kudzuoi, kudzoi, kuzihaine (lyydi), kuziaine, kuzjane (vepsä), kusikas, kusilane, kusiline (viro),
kuzili, kudzili (udmurtti), kozul, keziv, kodzul, kodzil (komi), kuns, kuns-kaskaj, xons, xons
xosyoj, kuns-kossi, xosyoj, kuns-kosoj (mansi), hangya, hangyal (unkari), kunce, kuce
(kantaugri), mauriainen (suomi), mauroi (karjala), mauruoi (lyydi), muurahainen, muurainen,
muuriainen, myyriäinen (suomi), murahain (inkeri), muurahaine (karjala), murahaine (lyydi),
murhaine, murhane (vepsä), murelane, mureline, murulane (viro), kuklane (viro), kukki (liivi),
gotka, korhko, kotk (saami), kotkodov, kotkudav (mordva), kotko, kutko (mari), kozul-kot
(komi), kutke, kutki (kantapermi), kocni, xasaj, xasna (hanti), kuns-kaskej, xons-xosyoj, kossoj,
xossuj, xoswoj (mansi), xudumka (nenetsi), kodaj (nganasani), kica, kita, ketca, qita, qeca
(selkuppi), kedomgo (kamassi), kuc (kantaurali).
1. saamelaiset eivät vahingoita muurahaisia.
2. muurahaisia pidetään parantajien apuhenkinä ("kun sie
lienet maahinen, mene maahan mansikkana, putoa punakeränä,
muurahaisien mukahan").
3. kekoihin uhraamalla kutsutaan maanhaltijoita (lahjan
laskeminen kutsusanoineen).
4. muurahaiskeon vieressä nukkumalla voidaan saada tietoa
haltijoilta.
5. "emo läksi etsimähän, etsi suuret synkät korvet, maat mateli
mauriaisna" (mustan muurahaisen hahmossa).
6. selkupit eivät vahingoita muurahaisia (kita).
7. selkuppien mukaan muurahaisten majan (kitan mot)
vahingoittaminen tuo kodittomat muurahaiset tekijän kotiin.
8. "ne männöö moa emmää" (maan väki).
9. "se kantaa sentää suurii hapenii ja kaikkii" (itseään
suurempia).
10. "saotti nigu semmoist kuzimurahaist, ne kussit kätte"
(nimen alkuperää, vrt. kuusiainen).
11. "murahaizen näbissös kirveldä" (näpistys eli purema).
12. "sipperkäisethän ne sellä tyhjässä pussa elivät" (sipperkäiset
eli siipimuurahaiset).
13. "kylvöaigu on ku siivekästy kudzoidu ilmestyy" (siivekästä
kutsoa eli lentomuurahaisia).
14. "hebokudzoi ylen kibiesti puroo" (hepokutsoi,
vrt. hepo=iso).
15. "hebokudzoi, pitky pöpökky, keskei kui katkennuh, ei lennä,
moadu myö kävelöy" (kusiaissukuja).
16. "lembolazie heittyy perttih" (purevia kusiaisia, vrt. lempo
=alisen henki).
17. "muurahaini om pikkaraini elävä" (pienestä koosta).
18. "lendäjäd muurahaized azutah puijen seämessä"
(seämessä eli sydämessä, lahopuut).
19. "samoa koguo ollah raudamuurahaized" (vrt. raudan
väriset).
20. "muurahaizet kevossa eletäh" (keossa, vrt. keto).
21. "mustat kudzoit kevolleh eletäh" (keot ja pesät,
vrt. hiekkaan kaivetut maapesät).
22. "muurahaiset kipajau pesän nenässä" (pesän nenä).
23. "kuhizet ku kutsoi" (vrt. kuhiainen).
24. "kuziehan on kuziehikossa" (elää kuusikossa).
25. "kuzihazin pezo" (pesä).
26. "kuziehazet eletäh kuziehikossa" (kusiaiset eli kuusiaiset).
27. "kuzieskego" (keot ja pesät).
28. "kuzouhan se suuri metsämuurahainigi, vain ei se ole kuin
tämä kuzijamuurahaini" (metsämuurahaiset ja kusijaiset).
29. "kuzimuurahikko" (muurahikko, vrt. muurain,
mu=maa).
30. "kudzoi ei jalosti nokkoa, vai elä händä satattele"
(älä satuta, vaikka nokkaa, elämän kunnioittaminen).
31. "avoi mi on äjjy kudzoidu täs" (kutsoille kuuluvat
kohdat, vrt. kutsua).
32. "kudzoi on suurembi mauroidu" (kutsoit ja mauroit).
33. "kezäl ei kusta kudzoit" (kusta kesällä).
34. "musta kudzoihut" (vrt. punainen).
35. "mustu kudzoihut hyvän iel om pertiz, ei pure ni kedä"
(sisään tullut kutsoi, hyvä enne).
36. "kudzoikevot revittelöö, kondie" (repii kontio,
kutsojen vihollisia).
37. "kudzoimättähäine" (vrt. vanhat pesät).
38. "kui kudzoimättähäs on rahvastu" (väkeä kuin
kutsoimättäässä).
39. "olloo kaida dorogani kui kudzoin kujoni" (kaita
kuin kutsojen kuja).
40. "a kuz on kudzoikujoine taloih dorogoa, sih äjjeä
vierast ei kävy" (käy vieraita, jos talolle johtaa kutsojen
kuja).
41. "kudzoinkulani" (muna, vrt. kuula).
42. "kudzoinvoit kivissykseh on hyvät" (kutsoista
laadittu voide).
43. "kudzoinvoidu vien ken juotetah kylmändäh,
i kulkkumuokkah, i ajokseh pannah" (vilustumiseen,
kurkkutautiin, ajokseen).
44. "kudzoiveez issutah, jalgoi pietäh" (kutsoivedessä,
jalkoja parannettaessa).
45. "kudzoivettä keitti" (parantamiseen).
46. "kudzahazen pezo" (pesä).
47. "kudzahazill on luajittu kudzahikot" (kutsahikot
eli keot).
48. "kudzahikko" (kutsien keko).
49. "kudzoid vai mättähäz lähtöy liikkehil" (liikkeelle
lähteminen, kevään merkkejä).
50. "siivekästy mauroid on ylen äjjy" (siivekkäitä
mauriaisia).
51. "kudzoid lennelläh, kudzoinnägözed" (kutsojen
näköiset, lentomuurahaiset).
52. "kylvömauroid ollas siivekkähäd, kylvändaigah
lennelläh" (vrt. loppukesästä).
53. hantit pitävät muurahaisia pyhinä elokkaina
(ei häiritä / vahingoiteta).
54. marit kutsuvat muurahaista nimellä kutko
(vrt. kutkuttaa).
55. saamelaiset kutsuvat muurahaista nimellä kottk.
56. inarinsaamelaiset kutsuvat muurahaista nimellä
kutkâ (vrt. kuta, kuka).
57. "muurahaizmättähässä ollah muurahaizen däitsät"
(däitsät eli munat).
58. "muurahan eläu muurahikossa" (vrt. muurain,
muurame, muurata, mu-sanan johdannaisia).
59. "muurahazet kussah ni kubajamah rubieu"
(käteen ottamisesta).
60. "kuzimuurahazet eletäh kuzimuurahikossa"
(muurahikossa eli pesässä).
61. "mustakudzoi on hienoni, ei pure" (hienoni
eli pieni, vrt. punainen).
62. "mustatkudzoit kevolleh eletäh" (keoissa,
vrt. muurahikoissa, pesissä).
63. "sil kohal on aiga hyvä eleä, kui om mustoa
kudzoihutta" (hyvä kohta elämiseen).
64. "mustadmauroid purrah, kivenkulmih laitah
pezäized, pyötäkköin om pezäine" (pyötäkköin
eli pyöreähkö).
65. "musta mauroi ei pure, ruskie mauroi puree"
(ruskie eli punainen).
66. "mauroid on kivilöiz ymbäri, pieniz mättähäiziz,
kondienvilliköz, niitturannoiz" (elinpaikkoja).
67. "ruskei mauroi vie on vihazembi ku mustu"
(puree kovempaa).
68. "mauroikaz nurmi" (vrt. mauronen, mauranen).
69. "mauroimätäz" (vrt. muurahikko).
70. "mauroinkulaine" (muna, vrt. kuula).
71. "mauroizikko ylen, ei ole kuh istovuttavoa"
(löydy istumapaikkaa).
72. "mauroikas mua, ei sua ni syömäh istuokseh"
(mauriaisille ja ihmisille kuuluvat maat).
73. "lendäjäkudzoi" (lentomuurahainen).
74. "toisilla nousi latvah ta ne oli hyvilläh siitä,
kul latvah nousi" (nousi tikun latvaan,
hyvä enne).
75. "muurahaini om pikkaraini elävä"
(pieni ja pikkarainen).
76. "sit kudzoit pirpetetäh vai kustas silmil"
(kustaan silmille, puolustuskeinoja).
77. "kustu briznitäh kudzoid" (roiskii kusta,
häirittäessä).
78. "pudziendui kudzoimätäz" (alkoi kuhista).
79. "kudzoid vai kevos tiherrettäneh" (kuhisee,
vrt. tiheä).
80. "keltiäinen kusiaisen tät, elä minua pure, pistä,
pistä omaa mätästäs, ja heinän juurta juputa"
(kusiaisen täti, kusiaista vanhempi).
81. "jouvu pois poltikaine ämmä kalsuu kaivamast"
(sanoilla karkottaminen, lempeys ja ymmärrys
toisia eläväisiä kohtaan).
82. "kangaskusiaiset pieniä pihassa" (kangas ja
korpikusiaiset).
83. "säkkilöijjään kanteloot muurahaiset" (säkkilöjään
eli muniaan).
84. "ei sitä passaa särkee" (muurahaispesää,
elämän kunnioittaminen, kotirauhan kunnioittaminen,
toisten työn kunnioittaminen).
85. "kantokusiaiset on suuria, niitä samoja, jotka
joskus syövät seinätkip pillaan" (elinpaikan mukaan
nimeäminen).
86. "kusijainen kävellä kapri pitkin selekee"
(kusiaisten ystävät).
87. "karhunkusiliainen" (kannossa pesivä iso
kusiainen).
88. "ei kevoi ol pal muil ku vihalaisil" (keoissa elävät
vihalaiset, viha-sanan alkuperää, purema=pistää
vihaksi, vrt. vihanta).
89. "oli niin kun kusiaisek kekosas" (kusiaiset
keossaan).
90. "mil o suuret keeot se o työmuurahaine, mut
rautamuurahaine tekköö pienet keeot ja tulloo taloloi
lähel" (suuret ja pienet keot, kummat kadonneet).
91. "ne olliit niinku muurhaiskiot ne niin, kuhajiit"
(kuhajavat keot, metsän ihmeitä).
92. "kekokussiinen" (vrt. kussinen, kossinen).
93. "rautamuurhaiset ku kuohutit maata, s oli eri
reijissä, niin koreaa keltasta ja punasta" (kuohutti
maata eli toi syvemmältä toisen väristä maata,
rautamuurahaiset=mustat maamuurahaiset).
94. "keltakussiinen" (keltiäinen).
95. "keltkusijaest ne liätää hirveest" (liätää eli
kirvelee).
96. "keltkusijaene" (vrt. musta, ruskea,
kusijaisten suuri suku).
97. "kaikis lahoosis puis asuuvat ne keltijääset"
(keltiäisten asuinpaikkoja, maassa ja puussa
asuvat kusiaiset).
98. "keltiine se se ol vihov viimene, ne sitte antaa
kitkerä isku" (kitkerän iskun, itsepuolustus
=eläinoikeus).
99. "keltiäist kiilimoittaa kaekkia enimä" (kirvelee,
vrt. paarmojen nimet).
100. "keltiäene pur, iha raahane nous kaenaloo"
(nousi puremasta, vrt. vaatteiden alle eksyneet
keltiäiset).
101. "keltikusijainen" (keltiäinen).
102. "se purroo kerkiimissee ja käpristäiksee"
(kättä pitkin juostessaan, outo ympäristö).
103. "on siinä kusijaesilla ollunna hinkkoomista kun
tuommosen pesän tarpeet on pitännä ties mitenkä
ettäältä kerustella" (pesien ihaileminen).
104. "täss on ketomuurajaesija, maurijaesija"
(mauriaisia eli ketomuurahaisia).
105. "se vuaj jatskahttaa puremmaan" (puolustaa
itseään).
106. "ku kusijaeset rupes tulemaan sieltä juohteelta päi"
(juohteelta pihaan päin, liikkeiden tarkkaileminen).
107. "muurhaisekki on jonotuksissa pesässä talvella"
(jonotuksissa eli kohmeessa).
108. "sitte niitä joskus, käyväj jornittaa ettei oos siipie
ollenkaa" (siivettömiä isoja muurahaisia).
109. "isoo juurakkovihalaane" (juurakoissa elävä
vihalainen).
110. "niije jäläk vihavoittaa" (keltiäisten jälki,
vihoittelee, kirvelee).
111. "jänkkämuuhraiset ne om pikkuset ja mustat,
tummanharmaita, purevat" (jänkä eli suo).
112. "vielhä ne kusiaist pahemmast purroot ko järjät"
(järjät=isot muurahaiset, kusiaiset=pieniä, vrt. eri
kokoiset mustat muurahaiset).
113. "muurahaine män jumala luo kaipoamoa"
(kaipoamoa eli kantelemaan, vrt. Maan emon).
114. "siivekäs kudzoi" (kutsiaiset).
115. "siivekäz mauroi" (mauriaiset).
116. "mauroid mennäs siivikkähäkse sygyzyl"
(menee siivekkäiksi, lentomuurahaisten
ilmestyminen).
117. "lendäjädmuurahaized azutah puijen seämessä"
(seämessä eli sydämessä, metsässä kaikella
tarkoitus).
118. "ruskiekudzoi on vihani, puroo" (puree
hyökkääjää, urhea eläväinen, uskaltaa käydä
jättiläisen kimppuun).
119. "oh ruskeikudzoi, tsurah roavoin tämän pahoin"
(pahoin tehdystä työstä).
120. "a ruskeikudzoi, ei vuidinnuh kui pidellyz"
(mennyt kuten piti, käytetty voimasanana).
121. "ruskeimauroi se pahkaizen andau terväh purtuu"
(puremasta nouseva pahka).
122. "ruskeimauroi vie on vihazembi ku mustu"
(mustaa vihaisempi).
123. "raudamuurahaini" (hevosmuurahainen,
hevos=iso).
124. "kudzoin kujoni" (kujoni eli polku).
125. nenetsit kutsuvat muurahaista nimellä xudumga
(xu-dum-ga, yhdyssana, x=k).
126. selkupit kutsuvat muurahaista nimellä kita
(vrt. kiitanen, kittanen).
127. "kudzoi puri sormen, sidä tsahloo" (tsahloo
eli vihloo).
128. "kaida dorogaini, kui kudzoin kujoni"
(kutsojen kujat, dorogaini=tie).
129. "siid on äjjäl kaikkie toppoa" (toppaa eli
roskaa, kusiaispesässä).
130. "kudzoid vai kevoz tiherrettäneh" (kekokutsoit).
131. "tiherdetäh kudzoid mättähäz" (mätäskutsoit).
132. "kudzoi pezeä terebiy" (terepii, kiskoo neulasia
pesään).
133. "kudzoloi vai tappele yksi da toine, ga siid enämbi
pertiz ed magoa" (kusiaisten tappamisesta).
134. "ne ollah vihavemmat" (kusiaiset, vrt. vihalaiset).
135. "muurahazen voi" (voi, vrt. munat).
136. "kudzoin voi" (kutsot ja muurahaiset).
ersalaiset kutsuvat muurahaista
sanalla kotkudav.
marit kutsuvat muurahaista sanoilla
gutko ja kutko (vrt. kutittaa).
marit kutsuvat keltiäistä sanalla
sargutko.
marit kutsuvat mustaa puumuurahaista
sanoilla jangargutko ja kashkagutko.
marit kutsuvat kekomuurahaista
sanalla shuzgutko.
marit kutsuvat punamuurahaista
sanalla joshkargutko (joshkar
=punainen).
marit kutsuvat mustaa muurahaista
sanalla shemgutko (shem=musta).
marit kutsuvat muurahaispesää
sanalla kutkishue (kutkymuno
=muurahaisen muna).
udmurtit kutsuvat muurahaista sanalla
kuzyli (vrt. kus-yli).
unkarilaiset kutsuvat muurahaista sanalla
hangya (vrt. ha-angya, haltijanimiä).
moksalaiset kutsuvat muurahaista sanalla
kenzaks.
moksalaiset kutsuvat muurahaista sanoilla
panzam, panzav ja panzavkaj.saamelaiset kutsuvat
kekomuurahaista sanoilla
miohttkotkk (vrt. mehtä).
saamelaiset kutsuvat
pientä muurahaista sanoilla
kuudhas ja kudhii.
saamelaiset kutsuvat
hevosmuurahaista sanalla
heäppazkotkk.
saamelaiset kutsuvat
kusiaista sanalla
kotkk.
saamelaiset kutsuvat
lentomuurahaista sanoilla
kirddikotkk.
saamelaiset kutsuvat
muurahaisia sanoilla
gorke, godhka, kotka, korhko,
gotka, kutka, kotkk, kotk,
kotk ja kotke.
saamelaiset kutsuvat
muurahaista sanalla kotkk
(kootkmaann=muurahaisenmuna).
saamelaiset kutsuvat
muurahaiskekoa / pesää
sanoilla kootkmiohtt
ja kootkpiess.
saamelaiset kutsuvat
kihisevää sanoilla liideed
ja liideei.
saamelaiset kutsuvat
kekomuurahaista sanoilla
kutka ja kuudha.
saamelaiset kutsuvat
kihisemistä sanalla
koommad.
saamelaiset kutsuvat
muurahaiskekoa sanalla
kuudhamiehta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti