rebu (viro), rebbi (liivi), rieban, rievan, riemnjis, rieve, reävaa, rebis, riepij, riepie, repis,
repse, rimne, rimn, riemn (saami), rives (mordva), rowoz (mari), zici, dzuco, zoci, dzitsi
(udmurtti), ruc, ruts (komi), ravasz, roka (unkari), repä (kantaugri), kej, köjon (hanti,
naarasrepo), tiukuod, toekod, toekohod (nenetsi), tode (enetsi).
1. saamelaisten mukaan revon näkeminen tuo matkaonnea
(liikkuu paljon).
2. saamelaiset pitävät repoa pyhänä toteemieläimenä.
3. mansit pitävät repoa yhtenä totemistisista suvuistaan
(yksi seitsemästä tuli-veljeksestä (naj-otor) joista mansien
uskotaan polveutuvan).
4. mansit kutsuvat revonhahmoista haltijaa Tex-otor-ojkaksi
(kirjava-ulvova-vanha-mies, punarevon-karvainen-vanha-mies).
5. mansien mukaan Tex-otor-ojkalla on pitkät hiukset ja seitsemän
paksua lettiä (ilmestyy ihmisen ja revon hahmossa).
6. "se polun tekköö itelleen sammoen askeliin astuu"
(repojen polut).
7. "repoja niit on täälä, laukkoo kevätaikkaa tuo vaararrinta
myöthänsä eestakasi" (vaaran rintaa, elinpaikkoja).
8. "henkes eresthän sekin ittees pualustaa" (itsepuolustus,
eläinoikeus).
9. "se on niin viisas elukka" (vrt. varovainen).
10. "revoil om pitkä ja turpia händä" (tunnetaan hännästään).
11. "reboi ov vizaz ja kavvala" (viisas ja kavala).
12. "tämä on sind vizahast revoin sust" (viisaasta repojen suvusta,
toteemieläimet=omien hyveiden ilmentymiä).
13. "näir revoiv vilahukseld" (vilahukselta).
14. "reboi oli niv vizas, se petti karhua" (haaskalla,
vrt. eläinsadut).
15. "ikäh on jälekkäh kulettu kun revot" (jälekkäin kulkeminen,
revoilta opittuja taitoja).
16. "izättsy reboi" (isärepo).
17. "hännikäs" (tuuheahäntäinen repo).
18. "reboi reboin hännäl ei polle" (polje revon hännälle,
totemististen sukujen tapoja).
19. "reboi hidvelöittäy nenä muaz" (liikkuu haistellen).
20. "reboi juoksoo hydmytteä nenä moaz" (vrt. koirat,
sukulaisia).
21. "tulitsul reboil mustu da tuli hirgau pimiez" (hirgau
eli häivähtää, pimeässä liikkuneet tulirevot).
22. "hill on rebo astumah" (astuu hiljaa).
23. "illoil kuului ser reboin haukundu" (repojen haukunta,
oikean metsän ääniä).
24. "revon reuhkavan jälillä" (revon jälillä).
25. "reboi on kallivonkielekseh poijat soanuh"
(pesäpaikkoja).
26. "tsuumul loadiu kangahah, sih poigiu" (tsuumun
eli pesäkolon, hiekkaan).
27. "repo tulla kauhottau vastah" (vrt. kauhonen).
28. "kezättsy reboi" (kesäkarvassa oleva).
29. "kiijes" (revonpesä).
30. "piilöö kuin rebo kiijeksessä" (piilopaikka).
31. "reboi kiinitytti jänöidy, jällez ajoi" (revoille kuuluvat ruuat).
32. "kites" (revonpoikanen, vrt. kiti, kittilä).
33. "reboi on täs kidvetellyh juossuh" (juossut tästä, jäljet).
34. "reboit kallivoloin kololoiz eletäh" (kallio ja kangasrevot).
35. "vielä neän repo kuomani silmih" (kuomani eli ystäväni).
36. "reboi täz on juossuh kudveloittanuh, jälgie jättänyh"
(tunnetaan jälistään).
37. komien ajanlaskussa revon aika kestää joulukuun lopusta
tammikuun loppuun (päivien piteneminen merkitään revon
hännän kohdalle).
38. hantit kutsuvat revon koloa nimellä wanko (onkalo,
vrt. vako, panko).
39. sanoilla suimu ja suumu tarkoitetaan revonpesää.
40. enetsit kutsuvat repoa nimellä tode (vrt. tulla todeksi,
repojen heimon kieltä).
41. nenetsit kutsuvat repoa nimillä tiukuod, toekod ja toekohod
(vrt. tiuku, tukku, touko, tokko, teko).
42. hantit pitävät tulirepoa miehisen lemmen ja miesten ja
naisten välisten suhteiden ilmentymänä (ulvonnan kuullessaan
"naisia nolostuttaa").
43. hantinaiset eivät käsittele tulirevon lihaa.
44. komit pitävät repoa tärkeänä noitien apuhenkenä
(liikkuu paljon).
45. hantien taruissa misit pakenevat ihmisiä repojen hahmossa
(mis=metsänhenki, vrt. metsänhengiksi muuttuneet vanhemmat
kantauralilaiset heimot).
46. mansit kutsuvat revon laulua nimellä oghsar erygh
(esitetään karhupäivillä, vrt. oksanen, ohsanen).
47. marit pitävät repoa hyvänä ja auttavaisena eläimenä
(auttaa tarujen henkilöitä).
48. marit pitävät repoa harakan vihollisena (vie poikaset).
49. marit yhistävät repoa oveluuteen ("tuntee sata kepposta").
50. marien taruissa repo huijaa yksinkertaisempaa karhua.
51. marien taruissa naiset muuttuvat revoiksi.
52. vepsäläiset kutsuvat repoa nimellä reboi (paikannimiä
reboimägi ja rebagj).
53. inarinsaamelaisilla on 20 revon (riemnjis) mukaan nimettyä
paikkaa.
54. saamelaiset kutsuvat repoa nimillä rieban ja rimmn
(r=l, vrt. ripa, riina).
55. saamelaisten taruissa repo huijaa harakkaa.
56. saamelaiset pitävät repoja ja karhuja kilpailijoina
(vrt. kilpailevia sukuja).
57. saamelaisten taruissa repo huijaa taimenta.
58. "laiha on kui nälgäreboi" (vrt. hukka, kuka vei repojen ja
hukkien ruuat).
59. "nälgy reboin ridah ajau" (ridah eli ansaan).
60. "reboi meni norah" (nora=kolo, pesä).
61. "reboin nora" (vrt. noora).
62. "reboid naukutah metsäz, emä ku jättäy" (revonpojat,
vrt. naukkunen).
63. "mustureboi on tulireboi, se on kallehin" (mustat
tulirevot).
64. "katso mustareboi" (lajinsa viimeinen).
65. "repo syyvä liuvottau, korppi kattsuo kuikottau"
(haaskalla).
66. "matata liuhottau" (kulkee ympärilleen vilkuillen,
vrt. liuhonen).
67. "reboim pezä" (maapesät).
68. "reboin näin lähäl duoksemaz" (repohavainnot).
69. "kuusim penikköin sai repo" (kuusi penikkaa,
repojen elämää läheltä seuranneet).
70. "opassu mettsuimah rebolaizen kera" (metsästämään
revon keralla, toteemieläimet, omia opettajia).
71. "tsuumuh poigiu rebo, kangahah" (tsuumuh eli
onkaloon).
72. "poigii reboi" (poikiva repo, naaraskettu).
73. "reboin poigoveh" (pyhiä näkyjä revosta polveutuville).
74. "reboi reboin hännäl ei polle" (repojen heimoon
kuuluvat).
75. "musta reboi" (tulirevot).
76. "karkeita ollah, sanou repo kun kattsou pihlajammarjoja"
(eläinsadut).
77. "repo itki rellutteli, vuoren päällä voivotteli, voi miun
poloisia poikiai, laihan linnun lapsiai, jäniskös se tul, mitä itket,
repo raukka, vuoren päällä voivottelet, tuota itken, jänö raukka,
kuoli isä, kuoli äiti, kuoli seittemän setäni lasta, pienet pojat
poloiset" (repojen vainoamisesta, jopa pesiä ja poikasia
tuhottiin pahimman hulluuden aikaan).
78. "kaljolualis" (kallioluolissa, revon pesiä).
79. "ket men kallionkolo" (pesäpaikkoja).
80. "hän kaevvaa särkkään niitä kameroetaan" (kameroitaan
eli onkaloitaan, hiekkasärkät).
81. "emän kansak karjassa" (pennut).
82. "hyvä repo van karuhäntänen" (häntänsä menettänyt).
83. "hukkarepo on karumpikarvainen" (iso kettu, lyhyt ja
harvakarvaisempi, vrt. risteymät).
84. "kettuki se on kesällä toisella karvalla ko talavella"
(kesä ja talvikarva).
85. "kettu on kaas tulikka, ja kaikki, jotka ovat karvavaihossa"
(tulikka eli kesäkarvassa, karvanvaihto).
86. "pannoo kassaan saaliinsa" (kassaan eli kätköön,
jos ei jaksa syödä).
87. "sittem minä näin ku se kettu männäk kehvels suoraam
polokuva" (kettupolut).
88. "se aina rupejjaa kekkeellem paikallen, se näköala pittää
ollak" (makaamaan korkealle paikalle, vrt. repomäet, särkät,
vaarat).
89. "repoloi myö nähtii, suurii repoloi, ko mäntii talvel yhen
ker isän kas" (suuria repoja, vrt. hyvin syöneitä).
90. "hänki erehtyy joskus vaikka se on kälämi" (kelmi eli
viekas, häneksi kutsuminen).
91. "kuinka sinä silälailla vajoot, sualla tarttee kelventää
itteensä ninkun kettu" (keventää itseään, suolla liikuttaessa,
omat opettajat).
92. "se yhem petäjän kengällä istuak kökötti ja vahtas minua"
(vahtasi petäjän juurelta, vrt. r=l, repo=lepo).
93. "kesäkettu on kesakko, jouluj ja kekriv välillä tuloo
talavikarva" (kesä ja talvikarva, vrt. vuodenvaihteet).
94. "lihamurenie syytelivät mehtään ja kesyttivät kettuja
talosal lähettyvillä" (kettujen ystävät).
95. "on sillä kesäsen ketun päivät" (onnelliset, helpot).
96. "s oli sellaanen sittej jotta s oli niinkun kettu" (kettu
eli viekas, revon heimon hyveitä).
97. "kettu poraa, niij juuri kun ihminen" (ihmismäisten
piirteiden näkeminen, toteemien tunnuksia).
98. "kettua ne ennen kuttu mikoks sitte" (kutsuivat mikoksi,
vrt. jänistä jussiksi, vrt. mis-väki, mi-kko).
99. "ketut tek uittosa hietanummiij ja siel ne sittem pesi"
(uittosa eli kolonsa, vrt. uittonen).
100. "kyl se o kettu niiko luoja, on se nii viisas vanha kettu"
(viisas kuin luoja, omat luojahenget, sukujen eläinhahmoisia
perustajia).
101. "ne sanoo jotta kettu tuloo ottamaan" (lapsia pelotellessaan,
tarkoitus pitää lapset kodin lähellä).
102. "haisee ku ketum pesä" (maapesät).
103. "ol niim pal kettu mies" (kettu eli ovela).
104. "sillä on kettu korvan takana" (viekastelevasta).
105. "on kettu miehekseen" (viekas, ovela, viisas,
ketun heimon hyveitä).
106. "kaekellaesta kettuva puhhuu ja räöhyvää" (puhuu kettua,
vrt. ketun kieltä).
107. "kettu nualaasnu" (tulen kärventämän vaatteen,
tuleen yhistäminen).
108. "on sekkii nähny ketu jos karhunnii" (ketun jos karhunkin,
vaikka mitä).
109. "aina se kettuelie, ei siihi o uskomiist" (kettulie eli
viekastelee).
110. "kyllä soon kettuunen ihiminen" (ketun lapset).
111. "ko kettumainen ihminenki on ni sanotan, on niinko kettu
muttei oo häntää" (kettuun vertaaminen, kohteliaisuus ketusta
polveutuville).
112. "kettumaeset kuijeet" (kujeet).
113. "sinhä elät ihan ketu evväillä" (vähällä).
114. "ketunhieja" (hieno hiekka johon tekee pesänsä, vrt. särkkiin
ja vaaran rinteisiin kaivetut maamajat).
115. "poejjat vetelöö unija kun ketunhäntijä" (hyviin asioihin
yhistäminen).
116. "ketunhäntä" (punertava tulenlieska, vrt. mansien
Naj-otor eli tuliveli).
117. "a siul on ain ketunhäntä vyön al" (viekastelevasta).
118. "kyllä ne vanhat mehtämiehet usseim pyyhki vähän ketuh
hännällä kun ne puhu niistä saaliistaa" (pyyhki ketun hännällä,
liioitteli vai vähätteli).
119. "sen asiat ovat sellaasilla ketunkelleksillä, ettei niistä
paljua tierä" (ketunkelleksillä eli epävarmoja).
120. "maaliskuulla se on se ketunkiima" (vrt. lisääntyvät jäljet).
121. "ketunliesu" (liesu eli pesä, vrt. lissu).
122. "kylömä kun ketulluola" (louhikossa sijaitseva pesä).
123. "kivriutas se on aina ketumpesä ja mitä hirvejämmäs viel"
(kivikkoihin ja hietikkoihin pesivät ketut).
124. "pimiä kuk ketumpesä" (maapesät).
125. "meirän ottivat ja ketumpojan aljokseh ja panivat sellaseh
huaneheh, mut siält se ulos vuavas itteh" (vangiksi ottamisesta,
elävä olento=luotu vapauteen).
126. "ketunsojoo mentih toinej jalka ylähäl ja toinem maassa
ja sil ja käsil hypättiih" (omat tanssit, jäljittelevät pyhiä eläimiä,
esitetään kunniakseen).
127. "ketuntervas" (pystyyn kuivunut puu).
128. "se on semmosta ketuselämee" (ketun elämää,
vaikeaa, epävarmaa).
129. "se maatak keuvvotti" (kuolleeksi tekeytynyt kettu,
vrt. viekkaana pitäminen).
130. "niin stä jahataan kum mustoa kettuo" (mustaa kettua,
konginkankaan viimeiset tulirevot).
131. "jalalla jättää kettu immeisen" (nopeudesta, piti kettuja
elossa tuhansia vuosia, vrt. luonnon voimasuhteet unohtaneet
pyssymiehet).
132. "kettu se on riskijalakanen liikkuja" (kova liikkumaan,
paljon jälkiä=paljon liikettä).
133. "se ei poikkias siltä juonnaltaav vaikka tullee toinen kettu
niin sammaa jokosta se kulukee" (jokosta eli polkua).
134. "ketu kuono on paljo joukeemp ku koirala" (joukeempi
eli pidempi, serkuksia).
135. "kettu kans pittää semmosta julinaa" (kiima-aikana,
vrt. julinen, jullinen).
136. "sill on niin tarkka nenä jotta vooi" (tarkka nenä
eli vainu).
137. "se juostal lippasi mehteä pitki uko eillej ja pani moatat tielle"
(vrt. teeskenteli kuollutta).
138. "meni kattoon ku kettu ui lipytteli stej jo keskellä juavaa"
(keskellä jokea, oikean luonnon aikaa).
139. "se meni että jyrisi siä maan alla" (vrt. kuvissa näkyvä
maan tuhrima turkki).
140. "van kun sae kettu viimmesen kalan nakatuksi
poekkeen kuormasta niin se jälessä puottaosi itep pois kansa"
(satua vai totta, saduiksi muuttuva tosi).
141. "minä oom monta kertaa jälijistänyk kettua"
(jäljittänyt).
142. "se kertoo aina jälkens kettu, se tullee toisena taikka
kolmantena päivänä samoja jälkiäns takasi" (kertaa jälkensä,
palaa jälkiään).
143. "Iisakki kun kuluki, niir repo ol tulluj jäläkiviettiissä"
(seurannut poikasensa pesästä ottanutta, ilkeyksiään
tehneet lantalaiset, syitä repojen vähyyteen).
144. "kettu ja karhu taestel, kuka pikemmin sanuu kolomem
puun nime, nin karhu jämäytti, että honka, puu, petäjä"
(eläinsadut, välittävät omaa tietoa).
145. "kettu vainoi jäneksempoikii" (ketuille kuuluva
ruoka).
146. "oli niin kualluk ku kuallu, ettei se jäseniänsäj
järkäyttänym mutta silmä eli, että jos minä erotan niin
kyllä lähti" (kuollutta teeskennellyt ketunpoika).
147. "tuolla kettu naoraa kallijolla kahottaa"
(vrt. kahonen, kähönen, ahonen).
148. "se tuli siihem mum mökin tykö ja" (tulikettu,
eläneet ihmisten lähellä).
149. "rebo lähti, mäni suurella meällä i vieri moate"
(vieri maaten, r=l, vrt. levomäki).
150. "selgymoaloil heid on" (repoja, selkämailla).
151. "häi sanoihez reboltsakse" (repojen suvun kielellä,
keinotekoisen "suomen kielen" taustalla paikalliset
heimokielet).
152. "repo räyrettäy" (vrt. räyränen, rauranen).
153. "repo juossa räyrätteli, poikki voarav voivotteli"
(vaarojen eläin).
154. "ruskiereboi" (punakettu).
155. "repo itkie roirotteli, alla voarav voivotteli"
(vrt. roironen, loironen).
156. "ristirebo, mussat selät" (mustaselkäinen repo).
157. "ta se oli vielä kallehembi se ristirepo" (repojen alalajeja,
sukupuuttoon pyydettyjä).
158. "ristikkärepo" (mustat selkäjuovat).
159. "heitti riegamoinnan" (ääntelyä, vrt. riekkua,
riemuita).
160. "piru riegamoittsoo" (vrt. samojedin pi=yö,
piru=yöllä liikkuva henki).
161. "reboinnora om pitky mägilöiz" (nora eli kolo,
vrt. noranen).
162. "lövvettih reboimpezä" (norat ja pesät).
163. "viizaz olet kui reboimpoiga" (viisaus=repous,
revosta polveutuvien hyveitä).
164. "repo itki reyretteli, peässä voaran voivotteli"
(päässä vaaran).
165. "rebo juoksoo röyrettää, vuoren al voivottaa"
(vuoren alla).
166. "repo rukka reyretteli, alla voarav voivotteli"
(alla vaaran, elinpaikkoja).
167. "karkeita ollah, sanou repo kun kattsou pihlajammarjoja"
(eläinsatujen luonteesta, eläimet käyttäytyvät ja puhuvat
ihmisten tavoin).
168. "repo sie olet ka händyä puuttuu" (häntää puuttuu,
viekkaasta).
169. "mustarebo" (mustat tulirevot).
170. "ristirebo" (ristivärinen).
171. "tulireboi, karva musta, toine harmoa" (vrt. naali).
172. "kezättsyreboi" (kesäkarvassa).
173. "puhtazreboi" (talvikarvassa).
174. "ruskeivillureboi" (punakarvainen, villa=karva).
175. "mustuvillureboi" (mustakarvainen).
176. "näidgo reboidu metsäs" (näitkö repoja, repojen määrästä
100 vuotta sitten).
177. "izäreboi" (isärepo).
178. "emäreboi" (emärepo).
179. "unis ku näed reboidu huonuksiz, ei viries kodi da huonuksed"
(unissa nähty repo, suojelee tulipalolta, lapsiaan suojelevat
sukutoteemit, omat jumalat).
180. "rebolane" (repolasta kotoisin oleva).
181. "repoveh" (revon poikue).
182. "repo juossa reuretteli" (juoksua kuvailevat sanat).
183. nganasanien eläinsatuihin kuuluu valkokaulaisen revon
satu (selittää miksi revolla on valkoinen rinnus).
184. obinugrilaisten alkuheimoja por ja mos pidetään revon
ja jäniksen heimoina (vrt. karhun, hanhen).
185. nenetsien luomistaruissa kerrotaan Repo-numasta
(vrt. num=taivaanjumala, heimototeemit=alkuperäiset
luojahenget, jokaisella heimolla omansa).
186. hantit kutsuvat repoa nimillä oxsar, öxsar ja vöxsar
(vrt. oksanen, ö=o).
187. nenetsit kutsuvat repoa nimillä tiukuod, taekod ja
taekohod (vrt. tiuku, taika, taikoa).
188. nenetsit kutsuvat repoa nimillä tonja, tjonia ja tonya
(vrt. toni, toini, tonja, tanja).
189. nganasanit kutsuvat repoa nimillä tunti ja tuntti
(vrt. tuntea, tuntua).
190. nenetsit kutsuvat repoa nimellä tyonya (y=i, j).
191. enetsit kutsuvat repoa nimillä tode ja todi
(vrt. tosi, totuus).
192. nganasanit kutsuvat repoa nimillä tunty ja tundy
(vrt. tunturi).
193. nenetsit kutsuvat repoa nimillä tona ja tjona
(vrt. toinanen, tonnanen).
194. enetsit kutsuvat repoa nimellä säsur (ä=a,
vrt. sasunen).
195. enetsit kutsuvat revon koloa nimellä säsor bago
(b=v, vrt. vako).
196. selkupit kutsuvat kettua nimellä loka (vrt. lokakuu).
197. "reboi tuli tohahtih juuri jalgah" (jalkaan kiinni,
vrt. kiinni tarttuvat koirat).
198. "ei se tiijäkkänä hyvöä se repo" (kodin lähelle tullut,
metsän eläin).
199. "tsuumul loadiu kangahah, termäh, sih poigiu"
(tsuumun eli kolon, vrt. maanalaisissa majoissa eläneet
tsuudit, maan alkuperäisasukkaat).
200. "sillä tavalla rebo mänetti kiisson" (eläinsadut=omat
sadut, osa heimojen syntykertomuksia).
201. "talvireboi om puhtaz, vill on suorei, a kezäl on töpäkkö
villu, klakkuloil" (talvi ja kesärevot).
202. "reboin tallu" (talja).
203. "revon tsuumu" (kolo, onkalo).
204. "on kur revon tsuumu" (sanottiin siivottomasta).
205. "tsuumuh poigiu rebo, kangahah" (poikii tsuumuun,
kadotetut repokankaat).
206. "rebon tsuuma" (vrt. uuma).
207. "totta se on semmoini mi ollou heär repo kum paissah
tulirepo" (musta tai mustankirjava repo).
208. "tulirebo läbähyy ku tuli" (kiiltää, vilkkuu).
209. "tulireboi kos pimiel astuu, vai tuli säigäy" (säikää kuin
tuli, pimeässä nähty eläin).
210. "vähä tulittsuloi reboloi sattuu, kui tuli hirgau pimiez"
(hirgau=häivähtää, räiskyy).
211. "reboil on nenga pitky händy, turbei, ylen turbei"
(turpea eli tuuhea).
212. "vatsanaluz on reboil valgei" (valkea vatsa).
213. "viekaz on kui reboi" (repoon vertaaminen).
214. "on niiv viizas ku repo, händyä puuttuu" (häntää vaille
repo, mihin pyritään).
215. "reboi on ylen viizas" (pyhät eläimet, omien hyveiden
ilmentymiä).
216. "reboi on vidvinnyh, täz reboin jälled ollah"
(vidvinnyh eli hiipinyt).
217. "rebo rukka räyrätteli, vuaran alla voivotteli"
(ääntelyä).
218. "repo itkie roirotteli, alla voarav voivotteli"
(vrt. roironen, voivonen).
219. "väistärkarva on ketussa, se om pitkä karva siellä lyhyem
karvam peällä" (väistär=harmaa).
220. "repojahan niitä ov vaikka missä" (oli).
221. "enneim meän toattorukka nin se kait tappo repoja hos
kuin äijän" (vrt. vieraiden maksamat tapporahat).
222. "revoks myö sanomma ka älyömmä ketustai" (kettu
repolainen).
nenetsit ripustavat pyydettyjen
repojen luut puihin (vrt.
myöhäisemmältä tuntuva maahan
kaivaminen, vrt. talvi ja kesä).
marit kutsuvat repoa sanalla
ravaz (ava ravaz=naaraskettu).
udmurtit kutsuvat repoa sanalla
dzitsy.
unkarilaiset kutsuvat repoa
sanalla roka (vörös roka=punakettu,
vrt. sukunimi rokka).
ersalaiset kutsuvat repoa sanalla
rivez.
moksalaiset kutsuvat repoa sanoilla
abontomj (avon-tom) ja kelazj
(kelas).
saamelaisten eläinsaduissa
(riänina mainas, revon satu)
repo neuvoo karhua pyytämään
lohia hännällään.
saamelaisten eläinsaduissa
selitetään kuinka revon hännän
päästä tuli valkoinen (vei
koivun silmät).
marien saduissa repo keskustelee
oravan ja tiaisen kanssa.saamelaiset kutsuvat
repoa sanoilla riemnjis
ja riämnja (vrt. ri-enji,
ri-anja, haltijanimet).
saamelaiset kutsuvat
hopeakettua sanoilla
silbbriemjj.
saamelaiset kutsuvat
kettuhaltijaa sanoilla
Kukes-seibb ja Rimjj
-käälles (seibb=häntä).
saamelaiset kutsuvat
kettua sanoilla
riemjj ja riemjjkäälles
(vrt. riemu).
saamelaiset kutsuvat
mustakettua sanoilla
cappesriemjj.
saamelaiset kutsuvat
koiraskettua sanoilla
koiggriemjj.
saamelaiset kutsuvat
ristikettua sanoilla
risttriemjj.
saamelaiset kutsuvat
kesyä kettua sanoilla
kiottriemjj.
saamelaiset kutsuvat
kettua sanoilla
kukesseibb (seibb=häntä).
saamelaiset kutsuvat
tulikettua sanoilla
buurairiemjj.
saamelaiset kutsuvat
tulikettua sanoilla
tollriemjj ja tollruapsak.
saamelaiset kutsuvat
punakettua sanoilla
ruckkesriemjj.
saamelaiset kutsuvat
sinikettua sanoilla
seenairiemjj.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti