hirvas (suomi, uroshirvi), sarva, sarves, serrv, sorvâ (saami), nox (mansi), neuh, niov,
nyokh (hanti), noyat (selkuppi), tevana, teva, tevanes, tevanet, tevane (karjala, naarashirvi),
deävene, tievona, tiavona, daevene (saami), ti (nenetsi), tia (enetsi), ta (nganasani).
1. hirveä pidetään ylisen eläimenä (taivaallinen hirvi).
2. hirveä pidetään noitien apuhenkenä yliseen matkattaessa
(kannukset ja puvut hirven hahmoisia).
3. kalliomaalausten luojahenkiä kuvataan hirviksi.
4. obinugrilaiset pitävät hirveä emolta lapsille periytyvänä
suojeluseläimenä (kuviaan säilytetään tuohivakassa ja
pidetään lettien päissä pareittain, kuoleman jälkeen
asetetaan povelle).
5. obinugrilaisten taruissa hirvi saapuu taivaasta
("taivaalla-loistava-pyhä-eläin").
6. obinugrilaiset pitävät hirveä ylisenhaltija Torem-junkin
lapsena.
7. obinugrilaiset pitävät hirvenlihaa vahingollisena naisille
(etenkin kuukautiskiertoisille).
8. obinugrilaiset kutsuvat hirven turvassa olevaa paljasta
kohtaa "pyhäksi kuopaksi".
9. obinugrilaiset järjestävät kaadetuille hirville peijaiset
(kaadetun hirven henki kutsutaan kunniavieraaksi).
10. obinugrilaiset pyhittävät syksyn ensimmäistä
kaatoa veistämällä mäntyyn hirven kuvan ja uhraamalla
ylisenhaltija Toremille ("seitsenlomainen-ylhäinen-mies
-isäni, kuuslomainen-ylhäinen-mies-isäni, kutsun sinua
suoneläimen-saloneläimen hyvyydellä, pyydän sinulta
suoneläimen-saloneläimen seitsemää onnea, pyydän
vedenkalaista seitsemää onnea, metsänriistallista
kuutta onnea").
11. obinugrilaisten taruissa hirvi elää taivaassa, omaa
kuusi jalkaa ja osallistuu luomiseen ("juostessaan
etujalkansa jättävät maankamaralle koivuista-maata,
takajalkansa mäntyistä-maata").
12. "läksi liedo Lemmingöine, läksi päivöiläm pidohi,
ajoa karettelougi, heboizella hirvizella, kala-hauvin
karvaizella" (noitien apuhenkiä).
13. hantit järjestävät hirville ja karhuille peijaiset
(eläimistä isoimmat, vrt. villipeura).
14. hantit pitävät hirvenlihaa pyhänä (ei lisätä mitään,
ei käsitellä metalliesineillä).
15. hantit kantavat pyyntimatkoilla hirvenhahmoisia
vasaroita (käwor, veistetään koivusta kuonon tai pään
muotoon, uhrataan vanhan siperianmännyn alle,
pidetään runsauden, terveyden ja hyvän olon tunnuksina,
ä=a, vrt. kauvo, kauko).
16. hantit kutsuvat hirveä nimillä nox ja kuron woj
(woj=eläin).
17. hantien mukaan hirvet tuovat heimolle hyvinvointia,
menestystä, runsautta ja terveyttä.
18. hantit veistävät lusikkoihin ja sauvoihin hirvenpäitä
(pidetään elävinä, muistetaan lahjoin).
19. hantit yhistävät hirveä pohjantähteen, päivään ja
yliseen.
20. hantit pitävät hirvien kaatopaikkoja pyhinä
(paikoilla käydään uhraamassa).
21. hantimetsästäjät kokoontuvat keväisin "hirven pyhään
paikkaan" (tapahtumaan kuuluu hirven kaataminen,
sisäelimien ja sydämen paistaminen ja kurkkutorven ja
kallon ripustaminen koivuun kaatajan toimesta).
22. hantit eivät metsästä hirviä kesäisin, kiima-aikana
(syyskuu) tai juomapaikoilla.
23. hantit eivät metsästä naarashirviä tai vasoja
(kantavia syyskuusta toukokuuhun).
24. hantit kutsuvat taivaallista hirveä "vanhan miehen
pojaksi".
25. mansit pitävät hirveä (Ja-kotil-ojka, joen-keskivaiheiden
vanha-mies) sukulaisena ja yhtenä totemistisista suvuistaan
(haltijan kuvaa pidetään kyläpyhäkössä, sijanaan pieni
tinasta valettu hirvi).
26. hirvestä polveutuvat mansit pitävät Lepla-tit-ojkaa
palvovia manseja ystäväsukuna (kutsutaan vanhemmiksi
veljiksi, isän isiksi ja isän vanhemmiksi veljiksi).
27. mansit kutsuvat hirveä pyhäksi pedoksi (jalpin uj)
ja isoksi pedoksi (jani uj).
28. mansien mukaan hirvi eli taivaalla ja omasi
kuusi jalkaa kunnes tarunomainen Mos-xum (mos-mies)
saavutti tämän ja leikkasi kaksi takimmaista jalkaa
(takaa-ajon uskotaan jättäneen taivaalle tähtivanan).
29. mansit kutsuvat hirven sydäntä "pedon pyhäköksi"
ja "pedon pyhäksi tappavaksi paikaksi" (vrt. sydämeen
tähtääminen).
30. mansien mukaan hirvet ymmärtävät ihmisten puhetta
(vrt. kiertoilmaisujen käyttäminen).
31. mansinaiset eivät syö hirven päätä, sydäntä, häntää,
silmiä tai kieltä.
32. mansit kohtelevat hirven lihaa, verta ja luita suurella
kunnioituksella (ei syödä raakana, ei lasketa maahan,
luut kannetaan veteen).
33. mansien hirvihaltijoihin kuuluu Wiyor nap xurin
otor (punakarvaisen-hirvenvasan-valtias).
34. mansit pitävät hirvestä polveutuvaa Ja-kotil
-ojkaa totemistisena sukulaisenaan (kerrotaan
taistelleen mos-heimoa vastaan liittolaisensa
Sak-ojkan (vasaran-vanha-mies) kanssa).
35. mansit pitävät hirvisukua karhuheimosta
(por-heimo) polveutuvana (yhden sukuhaaran
toteemieläin, karhu kaikkien por-heimosta
polveutuvien toteemieläin).
36. selkupit pitävät hirveä sukulaisenaan ja yhtenä
totemistisista suvuistaan.
37. selkupit eivät syö hirven lihaa (pyhä eläin).
38. hantit pitävät hirveä sukulaisena ja yhtenä
totemistisista suvuistaan (hirven sukuun kuuluvat
eivät häiritse tai vahingoita hirviä).
39. "ei se hirvi ammo niinko lehemä ammoo,
se ammoo toisemmallaisesti" (ääntelystä).
40. "ne uiskentelloo järvihem poekki, ne männöö
suurilles saloille" (suurien salojen eläin).
41. "hirvet ykssiin askelliim polokkoot" (liikkuvat
peräkkäin lumessa, vrt. polku).
42. "mettäs näin emähirven kahlev vaskah kanssa"
(vasikan eli vasan).
43. "se oli komia, kauhiat sarvek ko se asteli menehe"
(uroshirvi).
44. "hirvi seiso ja vahti silmät hajallaa ikkunast"
(kesyydestä, ennen paukuttelijoita).
45. "rätäsikoshan ne hirved eliväd" (rätäsikos eli
tiheässä lehtimetsässä, vrt. ravinto).
46. "vaikka kuin vajovikko oli, mud ne va mänti
son halgi" (suon halki).
47. "pitkäkorvie on duoni matannu tästä"
(kiertonimiä, juoni=jono).
48. "hirvi on julma elävä" (julma eli kookas).
49. "se ampu hirvet jotta petrat jotta soarvat"
(sarvekkaiden suvut, sarva=sukupuuttoon
metsästetty siperianhirvi).
50. "kogonazem päivän dahtazimma hirvie"
(jäljitimme suksin).
51. "umbikabju hirv on izähirvi" (isä ja emähirvet).
52. "hirvi hölmöttäy" (töllistelee).
53. "kuului hirven hirnunda" (hirvi-nimen
alkuperää).
54. "hirvaspedra, ei järem pedra, ei hirvi"
(hirven ja peuran risteytys).
55. "hirvatsulla kizatah" (ennustetaan,
hirven varvasluulla).
56. "hirvenkello" (uroshirven kaulatupsu).
57. "vehkoa hirvet syödih" (vehkaa, kasvissyöjiä).
58. "hirven dället näin tänäpäi metsäs" (hirven jälet,
hyvä enne).
59. "kaksi vazaa hirvel" (kaksoset).
60. "hirvi ku potkoau puudu, kai siliet pakkuu"
(potkaisee puuta, vrt. lehtien ja vuosikasvaimien
syöminen).
61. "hirvipedra" (vaalea 2-kesäinen hirvi).
62. "emänalaine vaza" (emää seuraava).
63. "harvoin hirvet harjakkah, harvoin kurret kaglakkah"
(hirvet ja kurjet, totemistisia sukuja).
64. "hirvie kun lähet tappamah niin grobulauvat selgäh
ota" (grobu eli ruumislaudat, vrt. sukulaisena pitäminen,
vrt. karhujen kantaminen metsästä).
65. "hirven iän on köhäkkä" (käheä).
66. saamelaisten taruissa kesävuoden haltija Njaveš eatni
yhtyy hirven kanssa (hirven heimon syntytaruja).
67. komien ajanlaskussa hirven aika kestää elokuun
alusta lokakuun alkuun (kiima-aika, pidetään toisena
vuodenvaihteena).
68. hantit kutsuvat hirviä "pitkä-jalkaisiksi-olioiksi".
69. hantit yhistävät hirviä iloon ja onneen
(vrt. lihasta saatu yltäkylläisyys).
70. hantit maalaavat kaadetun hirven kuvan petäjän
kylkeen (kylään johtavan polun varrelle).
71. mansien kerrotaan löytäneen uuden kotimaansa
"taivaallisen hirven jälkiä seuraten" (ahmojen suvun
tarinoita).
72. nenetsit kutsuvat hirveä nimellä xobarta (x=k tai h,
b=v tai u, vrt. hovatta).
73. hantit keittävät kaadetun hirven pään suvun
metsäpyhäkössä (haltijoiden osa).
74. hantit käsittelevät kaadettujen hirvien luita
kunnioituksella (ei polteta / anneta koirille).
75. hantit pitävät hirveä (nyokh) yhtenä
totemistisista suvuistaan (y=i, nikha, nokha).
76. hantit yhistävät hirveä kylläisyyteen ja
vaurauteen.
77. hantit pitävät hirveä pyhänä eläimenä
(vrt. kiertoilmaisut).
78. mansit eivät kaada vasojen kanssa liikkuvia
emähirviä (pyydettyjen eläinten lisääntymiseen
puuttuminen kiellettyä).
79. karjalasta löydettyihin kalliomaalauksiin
kuuluu hirviä suksin ajavat kolme metsästäjää
(saartavat lumessa liikkuvat hirvet, kaadetaan
jousin ja keihäin).
80. hantit kutsuvat hirven sukua nimellä niov sir
(vrt. niuvonen, vrt. siira, siita).
81. hantien taruissa 6-jalkainen alkuhirvi liikkuu
keskisen ja ylisen välillä siihen asti kunnes haltija
Posty-iang iki matkaa yliseen, katkaisee hirveltä
kaksi takajalkaa ja heittää hirven maan päälle
(4-jalkaisen hirven synty).
82. hantit kutsuvat hirveä nimellä woya eli eläin
(vrt. poja, poija, vrt. karhun kutsuminen pedoksi,
pyhimmillä eläimillä ei ole "oikeaa nimeä").
83. hantit kutsuvat riistaa antavaa haltijaa
nimellä Woya-ort-iki (eläimiä-antava-ukko,
vrt. hirvien vanhin).
84. hirveen yhistetään monia sukunimiä
(hirvanen, hirvonen, hirvinen, irvonen, irinen,
sarvanen, saronen, sarvonen, sarvinen, sorvanen,
soranen, nikkonen, nikkanen, nokkonen, niuvonen,
neuvonen, tevanen, tievanen, teuvonen).
85. komien taruissa hirvi sijaitsee lähimpänä
luojalinnun rintaa (koira kauimpana).
86. komien taruissa urhot piiloutuvat hirvien
taljoihin vaaraa vältellessään (suojeleva eläin).
87. komitarujen urhot (Pera) ratsastavat hirvillä
(pidetään kolme kertaa nopeampina kuin
vierasperäisiä hevosia).
88. hirvenmetsästyksen eteläisenä vastineena
pidetään siperianpeuran metsästystä (altai-vuorten
samojedit).
89. taivaallisesta hirvenmetsästyksestä kertovissa
taruissa "taivaallinen karhu vapauttaa päivän
viemällä hirven" (karhu=kesä, hirvi=talvi).
90. komien taruissa hirvet tulevat syksyisin
metsästä ihmisiä tervehtimään (vrt. myöhäinen
syysmetsästys, häiritsee kiimaa).
91. vepsäläiset pitävät elokuun alkua hirvien aikana
(naarashirvet liikkuvat vasoineen).
92. mansien taruissa urho Tunkpas ajaa "taivaasta
laskeutuneella hirvellä".
93. hantien hirven heimoon (neuh sir) kuuluu
kuusi sukua (puolisot haetaan karhun tai majavan
heimosta).
94. äänisen alueen vanhimmista haudoista on
löydetty hirven luita (koruja, taikakaluja).
95. saamelaiset piirtävät kannuksiin hirven kuvia
(lepänkuoresta saadulla punaisella).
96. saamelaiset kutsuvat hirveä nimillä serrv ja sarvva
(vrt. taivaallinen hirvi, sarvas).
97. inarinsaamelaisilla on 5 hirven (sorvâ) mukaan
nimettyä paikkaa.
98. saamelaisilla on hirvelle oma luohti eli joiku
(sarvva luohti).
99. "pohjon naizuot sanovat, tästä juoksi hiijen hirvi"
(hiiden hirvet).
100. "lossit ollah metsässä" (kiertonimiä, l=r,
vrt. rossi).
101. "lossill on sarvet" (vrt. loz=henkiolento).
102. "lossill on suuret sarvet soaratsut" (suuret ja
haarakkaat sarvet, lossi=uroshirvi).
103. "pitkäkorvie on duoni matannu" (juoni eli jono).
104. "juoksi siidä hiitten hirvi, poro-pedra poimetteli"
(hiitten hirvi, poro-peura, vrt. hiisi=metsän henki,
sukulaisen henki).
105. "missä hirvi synnytelty, karin poika kasvateltu,
tuoll on hirvi synnytelty, nevan tuulisen selällä, tiheillä
tuomikoilla, paksuilla paju pehuilla, otavaisen olka päillä,
taivaan tähtehin seassa" (hirven syntysanoja, karin poika).
106. "joutu hirvi juoksemasa, lappalaisten kovan eetek,
eipä lasta lapis ollut, jok ei pessyt kattilalta, ja ei veistänsä
hionut, oino kinni ottamahan" (oino, vrt. oinas).
107. "missä hirvi synnytelty, karin poika kasvateltu,
tuoli on hirvi synnytelty, nevan tuulisen selällä, tiheillä
tuomikoilla, paksuilla pajupehoilla, otavaisten olkapäällä,
ylisessä taivosessa" (maallinen ja taivaallinen synty).
108. "ei muuta kun seisoak kanotti" (hirvi jota kohti
ammuttiin, pelkäämättömyys=kertoo tuliaseiden
myöhäisestä alkuperästä, vrt. vanhempi suksin ajaminen,
vrt. suksien myöhäinen alkuperä, milläpä pyydetty
ennen suksia).
109. "ne taitteli puun oksan aika karalle" (lehtiä syöneet
hirvet, puut=luotu metsäneläinten suojaksi ja ruuaksi,
vrt. omituinen metsänomistus / metsätalous).
110. "siin se makas polol" (polulla, elämään opettelevat
vasat).
111. "se on karkee elävä, se on suuri elävä se hirvi"
(tunnetaan koostaan).
112. "ne söi niit männyn kassoimii" (vuosikasvaimia,
vrt. "hirvivahingoista" puhuvat metsänomistajat,
miksei puhuta koko maan metsät tuhonneista
"ihmisvahingoista").
113. "meniköhän siällä hirvi vai mitä kassinaa minä
kuulin" (kassinaa eli kahinaa).
114. "mieli se vähän kavvauttamaan ku hirvi tuli vastaan"
(vrt. kavahtaa, iso eläin).
115. "hirvi kavioi" (vrt. maata kavioivat porot).
116. "hirvi Hauvaseläl ui keijail" (ui selällä, ylittää
isojakin vesistöjä).
117. "kasso keikail" (keikaili, pää pystyssä).
118. "ne menivät semmosta pikku hyrkkyä ommaa aikaans"
(hyrkkyä eli hölkkää, vrt. hyrkkynen, hyrkkönen).
119. "ne astu sen aeran ylittekki" (hirvet aidan yli,
vieras rakentaminen=ei ota huomioon omia eläimiä,
syynä moneen hitaaseen kuolemaan).
120. "hirvvasik ol kuals siihe sama vuareksen" (kuollut
vuoren rotkoon, luonnossa tarpeeksi vaaroja ilman
piikkilankoja, moottoriteitä ja muita kuolemanloukkoja).
121. "se nahka kelsii poes" (sarvista nahka, kesällä).
122. "hyö kummittelliit et kui suuret elävät ja kepiäst uivat"
(kummastelivat, hirvien uimataitoja).
123. "se ku on kevyj juoksemaa, se männöö" (kevyt
juoksemaan, hirvien kyvyt=hirven heimon hyveitä).
124. "voi kerrassa ko se ensmäine hyppäs" (ihmisääniä
pelästynyt hirvi, vrt. ei pelkää ampumista, tunnetut ja
tuntemattomat äänet).
125. "ko oli niinkö hirvelä n oli kampasarvet" (leveät
kannastaan haaroittuvat sarvet).
126. "mylyvintäaikana hankaa sarviluista kesim pois"
(uroshirvi, vrt. porojen rykimäaika).
127. "kyl se hirvi on kans jalo elävä, se mennee n että
ruappa lentää" (jalo elävä, vrt. pyhä).
128. "ol hölökytellys sellaista tiej joperova pitki"
(hölkkääminen, hirven tavalla juoksemista).
129. "ei niit julkennup poiskan ajaa" (hirviä,
oma elämä=rauhallista yhteiseloa).
130. "siinä oli hirvej jäläkijä niij jotta siinä oli oikeej juntu"
(juntu eli polku).
131. "sen koommin min juojajain ei tullu enää"
(pihalla juomassa käynyt hirvi, ampumisen jälkeen,
tuliaseilla metsästäminen=vääristymä, ei kuulu
suomeen).
132. "kova jytinä kuulu, ne on hirvvii jotka juokssoot"
(tunnetaan juoksustaan).
133. "siinä yks jymiläs seistak kajotti" (jymiläs,
iso hirvi).
134. "numme jymisi vaa" (hirvien juostessa).
135. "se ihan tanner jyris oekkei" (iso eläin).
136. "se kun jyrsii meleko yläältä hirvi tuota hoavan"
(hirvien ravintoa, vrt. ravinnonlähteet pois harventava
"metsänhoito").
137. "Matti männä jytyytteä ninku hirvi" (hirven lailla
liikkuminen).
138. "hirvet ne osovaa kulukee niin jälekkään" (jälekkäin
kulkeminen, hirviltä opittuja taitoja).
139. "jälestäissä näkkee kyllä millon se om makkuukseem
menny" (missä maannut, vrt. porojen makuupaikat).
140. "sillon ei ollu hirvejä vielä, ne on tulluj jälistä päin ne
hirvet" (hirvet Pattijoelle, vrt. ajettu pois jostain muualta).
141. "pitkäsiärissii jänikssii ol tuolla" (jäniksii eli hirviä,
mitä yhteistä, korvatko).
142. "iso jänis" (hirvi).
143. "jömppii hiljaksii" (hirvi, vrt. jomppinen, ö=o).
144. "siinä yks jymiläs seistak kajotti" (seisoi kiven
vieressä, omat nimet, lempinimiä).
145. "mää vähä kaartavalt menin sen ohitte"
(hirven ohitse, ei pelkää ihmistä).
146. "kaksi hirvijä lähekkään ui lahesta poekki ne
kum mennäk kaehotti" (oikean luonnon aikaa).
147. "on sillä hirvellä aluksi monen sylläm pituset
harpat kun se lähtee kaekoon" (kaekoon eli pakoon,
jättää ihmisen parilla harppauksella).
148. "eiköön sieltä hirvet kaikkoonnup pois"
(kaikonnut pois, oikea suomi=pakotettu väistämään
vierasta).
149. "mie rupesi puuta lyömää hamaral kajahuttelemaa
kovast, siit ne pakeniit vähä" (omat eli väkivallattomat
karkotustavat).
150. "lossill on suuret sarvet soaratsut" (uroshirven
kiertonimiä, vrt. volgan kielien loz=henkiolento).
151. "ajoa karettelemma, männä mäikeröittelemmä,
heposella hirvisellä, kalan hauvin karvasella, siikasen
silivyvellä" (loitsujen kieltä, vrt. noitien apuhenget).
152. "siipoikas sarv on hirvel" (siipoikas=haarakas,
hirvi=uroshirvi).
153. "hirvin sarven seämess on sasuo" (seämess
=sydämessä, sasuo=pehmeää luuta).
154. "hyppäi pystyh, rivistäydy mänemäh" (makaa
maassa porojen tavoin, serkuksia).
155. "hirvi duoksou" (hirven juoksun ihaileminen,
omaa uskonnollisuutta).
156. hirviin yhistetään lapsi-sanastoa (tenava
=naarashirvi, tenavat=hirven lapset=hirvestä
polveutuvien lapset, hirven heimon kieltä).
157. nganasanit kutsuvat hirveä nimellä koujkia
(vrt. kou=päivä, vrt. päivähirvi, vrt. koukinen).
158. nenetsit kutsuvat hirveä nimillä xabarta ja
xobarta (xo-barta, yhdyssanoja, x=k tai h,
vrt. hartanen, hortanen, kartanen).
159. nganasanit kutsuvat hirveä nimillä kau, keu,
kaujkia ja keujka (vrt. kaukonen, kaukinen,
keukonen).
160. "hirvin ta poron sarviss ollah stolat"
(stolat eli haarat).
161. "niit om paljo tsolie emäsarvissa" (isoissa
sarvissa, vrt. solia).
162. "tsiihakat sarved" (tsiihakat eli haarakkaat).
163. "sarvet ka näin, tsiihalleh" (tsiihalleh eli
haarallaan, uroshirvellä).
164. "hiisipä hirvie sukesi, tevanoa synnytteli"
(hirveä eli tevanaa, vrt. tevana=reipas,
vrt. tenava, ten-ava).
165. "mie arvelij jotta hirvet siin ollah tannerrettu"
(jälkiä nähdessäni).
166. "siidä uidi hiijen hirvi, poro pedra poiski joudu"
(uivat hiiden hirvet, loitsujen kieltä).
167. "ei pidäs syvvä umbikabjoa hirvie, izähirvie"
(hirvi=yksi alkuheimoista, hirvestä polveutuvat
eivät syö hirviä).
168. "izähirv on umbikabjaine, a emähirv on
suarukabju" (isä ja emähirvet).
169. "urottsu hirvi" (uroshirvi).
170. "häntä varauttau, hirvittäy" (hirvittää,
hirvi=iso eläin).
171. "vehkoa hirvet syötih" (vehkaa, hirvien syömiä
suoheiniä).
172. "metsän reunasta yhytettih hirvi" (vrt. syömästä
jotain, metsä=hirvien koti).
hantien taruissa kerrotaan isoista
hirvilaumoista (40 kertaa 40 päätä).
marit kutsuvat hirveä sanalla sordo
(uroshirvi=uzo sordo, yzkiz sordo,
vrt. sorta-vala).
udmurtit kutsuvat hirveä sanoilla
kojyk ja los.
unkarilaiset kutsuvat hirveä sanalla
szarvas.
ersalaiset kutsuvat hirveä sanalla
sjardo (vrt. sarto).
moksalaiset kutsuvat hirveä sanoilla
sjarda ja sjuru sjarda (vrt. sarta).
mansien taruissa Mir susne hum
(hantin Muv vertty he) ratsastaa
naarashirvellä (pidetään yhtenä
hirviheimon perustajista jolle
myöhemmin annettiin vieraita
piirteitä).
mansien hirvihenkiin kuuluu
Lep-tit-ojka (kuvanaan hopeinen
hirvi, suvun perustajan kerrotaan
ratsastaneen hirvellä).
hantien hirvihenkiin kuuluu
Koram ur ne (vihreään,
punaiseen ja keltaiseen
pukeutunut metsänneito).
hantien hirvihenkiin kuuluu
Mis ne eli Mis nainen
(kuvanaan naarashirvi,
mos-heimon suojelushenkiä).
hantien mukaan Mis nen kanssa
lempineestä miehestä tulee
onnekas (haltija ei pidä
ihmisnaisista, loukkaantuu jos
käymään tullessaan kodassa
on nainen).
saamelaiset kutsuvat hirveä
sanalla sorvv (soorvcuärvv
=hirvensarvi, soorvtuellj
=hirventalja).
saamelaiset kutsuvat hirveä
sanoilla sarve, sarva,
sorva, sorvv, serv ja serve.
saamelaiset kutsuvat
hirveä sanoilla sorva
ja soorva.
saamelaiset kutsuvat
hirveä sanalla hirmad.
saamelaiset kutsuvat
hirveää / pitkää sanalla
hirvvad.
saamelaiset kutsuvat
hirven sarvia sanoilla
soorvaeuarvi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti