pordmi, pordmei, pormoi, pormäne, pormhäne (vepsä), buoido, puoita, piite, puidtoxi,
puitai, puoitei (saami, myös lumikko), pije (nenetsi, myös lumikko), fidu, pidu (enetsi),
fieda, hedo (nganasani), pojta (kantaurali), paca (mordva, myös saukko), puddo (nenetsi,
myös vesimyyrä), purru (enetsi), puuc, puc, puce, putco, puttso, pucco (selkuppi, myös
majava), pucuga-koten (kamassi, siperiankärppä), poca (kantaurali), gadfe, kapt, katp
(saami, naaraskärppä), kärppä (suomi, inkeri), tsärppä (vatja), kärp, kärbik, kärbits,
kärk (viro, myös näätä, vesikko), kärpa (liivi, myös hilleri), durmek, jurmek, todo, durmek,
jurmeg (udmurtti, myös lumikko), närmäk (selkuppi, siperiankärppä), järm (kantaurali).
1. komien mukaan kärpät karkottavat tauteja.
2. kärppää pidetään ylisen eläimenä (valkoinen väri,
noitien apuhenki yliseen matkattaessa).
3. hantit pitävät kärppää pyhänä eläimenä.
4. hantien tarunomaisen urhon Alwän kerrotaan muuttuneen
kärpäksi Sowos-nimistä petoa vastaan taistellessaan.
5. hantit eivät vahingoita kärppiä.
6. saamelaisilla on kärpälle oma joikunsa (tärkeä eläin).
7. selkuppien taruissa ihmiset muuttuvat kärpiksi ja kärpät
ihmisiksi.
8. "hännäss on tiplane mustaa" (tiplane eli täplä,
hännän päässä).
9. "portimon nahka" (karjalainen nimi, por-ti-mo).
10. "porrin tsirajau" (kimeästä äänestä).
11. komien ajanlaskussa kärpän aika kestää kesäkuun alusta
heinäkuun alkuun (liikkuu paljon, syöttää poikasia).
12. nganasanit pitävät kärppää tärkeänä noitien apuhenkenä
(henkimatkalle lähtevällä noidalla kädessään puinen kärpän
kuva).
13. nganasanit pitävät kärppää ja hiirtä maan alle matkaavien
noitien apuhenkinä (vrt. yliseen).
14. hantit pitävät kärppää yhtenä totemistisista suvuistaan.
15. hantit kutsuvat kärppää nimellä solsi.
16. hantit pitävät kärppää aliseen matkaavien noitien
apuhenkenä (elää maan koloissa).
17. marit kutsuvat kärppää nimellä jos.
18. inarinsaamelaisilla on viisi kärpän (puoidâ) mukaan
nimettyä paikkaa.
19. saamelaiset kutsuvat kärppää nimillä buoidda ja puoidâ
(b=v, vrt. voittaa, vuitti).
20. saamelaiset pitävät kärppää, repoa, sutta ja korppia
ystävinä (vrt. ystäväsuvut, toisiaan suvaitsevat eläimet).
21. saamelaisten taruissa kärpän hännän pää palaa mustaksi
miehen heittäessä päälleen kekäleen (kärpän tultua syömään
poronraatoa ystäviensä revon, suden ja korpin kanssa).
22. saamelaiset maalaavat kannusten kalvoille kärppien,
oravien, karhujen, peurojen, susien, hirvien, majavien,
ilvesten ja kalojen kuvia.
23. "portimo on näpperä, et sitä tavota" (näpperä eli
nopea).
24. "pordimo nauskoa aittah" (nauskoa eli livahtaa).
25. "pordimo terväh napsahtelieteh" (napsahtaa ohi,
nopeista liikkeistä, vrt. näpsä).
26. "pordimoi lipsuo kävyy meän aittah, kalat kandeloo"
(kantaa kaloja aitasta, viekas eläin).
27. "laiha kum portimon nauteh" (nyljetty kärppä,
nauta=nyljetty eläin).
28. "porrin tsirajau" (vrt. siranen, sirranen).
29. "et porrinda kiviruoppahasta sua" (elinpaikkoja).
30. "portimoni, lintuseni, mene tuonne, kunne käsken"
(portimon lukuja, noitien apuhenkiä).
31. "tsuilahti kum portimo" (nopeista liikkeistä).
32. "pordoma on valgie talvella, hännän nokkan om musta"
(valkeasta talviasusta).
33. "koira pordimon konttoh ajoi" (kontto=onkalo,
juurakko).
34. "se olet pordimoi, doga kohtah kergiet"
(portimoon vertaaminen).
35. "pordimoil on hambahat terävät" (petoeläin).
36. "bordimoi on kezäl harmai, talvel valgei, korvad on vai
mustad" (vuodenaikoja ilmentävä eläin, vrt. por-heimo).
37. "portimo pärähti" (pyrähti).
38. "se on sitte lumivalakia ko se tuli karvallehe"
(tuli karvalleen, vrt. talvijänis).
39. "minkä suapi, se kanttaa ommaan kasnnaasak"
(kasnaansa eli kätköönsä, varastoi ruokaa,
vrt. pori-uhri).
40. "nii se siel pyörähtellöö ja kepsahtelloo, ko kärppä"
(kärppään vertaaminen).
41. "kärppöittiit ne syksyl" (kärpöitti, tylpät holkit
teräviksi, kärppä-sanan alkuperää).
42. "kesäkärpän nahka, se ei maksam mitäh" (kelpaa
mihinkään, pyyntiaikojen alkuperää).
43. "se on niin kettärä kun kärppä" (ketteryys,
kärpästä polveutuvien piirteitä).
44. "kärppä, se näitä hiirrii jahtovvaa syyvväksseen"
(omat kärpät, vieraat kissat).
45. "se kun kiinip piässöö jampsahttaa, se ei erroo ennen
kun suapi kulukum poikki purreeks" (metson kurkun,
urheasta luonteesta, metsoa pienempi).
46. "se käpristtää ihtesä ympärik kaula, siinä purroo
jauhhaa" (metson kaulassa, petoeläimistä pienin).
47. "ja se sittä ei kyllä lähtenyj jungusta laokkoamaan"
(jungusta eli juurakosta, piilopaikkoja, metsässä
kaikella tarkoitus).
48. "minä niät juoksentelin kun kärppä" (vrt. kärpän
hahmossa).
49. "kyllä sinä jouvut poeka parka kärpän jälillej jos meet
sinne" (kärpän jälille, eksyksiin).
50. "ka, kun olit järppä" (järppä eli hätäinen, vrt. kärppä,
vrt. karppa, jarppa, ä=a).
51. "ei se kaikilte tarvihten niin syvässä olla" (piilossa
oleva kärppä, elää maan koloissa).
52. "pordimoi on soadavu viizaz" (pidetään viisaana,
portimon heimon hyveitä).
53. "pordimoi on kezäl ruspakko" (ruspakko eli punertava).
54. komit kutsuvat kärppää nimellä cuzmar (cuzmar-nylej,
kärppäneidon laulu).
55. nenetsit kutsuvat kärppää nimillä hijoko ja pijoko
(vrt. hikkonen, pikkonen, hokkonen, pokkonen).
56. nganasanit kutsuvat kärppää nimellä hioro
(vrt. hironen, horonen).
57. nenetsit kutsuvat kärppää nimellä pyiya (vrt. pyisyla
=nauraa, y=i, j, vrt. piia, piija).
58. "tsuilahti kum portimo" (vilahti, nopeista liikkeistä).
59. "porrin tsirajau ku ahissad ruoppahah" (ääntelyä).
60. "hännäss on tiplane mustaa" (tiplane eli täplä).
61. "pordimoil on hambahat terävät" (petoeläin).
62. "pordoma on valgie talvella, hännän nokkan om musta"
(por-to-ma, vrt. por-heimo, vrt. paikkojen nimet).
marit kutsuvat kärppää sanalla
jos (vrt. joska=punainen,
kärpän värinen).
marit kutsuvat siperiankärppää
sanoilla joskolja ja joskasaske
(vrt. saske=vesikko).
udmurtit kutsuvat kärppää sanoilla
tsözmer ja gornostaj.
unkarilaiset kutsuvat kärppää sanalla
hölgy (vrt. holki).
moksalaiset kutsuvat kärppää sanoilla
akasj, vashkonems ja venj-äkaj.saamelaiset kutsuvat
kärppää sanoilla
puoiduv, puoiduu ja puoida.
saamelaiset kutsuvat kärppää
sanoilla pojtek, puoita, buoida,
puoiduv puijddi, pujdey ja pijdeg
(vrt. po-ida, haltijanimet).
saamelaiset kutsuvat
kärppää sanalla puoiddi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti