeä
Chi-pazin eli päivän tyttärenä (syntyy Chipazin
syljestä, vrt. komien alkuhenget).
69. erzalaisten mukaan sorsahenkeä alettiin kutsua
myöhemmin alisen haltijaksi (vrt. luomistarujen
vääristely ja yhdenmukaistaminen, alkujaan
jokaisella heimolla omansa).
70. mordvalaiset kuvailevat sorsaa "linnunhahmon
ottaneeksi sukulaistytöksi".
71. mordvalaiset pitävät sorsaa pyhänä eläimenä
(vahingoittajia paheksutaan ja rangaistaan).
72. mordvalaisten taruissa neito muuttuu
sorsaksi äitipuolta paetessaan ja ihmiseksi
miehensä tavatessaan (eläinhahmo
=suojelushengen hahmo, hahmon ottaminen
=apuunsa turvautumista).
73. mordvalaisten taruissa metsästäjä nai
armoa anovan neidoksi muuttuvan sorsan
(tappamiskieltoa tukevia tarinoita,
ei ammuta omia).
74. mordvalaisten mukaan sorsien
vahingoittaminen vie perhe ja pyyntionnen.
75. erzalaiset pitävät sorsia ylisen haltijan
Verepazin lähettäminä.
76. moksalaiset pitävät sorsaa metsänemo
Vir-avan lintuna.
77. mordvalaiset kutsuvat sorsaa "elämän
antajaksi" (ei pidetä tavallisena lintuna).
78. mordvalaisten mukaan haavoitetut
sorsat valittavat ja vuotavat verta kuin
ihmiset (pyhissä eläimissä nähdyt
ihmismäiset piirteet).
79. moksalaisten alkuhengen Shkain uskotaan
liikkuvan sorsan, kotkan ja madon hahmossa
(vrt. eläinhahmossa liikkuvat noidat).
80. mordvalaiset ennustavat kevään ilmoja
sorsien ulkonäöstä (kda vir iaksiarkne saikht
af kuiat, tundas uli liambe, jos sorsat palaavat
laihoina, tulee keväästä lämmin, kda vir
iaksiarkne saikht kuiat, tundas uli iakshama,
jos sorsat palaavat lihavina, tulee keväästä
kylmä).
81. marit kutsuvat sorsaa nimellä ludo
(vrt. lud-pyhäköt).
82. marit eivät vahingoita "kultaisia sorsia"
(pyhänä pidetty sorsasuku).
83. marit yhistävät sorsiin yhtä ihmisen sieluista
(irrallaan liikkuva sielu).
84. äänisen alueen haudoista on löydetty sinisorsan
ja tavin luita (koruja, taikakaluja).
85. saamelaiset kutsuvat sorsaa nimellä currhš.
86. saamelaiset kutsuvat sorsia nimillä caz-loannt
ja kuedt-loannt (vesi-lintu).
87. inarinsaamelaisilla on kymmenen koskelon
(kualsi), kolme pilkkasiiven (kuulnâs), kolme
tukkasotkan (viettuu) ja kolme jouhisorsan
(vuonjâš) mukaan nimettyä paikkaa.
88. saamelaiset kutsuvat haapanaa nimillä
snarttal ja snaartâl (nar-tal).
89. saamelaiset kutsuvat tavia nimellä ciksa.
90. saamelaiset kutsuvat telkkää nimellä coadgi.
91. saamelaiset kutsuvat sinisorsaa nimellä duoršu
(vrt. jorsunen).
92. saamelaiset kutsuvat sorsaa nimellä narttal
(ranessnarttal=harmaasorsa).
93. saamelaiset kutsuvat sotkaa nimellä fiehta
(ruksesfiehta=punasotka, f=p).
94. saamelaiset kutsuvat jouhisorsaa nimellä
vuojaš.
95. saamelaiset kutsuvat koskeloa nimellä goalsi
(gusagoalsi=isokoskelo, vuoktagoalsi=tukkakoskelo).
96. saamelaisilla on sotkalle oma livde eli joiku
(cuadgi livde, cuargi lüöd).
97. "cuadgi te kirda te, tuvit sun oca te, na-na-na,
na-na-na, naa, na-na-na, na-na-na, naa, tuvit sun
oca te, na-na-na, na-na-na, naa, na-na-na, na-na-na,
naa, vuodit aun kejjit kal, monit sun monne toh,
na-na-na, na-na-na, naa, na-na-na, na-na-na, naa"
(sotka niin lentää niin, kotia hän etsii niin, onttoja
hän katselee kyllä, munia hän munii sinne,
sotkan joikua).
98. "sorzil on nokad moized levied läpäkközed"
(tunnetaan nokastaan).
99. "sorza umbitsukkelih napsahti männä"
(sukeltajalintu).
100. "tsukkelih muglahtih" (sotkan elämää).
101. "peädä muglahutteli veem peäl da järilleh
tsukeldih" (sukelsi uudestaan).
102. "jätidgo munitezjäitsän" (sotkan pesään).
103. "sotkoa voibi munittoa kezän kaiken,
yhten jäitsän ku jätäd" (jäitsän eli munan).
104. "sorsat oltih martoja" (lentokyvyttömiä,
sulkasadon aikaan).
105. "sorsat lennettih matalakkali" (matalalla
lentävät linnut).
106. "mänöy läpällä" (pintaa pitkin räpistellen,
poikanen).
107. "hyppeä mereh ta muutu mussaksi sorsaksi"
(loitsusanoja).
108. "sorsat ne liukkuh munittih" (liukkuh eli
onttoon puuhun, vrt. sotkat).
109. "sorzat lennetäh" (vedestä toiseen).
110. "sorzat i uijittih" (sorsien elämää).
111. "sorzalla ladzakka peä" (ladzakka eli latta).
112. "sorzu vezilabieh pezän azuu" (labieh eli rajaan).
113. "randazess issuttih sorzat" (kesän ihmeitä).
114. "sorsa savaltau lapsieh pavottoassa" (opettaa
poikasia sukeltamaan pakoon).
115. "suuri parvi sorzaa lendi" (parvisorsat).
116. "uumenih munitah onzih puuloih" (onttojen
puiden uumeniin, sotkat).
117. "huabana ei kum piukahtelou" (haapanan
kieltä, piu-lintu).
118. "piuruttsu" (haapana, vrt. pirunen,
purunen).
119. "pienet piuketah tavimpoigaized järvirannal"
(tavin poikaset).
120. "sorzal om poigusarjuz jällez, vai uidau randoi
myö" (poigusarjuz eli poikue).
121. "sorzan poigoveh" (poikue).
122. "mie näin sorzam poigovehta" (odotettu
näky).
123. "tavit preäketäh poigien ker lambirannoil"
(tavin ääntelyä).
124. "broakkan" (jouhisorsa).
125. "bulbakko" (sinisorsa).
126. "pundukka" (sorsan tai joutsenen untuva).
127. "sotkam pezassa on äijäldi puuhhoa, koskelam
pezassa vähä on" (äijäldi=paljon, puuhhoa=untuvia).
128. "puuhan kebehys" (untuvan keveys,
omat mitat=oikeista asioista).
129. "sorzal om puuhoa siiviz" (untuvia,
vrt. puuhonen).
130. "pygläy kuin tavi pajikossa" (pygläy eli
liikkuu edestakaisin).
131. "bäläbokoi, harmoa selgä, bokad on valgied,
nokka valgie, puoli musta" (bokad eli kyljet,
päläpokolla, joku sotka).
132. "lindu vees pörhöittelieteh, lendämäh
hoaveloo lähtemäh" (oikoo sulkiaan, ennen
lentoon lähtemistä).
133. "kalakoskeloi, ne ol paljo suurempii ko ne
muut koskelot" (kalakoskelot, vrt. isokoskelo).
134. "sanotah niit kalalinnuiks, ku ne syksysell
ajaa kalat rantah" (kalalinnuiksi, koskeloja).
135. "kalanajajat trallittaavat ja ajaavat kaloja
lahtiin" (koskelojen elämää).
136. "kalanajajat ajaa niit selält" (ajaa kaloja
selältä, koskelot).
137. "kalanajajasorsa" (koskelo).
138. "kalasuarsa" (kalasorsa eli koskelo).
139. "niit kalasorsat jahtaa rannoillej" (kaloja).
140. "liekse toinen kukko toinen kana, kun toisiil
on töpät toisiil ei ole" (töpät eli töyhtöt,
vrt. töyhdökkäät ukkosotkat).
141. "kangaskoskelo" (isokoskelo, vrt. kankailla
sijaitsevat lammet).
142. "kappasortti" (tukkasotka).
143. "kappasortti iso selkälintu, räpihlet jaloissa"
(räpylät jaloissa).
144. "kapisuarssa" (kapisorsa).
145. "kapisuorsa" (jokin sorsa).
146. "sen iän ei oun niin karakka kun suuren sorsan"
(tavin, pienet ja suuret sorsat).
147. "niit on kolmellaisia, tukkakoskelo ja karikoskelo,
kaks nimeä sillä kaikhiim pienimällä" (koskeloiden
nimiä, vrt. salaiset nimet).
148. "parpata voa samal eänel ko hyö karkattiit"
(koskeloita kutsuessasi, vrt. noitien apuhenget).
149. "karkutin sorsam pesoven" (rannoilla
makoilevat pesueet).
150. "kuulluu sorsan karnutus" (ääntelyä,
vrt. k-alkuiset nimet).
151. "karsuorsa" (tukkasotka).
152. "suarsa meni niät tonk kahilistoon"
(meni kaislikkoon).
153. "se on kaikkein kehakin niissä munimmaan"
(keha munimaan, sulien paikkojen lähellä,
vrt. kehata).
154. "se on kohi kelpoamato" (tavi, syötäväksi
kelpaamaton, vrt. liian pieni, vrt. pyytämiseen
nähty vaiva ennen tuliaseita).
155. "kesäkoskelo" (kesän linnut).
156. "ketko" (haapana tai tavi).
157. "tavi kuv vethen istuu, se on semmonen
keveäpersheinen" (kevyt liikkeissään).
158. "se ois kuh höyhene, niin kevyk"
(höyheniin vertaaminen).
159. "ne on ernäköisiä, ne sanoo kevätsorsia
niitä, niitä myöhäisiä ne sanoo syksysorsiksi"
(vuodenajan mukaan nimeäminen).
160. "jahtikoskelo" (tukkakoskelo).
161. "ne ku rupeis ajamoa jahtlinnut kaloja
ielteä, kerkiis soahav verkkoja etie, kyl niit
ol siit kaloja verkos" (koskelojen keralla
pyytäminen, eläimistä monenlaista iloa,
vrt. kaiken tyhjäksi ampuneet vieraat).
162. "sitten oj jouhikoskelo semmonej jolla
om pitkät höyhenet oikein tuolla peässä"
(vrt. tukkakoskelo).
163. "jouhikoskelolla o höyhenet semmosella
siipukalla" (päähöyhenet).
164. "jouhlintu" (isokoskelo).
165. "jouhisorsa on kokonaah harmoo"
(harmaat emolinnut).
166. "jouhisuorsa" (jouhisorsa, vrt. pitkä
pyrstösulka).
167. "jouhisotka" (tukkasotka).
168. "joutokoirhaja" (joutavia koiraita,
naaraiden hautoessa ja hoitaessa poikasia,
vrt. hanhien ja joutsenten yhteishuoltajuus).
169. "ei se moata myötej juoksetan niitä"
(sotka poikasiaan, vaan kantaa suussaan
uutusta järveen).
170. "koskelo oekeej juoksulla säkäsöö toesesta
lorakosta toeseej ja aena on kala nokassa"
(kaloja pyytävät koskelot, kalastus=opittu
kaloja pyytäviltä eläimiltä).
171. "se käö ihtijää jiähyttämässä" (hautova
emolintu).
172. "oli täsä nelijä jääkoskelua ja yksi pari
pienempiä koskeloita" (jääkoskelot ja
pienemmät koskelot, vrt. isokoskelot,
myös uiveloista).
173. "se jääkoskelo on isompi ko oikia koskelo
ja se ov valakia melekein, se uros" (melkein
valkea, vrt. urosuivelo, koskeloa valkeampi).
174. "jääsorsat munniit ku ol jäätä rannoil"
(jääsorsat eli sinisorsat).
175. "oli krääkkisorsia ja kaakuria ja lauttasorsia"
(taveja, kaakkureita ja heinäsorsia).
176. "suarsa meni niät tonk kahilistoon"
(kaislikkoon, piilopaikkoja).
177. "kailava sorsa, semmonen kirjava sorsa,
vipusorsa" (kailava eli laikkuinen).
178. "kailusorsa" (haapana, vrt. kailunen).
179. "vesorannas, kahilkäässäs ol suarsam pesä"
(kahilkässääs eli kaislamättäässä).
180. "kyllä se sorsa tonne kahilikistoon meni"
(kaislikkoon, kaikella tarkoitus).
181. "noi sorsat on sellasii kaitanoukkii"
(tunnetaan nokastaan).
182. "vesilintuja rupes tulla juontahan kortekosta
aavalle" (korteikosta aavalle, vaara ohi).
183. "valgeiryndähät suuret sorzad"
(valkearyntäät, vrt. urokset).
184. "sotka souti suojat rannat, tavi tyynet
tylkytteli" (suojat eli sulat).
185. "soutipa sotka poikineh, tavi laulo lapsineh"
(omat laulut, kertovat omista asioista).
186. "sotka on viizas lindu" (viisas, varoo ihmisiä,
sotkan heimon hyveitä).
187. "sotkoa munitetah uumenih" (uumenih
eli puun uuttuun).
188. "sotkal sil vie siived viheldäy ku häi lendäy"
(tuttu ääni).
189. "sisarekset sotkottaret, rannan ruokoset
kälykset" (sukulaisnimillä kutsuminen).
190. "soperka" (tukkakoskelo / jouhikoskelo /
telkkä / jouhisotka).
191. "soperko on suurembi sotkoa, harmai,
siiven tyvez on izäsoperkol valgie, pezä muaz"
(sotkaa suurempi harmaa vesilintu).
192. "soperko tutettav ujjellez" (ääntelyä).
193. "sorsa, se tulou niinkun kalalla" (tulee eli
maistuu kalalta, vrt. sotka, koskelo).
194. "muutu mussaksi sorsaksi" (loitsusanoja).
195. "sitä parennettih kylmänyttä sorsar rasvalla"
(kylmänyttä eli paleltumaa).
196. "zelezinä, jouhisorza, hoabana, tavi"
(sorsasukuja, zelezinä=sinisorsa).
197. "kevyällä tulou äijä sorzua" (sorsien paluu,
kevään ihmeitä).
198. "tavit, koskelat, hoabanat, suuri sorza"
(sorsasukuja).
199. "sorza kreäkkeä" (vrt. tavi).
200. "tavi s om pienin sorzu" (sorsista pienin).
201. "ohoh se on vie sorzu lennoz, muna perzies,
kudoah uumeneh vie munii" (sanottiin toiveen
toteutumisesta).
202. "konzu sorzu uidamah, sid vezi perzien nouzemah"
(sorsien paluu, kevättulvat).
203. "sorzazed uijah jovessa" (joki=sorsien koti,
kohdeltava kunnioituksella).
204. "sorzampezä om mättähäz, moarannaz"
(pesäpaikkoja).
205. "ga sorzampoigii aldo viskou, kerran kuival,
toizen vedeh" (aalloissa uivat poikueet).
206. "sorzampoigoveh" (poikove).
207. "soudau sorzottau hillaizeh" (sorzottau eli
soutaa kevyesti, sanan alkuperää).
208. "emätedren suaraine on soperko" (soperko
=tukkakoskelo, jouhisotka).
209. "släpetetäs sorzam pojjad, duostah vetty myö"
(vettä myöten, kesän ihmeitä).
210. "lindu tsukkelih smajjahti" (vrt. maija eli
majava).
211. "linnumpoigaizet sliketetäh, vezirannaz ujjellah"
(linnun poikaset, vesi-lintu).
212. "linnut tsukkelih slunketah" (sukeltavat
vesilinnut, vrt. kaloja pyytävät).
213. "linnumpoigoveh siivityttih, vettä myö lennetäh
röpötetäh" (vettä myöten lentävät poikaset,
vrt. röppönen, ropponen).
214. "poigaizet siivityttih da eäre lähtiettih"
(siivityttih eli pakenivat).
215. "sorzampoigaized ujjellas sigletetäh kortehikoz"
(vesikasvien tarkoituksesta, ravintoa, suojaa).
216. "dos mäned koskelan däittsie ottamah, ni se sihajau"
(pesää puolustaessaan, däittsie=munia).
217. "lindu siipad oijendi vedeh" (siipat eli siivet).
218. "zelenttsy, ruspakko sorzu, kumbazel on
markkukaglu vähäzel, izäl" (markkukaula eli valkoinen
raita, vrt. sepelhanhi).
219. "zelenttsy lendeä" (sinisorsa).
220. "zelentsy heinis viiristeleh" (vrt. heinäsorsa,
viirisorsa).
221. "zelezinä on vähän suurembi jouhisorzoa"
(koosta tunnistaminen).
222. "sorsa savaltau lapsieh pavottoassa"
(savaltaa eli sukeltaa, opettaa poikasia
pakenemaan).
223. "savaltuu, männä tsukkeloh" (savaltuu
eli menee sukelluksiin).
224. "sorz eänistis sareikoz" (vesisaroja
kasvavassa paikassa).
225. "sotkansarjoveh" (poikassarjat).
226. "sardavus k on täyzi, sit haudomah rubiou"
(sotka muniaan).
227. "emä poigiedah, sarjovehta veättelöö"
(veättelöö eli johdattaa).
228. "sorzan sardoveh" (vrt. sotkan).
229. "sorzal on leviät räblät" (räblät eli räpylät).
230. "linnumpoijad vettä myö räpsytetäh juossah"
(vrt. sorsanpojat, sotkanpojat, vesi-linnut).
231. "sorzad viez ryöpsetäh ujjellah ielleh järilleh"
(sorsien elämää).
232. "sorsa reäkittäy" (ääntelyä).
233. "rannassa rasahti, sinisotkaset" (sinisotkat,
vrt. sorsat).
234. "palazen astuttuu tuli sorzu vastah, randastu
myö ui" (rantoja elävöittävät sorsat).
235. samojedit pitävät sorsaa yhtenä maailmanpuuta
vartioivista linnuista (nuori saarella kasvava koivu,
"merien ympäröimä").
236. nenetsien lauluissa noita ottaa sukeltajalinnun
hahmon linnun nahkaan pukeutumalla.
237. hantien nimeämiin vesilintuihin kuuluu tavi
(xensi), haapana (vujav) ja jouhisorsa (kurek).
238. nenetsit kutsuvat sorsaa nimillä njäbui ja nqby
(bui, by=vesi).
239. nenetsit kutsuvat sorsaa nimellä nanu.
240. nganasanit kutsuvat sorsaa nimillä nanuotje
ja nanodje (yhdyssanoja, nanu-otje).
241. nenetsit kutsuvat sorsaa nimellä nabi.
242. enetsit kutsuvat sorsaa nimillä nau ja nao.
243. enetsit kutsuvat pientä sorsaa nimellä nauku
(vrt. naukkunen).
244. "sorsaparvi rannalla tsukeltelou"
(rantojen ilot).
245. "tsukeldua umbitsukkeloh" (umpisukkeliin).
246. "umbipiäh aino tsugeldau, siidä nouzoo"
(sukeltaa umpipäähän).
247. "sorzu tsukeldih vein alle da kodvazen mendyy
do därilleh nouzi" (sorsa sukelsi, vrt. sotka).
248. "tsukkelih muglahtih" (sukeltajalintu,
luotu sukeltamaan).
249. "sorsa mäni tsukkeloh" (vrt. harvoin
sukeltavat sinisorsat).
250. "umbipäih tsuglahtellahez linnud, kaloa tabaillah"
(tapailee kaloja).
251. "sorz ujjelles tsuglahteleh" (sukeltelee uidessaan,
sorsa=telkkä).
252. "tsugletetah veiz linnud" (veen linnut).
253. "poigien kele sorzu vai tsuglettau" (sukeltaa
poikien kanssa).
254. "sorzad ujjellah tsugletah" (vrt. sotkat).
255. "soma on sorsa poikasena, kaunis on tyttö kassapeänä"
(omat vertaukset).
256. "tsihajoa hoabalo lendäes" (haapalo eli haapana,
haap-ana, ana=ava).
257. "poiga mahni sotkalla, kazvo tsassa" (kasvoi
tiheikössä, sotkanpoika).
258. "toukattsu" (sinisorsa).
259. "telkky sie telkeäy" (nimen alkuperää).
260. "sotka souti suojat rannat, tavi tyynet tylkytteli"
(sotka eli tavi).
261. "soutipa sorsa poikineh, tavi laulo lapsineh"
(laulujen kieltä).
262. "tavella pojad ollah aina viizahammat"
(viisaammat, vrt. aremmat).
263. "tavi vaim pajikossa pygläy" (pyklää
pajukossa).
264. "tavit, koskelat, hoabanat, suuri sorza"
(sorsasukuja).
265. "tavi ei muuda kur riätskähtelöy" (ääntelyä).
266. "tavi kreäkkyö joves" (jokitavit).
267. "katso tavid rannal ujjah" (rantalintu).
268. "tavi s om pienin sorzu" (pienet ja suuret
sorsat).
269. "tavid eletäh kortehikkoloiz" (korteikoissa).
270. "pienet piuketah tavimpoigaized järvirannal"
(kesän ihmeitä).
271. "tavisorzu" (sorsalintu).
272. "sorza sulah tsähähti istui" (laskeutui sulaan,
vrt. laskeutumisesta kuuluva ääni).
273. "soperko tutettav ujjellez" (ääntelyä,
soper-ko).
274. "sotka souti suojat rannat, tavi tyynet tylkytteli"
(sotkat ja tavit).
275. "sorzad viez vai töbretäh" (töbretäh eli
kahlaavat).
276. "siit vasta sorsa uimah, ku vez händäh tuloo"
(sanonta).
277. "tuli sorzu vastah, randastu myö ui"
(rantaa myöten uivat linnut).
278. "sorzu poigien ker uiksendeloo" (poikueet,
kesän ihmeitä).
279. "umbipiäh aino tsugeldau, siidä nouzou"
(lintujen tarkkaileminen).
280. "lindu meni umbitsukkelih" (veen lintu).
281. "tsukeldua umbitsukkeloh" (sukeltaja lintu).
282. "urottsu sotka" (urossotka).
283. "sorzakin pezän tegöy uumeneh" (puun
uumeneen, vrt. sotka).
284. "valgeiryndähät suuret sorzad" (pienet ja
suuret sorsat).
285. "vatsanalustu on sotkal valgei" (sotkan värejä).
286. "istu hoapana havolla, vesilintu vempelellä"
(haapana eli vesilintu).
287. "pojan tsikko om veessä sorzana" (pojan sisko
veessä sorsana, vrt. haltijoiden eläinhahmot,
kuolleiden henget, eläinsadut).
288. "vezilinnun däittsöä syyväh, vain kuikan ei syödöä"
(vesilinnut ja kuikat, däittsöä=munia).
289. "vezilinnun jäittseä ei oteta, anna poigoa laitah"
(tapojen paikallisuudesta, vrt. pyydetyt linnut).
290. "vai keveäl vinguu vezilinnun siibi, keveäl on häi
kirmei" (vinkuu siipi, liikkuu paljon).
291. "lintu viehättäy poikieh" (kutsuu, johdattaa).
292. "sotku poigii viettelöy, ujumah" (viettelee,
johdattaa veteen).
293. "sorzu viettäy poigazii uidelemah"
(viettäy eli johdattaa).
294. "sotkan siibi viheldeä lendeä" (lentäessä).
295. "sotkal sil vie siived viheldäy ku häi lendäy"
(hän lentää).
296. "zelentsy heinis viiristeleh" (piilottelee,
sinisorsa).
297. "sotku on viizas lindu" (toteemieläimet,
omien hyveiden ilmentymiä).
298. "lindu tsukkelih vikeldyi" (linnuksi kutsuminen,
vrt. yleisin vesilintu).
299. "telkän siivet vikettäy, kun lentäy" (vrt. sotkan,
linnun).
300. "viglahtih lindu tsukkelih" (vrt. telkkä,
yleisin sukeltajalinnuista).
301. "jouhittsu viltsisteleh veiz" (jouhisorsa).
302. "sorza vorveili" (valpastui, kuunteli).
mansien taruissa
ensimmäisten ihmisten poika
sukeltaa maata merenpohjasta
sorsan ja hanhen nahkaan
pukeutuneena (onnistuu
jälkimmäisessä asussa).
moksalaisten taruissa
Yaksiarga (sorsahenki) tuo
maata merenpohjasta mistä
Ine narmon (suuri lintu)
luo maan (vrt. Ine narmon
=joutsen tai hanhi).
moksalaisten taruissa
maasta kasvaa Ine shufta
(suuri puu, koivu) johon
luojahenki Ine narmun tekee
pesänsä (saa kolme poikasta,
satakielen, käen ja kiurun).
mordvalaiset kutsuvat sorsaa
sanalla yaksargo (vrt. jakster
=punainen).
marit kutsuvat telkkää sanalla
alatsavar.
marit kutsuvat tavia sanalla
iziludo (pieni sorsa).
unkarilaiset kutsuvat sorsaa
sanalla rece.
unkarilaiset kutsuvat tavia
sanoilla csörgö rece.
moksalaiset kutsuvat tavia
sanalla vrätsunä.
marit kutsuvat sorsaa sanoilla
ludo, irludo, kajikluda ja
kugoluda.
udmurtit kutsuvat sorsaa sanoilla
mumy tsöz ja mumy ludtsöz (mumy
=mummi, haltijanimiä).
ersalaiset kutsuvat sorsaa sanoilla
shenze ja jaksjargo (vrt. jarkko).
moksalaiset kutsuvat sorsaa sanalla
äksärga.
moksalaiset kutsuvat sinisorsaa
sanoilla viruta ja viräksärga
(vir-uta, vir=metsä).
marit kutsuvat tukkasotkaa sanoilla
orzanludo (ludo=sorsa), surkansue
ja semsue (sem=musta).
unkarilaiset kutsuvat tukkasotkaa
sanoilla kontyos rece.
marit kutsuvat ruskosotkaa sanalla
ossintsa (os=valkoinen).
unkarilaiset kutsuvat ruskosotkaa
sanalla ciganyrece.
moksalaiset kutsuvat punasotkaa
sanalla sulga.
marit kutsuvat heinätavia sanalla
trishka.
marit kutsuvat sinisorsaa sanalla
kajikludo.
marit kutsuvat punasotkaa sanoilla
prikludo, pritka, tukto ja kajora.
mordvalaisten luomistarujen
alkusorsaa (iaksiarga) kuvaillaan
kultasiipiseksi (siivissään
pieniä päivän tai kuun kuvia)
hopea / harmaapäiseksi, vaski
/ keltanokkaiseksi ja jalkaiseksi
ja ihmeellistä valoa säteileväksi.
moksalaiset sanovat kda vir
iaksiarkne saikht af kuiat, tundas
uli liambe (jos sorsat saapuvat
laihoina, tulee lämmin kevät).
komien taruissa Chözh-sorsa
ui alkumeressä pesäpaikkaa etsien
(löydettyään sopivan paikan munii
neljä munaa joista meri vie kaksi).
komien taruissa Chözh-sorsan
kahdesta jäljelle jääneestä munasta
syntyy luojahenget En ja Omöl
(joita Chözh kantaa selässään
kunnes selviytyvät omillaan).
komien taruissa En ja Omöl
sukeltavat alkumeren pohjasta
kadonneet kaksi munaa.
komien taruissa Enin sukeltamasta
munasta paistaa päivä mikä saa
emosorsan kehon (maan) kasvamaan
ja peittymään ruoholla ja puilla
(Omölin sukeltamasta munasta
paistaa kuu mikä luo maan päälle
järviä, soita ja juoksuhiekkaa).
marien luomistaruissa sorsan
hahmoinen alkuhenki sukeltaa
merenpohjaan missä munii kaksi
munaa (munista syntyy luojahenget
Jumo ja Jyn).
marien taruissa Jumo ja Jyn
luovat maan meren pohjasta
sukeltamastaan maasta (Jumo
luo tasaiset maat, maahan
tukehtuvan Jynin syljestä
syntyy vuoret, järvet ja suot).
saamelaiset kutsuvat
jouhisotkaa sanoilla vettek,
vättak, fiettag, viettuv,
viott ja vidd.
saamelaiset kutsuvat
pikkukoskeloa sanoilla
kualssi ja kualsi.
saamelaiset kutsuvat
isokoskeloa sanoilla
kusakualssi ja kuussagkualsi.
saamelaiset kutsuvat
pikkukoskeloa ja tukkakoskeloa
sanoilla koskkualsi.
saamelaiset kutsuvat
jouhisorsaa sanalla
vuonjac.
saamelaiset kutsuvat
jouhisotkaa sanalla
viott.
saamelaiset kutsuvat
täplää sanalla
tealkk (vrt. telkkä).
saamelaiset kutsuvat
lapasorsaa sanoilla
lääppvuonjac, lääppviott
ja lääppviottgaz.
saamelaiset kutsuvat
koskeloa sanalla
suobarj.
saamelaiset kutsuvat
tukkasotkaa sanalla
viettuu.
saamelaiset kutsuvat
lapasotkaa sanoilla
stuorraviettuu.
saamelaiset kutsuvat
sotkaa sanoilla codke,
tjoorgie, tjodgee, tjoorkie
ja tjorhke.
saamelaiset kutsuvat sotkaa
sanoilla coadge, coadgi, cuädgg
ja cuedg.
saamelaiset kutsuvat
satainlintua sanoilla
euosalodde (sulkasatoinen
lintu).
saamelaiset kutsuvat
sotkaa sanalla viettgaz.
saamelaiset kutsuvat
telkkää sanoilla
cuädgaz ja cuädgg.
saamelaiset kutsuvat
tavia sanoilla eika
ja eiiva (vrt. eikka).
saamelaiset kutsuvat
isokoskeloa sanoilla
kuälss.
saamelaiset kutsuvat
sorsaa sanoilla vuonjac
ja cuarss.
saamelaiset kutsuvat
tavia sanoilla koll-looddaz,
ciohss ja cuerss.
saamelaiset kutsuvat
haapanaa sanoilla
snaartal ja snarttal.
saamelaiset kutsuvat
koskeloa sanoilla goolsie,
gollsee, koolsie, kolse,
goalse, koalssi, kuälss,
kuels, kielse ja kolse.
saamelaiset kutsuvat
sinisorsaa / jouhisorsaa
sanoilla vuonjas ja
ruopsisvuonjas.
saamelaiset kutsuvat
tukkakoskeloa sanalla
suobarj.
saamelaiset kutsuvat
tukkasotkaa sanoilla
vuopttviottgaz.
saamelaiset kutsuvat
sinisorsaa sanoilla
tuarsu ja tuaru
(vrt. taru, tarsu,
tu-aru).
saamelaiset kutsuvat
sinisorsaa sanalla
cuarss.
saamelaiset kutsuvat
haapanaa sanalla
naartal.
saamelaiset kutsuvat
telkkää sanoilla
euadgi ja eoodgijd.
saamelaiset kutsuvat
hautomista sanoilla
havdud ja haavdum
(kuorivdud=kuoriutua).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti