Luikko

näätä (suomi), neätä (karjala), näd (vepsä), naette (saami), luj, loj (mari), 

lönkor (hanti), loisa (mansi), loka, lokka, loqa (selkuppi, myös repo), luj 

(kantaurali, mäntynäätä).

1. "mäntynäättä ja haapanäättä" (näätäsukuja,

vrt. nä-ätä, na-ata, vrt. sukulaisnimet).

2. "haapanäätä sill on valkea rinta" (rintalaikku).

3. "juro neädä, jurostaudu pezäh" (jurostaudu eli piiloutui).

4. "hoavikko" (vaalea haapanäätä).

5. "huabamus" (puiden mukaan nimeäminen).

6. "huabaniädä" (vrt. haavikossa elävä).

7. "kunitsa" (mäntynäätä, vrt. kunninen).

8. "sie häi konttolois elelöy kunittsu" (konttolois 

eli maan koloissa).

9. "korbineädä" (korvessa elävä tumma näätä).

10. "kunitsannahk ylen om pehmei da lämmin" 

(tunnetaan pehmeästä nahastaan).

11. "kunittsa om mettsäz vieri" (metsän eläin).

12. "kunittsahine miehhu" (miehhu eli nahka).

13. komien ajanlaskussa näädän aika kestää helmikuun 

lopusta maaliskuun loppuun (näädän alle piirretään 

päivän kuva).

14. mansit jakavat mäntynäätiä musta ja punakarvaisiin.

15. saamelaiset kutsuvat mäntynäätää nimellä neeti 

(vrt. neiti, ne-eti).

16. sanalla luikki tarkoitetaan lurjusta, veijaria, kiireesti 

poistuvaa ja koloon pujahtavaa (vrt. luihu, luihukorva, 

kantasanasta lui).

17. näätään yhistetään monia sukunimiä (lajunen, 

liukkonen, lojonen, lokkonen, lokkanen, loikkanen, 

luihunen, luikkonen, lujanen).

18. "kynned on näbiät" (näbiät eli terävät).

19. "karvu kunitsal läbäjäy" (läbäjäy eli kiiltelee).

21. "kunitsam puhtas karvu" (puhtas karva, 

vrt. pyhänä pidetty).

22. "niädä lomuloih mänöö" (kaatuneen puun alle).

23. "kunitsam pendu" (pennut).

24. "hoz on orava boikoi ved on needä vielä boikoimbi" 

(boikoimpi eli nopeampi).

25. "kunittsu puittau ku oravu" (puittaa kuin orava, 

taitava puissa liikkuja).

26. "kunittsu tabuau oravan kolmandes puitties" 

(ottaa oravan kiinni, petoeläin).

27. "se on ollu rauhotettuna kauot aikaa, se näätä" 

(rauhotettuna, silti ei näy missään, vrt. eläinten

asuinpaikkoja tuhoava "metsätalous").

28. "ov vähä semmonel luikoi" (vrt. luikkia, luimistella, 

näädän heimon kieltä).

29. "kävellä kelekkasimma Näätävuonossa syynäämässä 

heiniä joita olit hirvet syönhet" (näätien mukaan nimetyt 

paikat, vrt. veen läheisyys).

30. "keltarintanietä" (vrt. valko).

31. "mut näätiä on sit, keltarintaa tällä paikalla" 

(näädille kuuluneet paikat).

32. "jaameutu kulukkuu" (metson kurkkuun, 

metsälintujen tuhoaminen tuhosi metsälintuja 

pyytäneet nisäkkäät, luonnossa kaikki vaikuttaa 

kaikkeen).

33. "Sampalla on janakka eäni, täll on luikee" 

(luikee eli korkea, luikata=luikon heimon 

tervehdys).

34. "neätä se on hyvin juluma puittamaan" 

(hyppimään puusta puuhun).

35. "ruuni niädä" (ruuni eli ruskea).

36. "rusappa niädä" (punertava).

37. "oi on neätä kultarinta, eli ruskie reponi" (näädän 

puhuttelemista).

38. "se lumem pindoa tsuihkahtaa" (näädän kantava 

hanki, vrt. suihkanen).

39. "mie drobofkalla kuin ammuin neädöä, vain ei tappan" 

(vieraat tuliaseet, omat sukupuuttoon ammutut näädät).

40. "linnun kattau" (osan syötyään).

41. "toittsenakse kattau sen loukkoh" (kattaa saaliinsa, 

kiven loukkoon).

42. "puittiel tabuau oravan kunittsu" (tapaa eli ottaa kiinni).

43. "tulkah koti niin hyvä, jotta neänhännällä sammallettu"
(näädän hännällä sammallettu, hyvän toivottaminen,
toteemien piirteitä).

44. "neädä oli männy uurosta poikki" (vetisestä notkosta).

marit kutsuvat näätää sanalla

luj.

marit kutsuvat metsänäätää /

mäntynäätää sanoilla kozla luj.

marit kutsuvat valkonäätää /

koivunäätää sanoilla os luj.

udmurtit kutsuvat näätää sanoilla

sjor ja kunitsa.

moksalaiset kutsuvat näätää 

sanalla mujma.

saamelaiset kutsuvat juroutujaa

sanoilla nääddmos, näddjummus

ja näddjeei (vrt. näätä).

saamelaiset kutsuvat

näätää sanoilla nete,

niehte, naette, neeti, 

niätt, niett, niedd ja 

niette (vrt. ni-eti,

haltijanimet).

saamelaiset kutsuvat

näätää sanoilla

neeti ja nede

(vrt. neiti).