Kuovi

kuovi, kuiri (suomi), skuika, skuikastak (saami), kulli, kullittsa, kulikka 

(karjala, lehtokurppa), kulik, kulikke (lyydi, suokurppa), kulling (vepsä), 

koov, koovitaja, koovitas, koovit, koovis, koovisk, koovik, koove (viro), 

kurppa, kurpa, kurvi, kurvilo, kurvitsa, kurmitsa (suomi, inkeri, vatja), 

kurmoi, kurvoi (karjala), suogurbits, suogurboi, suokurmoi (lyydi), 

gurbits, gurbats, gurb (vepsä), kurp, kurb, kurvits, kurbiits, korbits, 

korbiits, korbitsakas (viro), kormozak, kurmozak (mari), kurma, kurpa 

(kantapermi).

1. "kun kuovi kuikahtaa niin lumi luikahtaa" 

(soiden sulaminen).

2. "suokurvittsa hulhettau" (ääntelyä).

3. "klivi eläy vezikkölöissä suoloissa" (soiden lintu).

4. "kuiri" (kuovi).

5. "suokurmoit kuikettau" (tunnetaan äänestään).

6. "kuivoil keroi kuivi, jo kuikettau" (keroi eli kurkku).

7. "kuovoid vihmoi vaste kuiketetah" (sateen edellä).

8. "kuovoil keroi kuivi" (kuikuttaa kuivunutta 

kurkkuaan, uskomus).

9. "kulli rannoil eläkselöy, suoloil" (elinpaikkoja).

10. "ku kuulet kullin iänen, elä mäne järven jäil" 

(paluun ajoitusta, huhtikuu).

11. "kullikka, harmua, nokka pitkä" (harmaa

pitkänokkainen lintu).

12. "kulikka on harmaa lindu, pitkä nokka" 

(pitkänokkaiset).

13. "kurmoit suol jo iyketäh" (kevään merkkejä).

14. "kurvittsa" (vrt. kurvinen).

15. "kävelet kui suokurmoi" (pitkistä jaloista).

16. saamelaiset kutsuvat kuovia nimellä 

guškkastat.

17. virolaisten taruissa kurpat viettävät talvet 

hiekan alla.

18. virolaiset jäljittelevät kurppaa huudoin 

korr-korr, pii-pii ja korr-pits.

19. saamelaiset kutsuvat kurppaa nimellä 

meahkastat.

20. saamelaiset kutsuvat kurmitsaa nimellä 

lafol.

21. saamelaiset kutsuvat kuiria nimellä guškil 

(kurppalintu).

22. "pitk on nokka kui suokurmoil" 

(kurppiin vertaaminen).

23. "kuuritsad munitah, däittsöä pannah" 

(däittsöä eli munia, vrt. kuurinen).

24. "vihmalindu piitskuu" (kuovi, sateeseen 

yhistäminen).

25. "piigalnittsa heinämualla kotskazilla eläu" 

(kurmitsa tai hyyppä, kotskazilla=mätäsmailla).

26. "suokulli äijäl bluukkaa" (ääntelyä, 

vrt. kullinen, luukkanen).

27. "suokuutskoi piipettäy suol" (lehtokurppa, 

vrt. kuuskonen, piippinen).

28. "suokuutskoi krätskähtäh pahah loaduh, 

garbaluo ainoz nuokkiu" (vrt. varoitusääni, 

pitää karpaloista).

29. "suokurbittsa vihmaa pajattau" (laulu 

tietää sadetta).

30. "kävelet kui suokurmoi, piä painettu" 

(kurppiin vertaaminen, toteemien piirteitä).

31. "suokurmoi, pitkynokku on häi" 

(tunnetaan pitkästä nokastaan).

32. "pitkynuokk on suokuoboi" (vrt. kuoponen, 

kuovonen, kurpinen, kurppanen, kurmonen, 

pitkänokista polveutuvia sukuja, vrt. kuovin 

pitäminen yhtenä alkuhengistä, joutsenen 

vastavoimana).

33. "kankaskurppa" (lehtokurppa).

34. "veikkös kurpalle kehrooksii" (kurpalle 

kehroksiin, kysyttiin murjottavalta lapselta).

35. "kesämmöhöttäjä" (jänkäkurppa).

36. "ne ol kevyviä ja kuonteita ne kurpposet" 

(kuonteita eli notkeita, kurpan heimon

hyveitä).

37. "karikuovi" (pieni kahlaajalintu).

38. "keräkurmitta" (kurmitsa).

39. "kerälintu juoksee näppärästi, niinku kerä 

mennee" (kerälintu eli keräkurmitsa).

40. "kukkonee se ei kyllä oov veellä, vaa jalakaveellä" 

(liikkuu jalkaveellä, vrt. kahlaajat).

41. "s oli jalakinehella se poika vähä" (kuovin

poikanen, jalkeilla pesästä).

42. "jouhinokka" (isokuovi).

43. "semmonej juotkilo sillä on ääni" (kuovilla, 

juotkilo=yksitoikkoinen).

44. "jänkkäkulvi" (isokuovi, vrt. kulvinen).

45. "jänkäkuovi" (jänkä eli suo).

46. "jänkkäkuovi" (isokuovi).

47. "jänkälintuja om monen sorttisia" 

(jänkälinnut).

48. "se on kesu lintu se jänkäteikku" 

(jänkäteikku eli pikkukuovi).

49. "jänkäteikula om pitkällainen nokkaki" 

(tunnetaan nokastaan).

50. "kun kuulii kuiri eäne ei soa eneäm 

männäj järvej jeälle" (jäät huonossa 

kunnossa).

51. "suokulli äijäl bluukkaa" (ääntelyä).

52. "pitkynokk on suokuoboi" 

(vrt. kuoponen, koponen, kuovonen, 

kuvonen, kuovin sukuja).

53. "suokuoboid vihmoi vast eätäh äijäl" 

(eätäh eli ääntelee).

54. "pitkä on nokka kui suokurmoil" 

(kurmoon vertaaminen).

55. "kuules, suokurmoi vinguu kulleh" 

(vrt. vinkunen).

56. "suokurmoi, pitkynokku on häi" 

(häneksi kutsuminen).

57. "kävelet kui suokurmoi, piä painettu" 

(pää painettuna, vrt. soilta syötävää etsivät 

pitkänokat).

58. "suokurmoit kuihkettau" (kuihkettaa, 

pluukkaa ja vinkuu, eri lintuja).

59. "suokurvittsa, eikö se se sama lintu ollu 

kun se kevöällä laulo jotta vikli vikli vikli" 

(kurvitsat ja viklit).

60. "suokurbittsa vihmaa pajattau" (laulu 

tietää vihmaa).

61. "suokudmoi sanou, kuulin kuulin kuulin, 

kujii" (ääntelyä, vrt. kutmonen).

62. "suokuutskoi piipettäy suol" (suolla 

piipettävä lintu).

63. nenetsien pyhäkköihin kuuluu lortzak seda
(kurpan mäki).

64. "vihmalindu" (kuovi).

65. "vihmalindu piitskuu" (vihman edellä).

66. "eikö se suokurvittsa sama lintu ollun ku se 

kevöällä laulo jotta vikli, vikli, vikli" (kahlaajia 

molemmat).

67. "suokurmoi vinguu kulleh" (ääntelyä).

marit kutsuvat kuovia sanoilla

cavaner, savaner ja kuguvytele

(vytele=viklo).

udmurtit kutsuvat kuovia sanoilla

vukuras, vudurturi ja kronshnep.

unkarilaiset kutsuvat kuovia sanoilla

poling ja nagy poling.

marit kutsuvat rantakurvia

sanalla kuptyrij (kuuluu

kurppiin).

marit kutsuvat mustapyrstökuiria

sanalla tsodortan.

unkarilaiset kutsuvat mustapyrstökuiria

sanoilla nagy goda.

unkarilaiset kutsuvat punakuiria

sanoilla kis goda.

marit kutsuvat lehtokurppaa sanalla

kurmozak.

unkarilaiset kutsuvat lehtokurppaa 

sanoilla erdei szalonka.

moksalaiset kutsuvat lehtokurppaa 

sanalla veländshi.

marien pyhiin säveliin kuuluu supra-joen 

kurpan laulua jäljittelevä sävel.

saamelaiset kutsuvat

kuovia sanoilla 

jonnjeägglodd

(jonn=iso, lodd=lintu,

vrt. jänkä).

saamelaiset kutsuvat

pikkukuovia sanoilla

jeägglooddaz.

saamelaiset kutsuvat

pikkukuovia sanoilla

puskolodde.

saamelaiset kutsuvat

isokuovia sanoilla

jonnjeägglodd.

saamelaiset kutsuvat

tunturikurmitsaa sanoilla

cappesradd-jeägglodd.

saamelaiset kutsuvat

kerällä nukkuvaa sanoilla

kurppad ja kurppaam.

saamelaiset kutsuvat

tonkimista sanoilla

kurbad ja kuurbam.

saamelaiset kutsuvat

pikkukuovia sanalla

kuskastah.

saamelaiset kutsuvat

jänkäkurppaa sanoilla

puttaltoidee.

saamelaiset kutsuvat

punakuiria sanoilla

lavgalodde.

saamelaiset kutsuvat

punakuiria sanoilla

ruopsses jeägglodd.

saamelaiset kutsuvat

jänkäkurppaa sanoilla

uccmeäkktos.