sisarliisa, sisilieska, sisälieska (suomi), sysälikkö (inkeri), tsisiliusku, siziliuhku, siziliuhkoi
(karjala), sizlik (vepsä), sizelikko, tsidziliusk (lyydi), sisalik, sisulik, susalik, sisask (viro),
sizalikki (liivi), daezalagges, didtjol, tydtojl, dizzol, staezzalages, staezalagges, daezzalagges,
tädtjulij, tädtjulahka, städtjulahka, tanlingke, tsendtslenk, tseädtslei (saami), säksälo, sansale,
soyozälo, sonsale, sisale, semsalja (mari), kendzali, kenzali, vu-kenzali (udmurtti), cozul, zozuv,
zoziv, cuzol, tzodzul (komi), soslä, sosla, sossel (mansi), sosol, sas, sasol, soson, sast (hanti),
tants, tanc, tans (nenetsi), tadu, tazu (enetsi), tansu (nganasani), tysi, tyssa, tyssä, tyssox, cös
(selkuppi), thenze, tonzo, tanso, tanzo (kamassi), consi, conse (kantaurali).
1. obinugrilaiset pitävät sisiliskoa tärkeänä suojelushenkenä
(veistetyistä eläinhahmoista yleisin).
2. obinugrilaiset pitävät sisiliskoa alisen eläimenä (elää
maan koloissa).
3. obinugrilaiset pitävät sisiliskoja metsänhenkien (menkw)
hahmoina.
4. sisiliskon hännän katkeamista pidetään väkevänä enteenä
(uskotaan merkitsevän kuolemaa tai metsänhengen poistumista
liskosta).
5. obinugrilaiset laativat sisiliskoista puisia kuvia (käytetään
otettaessa yhteyttä apu ja suojelushenkiin).
6. hantit pitävät sisiliskoja jumalatar Kazym imin apulaisina
(kazym-joen-vanha-nainen).
7. hantit vannovat valoja liskojen (jori) keralla.
8. selkupit pitävät sisiliskoa alisen eläimenä (maan
alinen).
9. selkuppinoidat liikkuvat sisiliskojen (tysi) hahmossa
(alisen matkat).
10. selkupit eivät ota sisiliskoja käteen (luotu maahan).
11. "ei heidä kehada tappaga" (inkerissä, itämerensuomalaisten
pyhiä eläimiä).
12. "ain saoda jot hä om maom poikain" (madon eli kyyn
poikanen, vrt. kyytä nuorempi haltija, kyyn heimosta
polveutuva suku).
13. "sihiliuhku kidzizöy heiniköz" (kuivat heiniköt).
14. "kivilöin kololoiz on siziliuhkuo" (elinpaikkoja).
15. saamelaiset pitävät talvivuoden haltijaa Ahceš eatnia
sisiliskojen emona (vrt. haltijan kesähahmoja,
vrt. kylmä iho).
16. komit yhistävät sisiliskoja aliseen, tauteihin ja pimeyteen.
17. komit eivät ota sisiliskoja käteen.
18. marien mukaan sielut ilmestyvät sisiliskoina, perhosina
ja pikkulintuina.
19. hantit pitävät sisiliskoja ja kyitä sukulaisina.
20. saamelaiset kutsuvat sisiliskoa nimillä tažâlig ja tiejnclik
(yhdyssanoja, taza-lig).
21. "sibiliuhku" (vrt. liuhunen, liukunen).
22. "tsidziliuskoi sie vai juoksou ligerehtäy" (likerehtää,
luikertelevasta juoksutavasta).
23. "sisälisko siskosein, puna silmä sirkkusein, sievä heinän
suhahtaja, sukkela piilon pistäjä" (siskoksi kutsuminen,
toteemien piirteitä, vrt. sis-ko).
24. "sisilisko, hiien silmä, tehty suosta, tehty maasta,
tehty äimän kärkösistä, veden vaajoista valettu"
(sisin lukuja, hiien silmä, vrt. silmät).
25. "minä vikkelä, ko sinä, sinä kankee, ko minä"
(lausuttiin ensimmäiselle keväällä nähdylle sisiliskolle,
jolloin uskottiin saatavan tämän voimat,
vrt. äijäpäivän tavat).
26. "sinä sisko, sisilisko, sinä keveä kun lehti"
(sisko, sisi).
27. "hännän katkiima elää auringon laskuun asti, sitten
vasta kuoloo" (uskomus).
28. "sisliskoi jos pistää, sej jäläkee eivät kuulus suavam
parannetuks" (pistoa hankala parantaa, vrt. käteen
ottaminen, itsepuolustus=eläinoikeus).
29. "kai säbjähtimmöz, ku sihahtis sihiliuhku mättähäz"
(sihahti mättäässä).
30. "astuu sisettäy lehtii myö" (astuu sisettää,
nimen alkuperää).
31. "sinikarva silkinkarva, karva on kasarin karva,
karva taivahan kaheksan" (sisin lukuja).
32. "heinät sihahti, mi ollou, pöpöi vai sihiliuhku"
(heinissä lämmittelevät matelijat, pöpöi=kyy).
33. selkupit kutsuvat sisiliskoa nimillä tusi ja tysi.
34. "tsidzilyskä eläu kannarvossa i lomuloissa"
(elinpaikkoja, lomu=maahan pudonneet oksat).
35. "tsidziliuskoi sie vai juoksou ligerehtäy"
(juoksua kuvailevat sanat).
36. "sihiliusku, händy om vai mavon roduu hänes"
(häntä madon rotua).
37. "siziliuhkul on händy mavoz, a peätsura kanzaz"
(pää kansassa, ihmisen näköinen, toteemien
piirteitä).
38. "sihiliuhku om mavon roduu, se kui mado soiverdeleh"
(soivertelee eli liikkuu).
39. "hyvä on sihiliuhku" (pitkästä ja hoikasta,
sihiin vertaaminen).
40. "mat on juureni majellun, tsitsiliusk on tsiuvotellun,
kolmittsi kesäissä yönä" (loitsusanoja).
41. "aijan rautasen rakennan, moasta soate taivosehe,
tsitsiliuskuilla sitelen" (loitsujen eläin, vrt. noitien
apuhenget).
marit kutsuvat sisiliskoa
sanalla shongsale.
udmurtit kutsuvat sisiliskoa
sanalla kendzali.
unkarilaiset kutsuvat sisiliskoa
sanalla gyik (fyrge gyik=hiekkalisko).
ersalaiset kutsuvat sisiliskoa
sanalla metkaz (vrt. metka).
moksalaiset kutsuvat sisiliskoa
sanoilla netjaz ja netkaz.
saamelaiset kutsuvat
sisiliskoa sanoilla
tencelenkes, deädjaalummes,
daezalagges, tazalig,
tienzlag ja tenlinge.
saamelaiset kutsuvat
sisiliskoa sanoilla
didtjol, tiettjuol ja
tädtjulij.
saamelaiset kutsuvat
sisiliskoa sanalla
cizzli.
saamelaiset kutsuvat
rupiliskoa sanoilla
ruebbcizzli.
saamelaiset kutsuvat
sisiliskoa sanalla
cizzli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti