(vepsä), saarmas, sagermas, sabarm, savermu (viro), sagrob, sagroboz, sabriki
(liivi), sayarma, sayarva (kantasuomi), caewres, ceevris, ceavrris (saami), häähkä
(suomi), heähku, heähkäine (karjala), hähk (vepsä), säsko, saske (mari), tööte,
tööt, töt (selkuppi), ca, can (kamassi), säskä (kantaurali).
1. saukkoa pidetään tärkeänä noitien apuhenkenä
(liikkuu maalla ja vedessä).
2. saukkoa pidetään tavallisesta poikkeavien tapahtumien
aiheuttajana ja ilmoittajana.
3. hantit pitävät saukkoa pyhänä eläimenä.
4. hantit järjestävät pyydyksiin jääneille saukoille peijaiset
(vahingossa pyydetyt eläimet).
5. hantit veistävät saukkojen kuvia puihin.
6. hantit kutsuvat saukkoja kiertoilmaisuin (kolow,
wantor).
7. selkuppinoidat pitävät saukkoja apuhenkinä
(kutsutaan saukkohengiksi).
8. selkupit pitävät saukkoa (töt) muutosten tuojana
(vrt. olla tööt).
9. "sagarvo sanoo, veis ku kyzytäh, moal elän, moal ku
kyzytäh, veiz elän" (elää maalla ja veessä).
10. "sanomiksi saukko soatih, kuuluksi metsän kujari"
(sanomat ja kuulut, vrt. kuulumiset).
11. "ne veissä kävellää" (saukot).
12. "soarava veissä kävelöy" (kävelee vedessä,
soar-ava, vrt. saari-ava, saara-ava).
13. "peädä vai nosteli kiglahutteli dai järilleh painaldih"
(nosti ja laski päätään vedestä).
14. saukkoon yhistetään monia etunimiä
(arvo, armas, asko, saku, sakke, sakari, saija,
saara, sari, saana).
15. saukkoon yhistetään monia sukunimiä
(saukkonen, saikkonen, sakkonen, sukkonen,
sarvanen, saranen, sorvanen, soranen, sovanen,
soivanen, sarvonen, sakkanen, sarmanen, samanen,
sarmonen, saronen, samonen, sarmunen, sarunen,
samunen, saurinen, säyrinen, saarinen, häähkänen,
hähkänen, hahkanen, hehkunen, hehkanen,
hehkonen, saskonen, sasonen, saskinen, sasinen,
sakkinen, saskanen, sakanen, sasanen, sananen, s
aananen, säkänen, säsänen, tottinen, totinen).
16. komien ajanlaskussa saukon aika kestää
lokakuun alusta joulukuun puoliväliin
(vesien jäätymiseen).
17. hantit pitävät saukkoa (wonterri) yhtenä
totemistisista suvuistaan (won-terri, w=b, p,
vrt. wan-tor).
18. mansien tatuointeihin (kämmen, käsi) kuuluu
saukkoja ja peuroja (suojelushenkiä / totemistisia
sukuja).
19. marit kutsuvat saukkoa nimellä bud-koma
(bud=vesi).
20. komit pitävät saukkoa alisen olentona
(veen alinen).
21. komit pitävät saukkoa veenhaltijan hahmona
ja apulaisena.
22. inarinsaamelaisilla on 10 saukon (ceevris) mukaan
nimettyä paikkaa.
23. saamelaiset kutsuvat saukkoa nimellä ceavrris
(vrt. kaveri).
24. saamelaisten taruissa neito ylittää henkien maahan
johtavan verisen joen saukon hahmossa.
25. saukkoa kuvataan äänisen kalliomaalauksissa
(tärkeänä pidetty eläin).
26. "naukkoav eleä veez da moal" (naukkoaa,
vrt. naukko, saukko).
27. "löhäjäy matata" (matkaa hitaasti, maalla).
28. "sehän kulki niinkuv veneh lykkäytyypi" (saukko
vedessä, veneiden neron antaja).
29. "sagarvo piiskuoo, toista kuttsuo jogirannaz yölöil"
(ääntelyä, vrt. piiskunen).
30. "sagarvom pendu" (vrt. pennut).
31. "sie elät kui sagarvo" (vedessä viihtyvälle).
32. "puihkaskoitti merezin yläh, sagarvo" (irrotti
rysän pohjasta, kalansyöjä).
33. "soarvam puutti" (puutti eli polku, vrt. rantojen
pyhittäminen vesieläimille).
34. "soarvoa olen nähnyn" (voitko sanoa samaa,
hävitetty lähes olemattomiin).
35. "boigoi koira kuin soau soaravoa nizasta kiini,
niin sidä se puissaldau" (koirien tuhovoimasta,
nisäkkäiden sukupuuton syitä).
36. "jos oli soarvar rasvoa, ni siitä" (käytettiin
voiteena).
37. "suarva mäni jiän alla" (talvielämää).
38. "suarava, kuin koira, dallad lyhyet" (sa-arva,
saar-ava, arva=ava=emo, vrt. arvot=avojen
antamat).
39. "soarava veissä kävelöy" (kävelee veessä).
40. "suarva jogilois elää" (jokisaukot).
41. "jallad on lyhyöt kui sagarvol" (saukkoon
vertaaminen).
42. "moal ku kyzytäh, sanoo, veez elän, vees ku
ruvetah kyzymäh, mie moal elän" (vrt. pesin
maalla).
43. "ku kerran sagarvon sorkka sapittaa, ammuin
kurren sorkka kumsuttaa" (saukot ja kurjet,
totemistisia sukuja).
44. "sagarvo on koiran nägöne" (veen koira).
45. "veiz, ojiz, dogiloiz eletäs sagarvod" (vesi, oja
ja jokisaukot).
46. "saokko karvasap pittää kuikka kuulut höyhenesä"
(pitää karvansa, värinsä).
47. "kauvvaa se ei ol vesen alla" (veden alla,
vrt. pitkään sukeltava majava).
48. "van saukkoa min en oo kertoa nähny"
(saukkojen katoamisesta, totuudellinen
sukupuutosta puhuminen=paikkakuntakohtaista,
saukko=sukupuutossa lähes joka paikassa).
49. "sauko on kulkenu jäät pitkin ko jana näkkyy"
(jäillä liikkuja).
50. "myö monta kertoa veljei kans jahattii koko
juoivars" (jahattiin saukkoa koko jokivarsi,
vrt. autiot jokivarret).
51. "saokkojahan se on tappanna, jotka on
semmosija pitkijä jutkuloeta" (vrt. rahasta
tappaminen, suojelun vastakohtaa).
52. "saokko jätti jälehmät hankkee"
(jälehmät eli jäljet).
53. "lähin saokoj jäläkkeä seorroamaan"
(tunnetaan jälistään).
54. "ku pääsevät vereksille jäljile ni hiihattavat"
(saukon jäljille, hiihtävät kiinni).
55. "sauko mene jääröykä al" (röykä eli röykkiön,
piilopaikkoja).
56. "minä näe että ka saokko on tästä laosta
menny yli" (ladusta yli).
57. "oli niitä ennen saukkoja tuossae Ahamasessa
vaem poes ovat taenneet kaekouta" (kaikota pois,
vrt. tapettu viimeiseen saukkoon).
58. "soarvoa olen nähnyn" (saarvaa, vrt. arvata).
59. "soarvan nahka peijettih" (pyydetty nahkansa
vuoksi, vrt. peijaiset).
60. "suarva mäni jiän alla" (vrt. sulat kohdat,
hengitysaukot).
61. "suarava, dallat lyhyet" (saar-ava,
vrt. saarissa pesijä).
62. "soarava veissä kävelöy" (kävelee vedessä,
uintitavasta).
63. "suarva jogilois elää" (oikeat joet, täynnä
elämää).
64. "jallad on lyhyöt kui sagarvol" (sakarvoon
vertaaminen).
65. "sagarvo on koiran nägöne" (vrt. koira saukon).
66. "veiz, ojiz, dogiloiz eletäs sagarvod" (vesien,
ojien ja jokien eläin, vrt. järvien).
67. "sauhkoa kävelöö" (sauhkaa eli liikkuu nopeasti,
vrt. sau-kko).
68. "saugie mies" (saukea=nopea, sukkela).
69. "saugu lähtin koz viesti tuli" (sauku lähdin
=lähdin äkisti, vrt. luonnenimi saku).
70. "tänäpäi puuttuo, ga sit pidäy matkata sagaija"
(sakaija, matkata nopeasti).
71. hantit kutsuvat saukkoa nimellä wantal (w=b, p).
72. "sagarvo kattsou, ku muzikat tuliskattih,
häim parzitukkuh ähkähtih" (miehiä piiloon,
omat saukot, vieraat tukkijätkät).
73. "ei voi olla sielä umbipeässä" (pitkään,
umpipäässä eli sukelluksissa).
74. "sagarvonnahku valukin ymbär ennem maksoi"
(valukin eli 20 ruplaa, oman ja vieraan erosta,
vieraaseen täytyy lahjoa / pakottaa).
75. "ne ved veissä kävelläh" (kävelee veessä,
veen eläin).
76. "kätty viippailou saugailou" (saukailee kädellä,
vrt. pitkä häntä).
77. "sagarvonnahkaz annettih viizinkymmenim markoin"
(vieraaseen lahjomisen eli "palkkatyön" alkuvaiheita).
78. "mie en nägen vidroa" (saukkoa, vitra).
hantit kaivertavat pyydetyn
saukon kuvan kylän läheiseen
mäntyyn (vrt. karhun, pyhinä
pidetyt eläimet).
marit kutsuvat saukkoa sanoilla
koma ja vydkoma (vyd=vesi,
vrt. komit, omat).
udmurtit kutsuvat saukkoa sanoilla
vad, vudor ja vydra.
moksalaiset kutsuvat saukkoa
sanalla vedbejksh (b=v, vesi
veiks).
saamelaiset kutsuvat saukkoa
sanoilla tseuris ja tsewris
(vrt. seura).saamelaiset kutsuvat
merisaukkoa sanoilla
miarrceeures.
saamelaiset kutsuvat
saukkoa sanoilla
caewres, ceeyris, ceeures,
cievres ja carves.
saamelaiset kutsuvat saukkoa
sanoilla eeevris ja eiävra
(vrt. ei-eura, haltijanimet).
saamelaiset kutsuvat
saukkoa sanoilla ceeures
(cee-ures).
saamelaiset kutsuvat
saukon pesää sanoilla ebrr
ja ceurrazvuädanj.
saamelaiset kutsuvat saukkoa
sanoilla cevres, tjeävraa,
tjiwres, tjievries ja tjeures.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti