1. pihaan tulevaa palokärkeä pidetään huonona enteenä (harvinaista,
metsän lintu).
2. palokärkeä kutsutaan hongan koroksi (vrt. koristajaksi).
3. palokärkeä pidetään hyvänä lintuna.
4. palokärkeä pidetään onnen ja turvan tuojana (toteemien piirteitä).
5. palokärjen näkemisen uskotaan tietävän sadetta.
6. palokärjen äänen uskotaan tietävän poutaa (kesän ilmoja).
7. palokärkeä pidetään metsänhaltijan apulaisena (näkeminen tuo
pyyntionnea ja menestystä).
8. obinugrilaiset kutsuvat palokärkeä noki-tikaksi.
9. obinugrilaiset pitävät palokärkiä sukulaisina (koron heimo).
10. hantit kutsuvat tikkoja "ihmisiksi joiden henki on muuttunut linnuksi".
11. "kusiljaispessi hakka ja syö kusiljaissi" (syö kusijaisia).
12. "koroi lindu koraja" (koroi eli palokärki).
13. "hä kundelo ain korvalla" (etsiessään syötävää, vrt. puutoukat).
14. "sishän saotti jet tulilintu lentä" (palokärjestä, vrt. punainen päälaki).
15. "se kui variksen karva on" (karva eli värinen, palokärki).
16. "lomottau kerda kerdaa kodvan" (lomottaa, hakkaa puuta).
17. "niillä pesät oltih kesunkantoloissa" (kuivuneissa kannoissa).
18. "kirjava on tikka metsässä, ihmisen ikä kirjavampi" (metsän kirjo).
19. "kuules koroi kulleh korauttaa ondeh puuh" (korauttaa onttoa puuta,
nimen alkuperää).
20. "koroi kezeä sanou, anna tietäh, kos tulou" (sanoo kesää, kesän alkua,
koputus=kevään ääniä).
21. "tikku puudu nokal koputtaa" (käpytikka).
22. "ku koroi lyhkäzembäh korahutaldau, lyhembi kevät on" (kevään
pituuteen yhistäminen).
23. "koroi puudu koraittau keväjel da sygyzyl" (vrt. kesällä, pesintä).
24. "koroi korajau" (koputtaa puuta, vrt. koranen, koronen).
25. "keviäl kärgi korauttaa" (kärki eli palokärki).
26. "tikku koravuttau" (hakkaa puuta).
27. "ku koroi lyhkäzembäh korahutaldau, lyhembi kevät on, ku pitkembäh
koravuttau, nii pitkembäks kevät merkittih" (koputuksen pituudesta
ennustaminen).
28. "jo kärgi kriikkau" (kevään ääniä, vrt. riikka).
29. "kärgi kriätskää" (ääntelyä, vrt. varoitusääni).
30. "palokärgi kreätskehteleh randiez" (rannassa, elinpaikkoja).
31. "kärelliukku" (pesäkolo, vrt. liukkunen, liukkonen).
32. "kärgi puudu käräittäy" (vrt. karaittaa, ä=a).
33. "kärgi käristem pagizou" (pakisee eli puhuu, nimen alkuperää).
34. "kärgi kriikkoa, lyhyt keväd roih" (tietää lyhyttä kevättä).
35. "se om mustu kui kärgi" (omat värit).
36. "kärgi häi kolottau puudu" (häneksi kutsuminen).
37. "kärg om paganlindu, ei syvvä, kololoih kävyy munimah"
(ei syödä, pyhiä lintuja).
38. "kärgi on mustu lindu" (tunnetaan väristään).
39. "eläy kurgi, eläy kärgi, eläy harmai harakku" (kurjet, kärjet
ja harakat, totemistisia sukuja).
40. tikkoihin yhistetään monia sukunimiä (koronen, koranen, koironen,
korjonen, korhonen, korkonen, toronen, toiranen, törrönen, korinen,
korhinen, korsinen, korkkinen, karanen, karkanen, karranen, kairanen,
kaaranen, karsanen, kärsänen, kajanen, karhanen, kakranen, käkränen,
horanen, honranen, honkanen, honnanen, konkkanen, könkkönen,
karkeinen, harkanen, harkkanen, harkkinen, härkönen, kärkinen,
karkinen, karkkunen, kerkinen, kerkkanen, kärkänen, kärkkönen,
kärkkäinen, kerjonen, keronen, kirjonen, kirkkonen, kironen, keranen,
kieranen, hänänen, häähnänen, haananen, hanninen, hänninen,
enonen, einonen, sainanen, saininen, sainonen, sinninen, siisinen,
saasanen, saananen, sainunen, sistonen, sissonen, sisonen, säkkinen,
sakkinen, saksinen, saksanen, sasanen, sananen, raninen, ränninen,
raminen, roninen, tikkanen, tiikonen, tikkinen).
41. mansit pitävät tikkoja ihmisten tarkkailijoina ja luojahenki
Numin tahdon valvojina.
42. selkupit pitävät palokärkiä noitien hahmoina.
43. saamelaiset ennustavat tikkojen laulu ja lentosuunnasta.
44. inarinsaamelaisilla on kolme palokärjen (kierâš) mukaan
nimettyä paikkaa.
45. saamelaiset kutsuvat palokärkeä nimellä ruovddagas.
46. saamelaiset kutsuvat tikkaa nimellä caihni (vrt. pohjantikkaa).
47. "kärgi nokkiu puuda" (palokärki).
48. "tikku nokalla lyöy puuda" (vrt. tikkaa).
49. "kärgi puuloi pärähyttää nokal" (päräyttää puita).
50. "mustakärgi kriikkoa, lyhyt keväd roiteh kui lyhyöhes kriikkoa"
(äänestä ennustetaan, vrt. riikka, iikka, eikka, joka iikka).
51. "palokärki tuijoo" (vrt. tuija).
52. "palokärki ku pitkäzeh vetäy silloin on kevät pitkä"
(koputtaa tikkaa pitempään).
53. "palokärki ku vetäy pitkäzeh, silloin on kevät pitkä" (vetää
pitkäseen, vrt. tikkaa).
54. "palokärgi puuda kolottie" (kololinnut).
55. "palokärgi kreätskähteleh vai randiez" (ääntelyä).
56. "palokärki halkoau puuta" (puiden halkominen ja koloaminen,
tikoilta opittuja taitoja).
57. "keväd roih pitky, pitkähes tikku puudu pamittau" (koputuksen
pituudesta ennustaminen).
58. "onnes puuz on tikul pezä" (ontossa puussa, vrt. onni).
59. "tikku ku plikuttoa puus pihal, sit seän jumala muuttoa, tuutsan
loadie" (laatii tuiskun, sään jumalaan yhistäminen).
60. "koro pompottaa" (koro eli palokärki).
61. "tikku toukkie tagou, punalakki puida lyöy" (takoo toukkia,
vrt. tiku).
62. "puunkolos tikk eläy" (kololinnut).
63. "kärgi puuloi pärähyttää nokal" (kärjet ja tikat).
64. "tikku plikuttoa" (vrt. likkunen, liukkonen).
65. "älä itke, pieni lapsi, kohta nyt kesä tuleepi, lintu tuopi liina paijan,
pääskyläinen päänalusen, korholainen korvatyynyn" (korholainen eli
puuta nouseva tikka, korhoset=koron sukuja).
66. "kalmanlintu" (palokärki, vrt. musta väri).
67. "siälä se kantokoppelo koputteli kannon kylykee" (omat nimet,
lempinimiä).
68. "kantokoppelo" (palokärki).
69. "kantokukko" (palokärki tai tikka).
70. "kantotoukkii tikat hakkaa" (lahot kannot=ravinnon lähteitä,
metsässä kaikella tarkoitus).
71. "tikka tiijollen ajaa, mies kaunis kapettaa" (tikka eli mies,
vrt. haltijoiden ihmis ja eläinhahmot).
72. "palokärki kun kapisti puuta niin sanottiin aena vaen että koro
laolaa" (koro-nimen alkuperää).
73. "sehän kappasoo aekalaella hakatan nokan kansa" (hakkaa nokan
kanssa, poikkeaa muista linnuista).
74. "tikka hakkas männyn kylies jotta kaarnat vaan lenteli"
(tikkojen elämää).
75. "tikka karnuttaa kevväesih honkapuihi" (karnuttaa honkapuihin,
vrt. hongan koro).
76. "keltainen tikka" (vihertikka).
77. "keltatikka" (pihaan tulemista pidetty kuoleman enteenä,
harvinainen lintu).
78. "kelohonga oksal palokärk riakus" (kelojen ystävät).
79. "se kelotti kum palokärki" (kelotti puuta).
80. "kerttoi huikkas, nyt tloo sae" (kerttoi eli tikka, vrt. leppäkerttu).
81. "kerttolintu" (palokärki, vrt. punainen päälaki).
82. "ja kevättalvesin se hakkaa sit onton haavan kylkeej" (palokärki,
haapa=pehmeä puu, hyvä pesäpuu).
83. "kerttoi huikkas ja Maalia jaohatti" (huikkasi, tikan heimon
tervehdys, maalia=kosken nimi).
84. "honkakoro jyristää" (palokärki).
85. "se tikka se jysti siinä niin että vaikka sitä ajettiin se teki hirviän
suurer reijän siihel lautaporstuan seinään" (ihmisten lähellä elävät
tikat, toteemien piirteitä).
86. "sitä Korholammäen rannikkota se männäj jöhkäsi" (korholan
mäen, vrt. koron mäen, puita kasvavat mäet=tikkojen suosimia).
87. "semmonen kajastava kohta, se ruppe päristämä sitä" (palokärki,
ontossa puussa olevaa kohtaa).
88. "koarnanpäristäjä" (palokärki).
89. "poaha siekii se pyssyis rakkineihi, ni läheteä kirjavii tikkoi
joarikoittamoa" (joarikoittamoa eli puhuttamaan, vrt. metsänhaltijaa,
läsnä metsässä ympäri vuoden).
90. "tikku stonkuttau pedeädy" (tonkuttaa).
91. "tikku snorkuttau puudu" (norkuttaa).
92. "elo s on kuin tikun selgä kirjava" (elämä kuin tikan selkä,
tikkaan vertaaminen).
93. "tikku puudu plikuttau, ruumendau puudu" (ruumendau eli
murentaa puuta, vrt. ruuma, ruuhi, onttojen puiden muokkaaminen
tikoilta opittuja taitoja).
94. nenetsit kutsuvat tikkaa nimellä tubkabco (vrt. tubka=kirves,
molemmat hakkaavat puuta).
95. nenetsit kutsuvat pesäkoloa nimillä piderä ja piderja
(pide, pidje=linnunpesä).
96. nganasanit kutsuvat pesäkoloa nimellä munkutuo (monkuto
=linnunpesä, vrt. munku, munu).
97. "tikam pojjat pezäs tsiketetäh" (pesäkolot).
98. "tikka toukkie takou, punalakki puita lyöy" (toukkien takoja).
99. "tikka keluo tokitti" (kelojen ystävät).
100. "tikka dolbiu puuda, ettsiu madozie" (vrt. toukkia, d=j).
101. "tikku tikuttau" (vrt. tokuttaa).
102. "koroin koraituz menöy puaksuh, a tikun tikutus harvembah"
(puaksuh eli tiheään, koraitus ja tikutus).
103. "kyllä tikka tietäis vain ei tiketä" (tiketä eli kerro).
104. "ei sidä tikkoa tiijettäis, jos ei se tikka tikettäis" (tikettäisi
eli koputtaisi).
105. "tikka takou seinih, huonot ilmat tulou" (vrt. sateet).
106. "on kuin tikun selgä, kirjava" (tunnetaan väreistään).
107. "tikku toukkien tagoja" (etsii puutoukkia).
108. "tikku nokalla lyöy puuda" (ainoa lajissaan).
109. "tikku ku plikuttoa puus pihal, sit seän jumala muuttoa"
(yhistetään ilmojen kääntymiseen).
110. "tikku tikuttau" (nimen alkuperää).
111. "tikku kaivau puuda" (puun kaivaja).
112. "tikka nokkiu puuloi toko" (vrt. pitkä ja terävä nokka).
113. "tikan liukku" (tikan onkertama pesäkolo).
114. "ihmizen elämä on kirjava ku tikka metsäs" (ihmiselämään
vertaaminen).
115. "tikam paja" (kävynsyöntipaikka).
116. "tikku kulleh puudu plokuttaa" (metsän ääniä).
117. "tikku kozittsou, suluhaiziks taritseh, ku halgopinoloi kolottiu
pihal, lapsie työtäh, mängeä tikal akakse" (tikalle akaksi, lempeen
ja lapsiin yhistäminen, toteemien piirteitä).
118. "tikku puudu nokal koputtaa" (tikan elämää).
119. "onnes puuz on tikul pezä" (onnes eli ontossa).
120. "tagou kuin tikka puuda" (omat takojat).
121. "kärgi puuda tagou" (tikat ja kärjet).
122. "tikku puudu tagou, toukkii nuokkiu" (nuokkiu eli nokkii).
123. "koroo midä peä kandau" (koroo eli puhuu, koron heimon
kieltä).
124. "palokärki tuijoo" (vrt. tuija, tiija, tiia).
125. "tikun uumenen löyvin" (uumenen eli pesäkolon).
126. "palokärki se vet halkoau puuta" (koloaminen ja halkominen,
sukutoteemit=omien keksintöjen antajia).
127. "palokärki ku pitkäzeh vetäy silloin on kevät pitkä" (toukokuun
ääniä).
128. "kärgi vängynöy, sid vihmad roih" (vänkynöö, vihmaan
yhistäminen).
marit kutsuvat tikkaa sanoilla
siste ja shishte.
marit kutsuvat pikkutikkaa
sanalla izisiste.
marit kutsuvat käpytikkaa
sanalla olasiste.
marit kutsuvat harmaapäätikkaa
sanoilla sorsiste ja tsalsiste.
marit kutsuvat vihertikkaa sanoilla
uzartsungse, uzarsiste ja uzarshishte
(uzar=vihreä).
marit kutsuvat vihertikkaa sanoilla
ulensiste ja tsungsö.
marit kutsuvat palokärkeä sanoilla
kerge ja semsiste (sem=musta).
udmurtit kutsuvat tikkaa sanoilla
siz ja siskokasj (vrt. sisko,
vrt. käpyjen nimet).
udmurtit kutsuvat palokärkeä sanoilla
kyr, södkyr ja södsiz (söd=musta).
unkarilaiset kutsuvat tikkaa sanalla
harkaly.
unkarilaiset kutsuvat tikkaa sanalla
kyllö (vrt. kyllönen).
unkarilaiset kutsuvat vihertikkaa
sanoilla zöld kyllö.
unkarilaiset kutsuvat pohjantikkaa
sanoilla haromujju harkaly ja
haromujju höcsik.
unkarilaiset kutsuvat käpytikkaa
sanoilla nagy fakopancs (f=p).
unkarilaiset kutsuvat valkoselkätikkaa
sanoilla feherhatu fakopancs.
unkarilaiset kutsuvat palokärkeä
sanoilla fekete harkaly (musta tikka).
ersalaiset kutsuvat palokärkeä sanoilla
kergata ja shekshata.
moksalaiset kutsuvat tikkaa sanoilla
shäkshan, shäkshata ja shäkshi.
saamelaiset sanovat tsäsni luttsistall,
muot alm te tobdu (tikka lutsistelee,
tietää lumista ilmaa).saamelaiset kutsuvat
tikkaa sanoilla kora,
kooranj, korasj, kuaranj
ja koarnes.
saamelaiset kutsuvat
käpytikkaa sanoilla
muorrkuärnos
(puutikka).
saamelaiset kutsuvat
pohjantikkaa sanoilla
tavvceäsnn.
saamelaiset kutsuvat
tikkaa sanalla ceäsnaz.
saamelaiset kutsuvat
pohjantikkaa sanoilla
muorakuarattah.
saamelaiset kutsuvat
palokärkeä sanoilla
muorrkuärnnjos
(muorr=puu).
saamelaiset kutsuvat
palokärkeä sanalla
kiorac.
saamelaiset kutsuvat
pärähtämistä / päräyttämistä
sanoilla säärted ja
säärhatted.
saamelaiset kutsuvat tikkaa
sanoilla caihne, cäsni, ceäsnn,
ciesn ja ceasna.
saamelaiset kutsuvat
puun takomista nokalla
sanalla cuokkted.
saamelaiset kutsuvat
tikkaa sanalla viahh
(viahhcuaggas=tikan
tie, vrt. radat).
saamelaiset kutsuvat
tikkaa sanalla ceäsnn.
saamelaiset kutsuvat
hähnää / tikkaa sanoilla
casne, tjaihnee, tjaajhnie,
tjaihne ja tjaine (tjai-ne,
ne=nainen).
saamelaiset kutsuvat
tikkaa sanoilla
eäsni ja eääsni.
saamelaiset kutsuvat
palokärkeä sanalla
kieras.
saamelaiset kutsuvat
pikkutikkaa sanoilla
uccaeaasnas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti