däniz (lyydi), jänez, jännäs (vatja), jänes (viro), jänds (liivi), popo, popottaja (suomi),
pupu, puputtaja, puputti, pupeltaja, pupertaja (suomi), meran, meraq (mari), njoammel,
njoammil, njammel, snuomä, nuoimmel, nuammel (saami), numolo, numol (mordva),
nimal (komi), kal-sowor (mansi, naarasjänis), nyul (unkari), naba, nawa, njauko (nenetsi),
naba (enetsi), nomu (nganasani), njoma, njoo, njo, noj, noma (selkuppi), noma, noxma,
nomala, nomo (kantaurali).
1. saamelaiset eivät syö jäniksen lihaa.
2. saamelaisilla on jänikselle oma joikunsa (tärkeä eläin).
3. "tuo Päivölän emäntä, tuosta suuttu, tuosta syänty,
tuosta viikoksi vihastu, laulo valkian jäniksen, orren päähän
istumahan, tuo lieto Lemminkäinen, laulo ruskian reposen,
se söi jänön onneksehen" (noitien apuhenkiä).
4. mansit pitävät jäniksen kuvia pyhinä ("jäniksen korvat",
kirjaillaan kankaisiin ja vaatteisiin).
5. selkupit eivät syö jäniksen lihaa.
6. obinugrilaiset laativat jäniksestä puisia kuvia (kuvilla otetaan
yhteyttä jänisten vanhimpaan).
7. obinugrilaiset pitävät jäniksiä syntymänjumalatar Kaltas-ekwan
hahmoina.
8. hantit kirjailevat päähineisiin ja vaatteisiin jäniksen kuvia
("jäniksen korvat").
9. hantit pitävät naarasjänistä sukulaisena, suojelushenkenä ja
toisena alkuheimonaan (puolet suvuista jäniksestä polveutuvia).
10. "jäniksilhän ne kokool niit apeliahkukkii, aljojäniksil"
(apilaan kukkia, kesyille pihajäniksille).
11. "jänis tekkee kolomet poikaset vuojessa, hankijaiset, kesakot
ja sänkijäiset" (hedelmällisyyden ilmentymä, vrt. Kaltas-ekwa).
12. "jänestä ol lysti katellak ko se oikee happosestim mennee"
(happosesti eli hyppien, vrt. happonen).
13. "jäneksen harppoja näky paljo" (harppoja eli jälkiä).
14. "oli nim paljo jäniksiä nidä gu ei ammuttu konsa" (inkerissä,
itämerensuomalaisten pyhiä eläimiä).
15. "a talvel ollid valkkiad, a kezäl ollid mussantumppurad"
(talvi ja kesäkarva).
16. "jäniksel on korvat hörkkillä" (hörkistelijä).
17. "ei meil pyettykkä jäniksiä enzikä, hy olti nij jurmad"
(jurmad eli rohkeat, pyhät ja pyydetyt eläimet).
18. "meil sanodagi jäniksel on jäljed liukkad" (tunnetaan
jäljistään).
19. "jänöi jokso jädä möd, tiberöittä tedä möd" (jäätä
myöten, tietä myöten).
20. "se männö jäniski metsäs jälgilöjä myd hä männö"
(jälkiä myöten, talvipolut).
21. "jänöivvyö", "jänöinheiny", "jänöinhändä", "jänöinkäbälä",
"jänöimpäppä", "dänöilleiby", "jänöinorahad" (katinlieko,
valkoapila, niittyvilla, kissankäpälä, ketunleipä, puna-apila,
karhunsammal).
22. "ethän ole jänis päiviä varuamah" (varoo päiviä,
yöeläin).
23. "jänkky tazajalgah nelluou" (nelluou eli nelistää).
24. "valgie ku jänö, ruskie ku rebo" (omat värit).
25. "jänöi tututtoa" (ääntelyä, vrt. tuttu).
26. "jänöid eändy pietäh, lullutetah" (kiima-aikana,
vrt. lul-sielu).
27. "jänöi tuiskahtih vitsikös" (tuiskahti eli singahti).
28. "Miinan Kuzmu jänöidy kai söi" (söi jäniksen lihaa,
muut eivät).
29. "jänöinkäbäläl pätsinetty pyhkitäh" (taikakalu).
30. "jänöimpolveh juoksoo, vintin väntin" (polveh eli
mutkitellen).
31. "jänöimpäivy pastau" (jänönpäivä eli kuu).
32. "täh on jänöinvilloa jeännyh, kotk on iskenyh"
(villoa eli karvaa, maahan).
33. "jänis kylmöö puuta jyvöö" (jyvöö eli jyrsii).
34. "dänöin dället" (vrt. pyhät kuviot).
35. "jäniksej juoni" (juoni eli polku).
36. "läksi duoksomah dänis" (ä=a, vrt. janis, jani).
37. "siell ol äijä dokkohie" (jänisten polkuja, d=j).
38. "dänöin jokkoh" (jokko eli polku, vrt. jokkonen,
jolkkonen).
39. "näin jäniksen jället, jouvuin joron joukkohil"
(vrt. jälille, vrt. joukko=perhe).
40. "izättsy jänöi" (urosjänis).
41. "jänis hydristeli, a ku lähenin vähäzen, pagoh lähti
pötkimäh" (turvaväli).
42. "jänis hygli metsäs" (hyppi).
43. "jänöi hodveilou, vie ei talvi rodei" (hodveilou=liikkuu,
rodei=ala, tule).
44. "dänöi duoksi edeh" (hyvä enne).
45. "kezäjänöidy ni syvv ei soa" (saa syödä, maan karvaiset
kesäjänikset, vrt. Maan emon hahmot).
46. "minul om päivät ku kezäzel jänöil" (jänön päivät).
47. "lelettää ku kiimajänis" (kevätkiima).
48. "kiimujänöi käbäläl riehkii suudu, lolottoa"
(vrt. loilottaa, vrt. joikaaminen).
49. "jänöi huabua kuorittau kizruou" (kuorii haapaa,
talviruokaa).
50. "jänöi juoksou kolienah" (mutkitellen).
51. "jänöin jälg oli, pienie kolenaizie oli laittu"
(kolenaizie eli mutkia).
52. "jänöi juoksoo kogeloittoa" (koukkien).
53. "jänöi oli niittuo myö siit kouguroinnuh juoksendelluh"
(niittyä myöten, jänisniityt).
54. "jänöi kougeloitsou" (eksyttää takaa-ajajaa).
55. "metsäs kridzahtih, ollougo jänöi" (jänöjen määrästä).
56. "jänöi da kondii kuomaksed ollah" (kuomakset,
vrt. ystäväsukuja, samasta alkuheimosta).
57. "kurzeikkuo myöten juossessa jäniksen tabuat"
(kurzeikkuo eli tiheikköä).
58. saamelaisten mukaan jäniksen näkeminen vie
pyyntionnen (käännytään takaisin, vrt. eläinten tai
elämän suojelija).
59. enetsit kutsuvat jänistä nimellä naba (vrt. napa-emo).
60. nenetsit kutsuvat jänistä nimillä njauko ja enawsakao
(enaw-sakao, yhdyssana, vrt. eno).
61. selkupit kutsuvat jänistä nimellä noma (vrt. oma,
nomala).
62. nenetsit kutsuvat jänistä nimellä naba (vrt. aba eli ava,
vanhempi sisko).
63. hantien toisen alkuheimon (mos) uskotaan
polveutuvan naarasjäniksestä (mosit pitävät itseään
sirompina, kauniimpina ja älykkäämpinä kuin karhusta
polveutuvat porit).
64. hantit kuvailevat haltijoita jäniksen mukaan
("jäniksen pituinen ukko").
65. hanteilla on jänikselle oma laulunsa (karhupäiville
saapuvia haltijoita).
66. nenetsit pyytävät jäniksiä ja pyitä talvella (kesällä
pidetään pyhinä).
67. marit kutsuvat jänistä nimellä meran (vrt. volgalla
elänyt sukulaiskansa merjalaiset).
68. hantit pitävät naarasjänistä yhtenä syntymänjumalatar
Anke pugosin hahmoista.
69. hantit kutsuvat jänistä "ihmisen vertaiseksi".
70. marit kutsuvat jänistä nimellä meraq (vrt. merja,
merka, meira).
71. marien taruissa jänis vierailee jään, päivän, pilven,
tuulen, kiven, hiiren ja vanhan naisen luona
(tiedustellen kuka on vahvin).
72. marien taruissa selitetään jäniksen käyttäytymistä
ja ulkonäköä (miksi lyhyt häntä, miksi mustat korvat,
miksi vaihtaa väriä, miksi hyppii).
73. marit yhistävät jänistä tarujen kepposia tekevään
hulluttelijaan (lupaa tanssia kauniissa vaatteissa,
häipyy vaatteiden kanssa).
74. marien taruissa selitetään mikä ruoka kuuluu
jäniksille (jäniksestä polveutuvat eivät vie jänisten
ruokia).
75. marit voivat uhrata jäniksen terveyttä pyytäessään
(vrt. merjat eli jäniksen heimoon kuuluvat).
76. saamelaiset kutsuvat jänistä nimellä njuemmel
(vrt. numme, nemme).
77. inarinsaamelaisilla on 15 jäniksen (njuammil)
mukaan nimettyä paikkaa (vrt. nummi, nammi).
78. saamelaiset pitävät talvivarastojen tekemistä
jänisten elämästä opittuna (joutuu jyrsimään
puunkuorta).
79. saamelaiset pitävät jäniksiä pyhinä eläiminä
(ei häiritä / vahingoiteta).
80. saamelaiset pitävät jäniksiä sukulaisina
(vrt. jäniksen heimoon kuuluvat).
81. saamelaiset pitävät jänistä yhtenä totemistisista
suvuistaan (jäniksestä polveutuvilla perheillä jänikselle
pyhitettyjä paikkoja joita suojellaan).
82. "jänöimpoigu niukahteleh" (vrt. niukkanen).
83. "jänkkö nivertäy parkim pois puusta" (nivertää
eli nakertaa).
84. "jänis nivottau puuta" (nivottaa, vrt. nila).
85. "jänöin suu on nelliel päi" (neljään päin,
vrt. nelli).
86. "jänis syyvä mutmettau" (mutustaa).
87. "jänkkö mummettau" (heinää, ä=a, vrt. jankko).
88. "näin jäniksen magavosijua" (makaussijaa,
tiheikössä).
89. "dänöi duoksi minus lähitsi" (hyvä enne).
90. "jänöid lullutetah keveäl hangen aigah"
(lullutusaika).
91. "jänöid metsäz lolotetah" (vrt. lollonen).
92. "jänöi on luapoitannuh astunuh, vereksed jälled on"
(verekset eli tuoreet).
93. "lepsutetah juosta ku jänikset" (juostaan kuin
jänikset, lepsusti).
94. "jänöi leletteä" (keväisin, lel=lol=lul,
vrt. henkisielun nimet).
95. "lelettää ku kiimajänis" (kiima eli kutsuääni).
96. "jänöi poijat soaa, kolm yödä pideä da leluh työndeä"
(työntää leluun, jättää omilleen).
97. "jänis puuloista piälittsi muozista skokkiu"
(skokkiu eli hyppii, puiden yli).
98. "peähytty vaste nublistoa korvii, jänöimpoigaine"
(nuplistaa eli luimistaa korvia).
99. "peldojänis" (rusakko).
100. "peldodänöi" (rusakoiden myöhäisestä alkuperästä).
101. "jänöi lykkeäy paberuo" (papanoita).
102. "jäniksem pahna" (makuupaikka).
103. "pystykorvu jänöi" (korvat pystyyn nostanut).
104. "pitkykorvu" (kiertonimiä).
105. "jänöin poigoveh" (poikue).
106. "olen jänöin roduu polvuizin" (jänön rotua, jänöstä
polveutunut, karjalaisten totemistisia sukuja).
107. "jänöi puihkutti mettsäh" (vrt. puikki).
108. "syöt pupetat gu dänöi" (vrt. pupu).
109. "jänis sanou pojillah, pupu pupu poikaseni, kolme yötä
miun kojossa" (eläinsadut).
110. "puppune" (jäniksen häntä).
111. "ummes suin vai pupuldat kui jänöi" (jänöön vertaaminen).
112. "jänis syyvä puputtau" (heinää).
113. "jänöi syöy puputtau" (vrt. pupunen).
114. "kuule, jänöi puputtoa, toista kuttsuo" (jänisten kieltä,
vrt. puhua puppua).
115. "pöpelö" (jäniksen häntä, vrt. pö ja pu-alkuiset henkiolentoa
tarkoittavat sanat, vrt. mansin pupi).
116. "jänis hydristeli, a ku lähenin vähäzen, pagoh lähti pötkimäh"
(puoliksi kesyjä, vrt. pyhänä pitäminen).
117. "pupu, pupu, poikaseen, älä mää viitaan, viita on vipuja
täynnään, pyöräsilmän pyyvyksijä" (neuvoo jänis poikiaan).
118. "jänis, pieni poikainen, harmaa olen kesällää, valkija olen
talvellaa, huulein oni ristissää, korvain oni pystyssää, lumi oni
vuoteenain, haapa oni ruokanain" (jäniksen lukuja,
vuodenaikoja ilmentävä eläin).
119. "jänis jäppä juppaniska, juokse notkon noroja myöten,
painakkeita painattele" (elinpaikkoja).
120. "se jänes juoks ens mättä päite, mut sit se rupes kallama
jokrantta päite" (juoksi, vrt. juksi, jussi).
121. "kanjäniksii teällä on hyvim" (rusakoita).
122. "pakhon se jänes kanisti" (kani-sanan alkuperää).
123. "jäneksentupero" (tupero eli häntä).
124. "se on käönyh herkkupaloja syyväk kapsimassa"
(pihassa, tulee ihmisten lähelle).
125. "se päivät makaa ja yällä hypätäk kapuuttaa jänis"
(yöeläin, vai yöeläimeksi ahdistettu).
126. "laukko sinnek karhakisthon" (karhakisthon eli
tiheikköön, luonnossa kaikella tarkoitus).
127. "kätkeysi karreikkoon" (ryteikköön).
128. "kesakkokarvalla on" (kesäkarva=kesävuosi,
talvikarva=talvivuosi).
129. "niihä ne on ku karvakeämit" (jäniksenpojat).
130. "se papatus sill on kasevaa" (kasevaa eli kuuluvaa).
131. "jänis ol jo kauvvam männä sen tiem poekki"
(isän ampuessa, tahallaan ohi ampuminen, parempi
luopua kokonaan vieraista tuliaseista, oikea metsästäjä
=laatii omat aseensa).
132. "kaurisjänis" (rusakko).
133. "miä ku tullak kauskutteli nii, jänikset ol siinä laihossa"
(mieluisa näky).
134. "ei se ihav valakoseksi käym millonkaa" (rusakko,
eteläisestä alkuperästä).
135. "niihä niitä käi tulemaa ko jänekseel poikii" (lapsia,
kova lisääntymään, voitu pitää haltijana jolta pyydetään
lapsia).
136. "jänö laokkovaa keikattaa" (vrt. änö, eno).
137. "mie kahoin kun jänis juosta pylykytteli ja sitten kekisty
hangelle istumaan" (talvielämää, vrt. pylkkönen).
138. "kahoha ko jänis kekkii tuol" (kekkii eli hyppii,
vrt. kekkinen).
139. "se kelettää kun palojänis" (ääntelyä, palo=kaski).
140. "ne ov vain yhet kelit" (jolloin jänistä tavataan
kesynä makuuksellaan).
141. "jänis jonkum matkoo hypätäk keputti"
(vrt. kepunen, keppunen).
142. "keri jäniksen jälet, jäläkiin peässä on jänis"
(keri jälet, seuraa jälkiä).
143. "se kerei mennä" (jäniksenpoika, pyörii pitkin
niittyä, vrt. kerä).
144. "jänis tekkee kolomet poikaset vuojessa, hankijaiset,
kesakot ja sänkijäiset" (kolmet poikaset).
145. "jänis kesiyntyy ihmisien" (kesyyntyy).
146. "oli meilläkik keso jänis" (vrt. kesä jänis).
147. "s on kesotettu jänes" (vrt. kanit).
148. "kessuukos se koskhan jänis" (kesyyntyykö,
metsän eläin).
149. "ei kesutun niim palijo että kiinni antaa"
(ottaa).
150. "talviturkki om paljo pitempi ja tuuhiampi ku se
kesäturkki" (tunnetaan turkistaan).
151. "jänishäh se huappoo syöpi kevväät" (haapaa,
vrt. petäjää).
152. "a nämä poikaist keväeel ovat pientarev vierees"
(kevätpoikaset).
153. "se jänis se on niin kova ketveltämmää"
(pyhien eläinten piirteet, omia hyveitä).
154. "jaaak ku suvi tulee ni turpeest mää tuvan tee"
(sanoi jänis talvella, vrt. maapesät).
155. "sillo ku se on jalasteessa, ni ei maksa lähtii
karkottelemaa" (jalasteessa, ihmistä nopeampi).
156. "jalois o jänikse onni" (nopeat jalat, pitävät elossa,
vrt. onnenkaluina pitäminen).
157. "jänis nii lyyppii nelijalkaist juoksuu vaa" (lyyppii,
jäniksen heimon kieltä).
158. "janne" (jäniksen nimiä, vrt. jane, jani, jaani, jaana,
anne, anna, ana, a=ä, vrt. jänne).
159. "se ol jommosev vauras se peltojänis" (vauras eli kookas,
rusakko).
160. "tuolla metässä oli sitte mahottomat jäniksen jotokset"
(jotokset eli jäljet).
161. "ei se jänis jourut toista auttaaj joka ittekki haapaa
kalvaa kalkuttaa" (sanonta).
162. "mettässä on jussia" (jänöjussi, vrt. juhannuksen
kutsuminen jussiksi, jänöjen aikaa).
163. "kyllä siinä ol kuorman kansaj juijuttamista ennen
kun piäsin Jänisjärven yl" (vrt. rantahangilla hyppivät
jänikset, vrt. vaahtopäiden kutsuminen jäniksiksi).
164. "kyllä se on olluj jänes ja jukka" (jäniksen niminä).
165. "männäj jukkassoot" (jänikset, kulkee peräkkäin).
166. "jälekkäin jukkasevat" (jukka-sanan alkuperää,
vrt. keväisin jälekkäin hyppivät jänöperheet,
vrt. jukkasjärvi).
167. "junnu" (jäniksen nimiä, vrt. juntu=polku).
168. "jänis läks pehkoloesta" (pehkoloista eli pensaista).
169. "jänis jäppä juppaniska" (lorusanoja, vrt. jäppänen).
170. "se juputtaa sen aikansam minkä se juputtaa ja sitte
se plimmaa kauvas menehe" (paritellessaan).
171. "katos tual jus lykkä vähä pahukseks" (jussi lykkää,
pyhien eläinten katselemisesta saatu alkuvoima).
172. "mattia enim mailmas mutta jussia om mettäkkit
täynnä" (matit ja jussit).
173. "jussiloi" (vrt. jusi, usi).
174. "siellä ne istuaj jokotti jussit" (maan eläin).
175. "saat sanua minua jussiksi jossei oo tämä asia"
(sanoa jussiksi, asia tosi, vrt. pyhien eläinten keralla
vannominen).
176. "em minä oo jussia huonompi" (vrt. pekkaa
pahempi, pekka=haukka).
177. "mää näi jusun, juur tosa mätäsyrjäs äske,
mahrok se meinat meil tulla" (jusun eli jussin,
eläinten keskellä eläminen=jatkuva hyvän mielen
lähde).
178. "juslauta kuinka mä oliv väsyksis" (jusulauta,
vrt. jusu auta, vrt. jumalauta, vrt. juma auta,
juma=joma=jänis).
179. "jusulist tuli jo ehto" (jusuliste, vrt. jukoliste).
180. "siä on sittej jusuliutak kylmä" (voimasanoja).
181. "hankipoijjista harvohhan niistä tulloo juttuu"
(hankipoikasten selviytymisestä).
182. "sit oj jänis jyrsijäj jykertäny" (varpuja,
hangen päältä).
183. "jäneksee jyrsimä haapa" (vrt. petäjä).
184. "minä oliv villuinen kuj jäenej jänis"
(jänikseen vertaaminen).
185. "siellä on kansaj jänikset jäkältänneet"
(jäkältäneet puita, vrt. jäkälä).
186. "jänes teke yhten yän nim paljo jälkki"
(yöeläin).
187. "jäläkytti ku jänis huapoo" (vahvat hampaat,
ei onnistu ihmiseltä).
188. "kyl nälkkäne syä vaik jänest" (vaikka jänistä,
ei pidetä parhaana lihana).
189. "jänekset syä talvisin kuaret ja oksat"
(vrt. kaartuneet puut).
190. "millä jänes toista auttaa ku ittekki haapaa kalvaa"
(kovasta talvielämästä).
191. "se meni kuv viitamaaj jänis" (kovaa vauhtia,
viitametsät).
192. "eihäj jänis yhlem pajupensah tählen kuole"
(pajuihin yhistäminen, pesäpaikkoja,
Maan emon puu).
193. "nii tekyö ku jänis poikia" (lisääntymisestä).
194. "eihää sitä talosta lähetä, niinkuj jänis kuivalta
huavalta" (jäniksille kuuluvat ruuat).
195. "siin on kaks jänistä jumalalla, toenem musta
toenev valakkee" (kaksi jänistä jumalalla,
vrt. haltijoiden eläinhahmot, vuodenajat).
196. "on järkee kun jäniksellä häntee" (sanonta).
197. "ko jänes hyppää varpaat haaralla on suvet tulosa"
(hypyistä ennustaminen, suvet=suojat, lämpimät).
198. "kyllä siitä vielä tuisku tulloo, kun jänis nuin
laukatessaan vettää kynsiään" (tuiskut ja suvet,
talven ilmoihin yhistäminen).
199. "jänispä söe kannantakaset" (tyhjin käsin
palaamisesta).
200. "jäneksellä meni suu väärhän kun se rantarautusia
nauro" (uskomus, rantarautusia=ruutanoita).
201. "ain hirvisiit jot jänis ku kois nii onni om pois"
(jänis kodissa, onni poissa, metsän eläin=metsän onni).
202. "meinas hyämätäp pääl mut meniki jänes pöksyis"
(jänis pöksyihin, alkoi jänistää).
203. "joham men äijäj jänikset housuih" (vrt. pakoon
loikkivat jänikset).
204. "jäniksempä se ottikii, ku minä sille alon kovenemmaan"
(otti jäniksen, lähti pakoon).
205. "ei koto jänekseks ole että se pakkoom menis"
(koto jäneksessä, kotiin aina ehtii).
206. "ei tässä niij jäniksen seläässä ollav vaikka kiirukkin o"
(jäniksen selässä).
207. "eihän se jäniksen selässä o" (karkaa, tekemätön työ).
208. "koko aika oltiin, ko jäniksen selässä" (kiireessä,
liikkeessä).
209. "on siellä nyt nin kylmä että meinas panna minunki
jänistä imettämää" (paleltamaan).
210. "se lähti nin liukkaasti jänisten kans marjaan"
(jäniksestä keksittyjä sanontoja).
211. "kyllä nyt jäniksijen sauna lämpijää" (kovalla tuiskulla,
kylmän kestoa ihaillaan).
212. "kysy sitä jänikseltä" (kadonnutta asiaa).
213. "jänistä kannetaan" (lunta harteilla).
214. "joko sinuu ny alko jänestämää" (varovaisuus,
jäniksen heimon hyveitä).
215. "jäniksenjuntu" (juntu eli polku).
216. "alati soap olla jäniksen karvat hännä alla" (peloissaan).
217. "jäniksenkieppi" (makuusija hangella).
218. "aamusil ol jäniksenlatuja joka tukon ja mettän välis"
(jäniksen latuja, liikkuu öisin).
219. "tässä reessä on nin kylmä istua, että om paras ruveta
ottaan jäniksen lämmintä" (jaloittelemaan).
220. "jäniksemmakoos" (makuupaikka).
221. "mie luulen jot siul on jäniksen palavat siel jääl
kävellessäis" (kovasta pakkasesta).
222. "sulleppa taisiki tulla oikea jäneksen palava"
(jäniksen palava, jännityksestä).
223. "mee löysi jäneksempesä ja ol kaks poikka"
(poikasten määrästä).
224. "olem mie löytänyj jäneksempesän tunturista"
(pyhiä hetkiä jäniksestä polveutuville / jänistä
suojeluseläimenään pitäville).
225. "pien kyyhäkek kuj jäniksempoeka" (poikasten
koosta).
226. "tost se jäneksempolku menee" (polkujen
tarkkaileminen, omaa oppimista).
227. "jäniksempolokuja on syvämmaella"
(sydänmailla).
228. "sinne o semmone jäniksempoloku että sitei
kyllä osua äkkinäene kulokeja" (huonosta polusta,
huono ihmiselle, hyvä jänikselle).
229. "se oj joutunuj jäneksem poluille" (eksynyt).
230. "tekke jeneksempolvi" (juoksee mutkitellen).
231. "juoksoo jäniksenpolvii" (eksyttää takaa-ajajia).
232. "kus se sillä tavalla eksyttää sanotahaj jotta se teköö
jäniksem polovia" (koiraa eksyttäessään).
233. "metäst kuuluu semmonej jäneksem puputus"
(vrt. pupuksi kutsuminen).
234. "jäneksentupura" (häntä, vrt. tupu).
235. "jäniksentypy" (hännän nimiä).
236. "katos, katos ku jänesjus loikka ketu erel"
(jussit ja ketut, vihollisia).
237. "yks jänisjussi istu siel metärreunas" (metän lapsi).
238. "jänisjussi olet, höö, et rohri hyppää" (jänisjussi
eli arka).
239. "tuola on niin kova jänislatu, että se kestää kävellä"
(jänislatu eli hankeen polkema polku, talvipolkujen yllä
pitäminen jäniksiltä opittua).
240. "oltteks työ lapset nähniet ku tuos pellor reunas
pusikos o hyvä jänisrata" (rata eli polku).
241. "ens lupas lähtii, mut siit kuitenki jänistäi"
(arkailee, empii).
242. "minä muistav vieläki ne jänesvuojet"
(jänisvuodet, paljon jäniksiä).
243. "jänny" (kesy jänis).
244. "jopas sai jänä jalat alaisa" (ä=a, vrt. jana, janna,
jaana).
245. "niin jätti ku jänö poikasa" (nopeasti).
246. "jänöl on jälet vikurat" (mutkittelevat).
247. "niij jätit ko jänö pojoiset" (vrt. yksin peloissaan
nähdyt poikaset).
248. "mänen vaik jänön jälille, kokkapolvem polkemaalle"
(kiertonimiä).
249. "katto nuk ku jänöjussi menöö loikkii tuola mettäpuskas"
(oikeat mettät, täynnä elämää).
250. "jänis jäppä juppaniska" (hokema).
251. "se on niij jäpötyinen kuj jäenej jänis" (kestää talven
ilmoja=aito pohjoisen eläin, vrt. etelästä tullut ihminen).
252. "siin on järsijä käönnä" (lempinimiä).
253. "jättäpoeka" (jänis, vrt. jatta, jata).
254. "ol oekee jötkä se jänis" (jötkä eli kookas).
255. "ei tule vielä talvi jänes oli vielä kahela karvala"
(kahella karvalla, vrt. vuodenvaihde).
256. "minä näin voan kualalta sen jäniksen puihen
takkoo" (pysähtyy höristelemään).
257. "eihä asja ole jänikse seläs eikä olet tuulenkaha"
(sanottiin kiirehtimisestä, kaha=puuska).
258. "kumma ku ei tuu lunta vaikka jänes on jo
kahakarvalla" (lumen tuloon yhistäminen).
259. "pallas ol jo iham mustalla muralla ku se jänis
siinä kahakkässiin kuluki" (pallas=polku, rinne,
kahakkässiin=edes takaisin).
260. "jäneski näky vielä olevan kahenkarvasena"
(talvi tulossa, vai kesä).
261. "nua jäniksetki aivan kaikkuaa tältä paikkaa,
jottei niitä näje palio koskaan" (jänikset kaikkoaa,
vieras edistys=oman taantumista).
262. "yhet hangeh, toizet sängeh, kolmannet kalan
kuduh" (tekeekö oikeasti, kevätpoikasia näkee
harvoin).
263. "suutut kui hyvin, siid ed varoa ni kolmie jänöidä"
(kolmea jänistä, väkevä enne).
264. "se jänis niin suhahtau, suhahtau mänömäh"
(suhahtaa, vrt. suhanen, suhonen).
265. "jänöi juoksou sogeloittau" (mutkitellen).
266. "jänis puuloista piälittsi skokkiu" (skokkiu eli
hyppii).
267. "mie assuim pimiellä, jänis skohahti da ku mie
pölässyin" (liikkuu pimeässä).
268. "jänöin näin, siglahtih toane" (siklahti eli pujahti).
269. "puuloin välis siglau jänöi, valgei nägyy" (siklaa
puiden välissä).
270. "istummo kui zaikat korvez" (zaikat eli jänikset,
vrt. saikkanen, saikkonen).
271. "omoa roduu olen Jänöi" (roduu eli sukua,
jänön heimo).
272. "jänöi on ristasuu" (ristisuu).
273. "edgo varoa, ristusuu jänöi sinul tulov vastah"
(ristisuu jänis, tulee vastaan).
274. "häi on korval tarku, kuulou pienen ritskehen"
(korvalle tarkka, kykyjä ihaillaan).
275. nganasanit kutsuvat jänistä nimellä n´omu
(vrt. n´oma, vrt. omat, omaiset).
276. nganasanien mukaan jäniksillä on oma emo
eli suojelushenki (emya).
277. nenetsit kutsuvat jänistä nimillä njauko ja nawako
(vrt. naukkonen, nukkonen).
278. nenetsit kutsuvat jänistä nimillä njawa ja nauwa
(vrt. awa eli aba).
279. nganasanit kutsuvat jänistä nimillä nomu ja
njomu.
280. nenetsit kutsuvat jänistä nimellä nyawa
(ny-awa, vrt. nya=veli, nyabako=vanhempi sisar,
nyaka=vanhempi veli).
281. nenetsit kutsuvat jänistä nimellä nawa
(vrt. nyawota=juosta, lähteä juoksuun).
282. nenetsit kutsuvat jänistä nimellä taewasyi
(taewa-syi, vrt. taewa=häntä, vrt. taewa=saavuttaa,
saada kiinni, vrt. taivaltaa).
283. nenetsit kutsuvat kuuntelemista sanoilla
jusiliengam, jusiljengat ja junsyilyennat
(vrt. korvat höröllään kuuntelevat jussit).
284. enetsit kutsuvat menemistä sanalla kani
(vrt. kanit).
285. enetsit kutsuvat jänistä nimellä naba (b=w,
aba=awa, vanhempi sisar, vrt. napa-emo).
286. enetsien eläinsatuihin kuuluu jäniksistä
kertovat sadut (naba pugin kasaduda naba
tonäbi, jänisten joukossa oli kehuskeleva jänis,
opettavat omia arvoja).
287. selkupit kutsuvat jänistä nimillä noma ja
nyoma (y=i).
288. "siitä mäni ta tsuhutti sillä jäniksellä korvah"
(kuiskasi jäniksen korvaan, tietäjä).
289. "korvad on tsohrakad dänöil" (tsohrakad eli
pystyt).
290. "jänkky tazadalgah nelluou" (nelistää).
291. "häi on korval tarku, kuulou pienen ritskehen"
(häneksi kutsuminen).
292. "kezäjänöidy ni syvv ei soa, syyzjänöi on kaikis
paraz" (pyhinä pidetyt kesäeläimet).
293. "jänis tsurvistih kiven koloh" (painautui,
piilopaikat).
294. "jänöi on keyhy a kaks tuluppoa vuvves pideä"
(tuluppoa eli turkkia, vaikka köyhä).
295. "tutu tutu poigazeni, koivusoari kohtahes,
hoabasoari vastahes, elä mäne rizeikköh, rizeiköz
on rihmani" (elinpaikkoja).
296. "tutu tutu poigazeni, älä mene vidzeikköh,
vidzeiköz on rihmane" (neuvoi jänisemo
poikaansa).
297. "jänöi metsäs tututtoa" (tututtaa).
298. "kiimalleh olles tututetah jänöid" (keväällä).
299. "keväjel kuuluu tyynel jänöin tututuz"
(oikean metsän ääniä).
300. "tuuli oksan katkuau jänöimpoijal eineheks"
(eläinten kannalta ajatteleminen).
301. "a kui on kummu kattsuo, net ku mytyldetäh
jänöimpoigaizet" (poikasten elämää).
302. "jäniksen händä om moin töppähyni"
(töppä eli tupsu).
303. "törhistelieteh kattseloo, peä ylähän"
(törhistelee, höristelee korviaan).
304. "ethän ole jänis päiviä varuamah" (päivää
varomaan, yöeläin).
305. "jänöi juoksov viirukoittsou" (viirukoitsee,
vrt. viirunen).
306. "jänöi juoksov vigelöittäy" (vikelöittää eli
mutkittelee).
307. "jänöi vinguroitsoo juosses" (vinkuroi eli
vikuroi).
308. "dänöi vintiöy duoksou, polvii lykkiy" (juoksee
vintiöö).
309. "jänöi vintsurdau juoksou" (eksyttää takaa-ajajia).
310. "dänöi duoksi vitsikközeh" (tiheät vitseiköt,
jänöjen elinpaikkoja).
311. "jänöi vidveröittäy konzu kunnepäi" (älykäs eläin).
312. "jänöid vidvetäh kävelläh yölöil" (yöeläin,
vrt. aamulla ja illalla nähty).
313. "hyö vaavitettih dänöidy, ga dänöi dogadi da pagoh
duoksi" (dogadi eli hokasi).
314. "hod äijäldi duokset et tabaa dumalaa" (omat jumalat,
pysähtyessä tervehtimään tulevat eläimet).
saamelaiset hautaavat jänisten
luut hiekkakumpareisiin tai
kivikkoihin (samoin toimittu
peuran, karhun ja ilveksen
kanssa, vrt. pyhimmät eläimet,
vrt. jälleensyntyminen).
udmurttien eläinsatuihin kuuluu
jänis ja sammakko.
marit kutsuvat jänistä sanalla
merang (vrt. Mer-angi,
vrt. merja-laiset).
marit kutsuvat jänistä sanalla
agats.
udmurtit kutsuvat jänistä sanoilla
kets ja ludkets (lud=niitty).
unkarilaiset kutsuvat jänistä sanalla
nyol.
ersalaiset kutsuvat jänistä sanoilla
numolo ja viren numolo.
moksalaiset kutsuvat jänistä sanalla
numol (vrt. num-olo, nu-molo).
moksalaiset kutsuvat jänistä
sanalla shumbaz (shum-baz,
baz=pas).
marit kutsuvat jänistä hyljätyksi
lapseksi (vrt. yksin jätetyt
poikaset).
marit sanovat meranym shengel jolzo
ashna (takajalat pitävät jäniksen
elossa).
saamelaisten eläinsaduissa
(riemnis ja noammil, repo ja jänis)
selitetään miksi jäniksellä on
ristisuu.
marien saduissa selitetään miksi
jäniksen häntä lyheni.
saamelaiset kutsuvat
jäniksen puputtamista
sanoilla pappat ja
pappaattid (vrt. pappa,
sukulaisnimet).
saamelaiset kutsuvat
hyppimistä sanoilla
saskat ja seske (viron
suskama).
saamelaiset kutsuvat
jänistä sanalla njuämmel
(vrt. nju=nokka, nenä,
nju-ämmä).
saamelaiset kutsuvat
jäniksenpapanaa sanoilla
njuämmelposkk.
saamelaiset kutsuvat
loikkimista sanoilla laukkeed,
ladgged, njoikkad ja teälccad.
saamelaiset kutsuvat
rusakkoa sanoilla
ruckkesnjuämmel.
saamelaisiin paikannimiin kuuluu
njuämmeljäurr (jänisjärvi),
njuämmelskäidd (jäniskaira),
njuämmelkuoskk (jäniskoski),
njuämmelnjargg (jänisniemi),
njuämmelvueivv (jänispää)
ja njuämmelvueivvkeäcc
(jänispäänhäntä).
saamelaiset kutsuvat
jänistä sanoilla njoomele,
njommela, njoommiel, njommel,
njoammel, njoammil, njuämmel,
njuammil, nuemmel ja nomele
(unkarin nyil).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti