Naali

naali (suomi), njaala, njalla (saami), sezor (enetsi), satara, satera (nganasani).

1. "harmoarepo" (naali).

2. nganasanit kutsuvat napakettua nimillä satara ja satera.

3. nganasanit kutsuvat napakettujen vanhinta nimellä Satera 
niamya (naali emo).

4. enetsit kutsuvat napakettua nimellä sezor (vrt. seronen,
sesonen, seisonen).

5. hantien metsänhenkiin kuuluvan Mis-naisen uskotaan 
ilmestyvän napaketun ja soopelin hahmossa (pyyntionnea 
antava haltija).

6. inarinsaamelaisilla on 5 napaketun (njaalâ) mukaan nimettyä 
paikkaa.

7. saamelaiset kutsuvat napakettua nimellä njalla 
(vrt. naala, jaala).

8. "mun isoisäni oli saanuj jäneslangalla kerrav valakian ketun" 
(himangassa, sukupuuton suunnasta).

9. "tulireboi, karva musta, toine harmoa" (tulirevon kuvauksia, 
muistuttaa naalin kesäkarvaa).

10. nganasanien mukaan naaleilla on oma suojelushenkensä
(emya eli emja eli emo).

11. nenetsien pyhäkköihin kuuluu nokho seda (naalin mäki).

12. nenetsit kutsuvat naalia nimillä noho ja noha.

13. nganasanit kutsuvat naalia nimillä satora ja satara (vrt. satonen, 
satanen, saranen, sartanen).

14. nenetsit kutsuvat naalia nimillä noxa ja noxo (vrt. noksonen).

15. enetsit kutsuvat naalia nimellä sädor (ä=a, sador).

16. enetsit kutsuvat naalia nimellä sedoko (vrt. setonen).

17. nganasanit kutsuvat naalia nimillä satara ja satari (vrt. sara, sari).

marit kutsuvat valkoista kettua 

sanoilla os ravaz ja osa rovaz 

(os=valkea, vrt. osa=suojelushenki).

saamelaiset kutsuvat

naalia sanalla njaall.

saamelaiset kutsuvat

naalia sanoilla

violggesriemjj

(valkokettu).

saamen sana naal / naala

tarkoittaa lailla ja tavoin

(oovtnaal=yhellä tavoin, 

nubenaal=toisin tavoin, 

heimototeemit=tapojen 

antajia).

saamelaiset kutsuvat naalia

sanalla njaala (vrt. naala,

jaala).