Nokko

nokko, nois (suomi), nugis (viro, näätä), niz, naz (komi, udmurtti), noks, noxs, 
noxos (mansi), noyos, noxos, nyehus, nyohos (hanti), nyuszt (unkari, näätä), 
noxo, noha (nenetsi), nukse, nuksi, nokso, noqso (kantaurali), soopeli, suopeli, 
sopeli, sopuli (suomi), sirajl (mansi), si, sil (selkuppi).

1. hantit pitävät nokkoja jumalatar Kazym-imin (kazym-joen
-vanha-nainen) apulaisina ja ilmentyminä.

2. hantit eivät häiritse tai vahingoita nokkoja.

3. hantit pitävät mustaa ja punaista nokkoa jumalatar 
Kasom imin eläiminä (vrt. pyhät värit).

4. mansit pitävät nokkoa (Kal-noxos-naj-ekwa, nokon-vanha
-nainen) yhtenä totemistisista suvuistaan ja vanhemmistaan 
(asuu nyais-joella olevassa pyhäkössä miespuolisen haltijan 
Tulam-uron-ojkan kanssa). 

5. mansit kirjailevat nokon kuvia kankaisiin ja vaatteisiin 
(istuva nokko, nokon jäljet).

6. selkuppien taruissa ihmiset muuttuvat nokoiksi ja nokot 
ihmisiksi.

7. selkupit pitävät valkokaulaista nokkoa (seri tosanil si) 
metsänjumalatar Macil losil iman lähettämänä 
("tuo näkijöilleen onnea ja menestystä").

8. selkupit pitävät nokkoa (si) haltijaeläimenä ja pyhänä 
eläimenä.

9. nokkoa pidetään yhtenä vanhimmista totemistisista 
suvuista (monilla vanhimmilla suvuilla naispuoliset haltijat, 
vrt. konna).

10. hantit kirjailevat nokon kuvia (nokon jäljet) vaatteisiin 
ja päähineisiin (pidetään pyhinä).

11. selkuppien metsänhenkiin kuuluu Säy sil los 
(musta-nokko-henki).

12. hantit kutsuvat nokon koloa nimellä wanko 
(onkalo, vrt. vako).

13. hantit pitävät nokkoa yhtenä Kazym-joen-vanhan
-naisen hahmoista (mahtava keskisen jumalatar).

14. hantit kuvailevat Kazym-joen-vanhaa-naista 
naarasnokon äänellä puhuvaksi pieneksi naiseksi.

15. hantien metsänhengen Mis-naisen uskotaan 
ilmestyvän nokon ja napaketun hahmossa 
(pyyntionnea antava henki).

16. "naarasnokon-sihinän-pieni-haltiatar, urosnokon-
sihinän-pieni-haltiatar" (Kazym-joen-vanhan-naisen 
laulusta).

17. hantit kutsuvat nokkoa nimellä noxos.

18. mansit kutsuvat nokkoa nimellä sirajl
(vrt. korkea ääni, sirahtaa).

19. hantit kuvailevat haltijoita nokon koon mukaan 
("seitsemän nokon pituinen ukko").

20. hantit yhistävät nokkoja siperianmäntyihin 
(kolot juurien ja kantojen alla, heimojen pyhiä
puita).

21. hantit kutsuvat nokkoja "misien koiriksi" 
(mis=metsänhenki).

22. mansit pitävät nokkoa (nyohos) yhtenä 
totemistisista suvuistaan.

23. hantien kylien nimiin kuuluu nyehus yah poutl 
(nokon-joen-väki, omat kylät=totemistisia kyliä, 
lähekkäin eläviä sukulaisperheitä).

24. kantauralilaisten heimojen eläinkoruihin 
(3-17cm) kuuluu nokko, joutsen, karhu, kotka, 
hirvi ja lisko (ajoitettu 1200-1600 vuotta 
vanhoiksi, permin-eläin-tyyli).

25. nenetsit kutsuvat nokkoa nimellä salmik
(vrt. salminen, salme).

26. nganasanit kutsuvat nokkoa nimellä lirinka.

27. nenetsit kutsuvat nokkoa nimillä salmik, 
sarmyik ja xilmyiqk (vrt. sarminen, kilminen, 
hilminen).

28. nenetsit kutsuvat nokkoa nimellä helmik
(vrt. helminen, isoja sukuja, vrt. helmikuu, 
nokkojen kuu).

29. nenetsit kutsuvat nokkoa nimillä xalaqku, 
sarmyik ja xilmyiqk (metsänenetsien nimiä, 
xalaq-ku, vrt. sarmikki, hilmikki).

30. nenetsit kutsuvat nokkoa nimellä tos 
(tundranenetsien nimi).

31. "netse nokoh vedäy lambih" (vetää lampeen, 
vrt. nokka, nokko).

marit kutsuvat nokkoa sanoilla

lumsa ja lumsho.

udmurtit kutsuvat nokkoa sanalla

niz (vrt. nissi).

moksalaiset kutsuvat nokkoa sanalla

nurgod.