hytykkäinen, hyde (suomi), hidas, sicca, cicca (saami), itikka (suomi), itikkä, itikkäine
(karjala), itsikka (vatja), mäkärä, makara, mäkäräinen (suomi), mäkäräine (karjala),
mägär (lyydi), mägar (viro), muoger, miekker (saami), pinniäinen (suomi), pinoi
(karjala), polttiainen (suomi), polttajaine (karjala), poltelaine (lyydi), poutteine
(vepsä), boldijas (saami), surviainen, survojainen, surviaissääski (suomi), survojaine,
surviaine (karjala), surusääsk (viro), sääski, sääksi (suomi), säski (inkeri), seäksi
(karjala), seäski (lyydi), säsk, säks (vepsä), säske (vatja), sääsk (viro), säskud (liivi),
cuoika, cuoska, tjuoihka, cisk, cusk (saami), seske, siskä, säskä (mordva), säske,
saske (kantapermi), tihi, tihu, tiho (suomi), tihijäine, tihoi (karjala), tih, tihaine
(vepsä), tihikkein (vatja), tihulane (viro), namek (saami), nimi (udmurtti), nom,
num (komi), nume, nome (kantapermi), niperu, nimelu (nenetsi), njimarä, njeure,
nurä (selkuppi), nem (kantaurali), lome, lumej, lumij, lume (mari), lum (udmurtti,
myös pieni paarma), lomoj, lamoj, lumuj, lomuj (mansi), lom (kantaugri).
1. sääskiin yhistetään monia sukunimiä (hytönen, hyttinen,
sissanen, pininen, polttinen, poutinen, survonen, surunen,
soikkanen, siiskanen, saskinen, sääskeläinen, tihinen, tihunen,
tiihonen, numminen, niiranen, nuranen, luminen, lamonen,
lomonen).
2. sääskiin yhistetään sukulaisnimiä (isi, emä, sisko).
3. "emo läks etsimää, itikkana ilman lens" (itikan hahmossa,
iti-kka).
4. nenetsit eivät vahingoita sääskiä ("muuten syövät porot").
5. selkupit pitävät verta imeviä hyönteisiä alisen olentoina
(muita lentäviä hyönteisiä ylisen olentoina).
6. "tyven ilima se ajjaa sääsket lepikosta aavemmalle"
(sääskien liikkeistä).
7. "kons pistää siäski, tulloo siihen näpykkä" (näppylä).
8. "ne on koko elokkaita, ne on ihan elävältä syyvvä immeisen"
(mäkäräiset).
9. "ne elää sit omaa elämätäh miksikä ne ol luotu"
(sääskien kannalta ajatteleminen).
10. "enoid ei andanehed rauhaz mada" (enoksi kutsuminen,
toteemien piirteitä).
11. "säzöit pinizöd" (säsöit eli sääsket).
12. "saetta tullo ko tihud lentelöt" (tihut, sateen edellä
lentelevät pienet hyönteiset).
13. "kezäl om metsäs paljo tihiäisiä" (vrt. tihuja).
14. "saetta tullo ko tihud lentelöt silmillä" (tietää sadetta).
15. "järvitsakat pitkyjallad viem pinnas sälmetäh, ei purta"
(veen pinnassa liikkuvat pitkäjalkaiset hyönteiset).
16. "mäkärä juou" (juo eli imee verta).
17. "tsakka juou" (tsakka eli sääski, vrt. sakkanen).
18. "tsakku johahtih korvujuurez" (korvan juuressa).
19. "itikkeä perttih tulou" (itikkaa pirttiin, iti=isi).
20. "sagenah sidä tihii lendelöy metsäs" (sakeana,
parvissa lentelevät tihit).
21. "polttajazet tyynil ilmoil lennelläh" (polttajazet
eli mäkäräiset).
22. "räkät häkäissettih mejät pois" (hätistettiin,
pois metsästä).
23. "hytykky" (hyttynen).
24. "tsakkoin huru" (hurina).
25. "tsakkoau hutsettau" (huiskii tsakkoja).
26. "annahai tsakku tulou, ga orahan tuou"
(kasvuun yhistäminen).
27. "tsakkoa hurizoo" (tunnetaan äänestään).
28. "tsakat syyväh" (veren syöjiä).
29. "pitäy heäjellä räkät" (häätää, vrt. tappaa).
30. "heäjeltih tsakkoja" (häädettiin savulla).
31. "algutsakku pinizöy, a lopputsakk ei pinize"
(alku ja lopputsakka).
32. "tihivuozi" (vrt. sadekesä).
33. "aivin tsakkoat karkatad, heitä nygöi pieksändy"
(heitä pieksäntä, lopeta huitominen).
34. "tsakat kihutah" (keräytyy yhteen, vrt. kihut).
35. "tsakat lennelläh pinisten" (pininä, tsakkojen
laulua).
36. "räkät om mänty kiivahakse, seisoaltah syyväh"
(menty kiivaiksi).
37. "ei ole pokouta etähänä, kun ollah räkät kiivahana"
(räkät kiivaina, myrskyn edellä).
38. "tsakkoin kimineh" (kiminä).
39. "tsakat kimissäh" (kimeästä äänestä, vrt. kimi).
40. "kibiöitteä poltteliaized, ned on ylen syöjät"
(puree kipeästi, mäkärät).
41. "pinoit purrah" (vrt. pinonen, pinnonen).
42. "tihi tuou kokkozen" (kokkosen, hyvän sadon).
43. "korbitsakka, suuri tsakka, korbiloiz enimyttäh,
kesteä jällel muida" (korpisääski).
44. "korbitsakk on suuri, pitkäd jallad" (sääskisukuja).
45. "pidäy panna kouhta piällä, ilmain tsakat syyväh"
(kouhta eli paksu pusero).
46. "seäkset kuhajau" (kuhisee).
47. "kymyritsakka" (mäkäräinen).
48. "ainos kimajoa, tolkkuo ni mih ei ole" (sääskien
kohdat, huonoja ihmisasumiseen).
49. saamelaiset yhistävät sääskien syntyyn talvivuoden
haltijaa Ahceš eatnia.
50. enetsit kutsuvat sääskiä nimellä nenug
(vrt. nenunen).
51. hantit yhistävät sääskiä sembramäntyjen käpyjen
kypsymiseen (elokuun loppu, vrt. sääskien
katoaminen).
52. hantit pitävät sääskeä tärkeänä noitien apuhenkenä
(liikkuu ilmassa ja maan alla).
53. sääskien uskotaan syntyneen alisen haltijan maahan
kaivamasta kolosta (pyytää kaivamiseen luvan toiselta
luojahengeltä).
54. marit pitävät sääskiä kotieläinten suojelijoina.
55. saamelaiset kutsuvat sääskiä nimillä cuoika, cuššk,
cuoškâ, euoika, tjoeihke ja euokk (vrt. eukko, ojka).
56. mordvalaiset kutsuvat sääskiä nimellä eke
(kantapermin ake, äke).
57. saamelaiset kutsuvat mäkäräisiä nimillä mieger
ja myevvir.
58. saamelaisten mukaan sääskillä on oma
suojelushenkensä (sääskien emo, Cuoika ädni).
59. saamelaisten taruissa Cuoika ädni kieltää sääskiä
matkaamasta pohjoiseen (pitää liian vaarallisena,
sääsket eivät tottele vaan lähtevät pohjoiseen suurella
joukolla).
60. "nälgytsakad on vihmoa vast" (nälkäisiä,
sateen edellä).
61. "tihi nokki rozat" (rozat eli posket).
62. "tsakku nokkai" (nokkai eli puree, vrt. saku, taku).
63. "pinoi nokkoau" (pinisijä).
64. "tsakka ninnettäy" (ninisijä, vrt. ninni).
65. "tsakkoin jällez om mödzöid, purtah"
(mötsöit eli mäkäräiset).
66. "pikkaraized ollah mödzöid" (pienestä koosta).
67. "polttajazet viel pienembie ollah kun mäköt"
(polttajaiset ja mäköt).
68. "voi lekkolani, miten om mäkkeä" (mäkäräisiä,
vrt. mäki).
69. "vilul keveäl roih mäkköi enämbi" (roih=syntyy,
vrt. mäkkönen, makkonen).
70. "sygyzyl om mäköid" (mäkköjen aika).
71. "sielä oli seästä, poarmoa, mäkäröä" (hyönteisille
kuuluvat kohdat).
72. "läksi utu i mäkärä" (kaikki).
73. "sielä oli rahvasta utu i mäkärä, mi kynnellä kykenijeä,
jalam peällä peäsijeä" (utu ja mäkärä, paljon).
74. "ho onn i mägäräistä, kun ei sua silmie avata"
(elokuussa).
75. "mödzöid muhistah tyynel illal"
(pitää tyynestä).
76. "mujehed lennelläh tyynez metsäz ehtil,
kibieh purtah itsie" (ehtil eli ehtoolla).
77. "mujehet muhistah" (mäkärät, polttiaiset).
78. "muhoid ruvettih syömäh" (vrt. muhonen,
muhos).
79. "mujehed ei pinistä, muhistah" (nimetty
äänen mukaan).
80. "jällele pinoloi muhiet tullah syvyspuoleh"
(pinoloit ja muhiet, sääsket ja mäkärät).
81. "lämbymöiksi suttuotsetah tihet"
(tietää lämmintä).
82. "loppukezäz ei tsakku pinize" (tsakan
hiljeneminen).
83. "loppupinoiz jo iäni on sammunnuh, ei pinize"
(pinoissa, vrt. tsakassa).
84. "algutsakas hod yks olloo, ga pimpetyksem pideä,
a lopputsakaz ei kuulu hoz äijä olloo" (äänien
vähenemisestä).
85. "ligonah on tsakkoa, ei sua ni ruadoa tänäpäi"
(tsakkapäivät, pilviset ja tuulettomat).
86. "tsakkoa hyvin liidyi" (liityi, keräytyi).
87. "pidäv varboa kädeh ottoa da rozie löyhkytteä,
muite tsakat syvväh" (karkottaa tsakat kasvoilta).
88. "mäkärät leikattih" (leikkaa ihoa).
89. "tsakk ei nouze lagiel mäel" (lagiel eli avoimelle).
90. "tsakat pimajetah" (vrt. pimanen).
91. "tsakat pimpetetäh" (siipien ääni).
92. "pinoi pimpettäy" (nimien alkuperää).
93. "tsakkoim pimu korves kuuluu" (pimeät korvet,
tsakkojen maata).
94. "tsakku pinahtih korvujuurez" (korkeasta
äänestä).
95. "pinoi pinahutti korvujuurez" (kuuluu lähelle
tullessaan).
96. "pinoi pinaittau" (vrt. pinonen, vrt. piinata).
97. "paista pinajaa" (pininä, sääskien puhetta).
98. "pinajat ku nälgätsakka" (nälkäinen alkutsakka).
99. "pinoloim pinizendäz en voinnuh ni muata"
(voinnut maata, omat hyttysmyrkyt=savu, liike
ja tuuli).
100. "tsakat pinissäh" (vrt. akat).
101. "e ole vägie ni pinoin vastah" (vägie eli voimaa,
taistelu ei auta, parempi väistää vahvempaa).
102. "pinoit savvuu varatah" (varovat).
103. "ei sua ni perguakseh, muga om pinoidu"
(sääskien mukaan työskenteleminen).
104. "tsakam pehud roih vihmoa vaste" (pehud
eli pojat).
105. "tsakat silmih papatetah, terväh vihma roiteh"
(tietää vihmaa).
106. "silmih papattau tsakad, se vihmoa ennustau"
(papattaa silmiin, vrt. pappanen).
107. "mäköit pamahtetahes silmih vihmoi vaste"
(mäköit eli mäkäräiset, vrt. tsakan pojat).
108. "pahkiene" (mäkärä).
109. "pitkädalaksi tsakaksi niidä vain nimitetäh,
ei voija erottoa" (sääskiä toisistaan, oma tieto
=luonnollista tietoa, omin silmin nähtyä).
110. "sielä oli seästä, poarmoa, mäkäröä, kärpäistä,
polttajaista, tsakkoa" (hyönteissukuja).
111. "onki ollun polttajaisie" (vrt. polttava purema).
112. "läkkä pois polttajaini" (sanalla karkottaminen).
113. "sielä oli polttajaista" (polttiaisten kohdat,
ihmisasumiseen sopimattomia).
114. "poltteliazet syödih ylen äjjäl" (syötiin verta,
luonnossa kaikki jonkun toisen ruokaa).
115. "polttelijaized on hienoized, purrah pahembi
mödzölöi" (mötsölöitä kovempaa, vrt. mötsä, metsä).
116. "tiholoin jällez roih poltelijaized" (tihujen jälkeen,
roih=loih, syntyy).
117. "tsakku turvam painaldau, sit purevuu" (painaa
turvan ihon läpi).
118. "seäksi purou" (sääksi eli sääski).
119. "siitä siekla puoleni kun yhen seäksen tappo"
(siekla eli seula eli sato, jos tappoi sääsken juhannuksen
jälkeen).
120. "elä itke ileman syytä, elä vaivata valita, anna itkeä
itikan, vuorelaisen voivotella" (itikan eli vuorelaisen).
121. "kalahyttynen" (merellä lentelevä).
122. "kalasääski" (veden äärellä lentelevä).
123. "siäski iän ei kauvaks kanna" (kanna kauaksi,
pienestä elävästä suuri ääni).
124. "sääskensiittäjä, se on semmonen karhotus että,
pitkäsäärinee" (sääskensiittäjä eli vaaksiainen,
yhennäköisiä).
125. "kunhan tässä sataa, se om pankom paksuuvelta
sitä karjaa" (sääskikarjaa, pitää sadepäivistä).
126. "ei ne elä kauvvun" (kylmässä tuulessa).
127. "töysälääset keheräälöö, poutaa piisaa" (töysälääset
=surviaiset, keheräälöö=lentelee ylös alas).
128. "että mitähän ne semmoista kehystä tekköö"
(kehystä eli kehää, iltaisin).
129. "hyttyset keikkuu hyvvee ilemoo" (ilta auringossa,
vrt. keikkua=tanssia).
130. "peä nii kekas ja viel nii, hyttyisisseä et oikei"
(hyttyisisseä=kumarassa, hartioiden välissä).
131. "on kelekkee ilima, jottei itikatkaak korvissa hänisek"
(kelkkee eli kuulas, vrt. hänninen).
132. "pitkä ja laiha kuh hankisääski" (hankisääski,
hangelle heräävä).
133. "sääsket on kesyjä iltasella" (vrt. kiivaita).
134. "niin kesuksi tullehet, ovat harjannehet verelle"
(harjannehet eli tottuneet, vrt. harjaantua).
135. "kesäsääski" (vaaksiainen, lumien lähdön jälkeen
ilmestyvä).
136. "välistä tuloo kylmä surviaisten jälistä, kevätkesästä,
vain syksykesästä tuloo surviaisten jälistä lämpönen"
(surviaisten tuntijat).
137. "illansuussa alakovat sääsket jaameutan niskaan"
(iltaeläin, pitää pimeästä).
138. "sillon ne kyllä jaukkuu" (jaukkuu eli häviää,
ilmojen viiletessä).
139. "innin tinnij jinnij jännij jyrkäp polvet väärät sääret
harmaa hamonem päällä" (mikä se on).
140. "mutta nuos sääsket, ku neh hurrava ja joikkava
kaiken vyön, em mie saata rankisessakhan nukkua"
(rankisessa eli sääskiteltassa).
141. "joku muu pikkunej jota sitä itikaksi mainithan"
(mainitaan itikaksi, iti-kka).
142. "jokiuomassahan niitä kansa on hyttysie"
(pitääkö vedestä vai puiden varjosta).
143. "kirsiäiset, isot, net jomisevat vain, mutta ei net pure"
(iso sääskisuku, vrt. kirsi=routa).
144. "siellä piti ihaj juossak kun oli mäkäräistä ja semmosta
hyttiäistä" (mäkäräiset ja hyttiäiset).
145. "innin tinnin, jynnin jännin, jyrkin polvin, viärin siärin,
piällä harmahin hame" (arvaa mikä).
146. "jäkkärääset syövät niin ettei tul toimeen misään sateen
erel" (jäkkäräiset, omat nimet=paikallisia).
147. "se sija jäleest syyhyvää, siihe jääp semmoine kupla"
(syyhyvää eli kutiaa).
148. "jos tappaa sääsken ennej Jaakom päivää niin sen sijhan
syntyy kymmenem muuta, mutta jos jälkhin tappaa niin kuolee
samalla kymmenen" (tappamiseen liittyviä uskomuksia).
149. "surviazet yläh alah lendelöö da hyppelöö konz lämbimät
tuloo" (lämpimän edellä).
150. "on sellaizie tsakkoja jotta survojaiziksi nimitetäh"
(tsakat=kaikki sääsken kaltaiset).
151. "do kevöällä survojaized nin dauhottih, kyllä tulou hyvä
vuozi" (jauhottiin, lenteli ylös alas).
152. "survojazet hyppii, pohjazet tulou" (pohjantuulet).
153. "survojazet survoo, vilut tuloo" (tietää vilua,
vrt. lämmintä).
154. "survojaized on suurembat tsakkoi, pitkyjallad, ei purta,
jeävitähez viluloi vaste" (jeävitähez eli poistuvat).
155. "survojaized ruvetah lendelemäh, siigu rubiou tulemah"
(kesän ajanmittoja).
156. "survoliazet survotah, ilmat vilustuu" (survotaan
ilmassa, nimen alkuperää).
157. "tsakat survotah" (vrt. surviaiset).
158. "paha vuozi tulou kuin survojaizet survotah"
(toisen paha, toisen hyvä).
159. "pinoit survotah" (sääsket, pi-noi).
160. "lämbymöiksi suttuotsetah tihet" (tihet eli tihit).
161. "tsakku räkel sanoo, ylen on räkki, onnoako sulan"
(eläinsadut, räkel=helteellä).
162. "mäköit sorretah verel ittsie" (mäkäräiset,
sorretaan itseä).
163. "pinoid i tihit syvväh, kibieh purtah"
(pinoit ja tihit, purevat tsakat).
164. "illampäiväs sai tsakat sigenöy, peräs
illampäiväm puolenou" (sikenee eli lisääntyy,
juhannukseen saakka).
165. "tsakkoa sigevyi" (sikesi).
166. "sigisogenah on tsakkoa" (kesä-heinäkuu
=tsakkakuu, vaikeuttaa metsässä liikkumista).
167. "lämmät ku ollah, sit sidä tsakkua ziilii"
(ziilii eli sikiää, pitää lämpimästä ja sateesta,
vrt. suvituuli).
168. "tsakat sieglotah kihetetäh" (vrt. kihut).
169. "siästä oli äijä, vain kihaji" (äijä eli paljon).
170. "en tappan siästä" (elämän kunnioittaminen,
tarvitsee verta lisääntyäkseen, elää elämää johon
luotu).
171. "tavotiin säästä" (tavotin, vrt. hätistin).
172. "siäkset purrah" (pureva eläväinen).
173. "siäkset syödih jallan" (vrt. annoin syödä).
174. "on sellaizie tsakkoja jotta survojaiziksi nimitetäh"
(tsakkoihin kuuluvat surviaiset).
175. "itikät syvväh sellän" (itikoiksi kutsuminen).
176. "sagenah sidä tihii lendelöy itses ymbär"
(itsen ympärillä).
177. "räkkä lauloo tintittää" (laulaa, vrt. joikaa,
r=l, vrt. läkkä, lähteä).
178. "roudatsakka" (keväällä lentelevä koirassääski).
179. nganasanien eläinsatuihin kuuluu Siga-ihmissyöjän
satu (kertoo hyttysten synnystä).
180. nenetsit kutsuvat sääskeä nimillä ninjank ja ninjant
(vrt. ninjanen, ninanen, nina).
181. nenetsit kutsuvat hyttystä nimillä nyejank ja nyenyank
(nye-jank, yhdyssanoja, vrt. nye=nen-pääte, lapsenlapsi).
182. enetsit kutsuvat hyttystä nimillä nänag ja nenogo
(vrt. nanna, nenonen).
183. nganasanit kutsuvat hyttystä nimillä nenang, nenanga,
nenanka ja nenanki (vrt. nenna, nenkanen).
184. nenetsit kutsuvat sääskeä nimillä niejak, nyejak, nyejank
ja nyenyank (yhdyssanoja, nie-jank).
185. enetsit kutsuvat sääskeä nimellä nänagi.
186. selkupit kutsuvat sääskeä nimellä nenika (ne-nika,
nika=nagi=nogo).
187. "tsakkoa mettsäh tsahahtih" (sahahti).
188. "tsakakas seä, vihmaksine" (vihman lapset).
189. "tsakampehud roih vihmoa vast" (tsakan pehud,
pienet hyttyset).
190. "tsakatoi seä, ei ole tsakkoa" (vrt. pouta, tuulinen).
191. "voi kun on tsakkoa täysi mettsä" (tsakkakuu).
192. "oli tsakkoo eklem metsässä" (vrt. aukeilla).
193. "hyvin äijän oli metsässä tsakkoa" (tsakkojen
metsä).
194. "mie loajin savuksen tsakkojen tähen"
(omat hyttysmyrkyt).
195. "ei ni silmie tsakkojen tagie sua avata"
(tsakkojen määrästä).
196. "tsakat syyväh" (ihmisiä syövä eläjä).
197. "tsakat silmih papatetah, hillah terväh vihma roiteh"
(tietää vihmaa).
198. "illampäiväs sai tsakat sigenöy, peräs illampäivän
puolenou" (vrt. ilmestyvät juhannuksena, etelä ja
pohjoinen).
199. "tsakku varoau räken, a puarmu vihman"
(räken eli helteen).
200. "meän on tsakkamoat, savuksettah ei soa ildoa olla"
(tsakkamaat).
201. "tsakkavui pertti, ei pideli ust avata" (ust eli ovea).
202. "pertin tsakkavutti" (tsakkakuun elämää).
203. "räkät tintitetäh" (kimeästä äänestä).
204. "tsakkoa tihahtih ylen äijä perttih" (tihahti pirttiin).
205. "tihi tihahtih korvujuurez" (vrt. tihinen).
206. "tihi tihahtih tuli, ikkunad oli avvoi" (tihahti
ikkunasta).
207. "tsakkoa tihahutti hyvin, ku päivä laski" (päivää
vierastavat yöeläimet).
208. "tsakkoa tihaittau" (tihaittaa eli kuhisee, vrt. tihi).
209. "pertiz tihajau, muga on tihii äjjy" (tihajaa pirtissä,
sisään tuleva tsakka).
210. "tiheikkö, äijä tihie" (tihiparvi).
211. "tsakkoin tihermö" (tihermö eli parvi).
212. "tiherdytäh tsakad lämmäl" (tihertyvät,
alkavat kuhista).
213. "tsakat tihevyttih, ku tyynistih seä" (inhoavat
tuulta).
214. "tihevyi syöjeä täh lujah" (ihmissyöjät).
215. "tihi, tsakka pikkarane, pienembi mägäreä"
(mäkärää pienempi tsakka).
216. "tihi se on hienone tsakka metsässä"
(hienone eli pieni, kuinka pieni).
217. "tihet puurah" (purevat).
218. "lämbymöiksi suttuotsetah tihet" (tietää ilmojen
lämpenemistä).
219. "sielä kihiet purrah" (kihiet eli tihit).
220. "tihit kai rozat syötih" (rozat eli kasvot).
221. "sagenah sidä tihii lendelöy itses ymbär"
(tihii, vrt. hyttysiä).
222. "kezäl tihit puretellah" (tihien aika).
223. "tihit savuh ei tulla" (inhoavat savua).
224. "pinoid i tihit syvväh, kibieh purtah"
(pinoit ja tihit).
225. "tihiene syöh äijäldi" (tihienen).
226. "tsakkoa tihizöö" (tihisee eli kuhisee).
227. "tihit tihistäh" (nimen alkuperää).
228. "tsakad ittsie kai verel syyväh tihizytetäh"
(verta syövät tsakat).
229. "tihoida silmih papattoa vihmoi vas"
(vasten eli edellä).
230. "sygyzyl on enin tihoidu" (syksyllä,
vrt. sääskien jälkeen).
231. "tiidihäzet vihman iellä hyvin tullah ittsieh i
purrah äijäldi" (vihman lapset).
232. "tsakat silmih papatetah" (tulevat silmiin,
miksi silmiin).
233. "mödzöit silmih tungietahez vihmoa vaste"
(mötsöit, tsakkojen nimiä).
234. "umbivereh tsakat syödih" (syötiin,
vrt. annoin syödä).
235. "e ole vägie ni pinoin vastah" (voima ei auta).
236. "vihmua vaste ne itikädgi ollah vihazembat"
(iti-kät).
237. "ilmu vilustah, survoliazet survotah" (surviaiset).
238. "pinoloim pinizendäz en voinnuh ni muata"
(sisään päästämisestä).
239. "surviazet yläh alah lendelöö da hyppelöö"
(hyppelee ylös alas).
selkuppien taruissa urho Itje
taistelee Piinegusse-nimistä
ihmisiä syövää jättiläistä
vastaan (voittaen tämän ja
polttaen ruhonsa, ettei
syntyisi uudestaan).
selkuppien taruissa tuuli
levittää Piinegusse-jättiläisen
tuhkat mistä syntyy ihmisiä
kesäisin Piinaavat sääsket
(toisissa tiedoissa pieni
musta lintu).
marit kutsuvat sääskiä sanalla
shynga.
udmurtit kutsuvat sääskiä sanoilla
tsibin ja nymy (vrt. nimi).
unkarilaiset kutsuvat sääskiä sanalla
szunyog.
ersalaiset kutsuvat sääskiä sanalla
seske.
moksalaiset kutsuvat sääskiä sanalla
säske.saamelaiset kutsuvat
mäkärää sanalla miekker.
saamelaiset kutsuvat
sääsketöntä sanalla
cuosktem (sääskinen
=cuoskkai, cuoskkes).
saamelaiset kutsuvat sääskeä
sanoilla ciekca, ciehca,
ciohcc, cuxc ja cikc.
saamelaiset kutsuvat
sääskiä sanoilla cuoskk
ja njuunncuoskk.
saamelaiset kutsuvat
sääskiparvea sanalla
ruäpp.
saamelaiset kutsuvat
sääskisavupökkelöä sanoilla
suovvcuäcc.
saamelaiset kutsuvat
ininää sanoilla
tiinjos ja tinn
(vrt. tiina).
saamelaiset kutsuvat
keväistä kirsisääskeä
sanoilla taalcuoskk.
saamelaiset kutsuvat
inisemistä sanalla
tiinjeed.
saamelaiset kutsuvat
mäkärää sanoilla muokier,
muoker, muoger, myevvir,
miäkker, mieger ja moker.
saamelaiset kutsuvat
polttiaista sanoilla
suohalodde (pidetään
lintuna).
saamelaiset kutsuvat
surviaisia sanoilla
stalutullviezzee
(vrt. staalot).
saamelaiset kutsuvat sääskiä
sanoilla cuoika, cuoska, cuoskk,
cusk ja cisk.
saamelaiset kutsuvat
polttiaista sanoilla
cuoimas ja cuosknjeull.
saamelaiset kutsuvat
mäkärää sanalla
myevvir.
saamelaiset kutsuvat
sääskiä sanalla euoka.
saamelaiset
kutsuvat hyttystä
sanalla cuoskk.
saamelaiset kutsuvat sääskiä
sanoilla coske, tjuojke, tjuaihka,
tjuojhka ja tjuoihka.
saamelaiset kutsuvat
itikkaa sanalla
cuoskk.
saamelaiset kutsuvat
surviaissääskeä sanoilla
reddcuoskk.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti