Kärpänen

kärpänen, kärpäinen, kärvänen, kärväinen (suomi), kärpäin (inkeri), kärpäine 

(karjala), kiärbäine, kiärbähäine, kärbäine, käbräine (lyydi), kärb, kärbaz, 

kärbheine (vepsä), tsärpäne, tsärpäleine, tsärpen, tsärpene (vatja), kärbes, 

kärbane, kärblane, kärbik, kärmes (viro), kärmi (liivi), keärpaz, gaerp, 

goerp (saami), karvo, karva, karuv, kargo, karu, karuv (mordva), karme 

(mari), karp, karw (kantapermi).

1. "kärpänen kävylle syntyi, päältä ruokien kokija, makeoien 

maistelija, seinälle siristelijä, pöyälle päristelijä" (kärpäsen 

syntysanoja).

2. "mehiläinen mejän lintu, herhiläinen hijen lintu, kärpäinen 

jumalan luoma" (jumalan luomat eläimet).

3. "kylömä ilema rankasoo kärpäsiä ja muita pieniä elokkaita" 

(häviää kylmällä, kesän eläin).

4. "yks sortti kärpästä s oom pienempi" (kärpästen heimo).

5. "elä händ trägistele" (hätistele).

6. "kärpäist vuhizod" (vuhizod eli surisee).

7. "eräz vai ikkunasta lendäy" (kekseliäs).

8. "pöröi hörizöy da börizöy" (hörisee, pörisee).

9. "häihitä kärbäzie vassal" (häihitä eli hätistä, 

vrt. omituinen tappaminen).

10. "kärbäizien hurgu" (hurina).

11. "elä kärbästä aja" (pyhänä pidetty eläin).

12. "katso kehvelilöi kuin lennetäh kärbäzet" 

(kärpästen elämää).

13. "kiärbäzen kimu" (kiminä, vrt. kimunen).

14. "kiärvästy kimajau" (korkeat ja matalat äänet).

15. "kärbästy kibizöy, hurineh vai menöy" (kivisee,

hurina).

16. "kirmiät ollah kärbäzet" (eloisat, vrt. kirmata).

17. "kudzenah on kiärvästy" (kuhisee kärpäsiä).

18. "äijä on tänä vuodena kärväistä" (kärpäsvuodet).

19. "kärbäin on viizaz, tsakk on prostoi" (sääski tyhmä,

vrt. iskun väistäminen).

20. "kiärbäzet huristah" (vrt. hurinen).

21. saamelaiset kutsuvat kärpästä nimellä cueraš.

22. saamelaiset pitävät kärpäsiä noitien apuhenkinä 

(kuvataan kannusten kalvoilla).

23. kärpäseen yhistetään monia sukunimiä 

(karvanen, karpanen, karppainen, karppinen, 

karvinen, karminen, kerminen, kerppinen, 

korppinen, karkonen, karunen).

24. "yks kärbäine suuri lörhöttäv vai eändäy" 

(suuret ja pienet kärpäset).

25. "sih hyvin kärbästy liittih meil pertih" (liittih 

eli keräytyi).

26. "liivistih kärbäine" (lennähti, vrt. liitää).

27. "ligakärbäzet silmih pömähettih astujes" 

(silmiin tuleva pieni kärpänen).

28. "ligakärbäine om pieni, läimähtelii, silmih tullah 

ylen äjjäl" (läimähtelii eli kiiltävä).

29. "ligenäh on kiärbästy" (ligenäh eli paljon).

30. "pimenäh istuu kärbästy" (vrt. mustanaan).

31. "kärbäizet pimistäh" (piminä).

32. "kärbäine birajau" (vrt. piranen, viranen).

33. "siived ojjendi kärbäne" (kärpästen 

tarkkaileminen).

34. "kärbäine pirpettäy nelluoo" (nelluoo 

eli nelistää).

35. "kärbäzed pirpetetäh" (kesän ääniä).

36. "kärbäine birbetteä lendäjez" (siivistä 

kuuluva ääni).

37. "ei saa plokata kärvästä" (luonnonuskosta 

kumpuava elämän kunnioittaminen, kärpäset

=hengen omaavia eläviä olentoja).

38. "kärbäzed birbetetäh" (b=p tai v, vrt. virve).

39. "kärbäne burajau" (vrt. puranen).

40. "kärbäne burizou" (purisee, vurisee).

41. "kärbäizem buru" (vrt. purunen, kärpäsen 

sukuja).

42. "kärbäizet pyristäh" (vrt. piristään).

43. "kärbäiziem pyry" (vrt. pyrynen, pirinen).

44. "kärbäzet pörissäh" (vrt. pörrinen,

porrinen).

45. "kärbäne böräjäu" (pöräjää, vöräjää).

46. "kyllä kalakärväneh haistaa kalah hajun" 

(kalakärpäset).

47. "pannoa jottai katetta tuoho maijjo peäl, 

niet eivät kärpäst meä" (ruokien suojaaminen 

kärpäsiltä).

48. "kyllä nuo kärpäiset on kehheitä" (kehheitä 

eli vilkkaita, vrt. kehdata).

49. "kerran kekkaan kourahain kun sinä 

siin elämöittet" (kärpäsen varottaminen,

toisen tilaan tunkeutuminen=vastoin metsän

tapoja).

50. "jos etten tyä kelvottomat men" (kärpästen 

uhkaaminen, vrt. lätkiminen).

51. "lintuja, kesälintuja on ilmestynny" 

(linnuiksi kutsuminen).

52. "vain nehän nyt on ärhäköitä nuo kärpäset, 

telläätyvät suuhuj jotta eijjou ieti huokastakkaa" 
(ärhäköitä, vrt. haistavat jotain).

53. "oli sielä kärpäsijä jos oli sääskejä" 

(kärpäset ja sääsket).

54. "kärpäset jorisoot" (vrt. jori).

55. "välist tlee kärvässiki oikke joukottaisi" 

(kärpästen aika).

56. "ne ei lähep pyihkimälläkkääj juukelit" 

(jonkin houkuttelemat kärpäset).

57. "kärpänenkis sano sontiaista että sinä siinä 

juuraat ja jäärääp" (eläinsadut).

58. "kaanestast noit kärvässi pois" (kaanesta, 

vrt. hätistä).

59. "katso vai kärpäni syökästeliytyy" 

(vrt. syö, syöksyilee).

60. "siibyizii vai ryöhöttelöö, jalgaizii hieroo" 

(kärpästen elämää).

61. "kärbäine siibyizii ryöhöttelöy, dalgaizii hierou" 

(tulee lähelle, helppoja seurata).

62. nenetsit kutsuvat kärpästä nimellä toxon

dabtso (yhdyssana, siivekäs jokin).

63. selkupit kutsuvat kärpästä nimellä tipae

(vrt. tippanen).

64. "vai sorkkii tsiimistelöö venyttelöö kärbäine"
(siimistelee sorkkiaan, venyttelee).

65. "kärbäne hänellä ottsah böykäi" (vrt. hikiset 

kohdat, ihmisissä jotain syötäväksi kelpaavaa).

66. "vezikärbäzed veem peäl lennelläh tyynel"
(maa ja vesikärpäset).

67. "vezikärbäine on kärbäizen suuruz, keldaine, 

juoksendelov viem peäl" (vrt. lentelee).

mordvalaiset kutsuvat kärpästä

sanoilla karvo ja karuv.

marit kutsuvat kärpästä sanalla

karme.

udmurtit kutsuvat kärpästä sanalla

kut (vrt. kutittaa).

unkarilaiset kutsuvat kärpästä sanalla

legy.

ersalaiset kutsuvat kärpästä sanalla

karvo.

moksalaiset kutsuvat kärpästä sanalla

karu (vrt. karu-nimiset alisen

henget).

saamelaiset kutsuvat

kiiltokärpästä sanoilla

kollpott.

saamelaiset kutsuvat

kukkakärpästä sanoilla

lieddicuar.

saamelaiset kutsuvat

surisevaa sanoilla

huuveei ja cuureei.

saamelaiset kutsuvat

surinaa sanoilla cuurummus

ja huuvummus.

saamelaiset kutsuvat

kärpästä sanoilla

kiärpas ja kiärppaa.

saamelaiset kutsuvat

hurinaa sanalla huurran 

ja surinaa sanalla

suurran.

saamelaiset kutsuvat

kärpästä sanalla cuar.

saamelaiset kutsuvat

kiiltokärpästä sanalla

kollepotta.

saamelaiset kutsuvat

hurinaa ja surinaa

sanoilla huridid, huurijd

ja huuriid.

saamelaiset kutsuvat

surinaa sanoilla

suridid, suurijd ja suuriid.