(lyydi), haugas, haugias, havvas (viro), haapkie, hapak (saami), hortahan, xortxan
(mansi), cisku, cicka (saami), zus, zuz, suz (komi), sas (unkari), cack (kantaugri,
ampuhaukka, varpushaukka), piekana, piehani (suomi), biekkan, piehhiin, pijkij,
pikindts, pieokkan (saami), phigije (kamassi, haukka), päke (kantaurali, haukka,
piekana).
1. obinugrilaiset pitävät haukkaa emolta lapsille periytyvänä
suojeluseläimenä (kuvia säilytetään tuohivakassa ja pidetään
pareittain lettien päissä, kuoleman jälkeen asetetaan povelle).
2. obinugrilaiset eivät jäljittele haukan huutoa ("lähtee
seuraamaan").
3. mansit pitävät haukkaa (Xortxan-ojka, haukan-vanha-mies)
yhtenä totemistisista suvuistaan ja vanhemmistaan.
4. haukasta polveutuvat mansit eivät syö haukan tai haukan
pyytämien eläinten lihaa ("kuuluu Xortxan-ojkalle").
5. mansit pitävät haukkaa ovelana ja taitavana saalistajana.
6. selkupit pitävät haukkaa yhtenä totemistisista suvuistaan
(haukkojen sukuun kuuluvat eivät häiritse tai vahingoita
haukkoja).
7. selkuppien taruissa ihmiset muuttuvat haukoiksi ja haukat
ihmisiksi.
8. "ampuhaukkaha tulee ko pyssystä lintuparvehe ja johan on
kumma jos ei sen kynsihi jää joku" (pyyntitavoista).
9. "havukka on syvämmoal lintu, enimmän niinkuh huuhkajakis
se o" (sydänmaan lintu).
10. "ain ryppi lehem päld tilkkoja" (poutahaukka, joi lehden
päältä).
11. "sakkeli vinku, se kyssy vihma" (tietää sadetta).
12. "huukkajahaukka" (huuhkaja).
13. "hyybiehaukka se hyyhyttäy metsässä keveällä"
(pidetty haukkana).
14. "huukkau kanoin syöjy haukku" (vieraat kanat,
omat haukat).
15. "hiilihaukka tsirkkuzie da peätskölöi syöö"
(hiirihaukka).
16. "hiirishaukka pyyvystäy hiirie" (pyydettyjen eläinten
mukaan nimeäminen).
17. "pyyhaukka, koppalahaukka, hiirihaukka, hyybiehaukka,
tuukkaja, kalahaukka, tsiekso, fiilinä" (haukkasukuja).
18. "kudai käräjeä, se om pieni haukkahane" (haukan
poikanen).
19. "haukkahaine" (varpushaukka).
20. "kanahaukku, tuulentegiene haukku ("yhtes tilas kumbane
siibie leputtau"), kiirishaukku, tedrihaukku ("kumbane tedrii
tappau"), kotkoihaukku, kissahaukku" (haukkasukuja).
21. "nivizöö vie kanahaukku, vie vihman tahtoo" (tahtoo
vihman, vrt. vihmahaukka).
22. "kazupeä olet kui haukkani" (kazupeä=pörröpää).
23. "kiirishaukku, pieni, piä suuri, piädy kiändäy"
(kiirishaukka eli nuolihaukka).
24. "siivet kiimissyksis haukal lendäes" (kiimissyksis
eli levällään).
25. "haukka lendelöö kiimottoa siivet hoaralleh"
(tunnetaan lentelystään).
26. "silmät kiiralleh kui haukal" (vrt. kiirishaukka).
27. "kogo kiirasilmä olet, silmät kiiluu kuh haukalla"
(haukkaan vertaaminen).
28. "kokkohaukka" (kotkahaukka).
29. "koppalahaukka" (koppeloja pyytävä haukka).
30. "korvikas hyybiehaukka se on fiilin" (korvalliset haukat
eli pöllöt).
31. "haukku kutkettau, pyyhyöm muanittau" (pyitä pyytävä
haukka).
32. hantit käyttävät haukkojen sulkia nuoliin (kolme sulkaa
/ nuoli, toivotaan saavan haukan ominaisuudet).
33. saamelaiset ennustavat haukkojen olkaluilla.
34. selkupit pitävät haukkaa yhtenä totemistisista
suvuistaan.
35. mansit pitävät Hortahan ojkaa (haukan-vanha-mies)
yhtenä totemistisista suojelushengistään (elää lyapin-joella
hurum-paulin kylässä).
36. mansit pitävät haukkaa yhtenä totemistisista suvuistaan
(por-heimon eli karhuheimon sukuja).
37. hantinaiset pitävät lettien päissä haukan kuvia
(haukasta polveutuvien suojelushenki).
38. erzalaiset pitävät haukkoja luojahengen pojan
Nishkepazin lähettiläinä.
39. erzalaiset kutsuvat haukkaa nimillä panzei ja panzi.
40. erzalaiset pitävät haukkaa kirottuna lintuna
(kieltäytyi noudattamasta luojahengen neuvoa,
valehteli ja yritti vierittää syyn variksen niskaan,
miksi joutuu nyt juomaan kastetta ja sadevettä).
41. erzalaiset pitävät haukan kimeitä huutoja veden
pyyntöinä (pyytää vettä luojahengeltä).
42. erzalaiset pitävät kylän yllä pyörivää haukkaa
kuoleman enteenä (harvinaista).
43. marien taruissa haukka ja varis toimivat ensin
yhdessä ja myöhemmin riitautuvat (vrt. kilpailevia
sukuja).
44. marien taruissa selitetään mikä ruoka kuuluu
haukoille (haukasta polveutuvat eivät vie haukkojen
ruokia).
45. vepsäläiset kutsuvat haukkaa nimellä habuk
(habukad=haukkojen suku).
46. virolaiset pitävät haukkoja "lapista tulleina" ja
"noitien lähettäminä" (uskotaan ajavan pienemmät
linnut lappiin).
47. virolaiset pitävät haukkaa linnuksi noiduttuna
ihmisenä.
48. inarinsaamelaisilla on kolme kanahaukan (jierssee)
mukaan nimettyä paikkaa.
49. saamelaiset kutsuvat haukkaa nimellä havut
(jeaggehavut=sinisuohaukka).
50. saamelaiset kutsuvat haukkaa nimellä boaimmaš
(bo-aimma, sahpanboaimmaš=hiirihaukka).
51. saamelaiset kutsuvat muuttohaukkaa nimellä
barbmofalli.
52. saamelaiset kutsuvat varpushaukkaa nimellä dihtti.
53. saamelaiset kutsuvat piekanaa nimillä biehkan ja
boaimmaš (vrt. piekka=pekka).
54. saamelaisten taruissa haukka tuo viestejä tuonilmaisesta
(gvuoddalvis, pienikokoinen haukka).
55. saamelaiset pitävät haukkaa yhtenä totemistisista
suvuistaan.
56. "ilmah nouzoo haukka" (ilman lintu).
57. "nivizöö kanahaukku, vihman tahtoo" (vihmaan
yhistäminen, vrt. volgalaisten uskomukset).
58. "niikkau kanahaukku metsäz, vetty pakittsoo"
(pyytää vettä, vrt. niikkanen).
59. "kanahaukku naukkuu vihmoi vaste puuz"
(naukkuu sateen edellä, vrt. anna naukku).
60. "haukka liideliydyy" (liitelee korkealla).
61. "midä nuo liedoalehtaa ku kanahaukat" (haukkoihin
vertaaminen).
62. "haukka tuual ylähänä liegoalieksi" (ylisen lintu).
63. "haukka liegoau siibilöi, lennä ei" (liekoaa eli liitelee).
64. "haukka liegoaliuduu" (haukan heimon kieltä,
vrt. liekonen, lietonen).
65. "tuuttuhaukkani" (vrt. haukkoina pidetyt pöllöt).
66. "kanahaukku lendelöö" (näyttävä näky).
67. "haukka ylähänä lendäy" (ylähänä eli korkealla,
lähellä ylistä).
68. "pilvi ku tuloo, yhes kohaz pilvihaukka läpätteä,
siit suihkahtoah lendoh" (pilvihaukan elämää,
vrt. tuulihaukan).
69. "haukka piitskuu, tuulet tuuloo" (tuuleen
yhistäminen).
70. "haukka pariu siibilöillä" (leijuessaan
paikallaan).
71. "haukan kynzih ku mi puuttunoo, ga pak ei"
(paku eli irtoa).
72. "se kanahavukka o hyvi upera käömääm pihossa"
(upera eli uuttera, ennen sukupuuttoon
ampumista).
73. "ysöt haukat ne on kanahaukkoja, voam pieniä en tiijä"
(isot ja pienet haukat).
74. "kanakokko" (kotkaksi kutsuminen).
75. "haukka onkin niim paha kanavaras" (omat haukat,
vieraat kanat, vieraiden eläinten maahan tuominen
johtanut omien eläinten tuhoon).
76. "jokku haukat syöö hiiriä kokonansa ja sitte ne
oksentaa niiren nahaat" (vrt. pöllöt).
77. "se meni niin kauaatte nottem mainakaan nähäny oliko
se hiirihaukka vai kanahaukka" (haukkasukuja).
78. "havukka keijjaal" (keijailee eli leijailee,
vrt. keijanen, kejanen).
79. "kelaa ittijää vähäm matkaa ja taas räpyttää siipijää"
(kelaa itseään, liitelee, vrt. kelanen).
80. "mutta se ei kelpoa mitään jyyriä ottamaan mutta
hiiriä se" (ottaa hiiriä, kissahaukka).
81. "on iso oikei" (korpihaukka).
82. "se niiko jammois tuulta" (jamoaa tuulta,
leijaillessaan paikallaan).
83. "jalohaukka" (iso haukka, vrt. kanahaukka).
84. "muuta ku haokkoja viimeks, sielläes syvämmuala
näky" (sydänmailla nähdyt haukat, ennen sydänmaiden
tuhoamista).
85. "eipä niitä niitä muuttohaukkoja tahon nähäk kun
hyvij joskus" (hyvin joskus, harvoin, vrt. ruuan
perässä vaeltaminen).
86. "hottiset on semmossia pikkulintuja jokka
hävittää toisia pikkulintuja, pääskysiä ja jouhikkaita"
(hävittää pikkulintuja, vrt. varpushaukka).
87. "olpas se jule" (julkea, pihaan tullut haukka,
nälkä saa epätoivoiseksi).
88. "tuulenjupa" (yhdessä kohtaa leijaileva haukka,
vrt. jupanen, juppanen).
89. "Kuorenkikurun jyrkäntehen reunalta näkyy
piekanam pesä" (pie-kana, vrt. pie-kka).
90. "jäneshaukka" (kanahaukka).
91. "jäneshavukka" (sinisuohaukka).
92. "jäpittäjä" (haukka, myös tuulenjäpittäjä).
93. "jäpii" (ilmaa, paikallaan leijaileva tuulihaukka,
vrt. jamoo tuulta, vrt. tuulenhaltija).
94. "jäpiö" (tuulihaukka, myös tuulenjäpiö).
95. "tuulenjäpi jättyyttää" (jätyyttää eli jäpittää
paikallaan, saalista etsiessään, vrt. jäpinen,
jäppinen).
96. "se ol jäystämäs sitä" (haukka jänistä).
97. "poutahaokka jos koarteloo ja naokuu niin se
tietää poutoa" (tietää poutaa, vrt. ilmojen
kääntymistä edeltävät tuulet).
98. "ni vihasia ol et jos siihe kajetut" (haukat
vihaisia, jos joku lähestyi poikasia).
99. "syötä ku sokolua, aja ku voronua" (sokolaa
=haukkaa, voronaa=korppia, vrt. kesytetyt
haukat).
100. "kuin sie elättelietset, sokola, miun ihalmo"
(käytetty hellittelysanana).
101. "se on katso sokol aiga, ga iäni lähtöy suuz"
(sokola eli kovaääninen, vrt. haukan kiljaisu).
102. "kuldaine sokolaine, älä itke" (vrt. sukulainen).
103. "sipunahaukka kanoida sipliu" (kanahaukka,
omat kanat=metsäkanoja).
104. "i luadiettsi briha haukaksi" (mies muuttui
haukaksi, omat haltijat, liikkuvat ihmis ja
eläinhahmossa).
105. samojedit pitävät varpushaukkaa yhtenä
maailmanpuuta vartioivista linnuista (nuori
saarella kasvava koivu, "merien ympäröimä").
106. unkarilaisten totemistisiin henkiin kuuluu
haukanhahmoinen Turul-lintu (luojahenki Istenin
lähettämä, yhteydessä Magyar-kansan syntyyn
ja kohtaloon).
107. unkarilaisten luomistaruissa Turul-lintu
saattaa lapselle Emese-nimisen naisen jonka
pojasta (Almos) tulee tärkeä hahmo uuteen
maahan kuljettaessa (lintu ilmestyy unessa ja
kertoo "joesta joka syntyy kohdustasi ja virtaa
uuteen maahaan").
108. selkupit kutsuvat haukkaa nimellä muntaya
(mun-ta-ja, y=j).
109. "tsumuh lendi haukka taivazalah"
(tsumuh eli ylöspäin).
110. "tsuihkahtih lendeä haukka" (tsuihkahti ohi,
vrt. pikkulintuja pyytävät haukat).
111. "tsirkuishaukka i tsiäräzie isköy" (iskee
varpusia ja pääskyjä).
112. "haukku lendäy siivet tsiimalleh"
(tsiimalleh eli harallaan).
113. "haukka lendeä tsiimottoa" (haukkaa
kuvailevat sanat=haukan heimon kieltä,
vrt. simo, simonen, timo, timonen).
114. "haukad on siivet tsiiralleh" (lentämistä
kuvailevia sanoja, vrt. siira=haara,
vrt. obinugrilaisten sir).
115. "tiidiehaukka, suuri on, kanoida vieu, tipoida"
(kanahaukan nimiä, vrt. tietäjä).
116. "olet ku tiidiehaukka" (hädissäsi,
vrt. ääntely).
117. "taivazalas tuli kerrassah alah haukka"
(korkealta syöksyvät haukat).
118. "haukka tuual ylähänä liegoalieksi"
(leijailee tuulessa).
119. "tuuhapiä olet ku haukka" (pörröpäästä).
120. "tuulenkiändäi haukku yhtes paikas leputtau
siibii" (tuulen kääntäjä, vrt. ilmojen kääntyminen,
ilmavirtaukset).
121. "tuulenkeändäi seizoo lepetteä yhteh palah,
yhtes tilaz" (lepettää paikallaan, tuulenhaltijan
eläinhahmo).
122. "tuulentegiene haukku" (tuulen tekijä,
tuuli tai hiirihaukasta).
123. "tuulentegijäine lipettäv ylähän yhtes sijaz,
sit ku bulkku heitäh kohtalleh da koppoau hiiren
libo löpsöin" (koppaa hiiren tai sammakon).
124. "haukka piitskuu, tuulet tuuloo"
(vrt. pitkunen, piiskunen).
125. "istut ku tuurupeä haukku, tukad levälleh"
(tuuru eli pörrö, vrt. tuurunen, tuuranen).
126. "vanguu vihmoi vaste" (ääntelyä,
vrt. vankunen).
127. "haukku vihmoa vaste vanguu" (vihman
edellä, vrt. poudan, kesän ilmat).
128. "vienitkii lindu" (veen itkijä, ampuhaukka).
129. "vienitkii lindu ku dogadiu linnun, kerras
heitäldäh ku bulkku muah" (hokaa pikkulinnun,
syöksyy maahan).
130. "kirguu päiväl ku kazi" (ampuhaukka,
kazi=kissa).
131. "vigluttau peädy kui kanahaukkaine" (vigluttau
=kääntelee, haukkoja läheltä seuranneet).
132. "kanahaakka vinguu, vihma lienöö" (vrt. vankuu).
mordvalaiset kutsuvat haukkaa
sanalla kaval (vrt. kavala).
marit kutsuvat haukkaa sanalla
varash (vrt. kanavaras).
marit kutsuvat muuttohaukkaa
sanoilla tylegen, latshen, lashan
ja latsham.
marit kutsuvat piekanaa sanalla
kugushalenge.
marit kutsuvat ruskosuohaukkaa /
ampuhaukkaa sanoilla kupvarash,
kukvarash ja kukgele.
marit kutsuvat sinisuohaukkaa
sanoilla nurgele, nurgule, survarash,
tsalvarash ja tsalgele.
udmurtit kutsuvat haukkaa sanoilla
dushes, varysh ja kutsyran.
unkarilaiset kutsuvat haukkaa sanalla
solyom (muuttohaukka=vandorsolyom,
ampuhaukka=kis solyom).
ersalaiset kutsuvat haukkaa sanoilla
vadov, kartsigan, kuzgan ja sokol.
ersalaiset kutsuvat hiirihaukkaa
sanoilla kavalonj kansto.
moksalaiset kutsuvat haukkaa sanalla
karhtsigan.
moksalaiset kutsuvat hiirihaukkaa
sanalla panzi.
marit kutsuvat varpushaukkaa
sanalla toldivarash.
marit kutsuvat hiirihaukkaa
sanoilla mardez jyshö varash.
marit kutsuvat niittysuohaukkaa
sanalla shalenge.
marit kutsuvat muuttohaukkaa
sanalla latsom.
marit kutsuvat haarahaukkaa
sanoilla tylegeng, kugovarash
ja kurnoz.
marit kutsuvat talvihaukkaa /
piekanaa sanoilla tele varash
(tele=talvi).
unkarilaiset pitävät tarunomaista
Turul-lintua haukan hahmoisena
ja luojahenki Istenin lähettämänä.
unkarilaisten taruissa Turul-lintu
johtaa heimot uuteen kotimaahan.saamelaiset kutsuvat
kanahaukkaa sanalla
jierssee.
saamelaisten
haukankieleen kuuluu
peggid ja piägam
(kuuluu olevan,
vrt. pekko, piekka).
saamelaiset kutsuvat
ampuhaukkaa sanoilla
ciskeväll.
saamelaiset kutsuvat
piekanaa sanalla piokkanj
(vrt. piokka-anja,
haltijanimet).
saamelaiset kutsuvt
muuttohaukkaa sanoilla
sirddiväll (vrt. siirtyä,
sirtya-väki).
saamelaiset kutsuvat
haukanpoikaa sanoilla
vällalgg.
saamelaiset kutsuvat
haukkaa sanalla
väll.
saamelaiset kutsuvat
kanahaukkaa sanoilla
jaskkrepp.
saamelaiset kutsuvat
palasta / osasta sanoilla
piekk ja peäkkaz (piekan
heimon sanastoa).
saamelaiset kutsuvat
tuulihaukkaa sanoilla
pioggväll.
saamelaiset kutsuvat
haukkaa sanoilla
fällilodde (kozzalodde
=petolintu).
saamelaiset kutsuvat hiirihaukkaa
sanoilla säppliväll.
saamelaiset kutsuvat
nuolihaukkaa sanoilla
leeivaväll ja piernnkuusik.
saamelaiset kutsuvat
tunturihaukkaa sanoilla
pähttväll ja tuoddarväll.
saamelaiset kutsuvat
varpushaukkaa sanoilla
citnirr.
saamelaiset kutsuvat
piekanaa sanoilla
piehanj ja piehain.
saamelaiset kutsuvat
sinisuohaukkaa sanoilla
cuobbuväll.
saamelaiset kutsuvat
liitämistä sanoilla
sinsted ja sinneed
(vrt. sininen).
saamelaiset kutsuvat
ampuhaukkaa sanoilla
ciskevaallas.
saamelaiset kutsuvat
haukkaa sanoilla
välli ja vääli.
saamelaiset kutsuvat
sinisuohaukkaa sanoilla
cuabuivälli.
saamelaiset kutsuvat
piukkumista sanoilla
pekkad ja peehai.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti