baggo, baggoi, pakkoi, pakkov, pagg (saami), pov, povo, povnä (mordva), penk (hanti),
fogoly, ogor-madar, fogu-madar (unkari), peke, päke, pekä (selkuppi), puze (kamassi),
pine, pyne, pyni (kantaurali), ink, enx (hanti), ängha, onkhe, anko, enko (mansi),
uu (selkuppi), una (kamassi), an (kantaurali, peltopyy, myös kiiruna).
1. komit pitävät pyytä alkuhenki Jenin luomana.
2. pyytä pidetään yhtenä luomiseen osallistuneista eläimistä
(uskotaan kutistuneen nykyiseen kokoonsa maailman
kasvaessa).
3. hantien mukaan ylisenhaltija Torem loi pyyn ja jakoi tämän
lihat eläimille jotka alisenhaltija Kul-ater muutti mustiksi ja
syömäkelvottomiksi.
4. hantihaltija Toxton ikin (siivekäs-vanha-mies) uskotaan
liikkuvan pyyn hahmossa.
5. selkupit eivät syö pyyn lihaa.
6. "ei mettäpyytä kans nää enämpää mettäsä" (kantojen
vähenemisestä).
7. "ne lummee haotasvat ihtesä piiloo" (pyyt).
8. "izäpyy" (ukkopyy).
9. "parvekkah peldopyyt hörähtellähez" (lentoon).
10. "hyyröttäy kuim pyy pakkazessa" (vrt. hyyrönen).
11. "pyy puuloin keskilöi myö kisittäy juosta" (kaatunutta
puuta pitkin).
12. "pyy muadu myö kisittäy" (maalintu, vrt. kisinen).
13. "ei pyystä kahej jakuo, koppalasta kolmeh mieheh"
(pienten lintujen pyytämisestä, vrt. varsinaisten
pyyntieläinten katoaminen).
14. "on ku pyy maailman lopussa" (vrt. alussa).
15. nenetsit pyytävät pyitä ja jäniksiä talvisin (vrt. ansapyynti,
pyynnin aika ja lisääntymisen aika).
16. marit kutsuvat pyytä nimellä muzo.
17. komit kutsuvat pyytä nimellä riabchik (r=l, yhdyssana).
18. moksalaiset pitävät peltopyitä niittyjen ja peltojen emon
Paks-avan hahmoina (ihmishahmossaan nainen jolla pitkät
roikkuvat hiukset).
19. saamelaiset kutsuvat pyytä nimillä baggo ja bakku
(b=v, vrt. ääntely, vrt. akka).
20. pyyhyn yhistetään monia etunimiä (pikki, poka, poko,
peko, pekki, pekka, inka, anki, eka, uuna, uuno, ana, anna).
21. "pyy pyrähti, moa tärähti, jumalav veret värähti"
(lentoon pyrähtäminen).
22. "pyy lendää livahtaa" (livahtaa karkuun, araksi tullut
lintu, vrt. vieraat tuliaseet).
23. "pyympojad jo lendeil ollah" (lenteillä, lentopojat).
24. "lehenlähendaigah om pyydä soaha kaikissah paras"
(lehenlähdön aikaan, vrt. ansapyynti).
25. "pyy piitskahtih" (ääntelyä).
26. "pyyt piitsketäh" (nimen alkuperää, pyy=pii).
27. "pyylöi piitskutah" (vrt. pyylevä).
28. "pyy piiskoa" (piiskaa).
29. "piiskujem pagizoo, veättäjen" (puhuu piiskuen,
vedättäen, vrt. pyyn lailla).
30. "pyy piiskuoo" (vrt. piiskunen, piisunen, piikunen).
31. "pyy piiskuu" (pyyn heimon kieltä).
32. "pyyn loaduh piiskuoo, siit pyy lendeä sih" (pyiden
piiskujat, kutsujat).
33. "pyy piiskuttoa" (oikeat metsät, täynnä elämää).
34. "pyyn ker ukko piiskui" (piiskui pyyn keralla).
35. "peldokana" (peltopyy).
36. "peldokanan liha om magie" (vrt. vaalea).
37. "peldopyyd jyveä syvväh peldoloiz" (pellot=myöhäistä
alkuperää, vrt. niityt, niittypyyt).
38. "lennetäh parvelleh peldopyyd, heitäldetähez moah"
(heitetään eli laskeudutaan maahan).
39. "parvekkah peldopyyt hörähtellähez" (parvilintu).
40. "peldopyyt käyväh orahissa keveelöil" (oraissa
keväisin, vrt. tyhjät nykypellot, kuka ampui peltopyyt).
41. "pyyt pitpetetäh" (ääntelyä).
42. "dogadit pyyn" (hokasit, vrt. suojavärit).
43. "kaikem pyym poigavehen ambu" (ampui pyyn
poikueineen, tuliaseiden tuhovoimasta).
44. "pyyn poigoveh" (poikue).
45. "pyy nelluou boizbittau" (hyppii lyhyin ja nopein
askelin).
46. "kuin mettsämiehen nägöy pyy, niin silloin se putpettau"
(putpettaa, vrt. ihmistä pelkäävät pyyt).
47. "pyy putspettau" (ääntelyä).
48. "pyylöim pyrineh" (vrt. pyrinen, pyrynen).
49. "pyy pyrizöy" (vrt. pyrähtää, pyristellä).
50. "pyy lendeä pyrizöö" (siivistä kuuluva ääni).
51. "pyy pyrpetteä lendeä" (lentoääniä).
52. "pyylöim pyry" (pyrähdys).
53. "pyyt pyrähtellähez" (lentävät parvessa).
54. "pyy pyrähti, mua särähti, kai syväinkeuhkot särähti"
(pyrähdyksen voimasta, yllättävä ääni).
55. "pyy pyrähti, moa järähti, kankas vastah kajahti"
(kankailla elänyt lintu, vrt. autiot nykykankaat).
56. "pyy pyrähtih lendoh" (voi pyrähtää läheltä).
57. "pyy lendi pyrähytti" (metsän ääniä).
58. "pyy oli niin suuri jotta jumalan säikähytti,
siitä pienekse tuli" (pyyhyn liittyviä uskomuksia).
59. "a pyyllä on kaikkeih paras liha, hos om pikkaraisin"
(lihaa arvostetaan).
60. "pyy oli oikein suuri lintu" (pyyn syntytaruja,
vrt. nimen käyttäminen jostain isommasta
pyyntilinnusta).
61. "kyynel vieri kyykerteli, pyriempi pyym munie"
(pyriempi eli isompi, sanan alkuperää).
62. "pyy pitspettäy" (ääntelyä).
63. "pyydä jäi karja suuri lähillä" (jäi=laskeutui,
karja=parvi, omat karjat).
64. "en voinuh ni pyyn toroa pideä" (pyyn toraa,
puoliani).
65. "pyy om pikkurune lindu, kirjavane" (pieni ja
kirjava lintu).
66. "pyydä lähet pyydämäh, koppelo kois hävieu"
(sanonta).
67. "paremb om pyy käis, ku kaks oksal"
(vrt. pyy pivossa).
68. "pyy piitskuou" (ääntelyä).
69. "pyyd ammutah libo rihmah pyytäh" (vieras ja
oma pyyntitapa, vrt. vieraita asioita puolustamaan
luotu "suomen valtio", tuloksena tyhjät metsät).
70. "pyylöiz olid, viego sait" (pyylöissä, pyytää
-sanan alkuperää).
71. "puyhyne" (puihinen, pyyn nimi tverin-karjalassa,
vrt. nen=lapsenlapsi, pyy=pyyn lapsenlapsi).
72. "pyyhyöt viheltelöuve rautasilla rahkehilla"
(vrt. viheltelevät metsänhaltijat).
73. "pyuhyt eläu lumiloissa" (lumikuopissa).
74. "astukkua pyyhyzih" (pyyhysih, pyyn lailla,
toteemien piirteitä).
75. "pyynkoali" (kultapiisku).
76. "pyykuali" (huopaohdake).
77. "pyynliha oliz magie syyvä" (makea liha).
78. "valgie on kum pyyn liha" (valkea ja makea).
79. "pyymmarja" (oravanmarja, myös pyymarju).
80. "pyym piiskeh" (piiskua, puhua pyyn kieltä).
81. "sih nygöi inehmiziem pyympiiskehed ei tartu,
turmied, ku on varoitettu" (varoitettu eli suojattu
taioin, vrt. jonkin voimakkaan haltijan hahmo).
82. "pyynpoijad on tyynet hauvonnan jällel,
kun ei heidä ajella" (tyynet eli kesyt).
83. "pyympoigoveh on kävelemäz, emäl jällez"
(poikue emän jälessä, oikeat metsät=oikeat
havainnot).
84. "pyy pyräht, maa järäht" (pyyn lukuja,
kerrotaan olleen nykyistä suurempi
"lihansa jaettiin toisille linnuille,
selkärangan molemmin puolin").
85. "pyy pyörähti pyhäjokeen, pyhäjoki pyörimään"
(pyyn lukuja, kerrotaan olleen "kolmen härän
kokoinen ja pienentyneen jottei pojastaan tulisi
emonsa kokoista, lopulta kutistuen niin pieneksi
että saattoi lentää sormuksen läpi, jolloin tulisi
maailmanloppu").
86. "ne juoks muata myötek" (maan lintu).
87. "syksyllä oli peltopyitä palijo vain neun
karkkeuneet pois" (paukuttelun seurauksista).
88. "peltopyyt karskuttivat" (vrt. karskunen).
89. "hyppeevät läheltä kartanota" (peltopyyt,
kartanota=pihaa, ihmisten lähellä elänyt lintu).
90. "kapenee ku pyy maalimallopun elel"
(kapenee eli laihtuu, maailmanloppu=kuulostaa
oudolta jälleensyntymiseen ja elämän kiertoon
uskoville, oma maailma=heimon tuntema maa).
91. "ei oup pyystä kahej jakkook, oravasta kolomen
kesken" (pieni lintu, vähän lihaa).
92. "pyy isttuu, pyy asttuu, keskellä keskokssoo"
(keskellä keskioksaa, pyyn elämää).
93. "se o toe perreä se pyy nii julma lintu jot se
tulluo peltoloil" (julma eli rohkea, vrt. julkea).
94. "kyllä se malttaa isttuuk, ei se lähep pakkoon,
ihan suap männäs sem puuj juuretik" (puun juureti
eli alta, vrt. kesyt pyyt sukupuuttoon ampuneet
"metsästäjät").
95. "ku pyy pyrättä, nii maa jyrättä" (maahan
yhistäminen).
96. "pyy ol härän kokoinen, ja kum pyy pyräht,
niim moa järäht" (syntytaruja, vrt. porohärän).
97. "pyyst ei uo kaha jakkaa" (kahden jakaa,
pienin metsälinnuista).
98. "kaks kolm kaikkias sano peltkana poikkias"
(peltokana poikiaan, vrt. pyy).
99. "kaevaantu maa sissää" (peltopyy, maalintu).
100. "pyy oli niin suuri jotta jumalan säikähytti,
siitä pienekse tuli" (säikäytti jumalan, vrt. nomalan
eli jäniksen).
101. "pyy pyrähti, mua särähti" (maa särähti).
102. "pyydä jäi karja suuri lähillä" (karja eli parvi).
103. "pyy räpättäy lendäy siihe" (lentää siihen,
metsälintujen käyttäytymisestä ennen vieraita
paukuttelijoita).
104. "pyy pyrähti, syväin särähti" (syväin eli vatsa).
105. "peldopyy om muan karvaine, ei sua zamiettie
ni kui" (karvaine=värinen, zamiettie=huomata,
peltopyy=maapyy).
106. "talviloil joukolleh lennetäh rözähetäh peldopyyt"
(pyiden talvea).
107. "räptsikka" (pyyn nimiä, vrt. räpistellä,
vrt. komien riabchik).
108. "ennen oli suuri liha se valgei, nygöi onhäi
ryndähäz vai on vähäine, ennen oli kai valgiennu
lihannu, kogo pyy" (valkealla lihalla koko pyy,
uskomuksia).
109. "mim pyy pyytäy, ser rassas roatau"
(sanonta).
110. nganasanit kutsuvat pyytä nimillä kehy ja kahi
(vrt. kehinen, kahinen, vrt. riekon nimet).
111. nenetsinoitien ottamiin hahmoihin kuuluu pyy
ja tulen kipinä.
112. hantien lauluissa Mos-mies ajaa takaa taivaallista
hirveä "kevätpyiden nopeilla jaloilla" (suksien kantoja
verrataan "kevätpyiden pyrstösulkiin", vrt. noitien
eläinhahmot).
113. hantit kutsuvat pyytä nimellä kusti voj
(viheltävä eläin).
114. hantien taruissa pyytä kuvaillaan isoksi linnuksi
joka koskettaa siivellään "jumalan silmää" ja repeytyy
pieniksi palasiksi (vrt. päivää).
115. nenetsit kutsuvat pyytä nimellä jajaqk (yhdyssana,
vrt. jai-akka).
116. "tillerö, pyyn suuruot, peltoloilla juossah"
(turkinpyy tai peltopyy).
117. "jumala pölästy, kum pyy läksi lentoh, ni häneltä
otti täkästä lihoja, ta pani metsolla, metsolla täkkäh"
(täkästä eli rinnasta).
118. "siitä jumalan ois pität ottoa siitä pyystä joka linnulla
täkkäliha ta siitä pyy jäi niim pieneksi" (pyystä luodut
linnut, vrt. lintujen vanhin).
119. "siitä se kul läksi se pyy lentoh nin se kun hyppäi lentoh
nin niinkum moa ois tärähtät kun se läksi" (maa tärähti,
vrt. luomiseen yhistäminen).
120. "tedri syö koivun urboa, pyy syö lepän urboa" (metsästä
elävät metsälinnut, vrt. "metsänhoito", suorassa yhteydessä
kantojen romahtamiseen).
121. "sill on niiv valkie liha kun kalalla" (pyyllä).
122. "pyy viheltäy" (viheltävä eläin).
123. "viheldiä pyidä" (pyiden viheltäjät).
124. "pyynliha oliz magie syyvä, ga vähyz vigoa" (vähyys vikaa,
pieni lintu).
125. "jumala pölästy jotta häneltä veret värähti kun se pyy läksi
lentoh" (omat jumalat, elävät maan päällä).
hantit kutsuvat pyytä sanoilla
kusti voj (viheltävä eläin).
hantien taruissa jättimäinen
pyy elää ylisen ylimmässä
kerroksessa missä koskettaa
vahingossa siivellään luojahengen
silmää (vrt. päivää) jolloin
otetaan kiinni ja revitään kolmeen
osaan (osista syntyy pieni pyy,
metso ja teeri).
hantit pitävät pyyn vaaleaa
lihaa hyvää onnea tuovana
pyhäruokana.
marit kutsuvat pyytä sanoilla
muza ja muzo.
udmurtit kutsuvat pyytä sanalla
sjala (vrt. salla).
unkarilaiset kutsuvat pyytä
sanalla csaszarmadar (yhdyssana,
vrt. haltijanimet).
ersalaiset kutsuvat pyytä sanoilla
povo ja punja (vrt. pu-unja).
moksalaiset kutsuvat pyytä sanoilla
pov ja povnä (v=u, vrt. pouta).
moksalaiset kutsuvat pyytä sanalla
turpurnä (vrt. nä=nainen).
marit kutsuvat peltopyytä sanalla
irmuzo.
udmurtit kutsuvat peltopyytä
sanoilla kyrsjala, sibyrsjala ja
kuropatka.
moksalaiset kutsuvat peltopyytä
sanalla povnä.
moksalaiset kuvailevat peltojen
emoa peltopyyn hahmoiseksi
(ihmishahmossa pitkähiuksinen
nainen).saamelaiset kutsuvat
pyytä sanalla paagg
(vrt. pa-akka).
saamelaiset kutsuvat
pyytä sanoilla pakku, pakkoi,
baggo, poagoj, paagg, pengav
ja penkoj (vrt. penkoa,
maalintu).
saamelaiset kutsuvat
peltopyytä sanalla
paagg.
saamelaiset kutsuvat
pyytä sanoilla pagoi,
pogguu ja puagui.
saamelaiset kutsuvat
piipittämistä / piiskuttamista
sanoilla cviccked, piizzeed,
piztted ja pecktted.
saamelaiset kutsuvat
pyytä sanoilla puagui,
pogguu ja pagoi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti