kal=naaras), hukka (suomi, inkeri, karjala), huk, hukke (lyydi), häntimys, häntti
(suomi), hännikäs (karjala), händikaz, händ, händo (vepsä), farkas (unkari), pire,
piro (mari), gumpe, gumppe, kumpe, kuimppe, kuumpi, kumpi, kumppi (saami),
cumbne, cumbyne (selkuppi), jögrqg, jewrq, jewqr (hanti), nulada, ulada
(nganasani), tsirm, tserm (saami), sarmik, sarmigh, sarmigako (nenetsi),
same (enetsi), surme (kantaurali).
1. saamelaiset kutsuvat sutta nimellä kumpe (nimen lausumista
vältellään, uskotaan pitävän kutsuna).
2. susien uskotaan antaneen ihmisille koiran (vastineeksi ihmiset
eivät vainoa susia).
3. saamelaiset pitävät sutta toteemieläimenä (vrt. enetsin same=susi).
4. susien uskotaan olleen alkujaan ihmisten kaltaisia (haltijat muuttivat
sudet nykyiseen muotoonsa ja antoivat oikeuden syödä poroja).
5. susia kutsutaan jumalten koiriksi.
6. susia pidetään ylisen eläiminä (vaalea väri, ulvoo ylöspäin).
7. susia pidetään apuhenkinä yliseen matkattaessa.
8. saamelaiset kutsuvat sutta (kuimppe) kiertonimin (paaldes
=viereinen, tsuokasnik=tiellä juoksija).
9. obinugrilaiset kutsuvat sutta nahkaiseksi-eläimeksi (punen-ko),
purevaksi-eläimeksi (por-vajex), suon-mieheksi (norem-xo) ja
poron-purija-eläimeksi (vuli-porti-voi).
10. obinugrilaiset vannovat valoja suden keralla (uskotaan
rankaisevan valan rikkonutta).
11. mansit pitävät sutta (ses) yhtenä totemistisista suvuistaan
ja suojelushengistään (palvotaan kolmessa kylässä, muistetaan
kolmen vuoden välein).
12. sudesta polveutuvat mansikylät pitävät toisiaan sukulaisina
(eivät nai keskenään).
13. mansit kutsuvat sudenhahmoista haltijaa pitkähännäksi
(xos ley) ja susikoiraksi (pidetään Xus-ojkan poikana,
pyhäkkönsä lyapin-joen lähteillä).
14. sudesta polveutuvat mansit pitävät koiria suuressa arvossa
(haudataan ihmisiä vastaavin menoin).
15. mansit kutsuvat sutta hampaalliseksi pedoksi (pänkon woj),
porojen pedoksi (sali uj) ja pitkähännäksi (xosa ley).
16. mansien suhde susiin muuttui poronhoidon myötä (alettiin
pitää vahingollisten henkien (kul) luomina varkaina, aiemmin
suhde toverillinen).
17. saamelaisilla on sudelle oma joiku (tärkeänä pidetty eläin).
18. hantit vannovat valoja suden keralla.
19. saamelaisten mukaan susilla on oma suojelushenkensä
(susien vanhin, maddo).
20. "en minä sure susia, pelkeä metsän petoja" (susien
pelkäämisestä).
21. "semmonen hallakka sus" (kurkisti aidan takaa,
susien värejä).
22. "susillakii oh haltija" (suojelushaltija, vrt. maddo).
23. "sötä siä sutta vaikko kui hyvvi, se ain metsä katso"
(katsoo metsään, metsän eläin).
24. "ennen käivät kylän otsal ulvomaz" (sudet, omat
naapurit).
25. "ain tarjotti tubakka" (susille, ystävyyden merkiksi).
26. "olet ku juoksii hukku, ainos matkuat" (aina matkaat,
liikkuu paljon).
27. "hukan ku unis tappau, sid roih itkunkeräine elaigu"
(tulee itkuisa elämä, hukan tappamisesta).
28. "hännikäz" (kiertonimiä, vrt. hänninen).
29. "hukampoigu" (poigu eli pentu).
30. "hukampoigoveh" (poikue).
31. "hukanunda makuau" (hukanunta, vrt. koiran).
32. "hukambutki" (karhunputki).
33. "hukanroagettu työndeä" (hukanraaketta eli laukkaa).
34. "hukantakku" (ukonparta).
35. "hukavvillua kazvau" (hukanvillaa eli jäkkiä,
hukan mukaan nimettyjä heiniä).
36. "hukammarja" (sianpuolukka).
37. "täm on hukanvirstu, pitky virst on" (hukanvirsta,
pitkältä tuntuva matka).
38. "nämä on hukanvirssat, hukka on hännäl häivännyh"
(häivännyt hännällä, hukan taikavoimista).
39. "suu on avoi ku hukal" (vrt. suu auki kulkevat koirat).
40. "nuori hukka on russappa" (russappa eli punertava).
41. "hukat ulvotah" (ulvova eläin).
42. "hukat kadaituhjoloiz muatah" (katajatuhjoloissa eli
mättäissä).
43. "hillakkazeh matkoau, ei hyppeä" (liikkumisesta).
44. "atso sie kui hukka olet karvassa" (karvainen eläin).
45. "jälgeh svätkie hyö ollah kihmoilleh" (loppiaisen jälkeen).
46. "hukku juoksendelou lagied da rigied kiimaigah"
(juoksentelee paljon, vrt. juoksuaika).
47. saamelaisten joikuihin kuuluu suden joiut (suosituimpia
eläinjoikuja karhun joikujen kanssa).
48. nganasanit kutsuvat susien vanhinta Susi emoksi.
49. nganasanit kutsuvat sutta nimillä nulada ja ulada
(vrt. nuolla, ulvoa).
50. nenetsit kutsuvat sutta nimillä sarmigh, sarmik ja sarmigako
(sar-mik, vrt. sarmi, salmi, sari, sami).
51. nenetsien mukaan susillakin on oikeus syödä "kunhan
eivät mene liian pitkälle" (tarkoittaa perheen kesyjen porojen
kimppuun käymistä).
52. nenetsit pyhittävät Susien emolle harmaan poron jonka
kylkeen piirretään suden kuva edellisen "susiporon" verellä
(uskotaan suojelevan perheen poroja susilta).
53. selkupit kutsuvat sutta nimillä cumbne ja cumbyne
(vrt. saamen kuimppe).
54. saamelaiset kutsuvat sutta nimillä gumpe, ruomas, vaisjee,
calhk, paldes, stalpi ja stälppi (calhk=kalkun, naarassusi).
55. saamelaiset kutsuvat sutta villiksi pedoksi.
56. saamelaiset käyttävät sudesta kiertonimiä (oikean nimen
uskotaan kutsuvan sutta).
57. saamelaiset kutsuvat sutta laihaksi mieheksi, ohuthännäksi,
jubmelin koiraksi, polulla kulkijaksi, taivaan alla nukkujaksi ja
pelottavaksi eläimeksi.
58. hantit kutsuvat sutta nimillä jögrqg, jewrq ja jewqr
(lausumista vältellään, vrt. jerkinen, jerkunen).
59. hantit kutsuvat sutta poron-purija-eläimeksi, hampaikkaaksi
eläimeksi, ruhonsyöjä-eläimeksi, karvaiseksi eläimeksi ja
häneksi-joka-elää-soilla.
60. nenetsit kutsuvat susia ukoiksi ja akoiksi.
61. nenetsit käyttävät sudesta pelkkiä kiertonimiä.
62. nenetsit kutsuvat sutta pedoksi, petoeläimeksi, porouhrin
saajaksi, ulkosalla eläväksi, poroja-ajavaksi-pedoksi ja
pitkähännäksi.
63. nenetsit kutsuvat sutta "lähellä eläväksi".
64. saamelaiset kutsuvat sutta nimellä sieibehka (säibee
=häntä).
65. vepsäläiset kutsuvat sutta nimellä händikaz.
66. unkarilaiset kutsuvat sutta nimellä farkas (farok=häntä,
f=p).
67. mansit kutsuvat sutta koiraksi, laiskuriksi ja varpuhännäksi.
68. virolaiset pitävät suden kohtaamista taianomaisena hetkenä
(suden huomaama ihminen menettää äänensä, ihmisen
huomaama susi menettää rohkeutensa).
69. marit kutsuvat sutta nimillä pire ja piro (vrt. pirre,
pironen).
70. marien taruissa kerrotaan suden hännällä olevasta pojasta
(vrt. suden hännän suvut, hänninen).
71. marien taruissa kuvataan suden huonoa onnea
(menettää saaliinsa).
72. marien taruissa kuvataan sutta auttavaisena eläimenä
(kantaa selässään, auttaa löytämään puolison).
73. marit yhistävät suden häntää onneen (mies pelastuu
hännästä vetämällä).
74. marien taruissa selitetään mikä ruoka kuuluu susille
(sudesta polveutuvat eivät vie susien ruokia, totemististen
sukujen tapoja).
75. marinoidat liikkuvat susien ja käärmeiden hahmossa.
76. äänisen alueen vanhimmista haudoista on löydetty susien
luita (koruja, taikakaluja).
77. saamelaiset kutsuvat sutta nimillä paltes ja skummp.
78. "kuumpi tuarvi ij lah kuassin" (sudelle mikään ei riitä,
saamelaisia sananlaskuja).
79. inarinsaamelaisilla on 15 suden (kumppi) mukaan
nimettyä paikkaa.
80. saamelaiset kutsuvat sutta nimellä gumpe (gumpejeagil
=sudenjäkälä).
81. saamelaisten noitien apuhenkiin kuuluu susia, karhuja,
sammakoita, kaloja, hiiriä ja pikkulintuja.
82. saamelaiset kutsuvat susien vanhinta susien maddoksi.
83. saamelaisten taruissa susien vanhin rankaisee susien
vainoajia.
84. saamelaisilla on sudelle oma livde eli joiku (kuumpi livde,
kumpi juoigas, gumppe juoiggus).
85. "te kumppi, uaivi ko lâi jo vel, ko tot jo poccuu te, koddoos
jo vel jo no, njalmasis pora tääl, te kumppi njolgeest jo, peeivist
jo kuhas te, mana ko cuanja te" (niin susi, pää kun oli vielä,
se on viisas, kun se poron niin, tappaa jo, vielä jo, suuhunsa
syöpi nyt, niin susi juoksee jo, päivässä jo kauas niin, menee
kuin hanhi niin, suden joikua).
86. saamelaisen suden joiun säkeet ovat 6-tavuisia (perään
lisätään loilotus-osuus).
87. "ko poccu porra, ja ko kærgga, te latteškoatta, uoa, uoa, uoa,
te ko kærgga lattemest, te njolgist vuouddai, ja vumi meld mânna"
(kun poroa syö, ja kun kerkiää niin alkaa laulaa, uoa, uoa, uoa,
ja kun ulvomasta lakkaa, niin juosta lönköttelee outain, ja vuomien
poikki, suden joikua).
88. sanalla valve tarkoitetaan susilaumaa (saamen valve, vailve,
vrt. pitää valveilla).
89. "nälgyhukad istutah mägilöiz" (nälkähukat, vrt. lihavat
ihmiset).
90. "ne vuotetah hukat händäh nellän kessä" (odottavat häntää,
neljä kesää).
91. "hukkoa napustih yhtenny vuvvennu ylen äjjäl" (liikkui
paljon, hukkavuodet).
92. "lapsed ei tarrettu ni mettsäh lähtie" (hukkien takia,
oikea metsä=aikuisten paikka).
93. "hukkien uru" (uru eli ulvonta).
94. "hambahad miuhpäi irvisti" (hampaita-näyttävä-eläin).
95. "lehtezmetsäz on hukkugi vagavembi, ei pilloa loaji"
(vakaampi lehtimetsässä, vrt. enemmän luonnollista
ravintoa).
96. "hukka ol leikam poroja tsiekerössä" (omat hukat,
vieraat poroaitaukset).
97. "äijä yhtenä yönä koatu niitä poroja, hukka leikkai"
(vrt. kymmeniä tuhansia poroja vuosittain rahasta leikkaavat
ihmiset).
98. "lageiz moalois hukka elättelieteh" (lakeuksilla).
99. "hukad vilistäh peril, sälgyzii muanitellah" (sälgyzii=vasoja,
omat hukat, vieraat hevoset).
100. "nin ynnää partieloin siel deädämöi käveltii" (jäätä myöten,
susipartti eli lauma).
101. "surmu tulou suodu myö" (vrt. susien pitäminen surman
hahmoina, saapuu haaskalle).
102. "edgo nähnyn pitkähändiä" (kiertonimiä).
103. "hukka poijiin kere" (poikien keralla, pyhiä näkyjä
hukasta polveutuville).
104. "hukan poigoveh" (poikue).
105. "hukka poigovehen ken" (emähukat poikineen).
106. "miuhpäi irvisti" (varoittaa irvistämällä).
107. "hukka kons pöllättäu" (pelästyttää, vrt. murahtava koira).
108. "sus juoks suota myöten, karhu kangasta kavisti"
(susisuot, karhukankaat).
109. "toi surma susia paljon, kova onni kontioita" (surma
=kuoleman haltija, tapaturmainen kuolema).
110. "toi surma susia paljo, kanto mehtä karva suita" (pidetty
surman hahmoina tai lähettiläinä, vrt. sarmi-nimet).
111. "eipä surunna susia, pelännyt metän petoja, saunan tietä
käyväsänsä" (ei pelätä susia, metän koiria).
112. "viron akka, villi vaimo, teki tuo pojan mokoman, luu syöjä,
lihan purija, veren uuelta vetäjä" (suden syntysanoja).
113. "sanoi vanha Väinämöinen, anna olla alallansa, ohessa
oravakorven, miehen mehtäkumppalina" (susien ystävät,
alkuperäinen mehtäkumppani).
114. "susi suuri, silmitöönnä syntynyt, juokse sinne, kuhunka
sinua käsketään, yhdeksän meren ylitte" (noitien apuhenkiä,
syntyy sokeana).
115. "suen poika innukainen, mäne tuonne kun mä käsken,
pohjan pitkään perään, lapinmaahan aukeaseen, siellä on tie
juostaksesi, hiekka helkytelläksesi" (sanalla karkottaminen,
ampumisen vastakohtaa).
116. "missä susi synnyteldy, harva hammas kasvateldu,
maan tyttö, manalan neiti, astu soita, astu maita, otti helmen
heinän päästä, pani helmen helmahansa, helmi helmasta putosi,
tuostapa suttia sikisi, kasvo karvajalkasia" (syntysanoja,
yhistetään kasteeseen ja maahan).
117. "ja ollus sujempesä sielä kiven kammakon alla, ja kolomep
penikkaa ollus sielä" (kammakon eli onkalon).
118. "ko saut tul, ni nes sitä sit kamoksusi" (kammoksuivat
savua, omat eli väkivallattomat karkotustavat).
119. "sussie minä kansakkaa em muista että niitä oesi ollus"
(susia puolangassa, kangasmaita, vanhoja poromaita).
120. "mehtän elävä tul kanermistosta" (kanervikosta,
kiertonimiä).
121. "vihtahousu lennättellöö elävät ja syöp häntääsee"
(omat sudet, vieraat karjan kasvattajat).
122. "sutta pakkool läksin, karhu etteen kapsahti"
(sanonta).
123. "se ihal lähelej ja, kapsahti istummaan siihen"
(tuli lähelle ja kapsahti istumaan, väärin ymmärretyt
metsän koirat).
124. "sure rupes kaikkoma, karkantuma" (kovaa ääntä
pelästyttyään).
125. "havakasti se tullak karhassoo" (havakasti eli kiivaasti,
vrt. koirien liikkeet, susien pelkääjät=eivät ymmärrä
koiraeläimiä).
126. "ne tulliit oikee karjoittain ne suvet ennev vanhaa"
(karjoittain eli laumoittain, susien määrästä).
127. "pakkastalavina ne suvettiik karjottuu suuriin laumoin"
(karjottuu eli kerääntyy laumoiksi, vrt. yhteen kerääntyvät
linnut).
128. "hukkoo ku karkuu männöö nii karhu vastaa tulloo"
(karhu eli suurempi vaara).
129. "karkua meni susiki" (karkuun ihmistä, metsän
vaarallisinta petoa).
130. "mentiin kovaa melua pitääj jott ois karkonnehep
pois suret" (omat karkotustavat).
131. "sulek karmii ulkona" (vrt. karminen).
132. "aamulla näkyy jäläkiä" (suden jälkiä).
133. "minä kartutin hukkia, niijjem pit männä pököön"
(heitin kartulla eli kalikalla, oma ja vieras karkottaminen,
vieras johti sukupuuttoon).
134. "näin kuinka se saalo ja vattaki sillä pumppasi"
(saalo eli huohotti, vrt. saalonen, sutta kuvailevat sanat
=suden heimon periytyviä nimiä).
135. "kolomes sutta uluvoo vainijolla" (susivainiot).
136. "tota ne pelkäs kans ko semmosem mäntyhuilum pojjaat
väänti männyn kaskesta ja sitä sittep pyristettiij ja päristettii"
(omia karkotustapoja).
137. "ne katovui ja menivät tonne muihim maihii" (katosi,
vrt. ammuttiin viimeiseen suteen).
138. "semmosel pakkaisajal ne oli koko kauhei" (kauhei
eli uhkarohkeita, nälkä tekee vihaiseksi).
139. "ne ulvoit kauhean, jot ulina käv" (ulvonta ja ulina,
vrt. ulinen).
140. "nyt ei os surem pesä kauka" (pesä kaukana,
sanottiin lapsen itkiessä).
141. "ne kavaksu ihmistä ja meni pakkoon" (oikeasta
luonteesta, välttelevät yhteenottoja).
142. "jäällä sen kehi susilauma" (kehi eli piiritti jäällä
matkaavan miehen, lauma vastaan yksi mies,
silti epäröivät hyökätä).
143. "mikäs hukal ku ei liha kelpua" (hukkien ystävät,
omat kotieläimet=kodin lähelle tulevia metsän eläimiä).
144. "kyllä niitä sillon on ollu" (susia lapsuudessani).
145. "heittää lapsesa, kun susi penikkasa" (aikaisin,
vrt. itsenäisyyteen opastaminen).
146. "se oli semmonem pahajalkanen kenkku" (jalkansa
satuttanut naarassusi, kovasta elämästä).
147. "yheksä kappaletta yhessä kerhossa" (laumojen koosta).
148. "jopahaa oli emäsusi juostav vollottanu olluj jänes keskiä
hampaisa" (jänis hampaissa, vrt. susille kuuluva ruoka).
149. "niin kesuja ne oli että ne tuli kylläänni" (kesyjä vai
nälkäisiä).
150. "susia ei ooj jaakattu ainakaak kymmenihiv vuasihin"
(jaakattu eli jahdattu, vaikea jahdata sukupuuttoon ammuttua
eläintä).
151. "jahi kansaha ne ajo susiakii ninku repojakii" (vrt. me).
152. "jahtirahhaa kuulu olleem monta markkaa, se oli hyvä
tiänesti, ku suren sai" (sukupuuton syitä, vrt. elämää
kunnioittava oma pyytäminen, vastakohtia).
153. "sitte muutenki se oj jalakapohoja on erilaine,
se päkijäine" (koiraan verrattuna).
154. "ol nii jalkava mies, että sai suleh hyppööksellää kiinneh"
(suden kiinni juosten, kyvykkyys).
155. "jarrahtaa niskaan" (poron niskaan, petoeläin,
tuntee arat paikat).
156. "hukka juoks takkoopäij ja jauskahti peräpuolleen kiinih
hamppain" (vrt. kiinni tarttuvat koirat, sukulaisia).
157. "kyl minä eänen kuulin ku järvellä joekuvat" (joikuvat
eli ulvovat, joutsan sudet).
158. "suret oli niim perätij joka aikasia että niitä näki harva
se päevä" (harva se päivä, vampulassa).
159. "ja näihäm mie yhen kerran ku se män yl juon" (meni
joen yli, susihavainnot).
160. "suret ulvooj jolasi siäl nettä" (yhdessä ulvominen).
161. "se ulvua, semmoist jolinaa piteä" (vrt. ulvila).
162. "aika jolkka" (iso susi).
163. "nii, kerran susi ahoo myärej juaksi jolkutteli"
(tunnetaan juoksustaan).
164. "sulet jolkahtelie mettäs, kun ne on näläs" (hollolan
nälkäsudet, vrt. metsien kaataminen, jänisten ampuminen).
165. "se se mäj jonkotti siel pellol" (omat sudet, vieraat pellot).
166. "see jonkki mennäv vaaj ja se meni yli airan" (hyppäsi
aidan yli, eläinten aitaaminen=vangitsemista).
167. "jontti" (nimiä, vrt. jonttinen, jonttunen).
168. "tosa niitä meni viis kuus yhresä jontturisa, ja ulvottiin
niin kamalasti" (laumojen koosta, vrt. perheet).
169. "nurkissakin niitä joukahteli" (hyppeli, urjalassa).
170. "oltihij joukkosusia ajamassa ja yksi semmonej joukkosusi
hyppäsi ihal lavulle" (oudolta tuntuva susien ajaminen,
vrt. vieraiden maksamat tapporahat).
171. "suren ulvonaa määkik kuulim, muttem mää joutunus
sutta koskaan näkkee" (suden kuuluma, vrt. penin).
172. "nii julekkaita ne kuuluit ollee ne hukat siihe aikaa"
(julkeita eli rohkeita, vrt. hukkia houkutellut karjan
pitäminen).
173. "kovalla pakkasella meni tosa tiällä nin Koivunkyllään päin
yhreksän sutta yhresä laumasa ja julisi" (laumojen koosta).
174. "se nij julisemalla puhhuu" (julina=hukan heimon kieltä,
vrt. julinen, jullinen).
175. "susi jullutti nii" (vrt. julunen, julkunen).
176. "ai jai mutta se oli julmaa kun suret ulvovat" (vrt. vankina
pidettyjen koirien ulvonta, julmempaa).
177. "jumankaut, sano Isomäki, ko kolkkymment sutta vastaan tuli"
(laumojen koosta, viidestä kolmeenkymmeneen).
178. "oli semmonej jumina että oikei" (susien ulvoessa).
179. "nottei ne vaan oo hukan junnuulla" (hukan junnulla,
vrt. joron jälillä, juntu=polku).
180. "niitä juaksenteli häijyjä" (häijyiksi kutsuminen,
vrt. murina).
181. "se o erilaine, se juoksun tyyliki sillä" (koiraan verrattuna).
182. "ulvo ne sulet välist päiväsylämmelkih, ens haukahtvat,
siit jurittivat nii" (vrt. yöllä).
183. "ne tuliit tietä myöte jurnaisiit" (liikkeessä pysyminen,
vrt. pyyntimatkat).
184. "silloohan niit oli susijuttuja aivam myätäänsä" (susijutut,
vrt. jututtomuus, tyhjät metsät=vetää hiljaiseksi).
185. "äite juttus että hänel lapsena ollessaa nähtiin Kuhmosissakiv
vielä joitais susija" (kuhmoisten viimeiset sudet).
186. "susi lähti menneen että se oikeen mäki jytisi" (susimäet).
187. "jälijestellä sutta" (jäljistellä, seurata jälkiä).
188. "ei sit tiärä jälist yhtää, se astuu niin yksih jälkih" (yksiä
jälkiä astuminen, susilta opittuja taitoja).
189. "jänkällä kuljimma sujej jälkihin" (kuljimme jälkiin).
190. "mentiin susiej jälki myären" (vrt. sukulaisten,
suden heimo).
191. "ehä tätä kesketekosta työtä tiijä mikä täst tulloo, vaik tulis
sus ja suur jänes" (keskeneräisestä työstä).
192. "ei männä seh hevosem peälle" (susi hevosen päälle,
tuoda maa täyteen vieraita eläimiä ja syyttää susia niiden
tappamisesta).
193. "jäyhählin kun nähin sulen jäljet" (jäyhählin eli säpsähdin).
194. "niin jäykät niskat ko suvella" (jäykät niskat).
195. "järki hukka oj jäykkäselekäinen" (järki hukka, oikea,
vrt. susikoira).
196. "hukka juostaj jölökyttel" (jölkätä=juosta hukan lailla).
197. "mää mennäj jölkötim perässä ja porasin surenkolloo"
(porasin sudenkolloa, itku=muistuttaa ulvontaa).
198. "toisen kankaan akat oli nähny Tuohisalossa suven
jölköttävän" (vrt. lehtimetsät).
199. "hää uottel ja seiso jörkötti koko yön siin" (kesyyntymisen
alkuperää, tulleet ihmisten tähteille).
200. "se on tehtävä jöötisti tua työ, siittä tulleepi muuten susi
koko tekeleestä" (tulee susi, vrt. joutua hukkaan).
201. "ka, mikä ny sujen saareen saatto" (suden saareen,
harvinaisesta vieraasta).
202. "ei kukaan kai on nähny, susia enempi ku karhujakan"
(metsien tyhjenemisestä, jatkunut tähän päivään asti).
203. "sussie minä kansakkaa em muista että niitä oesi ollus
siellä aenakaas sanottavasti" (susia puolangassa,
vrt. ei yhtään).
204. "poroja kaati koko talaven" (vrt. aidattuja poroja,
susien elämä=luonnollista, poronhoito=luonnotonta).
205. "yhtä sutten silmäin väli, vaikka ne kahra kattelee"
(sanonta).
206. "sitä tietä lähti kahnistammaa, sitä sittä sitä tietä männäl
loikki" (vrt. kahninen, loikkanen).
207. "ei kukaan kai on nähny susia" (padasjoella,
vrt. hävitetty aikaisemmin).
208. "ain ko sutta kaihotaa, ni susi onkii ove taan"
(sanonta).
209. "eihän se hukka hukkoo syök" (hukka hukkaa syö,
vrt. nai, totemististen sukujen tapoja).
210. "juoksi sunna suuret korvet, kärppänä lehot leviet"
(sunna eli sutena, vrt. sunnanen, suninen).
211. "suku hos susina juoskah, kun itse ollou ihmisiksi"
(sudesta keksityt sanonnat).
212. "suu on kui suzel" (tunnetaan suustaan).
213. "oli vanhoa kui suzie" (vanhaa kuin susia, paljon).
214. "no mie en duumainu, sto on hukka" (havaintojen
vähenemisestä).
215. "susi peällä suimistihe, karhu peällä koamistihe"
(suimistihe eli vihastui).
216. "suimpäin lähti juoksemah" (suin päin, äkisti).
217. "suimistui minum peäl" (sui-mistui, vrt. sui-vaantui).
218. "mänetiijä kunne sukki" (sukki eli luikki).
219. "sälgyy hukat sorrettih" (sälgyy eli varsoja,
karjan pitäminen vääristi hukkien käyttäytymistä,
nälkäisen metsänelukan vaikea vastustaa avuttomaksi
jalostettua lihamassaa).
220. "nälgyhukad istutah mägilöiz, solvakod vai rippuu
sokiz" (solvakod eli poskipussit, hukkien viimeisiä päiviä
sivusta seuranneet).
221. "a hukka da rebo ku skokahettih kyuguan alla"
(hukka ja repo, eläinsadut).
222. "silloin kaikkiell oli hukkua" (kaikkialla hukkia,
itsenäisyyden aika=hukaton aika, vieras valtio=lahjottu
puolustamaan vierasta, kykenemätön puolustamaan
omaa).
223. "siinä mistä mium moamo on Hukkasalmesta"
(hukkasalmet, hukkien ylityspaikkoja).
224. "hän kegon tagaa hyppäi, da sielpäi kattsou miuhpäi"
(katsoo minuun päin, metsän koirat).
225. "luajitah zemmuozen räuskehen" (haukkuessaan).
226. "nuori hukka on russappa" (punertava).
227. "sillä on suu suuri kuin hukalla" (hukkaan vertaaminen).
228. "hukalla ribajau" (häntä ripajaa, viistää maata).
229. "jalatha ne suven syöttäät" (susien elämästä,
vaatii paljon liikettä).
230. nganasanit kutsuvat sutta nimellä nyliadhe
(y=i, vrt. nilja).
231. nganasanit pitävät sutta metsäonnea antavana
eläimenä (taitavia saalistajia, vrt. metsänhaltijan koirina
pitäminen).
232. nenetsit pitävät susia vahingollisen Ngyleka-hengen
hahmoina tai lähettiläinä (vrt. Ngan).
233. nenetsit eivät lausu suden oikeaa nimeä (sarmik)
ääneen.
234. nenetsit eivät tapa susia (silloinkaan kun käyvät
porojen kimppuun, pidetään "jumalan tahtona").
235. nenetsien pyhäkköihin kuuluu sarmik seda
(suden mäki).
236. hantien suojelushenkiin kuuluu Uli porti voj (kamala
-raateleva-peto, kuvansa suden hahmoinen, Poslan joxien
suojelushenki (por-heimon sukuja), suvun hallussa myös
Jevri ikin (suden-vanha-mies) kuva).
237. hantit kutsuvat sutta nimellä Uli leti voj (poroja-syövä
-peto).
238. hantit kutsuvat sutta nimellä jevar (suojelushenki
Jevri iki eli vanha-susi-ukko, vrt. jeri).
239. nenetsit kutsuvat sutta / eläintä nimillä sarmigh,
sarmik ja sarmyik (vrt. sarminen, salminen, r=l).
240. nenetsit kutsuvat sutta nimillä tsarnik ja sarmik
(vrt. sari, sami, sarninen).
241. nenetsit kutsuvat sutta nimillä nuleka, nujeka ja nileka
(vrt. ulkka, ilkka).
242. nganasanit kutsuvat sutta nimillä nuljaza ja nuliaza
(vrt. nulista, ulista, vrt. uljas).
243. nenetsit kutsuvat sutta nimillä kanuntyeqj, sarmyik,
tih sarmyik ja tih xano (x=k, vrt. kanunen, kanonen).
244. enetsit kutsuvat sutta nimillä same ja sami
(vrt. same-laiset, suden heimo).
245. nganasanit kutsuvat sutta nimillä nyliaza ja nyliadhi
(vrt. nylja, ilja).
246. nenetsit kutsuvat ulvomista sanalla noberts.
247. enetsit kutsuvat sutta nimellä sämi (ä=a).
248. selkupit kutsuvat sutta nimellä otael amiril surim
(vrt. surim=lintu).
249. selkupit kutsuvat sutta nimellä cumpina.
250. selkupit kutsuvat sutta nimellä talcisimil (talci=häntä,
vrt. talsia).
251. selkupit kutsuvat ulvomista sanalla lulimpiko.
252. "hukku keräili koirad" (keräili eli tappoi,
koirien myöhäisestä alkuperästä).
253. "tulou hukku vastah" (tiellä).
254. "hän kegon tagaa hyppäi, da sielpäi kattsou miuhpäi"
(hyppää keon takaa).
255. "siit Sallin tagaa sinne duoksi, da vai kattsou"
(katsoo ihmisiä, metsän koirat).
256. "hukan tallu" (talja).
257. "tujjutuksii ammundoi hukad varavuttih"
(varavuttih eli pelästyivät).
258. "silmät hukalla vetten on tulihizet" (tuliset silmät,
petoeläin).
259. "hukku ulahtih" (vrt. koira, serkuksia).
260. "hukad ulistah" (ulina, hukkien laulua).
261. "hukad ulvoksitah yöd läbi" (viestii ulvomalla).
262. "ulvondu kuuluu virstal nelläl" (susilauman ulvoessa,
oikean metsän ääniä).
263. "ulvot gu hukku" (omiin vertaaminen, vrt. sami=susi).
264. "hukka ulvou" (vrt. kutsuu toisia hukkia).
265. "hukka ulvou sygyzyllä" (viestii toisille hukille,
kiima keväällä).
266. "hukka ulvoo" (miksi).
267. "hukad ulvotah dog aigoa sygyzyl da talvel" (vrt. pimeys,
liikkeen väheneminen, yhteyden pitäminen).
268. "hukku ulvoo" (ulvova eläin).
269. "hukk uriendunnou da peäl tulemah ruvennou"
(rupeaa tulemaan päälle, ihmisen osoittaessa heikkoutta).
270. "hukk urizou metsäz" (hukkametsät).
271. "hukan uru" (vrt. urunen, uronen).
272. "hukku porohan vainon ottau, iäre pagenou"
(poro ottaa hukan vainun).
273. "hukkoa kargoau, kondie vastah tulou" (sanonta).
274. "hukka vastuattsih" (tuli vastaan).
275. "silmät hukalla on tulihizet" (vrt. punaiset).
276. "hukku vei lambahan" (vrt. hukkien tappaminen
ja lampaiden suojeleminen, mannesuomessa kaikki
nurinkurista).
277. "hukku viiristäv vazoi metsikön rannas" (viiristää eli
vaanii).
278. "viiristeäheze peittoh viiristäh hukku, lähembäks vuottau"
(menee piiloon, vaanimaan).
279. "hukad vilistäh peril" (hukkaperät).
280. "hukku vilmahtah" (vilmahtaa eli vilahtaa metsään,
elää omaa elämäänsä, vrt. vilma).
281. "hukku vilpastui eäreh da seizatui" (seisahtui odottamaan,
puoliksi kesyjä, vrt. vilpas).
282. "siel oli miestä kuv virov virpie" (viron virpiä, paljon).
283. "siin om miestä kuv viron sutta" (vrt. virpiä).
284. "nällissäh on ku viron hukka" (sanontoja).
285. "hukka läksi hyppiämäh mettsäh, eroi mejestä"
(hukkametsät).
286. "a sit hyppäi iärez da lähti mettsäh" (lähti metsään,
metsän eläin).
287. "mie matkain yöllä da näin hukkie" (liikkuneet öisin).
Susien emon kerrotaan johtaneen sudet
pois ihmisten maasta (väärin kohtelun
alkamisen jälkeen, vrt. tuliaseet,
lantalaisten saapuminen).
Susien emon kerrotaan voivan ilmestyä
ihmishahmossa.
mordvalaiset kutsuvat sutta sanalla
vergaz (vrt. liikkua verkkaiseen,
suden tavalla).
mordvalaiset kutsuvat sutta sanalla
vergiz (ver-giz, vrt. veri,
vrt. verga=ylhäällä tai korkealla
oleva).
mordvalaisten sukunimiin kuuluu
vergazov.
marit kutsuvat sutta sanalla
pire (ava pire=naarassusi,
pire pizas=suden pesä,
vrt. pirre).
udmurtit kutsuvat sutta sanalla
kion (sudenpesä=kion gu,
sudennahka=kion ku, vrt. kian-to,
susijärvi).
unkarilaiset kutsuvat sutta sanalla
farkas (szuka=naarassusi, f=p,
vrt. parka).
ersalaiset kutsuvat sutta sanalla
verygiz (very=veri).
moksalaiset kutsuvat sutta sanalla
virgaz (vrt. metsänemo Vir ava,
susien emo).
marit kutsuvat susiperhettä
sanoilla pire esh (samaa sanaa
(es) käytetty ihmisperheestä).
marit kutsuvat susien kiimaa (pire
syan) susien häiksi (syan=häät,
kiima=omat häät).saamelaiset kutsuvat
raatelemista ja repimistä
sanoilla kiskodid ja kiskood
(kiskoa).
saamelaiset kutsuvat
sutta sanoilla gummpee,
kumhpi, kumpek, gumpi, kumppi,
kumpp, skump ja kumppa
(vrt. kummi, kumpi,
kumppani).
saamelaiset kutsuvat
sutta sanoilla kumppi
ja kuumpi.
saamelaiset kutsuvat
emosutta sanoilla
eivgakumppi.
saamelaiset kutsuvat
ulvaisua / ulvomista
sanoilla ulviistid
ja ulvist (vrt. ulvila).
saamelaiset kutsuvat
ulvomista / ulvahtamista
sanoilla ulvid, ulviim
ja ulvee.
saamelaiset kutsuvat
ulvovaa sanoilla njäunjldeei,
olvvai ja kiareei.
saamelaiset
kutsuvat susilaumaa
sanalla valve
(vrt. valvoa, valvottaa).
saamelaiset kutsuvat
susilaumaa sanoilla velve,
valve, valvv, valv ja valvie
(mordvan vele, vrt. veli).
saamelaiset kutsuvat
ulvomista sanoilla olvo,
hulvedh, hullvuot, hulvuot,
holvot, olvod, ouvvad, olved
ja olvad.
saamelaiset kutsuvat
irvistämistä / hampaiden
näyttämistä sanoilla
njeeddsedh, njiettsit,
njäddse, njaezze, njezzi,
njeäzzjed ja nence.
saamelaiset kutsuvat
sudenpentua sanoilla
kumppoodi.
"puäzzooumaz ceälkk spalkk
lebe olggseibb" (poromies sanoo
hukka tai riukuhäntä, sudesta).
saamelaiset kutsuvat
naarassutta sanoilla
kapttpaaldes.
saamelaiset kutsuvat
valvomista / tarkkailemista
sanalla valvvad (vrt. valve
=susilauma).
saamelaiset kutsuvat
hirveää / pitkää sanoilla
sami ja samai (vrt. sami
=eläin, susi).
saamelaiset kutsuvat
ulvahtamista sanoilla
olvvjummus ja olvstummus.
saamelaiset kutsuvat
ulvomista sanoilla
njäunjldummus, olvvmos
ja kiarummus.
saamelaiset kutsuvat hukkaa
sanoilla kumpp, olggseibb
ja paaldes.
saamelaiset kutsuvat sutta
sanoilla Vuasppood piannai
(haltjanimiä, vrt. koiran
nimet).
saamelaiset kutsuvat sutta
sanoilla kumpp, kukesjuelgg,
olggseibb, paaldes, olggjielli,
ciziham ja cormm.
saamelaiset kutsuvat
susikuomaa sanoilla
kumppkuomm.
saamelaiset kutsuvat
susilaumaa sanoilla
paaldes ja välvv.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti