nomttung (nganasani), undse, unds, undsa, unddse, unddso, unti (selkuppi), unu (kamassi),
omca (kantaurali, kovakuoriainen), täi (suomi, inkeri, karjala), tiäi (lyydi), tei (liivi), dikke
(saami), ti, tij (mari), tej (udmurtti), toj (komi), täkom, töxom, takom (mansi), töytom, tewtom
(hanti), tetu (unkari), sonsar, sonsari (suomi, kirppu), soanser (saami), tsontsoi (karjala),
tsondzoi (lyydi), sonzar (vepsä), siezor (liivi), tsitsav, tsutsav, sitsav (mordva), surso (mari),
sos, sons, sus (mansi), sus, tsunts (hanti), tunt (nenetsi).
1. saamelaiset kantavat kotaan tulleet pöpäköt ulos lastulla.
2. sittiäisten pörräämisen uskotaan tietävän poutaa.
3. "igäizet pöpökäd" (kovakuoriaiset).
4. "hivukselleikkoajaini" (sarvijäärä).
5. "sittabörö" (sittiäinen).
6. "kovakuorine pöpäkkö" (pöpäkkö eli hyönteinen).
7. "pöpäkköine" (kovakuoriainen).
8. "mustazet ollah, kovasiivet" (kovakuoriaisella).
9. "piälöi kruokistellah linnut, vezipöpökköi tabaillah veiz"
(vesihyönteisiä, lintujen ruokaa).
10. "riijempöpäkkä" (maakiitäjäinen).
11. "griizi ku syöy, rijjempöpökkii etsitäh" (riisitaudin hoitoon).
12. "griizipöpäkäl om mustu peä, pitky, perze pehmei, siived
läimäjäd, kovad" (läimäjäd eli kiiltävät).
13. "griispöpäkközez roih griijenvoijetta" (voidetta riisitautiin).
14. "käbälät pitkät käpettäy peäl vien, om mostu kezäl pöpökkästy"
(veen päällä liikkuvia pitkäjalkaisia hyönteisiä).
15. "pöpäkköni könttiöö" (liikkuu hitaasti, vrt. kontio).
16. "tsondzoi krihniy hyppiy" (tsondzoi eli kirppu).
17. saamelaiset pitävät kovakuoriaisia talvivuoden haltijan
Ahceš eatnin lähettäminä.
18. unkarilaisten taruissa kuolleiden henget ilmestyvät kultaisten
kovakuoriaisten hahmossa.
19. mansien taruissa kuolleiden henget ilmestyvät mustien
kovakuoriaisten ja vesikuoriaisten hahmossa.
20. kovakuoriaisen vanhempi nimi voi tarkoittaa kovakuoriaisen
hahmossa liikkuvaa sukulaisen henkeä (vrt. unu, unto, unski).
21. saamelaisten mukaan kovakuoriaisilla on oma suojelushenkensä
(voi purra ja aiheuttaa tauteja).
22. saamelaiset eivät vahingoita kovakuoriaisia.
23. "tsondzoi nokkoau" (nokkaa eli puree).
24. "moatsondzoi hyppiy metsäz, tarttuu sobih" (sobih eli
vaatteisiin).
25. "moapöpäkköni, hieno elävä, moas kävelöö, vattsatsura
valgie, peällini tsura villani, harmoa" (karvainen maapöpäkkö,
tsura=puoli).
26. "moapöpäkäl on vattsu valgei, selgy mustu, kaks jalgoa,
moas kävelöö, vigelöittäjem matkoau" (valkomusta pöpäkkö).
27. "mettsypöpäkkö om puunkuoren karvaine, on siived"
(karvaine eli värinen, kaarnakuoriainen).
28. "mettsypöpökky om mustu, on suuret siived, nelli jalgoa,
hännätöi, kävelöö da lendäy" (metsäpöpäköt).
29. "luusiibi" (sukeltava kovakuoriainen).
30. "lotokka" (vesikuoriainen).
31. "lehtipöpökky, lehten karvanehäi se ongi" (lehden karvainen,
vihreä).
32. "latikan selälläh kuin paned, niin se paikalla prinkahtau ta
on jo kohallah" (latikan eli sepän).
33. "käbälät pitkät käpettäy peäl vien" (vesipöpökät).
34. "paskapöröi, musta, alats siivet, peälittsi luusiived, järiembi
mehiläistä, kiltteä" (kiiltävä paskapörö, vrt. sittisontiainen).
35. "ämmö aina sano jotta jos vaim paskapörön soatta kiini
nin tuokoa hänellä, jotta heän näköy jotta kuim pitäy kylvöä"
(näköy eli ennustaa, vrt. poutaan yhistäminen).
36. "palopöpökky kävelöö lököttäy, tuhkad vai siglettäy ku paluo
myö hyppeäy kävelöö" (palon eli kasken tuhkassa).
37. "palopöpökky on suuri, mustu" (tulen kestävät pöpäkät,
vrt. maahan piiloutuneet).
38. "blikkutimo hyppiep ku selälleh panou" (blikkutimo eli
seppä).
39. "kirppu prinkastuu" (hypähtelee).
40. "sittuböröi bärähtih lendämäh" (pärähti, vrt. pörähti).
41. "pöpökkä" (tukkimiehentäi).
42. "böpäkkö" (musta kovakuoriainen, b=v, vöpäkkö,
ö=o, vopakko).
43. "lehtipöpäkkö" (lehtiä syövä hyönteinen).
44. "moapöpäkkö" (maapöpäköt).
45. "vezipöpäkkö" (vesipöpäköt).
46. "pöpökät mustazet ollah, kovasiivet" (vrt. pö-alkuiset
henkiolentoa tarkoittavat sanat, vrt. karhun kutsuminen
pöpöksi).
47. "katso pöpökky juoksou selgiä myö" (selkää myöten).
48. "pöpökky" (kaalimato).
49. "böbökk on suurembi kiärbästy" (kärpästä suurempi).
50. "pöpäkköizellä on kolme douhta hännässä i suuri purjeh
kuin se istuu vezillä" (vesiperhosella).
51. "pöpökkäne" (musta karvamato).
52. "pöpäkkösty kirbuou mustoa hangel, seittsei nedälii kezäh
niiz roih" (kirpoaa hangelle, keväällä, nedälii=viikkoa).
53. "mustu olet ku pöpökkäine, revuz" (revuz eli liassa).
54. "kalevankauris" (harmaa kovakuoriainen).
55. "kapamato" (kuolemankello, jumi).
56. "kapsiainen" (sarvijaakko).
57. "se kapristaa pintaa" (nipistää ihoa, sarvijaakko).
58. "karilas" (pitkäjalkainen pöpäkkö).
59. "semmone karilas että s ei tahol lähtee ihosta"
(puutiainen).
60. "niin om paljoj jalkoi ko karmannikkaiseel"
(maasiiralla).
61. "karminikkari" (kovakuoriainen).
62. "karri" (kovakuoriainen).
63. "kummastis se seinäraotiaenen karskuttaa"
(seinärautiainen, hirsissä elävä pöpäkkö,
vrt. lautiainen).
64. "karvajalka" (tuhatjalkainen).
65. "se oli semmonen karvakontti se kirppu"
(karvajalka).
66. "ei sitä tie mitä sonsaria sieltä karvoosta nokkuu"
(sonsaria eli kirppuja, koiran karvoista).
67. "karvalotokka" (tuhatjalkainen).
68. "meä ole kuult sanottava et ne on semmoisia
karvamänninkäisiä" (karvamenninkäisiä, siirat).
69. "kaska hyppeä" (kaska, vesipöpäkkö).
70. "nehän kaaskaiset syöpi verkkua" (kaaskaiset eli
kilkit, meressä elävä siiralaji).
71. "sun niskaas lensi suuri kaskinikki" (sarvijaakko).
72. "kastinikiks sitä sanotaan kans" (tukkimiehen täitä).
73. "ei se tul ihmiist puremah, katajallure" (katajalude
eli marjalude).
74. "kehräjäiset tarttuva verkkon kiin" (kehräjäiset eli
kilkit).
75. "kehriäine" (kilkki).
76. "älä kirppu kiittele ennenku keikahat" (sanonta).
77. "toeset sano että kempas toeset sano että kemppaenen"
(sylkikaskasta, tunnetaan heiniin jättämästä sylkimäisestä
nesteestä).
78. "yksiä pieniä jyyrilöitä ne kalloaa kemppaisiksi"
(jyyrilöitä=ötököitä, kalloaa=kutsuu).
79. "kemppaesia oh hyppinnä piimäastiaa" (vrt. sukunimi
kemppainen, ihmisten lähelle tuleminen=toteemien piirteitä).
80. "kuka kesäl kempi syöp se talvel poja tekkyö" (sanonta,
yhistetään hedelmällisyyteen).
81. "ainuva tuo kemppi mikä kemputtaa täälä" (niityllä
hyppivä kemppi, ainoa jonka tunnen nimeltä).
82. "se os sek kemppi sama kop pahahenki" (vrt. sylkipallojen
pitäminen kyyn sylkenä, kyyn hahmoja, kyyn heimon sukuja).
83. "se niin somastih hypätäk kempsaottaa" (kemppi,
tunnetaan hyppelystään).
84. "kepsahtello kirpuv viittä" (peltokirppu).
85. "täi väntteä rikkautta, kirppu köyhyyttä" (väntteä eli tietää,
vrt. vänttinen).
86. "täit tekkee köyttä ja viepi kaivoo" (peloteltiin lapsia).
87. "kammitaa koukot poes pääköstä" (koukot eli täit).
88. "jamiitu kiini kun puun täi" (täihin vertaaminen).
89. "se on semmonen, sanothaan seinärautioksi, seinässä
se jaskaa syä, naskaa ninku kello juuri" (syö hirsiseinää,
seinärautio).
90. "jokikiiski" (sukeltava kovakuoriainen).
91. "jouttipolvi" (kirppu).
92. "hyppii kun jouttisonsar" (sonsar eli kirppu).
93. "jumalankoira" (pieni punainen punkki).
94. "mie kävele kesäl paljai jalo ko jumala lehmä"
(samettipunkki).
95. "se oj jumalallehmä, ee peät tappoo" (pidä tappaa,
sittiäistä).
96. "jumalan sylki" (sylkikaskaan erittämä vaahto,
vrt. jumala=kyy, kaikkia toteemeja kutsuttu jumaliksi).
97. "kuj jumi rupee naskuttaan niin kyllä siittä vilja rupee
kypsyy" (jumi eli kuolemankello, eloon yhistäminen).
98. "se huonep pitäs oleen onnelline" (jumiaisen
asuttama, vrt. tupajumi).
99. "pittää aika juminaa" (lentävä sittiäinen).
100. "kuuluu kualeman sanomia, kun juminkoi hakkaa"
(juminkoi eli kuolemankello, tuonilmaiseen yhistäminen).
101. "jumitaks ne stä sano, kun tuli semmoner ropottaan
seinään" (jumitaksi, kuolemankelloa).
102. "kualemaa jumitta tiätää" (vrt. onnea, eloa).
103. "älä siinnä ny koko päivää seiso ku jumitta"
(vrt. jumittaa, olla jumissa).
104. "ne pitee semmosta jumitosta" (nimen alkuperää).
105. "jummi takoi" (seinää).
106. "se pitäs hyvää tiätämän kun se peräseinässä jumuttaa,
oviseinässä pahaa" (vrt. puhas tila, haltijoiden tila).
107. "ei täi minkee hyppees, s on hyvinkij jämee"
(jämee eli hidas).
108. "järvelluve" (järvilude).
109. "järvelutikka" (sukeltaja, vesikuoriainen).
110. "se kitisöö ihan täönnä järvitäetä" (järvitäitä,
vesipöpäköitä).
111. "näi pien elokka se ol ja sil ol paljo jalkoi ja murtuva selkä,
semmone jäsenekkäine" (tuhatjalkainen).
112. "jätkäntäi" (tukkimiehentäi).
113. "nyt se männäj jörree" (maassa, kovakuoriainen).
114. "siksontikaine kuarettaa kolova viistoo" (kaivaa koloa,
maahan piiloutuvat pöpäköt).
115. "kaarnakoppana" (kaarnakuoriainen).
116. "kuarnakuoriiset tekköö korreita piirustoksii puum
pintaa" (piirtämisen neron antajia).
117. "kaho ihmettä miten iso kaksijaine on niskassas"
(kaksijainen, sarvekas kovakuoriainen).
118. "täit syöy da mua ilma vihuau" (sanonta).
119. "pöräjäy kun sittapörö" (pöröön vertaaminen).
120. "on se viizas niin kuin sittabörö" (sanottiin
hölmöstä).
121. "sittapöröi lendoh pörähtih" (nimen alkuperää).
122. "sittapörö hiän om musta, suurikkane, siibilöin ke
illalla lendäu hämärissä" (sittapörön kuvaus, häneksi
kutsuminen).
123. "sittupöröi on kovakuorine, mustu, moaz läbi menöy,
lendelöy, börizöy" (sittupöröi eli sittisontiainen).
124. "kui sittupöröi matkoau häpettäy" (hitaasta
liikkumisesta).
125. "sepittsiipöpäkky on musta juuri, mustat kovat siived,
om brusakan suuruz, piädy plikuttau kai kuuluu, eläy muan
sydämez" (maan sydämessä elävä musta kuoriainen).
126. "seppypöpökky" (kovakuoriainen).
127. "sadajalgaine pöpökk on hapannuiziz" (satajalkainen,
hapantaikinassa).
128. "kirppu ei varoa sanondoa" (varo sanaa,
lähde loitsimalla).
129. "on se täi pieni elävä, vain peässä se ruohtiu kävellä"
(ruohtiu eli rohkenee, eläinten kannalta ajatteleminen).
130. nenetsit kutsuvat täitä nimillä panzeae ja panzerae
(panze-rae, yhdyssanoja, vrt. pantse).
131. nenetsit kutsuvat täitä nimellä nan.
132. nenetsit kutsuvat täitä nimellä pancyeq (pancy-eq,
c=ts, y=i).
133. enetsit kutsuvat täitä nimellä adu.
134. selkupit kutsuvat hyönteistä nimellä tuk.
135. selkupit kutsuvat täitä nimellä unti.
136. "tsondzoi syöy ihmisty muates" (tsondzoi eli kirppu).
137. "tsondzoi krihniy, hyppiy" (tunnetaan hyppelystään).
138. "on hienoista tsiuroida vees, hoikkahännäd om moized"
(tsiuroida eli vesitoukkia).
139. "suoviez on tsiuroidu" (suovedessä).
140. "tsiurovui vezi luhtaz, ku vezi lämbii" (luhtaz eli lätäkössä,
lämpimällä lisääntyvät vesipöpökät).
141. "hoikkani kui tsirkka" (vesikirppu).
142. "kirppuh ei tiedo tartu" (sanonta).
143. "tukavvedäjä se vereksis puissa elää" (kovakuoriainen,
pitkät tuntosarvet).
144. "tukanvedäi böbökky om mustu, suuri, kova, lendäi,
usad om pitkäd" (usad eli viikset).
145. "tukkienleikkoi, usad om pitkäd" (sarvijaakko).
146. "tuloo korttehem myödäh vezilutikkoa vees"
(vesilutikkaa).
147. "vezilutikku om mustu, maha ruskei, peigoin tobjutteh"
(peukalon kokoinen).
148. "vezilutikad on suured mözgykulud, enimyttäh viem
pohjaz, seälöi vaste nouzetettah viem peäle" (pohjassa
elävät vesilutikat).
149. "vezipöpäkkö on juuri mustu, jyrginäine, vezikärbäizen
tobjutteh, pindas sah nouzou, järilleh alah" (pöpäköt ja
kärpäset, vrt. uivat ja lentävät).
150. "vezipöpäkköine ujelov viez" (ui vedessä).
151. "vezitäi, valgiet ku täihyöt kidvettäv vai rannaz, kalat
heidy syvväh" (vesitäit, kalojen ruokaa).
152. "vezitsakku om mustu, pieni, viem peäl lendelöy, tyynel,
ei pure" (vesitsakut, vrt. tsakka=kaikki sääsken kaltaiset).
153. "vezitsirkat hienozed ollah, suoveziz, hypätäh piäl viez"
(vesisirkat).
154. "voipöpökät ollah pitäkät" (parantamiseen käytetty
hyönteinen).
155. "vihma tulis, ni muakirpud vähettäis" (maakirput).
hantit eivät vahingoita hyönteisiä
(pidetään sukulaisten henkien
hahmoina).
hantien pyhissä huiveissa
kuvataan satajalkaista
(yhistetään päivään,
liikkuu lämpimällä).
kovakuoriaisilta tiedustellaan
häiden ajankohtaa (vrt.
leppäkertulta, vrt. sukulaisten
henkinä pitäminen).
mordvalaiset kutsuvat täitä
sanalla siy (cicav=kirppu).
marit kutsuvat kovakuoriaista
sanoilla shygö, shange, shursho,
sygö ja shuksh.
udmurtit kutsuvat kovakuoriaista
sanoilla bötsy, bozgo ja zuk.
unkarilaiset kutsuvat kovakuoriaista
sanalla bogar.
ersalaiset kutsuvat kovakuoriaista
sanalla unza.
moksalaiset kutsuvat kovakuoriaista
sanoilla buka, bukä, inza, sarbuka
ja unza.
saamelaisten nimeämiin hyönteisiin
kuuluu tivre, tiivre (hyönteinen,
mato), ciissag (itikka, pieni
vesihyönteinen), njävli, njäävli
(polttiainen, päiväkorento), euoskaenni
(vaapsiainen, enni=äiti, vrt. haltijanimet),
suamsur, suamssur (kirppu), dikkie,
dihkee, tihkie, tihkke, dikke, tikke,
tekk, tikk, tixke (täi), kuäccevmoosk
-korrpiackk (havuhuppukuoriainen),
teurr, tiurr (vesihyönteinen), lapp
(kirppu), räässlapp (ruohokirppu, kirva),
korrpiackk (tukkimiehentäi), tearmmaztekk
(koppakuoriainen, vrt. tiermes), jannamtekk
(maakiitäjä), cääcclapp (vesikirppu),
colggkloopp (sylkikaskas), bohttercaannli
(suursukeltaja, vesikuoriainen),
cuärvvjäkkjaz (sarvijaakko), pieccmoosk
-korrpiackk (mäntyhuppukuoriainen),
vuoptakäskee (tuokkimiehentäi, vrt.
käskee=nokkonen), jonnluubbalcaannleei
(isolampisukeltaja), sahe (vesikirppu),
tikke, tihe (täi) ja äijihtikke (ukontäi,
metsäsysikiitäjäinen).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti