Mäyrä

mäyrä (suomi), mäkrä (karjala), mägr (vepsä), mägre (lyydi), mäger (viro), 

mäggor (liivi), kotshet (hanti). 

1. "kyllä niitä om mehtäsikojakii siellä mehillä" (mehtän sikoja).

2. "metsäsial om man sizes pezä" (maapesät).

3. "mägr on juroikas" (juovikas).

4. "on kylläine kui mägry" (pyöreästä muodosta).

5. "mettsäsiga on niin kömbelö, dotta mies kävelemällä yllättäy" 

(pidetään kömpelönä).

6. mäyrien mukaan on nimetty monia paikkoja (mäkräsärkkä, 

mägrälampi, mäggor-num).

7. virolaiset kutsuvat mäyrän koloa nimellä unk (onkalo).

8. hantit pitävät mäyrää (kotshet) yhtenä totemistisista suvuistaan

(kots-het).

9. "mägrä noras eläu" (noras eli kolossa).

10. "mägrä on zvieri metsässä, eläy norissa" (norissa elävä

metsän eläin).

11. "mägräd eletäh korbilois kivenkonttolois" (konttolois 

eli koloissa, korpimäyrät).

12. "mägrän norat ollah soaressa" (mägräsaaret).

13. "mägrä eläy norissa" (norissa eli koloissa, maan eläin).

14. "metsäz mägreä on" (metsän eläin).

15. "mettsypottsi tuli aittah" (pottsi eli sika).

16. "sanotah i mägrä i mettsäsiga" (ä=a, vrt. mag-ra, mai-ra,

vrt. mara, maire).

17. "barzukka" (mäyrän nimiä, b=p tai v).

18. "kaljoholveis" (holveis eli koloissa, mäyrän pesät).

19. "kaljokolois niil oli pesät" (metsäsioilla).

20. "ja se peesi sittes semmoseen kallionkomuun" 

(komuun eli koloon, mäyräkalliot).

21. "kauhteva" (kauhteva eli kirjava).

22. "ei se kehuja kannata" (lihaa, silti ammuttiin 

sukupuuton partaalle).

23. "ruahokeril tulee toimee" (talvet, pesäänsä 

keräämillä ruohokerillä).

24. "sanovat että se kestää sen talven syämätik ko se 

semmoner rasvanen on" (uskomus).

25. "sit se vua vähä kerrastaa alenoo tuone ittääpäe" 

(mäkrämäki).

26. "se ku sillä kepilä vähäse autto se isäukko nii sillo se 

joutava läks metsäsika karkuu" (omat karkotustavat).

27. "se ku ol julmoa ja uriis" (julmoa=rohkea, uriis=kiivas, 

mäyrän piirteet=mäyrän heimon hyveitä).

28. "yhtenä talavena ampuva jymmäätti kaks mehtsikkookii" 

(vuorelta kaksi metsäsikaa, sukupuuton syitä).

29. "kyl ol se Mäörämäe Sulo koko jähmejä liikunnoltaa" 

(mäyrämäet, monin paikoin jäljellä pelkät paikannimet).

30. "sill o nii järreet ne harjakset" (metsäsialla harjakset, 

osa havainnoista tarkoittanee villisikoja).

31. "kevväillä se oj järel laiha" (kovista talvista).

32. "jäärä" (mäyrä, ä=a).

33. "moakarhu potsin loaduh vai röhmäy" (röhmää kuin sika, 

karhuksi kutsuminen).

34. "huondeksella pottsi dogadi päivän ruskan puuloin ladvassa 

i lähti revon luoksi" (mäyrä hokasi päivän ruskon, lähti revon 

luokse, omasta kertovat eläinsadut).

35. "vietöi koht om mägräm pezä" (veetön, kuivaa maata).

36. "pottsi da rebo kiissettih, kumbane heist on viizahembi"
(mäyrä ja repo, vrt. ystäväsukuja).

marit kutsuvat mäyrää sanalla

nerge.

udmurtit kutsuvat mäyrää sanoilla

nardy, laptsi ja barsuk.

unkarilaiset kutsuvat mäyrää sanalla

borz (vrt. porsas).

moksalaiset kutsuvat mäyrää sanoilla

borhtsok, närgaz ja virduv.

saamelaiset kutsuvat

mäyrää sanalla

mievrr.

saamelaiset kutsuvat

röhisemistä sanalla

rouggmos.

saamelaiset kutsuvat

sikaa sanalla saakk.