Kiuru

kiuru, kiurinen, kiuruinen, kiuri (suomi, karjala), kiuruine (lyydi), tsiuru (vatja), 
kiur (viro), kirvinen, kirviäinen, kirvo, kirvi (suomi), leivo, leivonen, leironen 
(suomi, myös punatulkku), loo, looke, loiv, loivokene, leevike, leevikene (viro, 
myös punatulkku).

1. "käi sutenna suuret korvet, kiurunna kiven alukset, kärppännä 
kämärän juuret" (noitien eläinhahmoja).

2. "ne on kesän entehii" (kiurut).

3. "kun se hyvin kirahttaa, sitä piettääm pohjosen enteenä" 
(pohjosen eli pohjantuulen).

4. "kiuru kigerdä pellol" (peltolintu).

5. "kiuru pajattaa keväjel" (kevätlintu).

6. "kiuru kikerdäy" (vrt. kike).

7. "kiurune kitserdäu" (kiurunen).

8. "kiuringi" (kiurinki).

9. "kuu on kiurusta kezäh, puoli kuuda peibozesta, päistäriköstä 
ei ni päivöä" (kevätlintuja).

10. "kelbuau kiurul lauluo kuunnella" (laululintu).

11. "kiuru do kiuruou" (nimen alkuperää).

12. "kiurul on kieli sula keveäs" (kieli sula, laulu herkässä).

13. "kiurun kiel, linnum miel, lambiahvenen ajatus" 
(sanonta).

14. "kiurun iänen kuulin" (kevään ensimmäisen,
pyhinä pidetyt ensimmäiset).

15. "kiuru tsiytserdeä huondekset" (toivottaa huomenet).

16. "jo on kiuru teä, jo tsitserdäv" (kevään merkkejä,
kevät=toivon aikaa).

17. "kiuru pajattaa keväjel" (pajattaa eli laulaa).

18. "kiuru keziä vaste tulov" (vaste eli edellä).

19. "kiurune keviästä kitserdäu, nouzou yläh" (laulaa 
keväästä, lentäessään).

20. "kiurukuu" (kiurun paluusta alkava).

21. "kiuru rubiau keveellä kiuruomah" (vrt. kiurunen).

22. "kiurulinduizien kielel kiytserrelläkseh" (puhuu
kiurujen kielellä).

23. moksalaiset pitävät kiurua (ozarga) yhtenä luojahenki 
Ine narmonin poikasista (valitsee heimonsa asuinpaikaksi 
niityt).

24. mordvalaisten taruissa luojahenki Ine narmun istuu 
maailmanpuun latvassa ja hautoo kolmesta munasta 
kolme lintua (kiurun, käen ja satakielen).

25. mordvalaisten taruissa luojahenki Ine narmun 
(suuri lintu) antaa kiurun vastuulle maanviljelyn, 
lapsuuden ja nuoruuden.

26. erzalaiset pitävät kiurua peltojen emon Norov-avan 
hahmona (moksalaisten Ser-ava).

27. mordvalaiset leipovat keväisin kiuruiksi kutsuttuja 
leivoksia, menevät ulos ja kutsuvat kiuruja sanoin 
"hyvät pienet kiuruset, tulkaa ja tuokaa tullessanne 
lämpimät ilmat".

28. mordvalaiset pitävät aikaisin palaavia kiuruja lämpimän 
kevään enteenä.

29. virolaiset kutsuvat kiurua jumalan luomaksi linnuksi
(vrt. suuren linnun).

30. virolaisten mukaan kiuru muuttuu syksyllä valkoiseksi 
ja elää talven lumen alla.

31. virolaiset pitävät kiurun ensimmäistä laulua taianomaisena 
(kuulija saa osakseen onnea ja terveyttä).

32. virolaisten taruissa kiuru saa ihmisen menettämään 
lauluäänensä (vrt. käkeen liittyvät uskomukset).

33. saamelaiset kutsuvat kiurua nimellä leivvoš.

34. "kiuruine pajattau, keväd on" (kevät on, 
vrt. kevään tuoja).

35. "kiuru pajattaa keväjel" (kevään ääniä).

36. "ozrulinduine on harmai, valgei on ryndähäz, töppyine 
peäz, tsiutsoin suuruz, talvel ei ole" (varpusen kokoinen, 
ozrulintu, vrt. ozarga, vrt. osa).

37. "ozrulinduine tähkäizen kyhlähäs temboau da vai 
tsopottau syöy" (pitää tähkistä).

38. "kuu kiurus kezäh, puoli kuuda peibozes, päistäräkis 
ei ni päiviä" (kiurut, peipot ja västäräkit).

39. "vähä niit on tänä kevään kuulunu" (kiuruja, 
kantojen vähenemisestä).

40. "maaliskuus meil kiurut lauloit, ko se niir ranist 
lauloi, nii sanottii et kiurull on kiel jääs" (kieli jäässä, 
aikaisin kuuluvasta laulusta).

41. "laalaa pellossa ylähän" (myöhäinen tulokas vai 
alkujaan niittylintu).

42. "jo on kiuru teä, jo tsidserdäv ylähän" (kiurun 
saapuminen, teä=täällä).

43. "kiuruine pajattau tsiitserdäy" (ääntelyä).

44. "kiuru vizerdää laulua" (visertää).

45. "kiuru vitserdää laulua" (vitsertää).

46. "kuu on kiurusta kesäh, viikko vittsalintusesta"
(vitsalintusesta, vrt. västäräkki).

marit kutsuvat kiurua sanoilla

turi ja turij (vrt. tuuri).

udmurtit kutsuvat kiurua sanalla

tjuragaj (tura-lintu).

unkarilaiset kutsuvat kiurua 

sanoilla csirta, sirta ja pacsirta.

unkarilaiset kutsuvat arokiurua

sanalla kalandrapacsirta.

unkarilaiset kutsuvat kangaskiurua

sanoilla erdei pacsirta.

ersalaiset kutsuvat kiurua sanoilla

norovzor ja torkaj (vrt. Norov ava).

moksalaiset kutsuvat kiurua sanoilla

pitjkoldi, tur ja zavoronka.

marit kutsuvat kiurun laulua sanoilla 

turij muro (vrt. haltijoille sepitetyt 

laulut).

marit kutsuvat kiurun laulua sanoilla 

turi-tur-tur.

mordvalaiset pitävät kiurujen aikaista 

saapumista lämpimän kevään enteenä.

ersalaiset pitävät peltojen emo

Norov avaa kiurun hahmoisena

(moksalaisten Ser ava).

saamelaiset kutsuvat

kiurua sanoilla

kiurulooddaz.

saamelaiset kutsuvat

kiurua / leivosta sanalla 

leeivsaz.

saamelaiset kutsuvat

tunturikiurua sanoilla

tuoddarleeivsaz.