(inkeri), mettso (karjala, vatja), mettsuoi (lyydi), metsi (vepsä), metsis (viro), mettoo, metos,
mettos, mettus (suomi), motus (viro), metuks, mituks, mutuks (liivi), mänsom, mansin (mansi,
heimonimi), mansin, mancim, mäntsim (hanti), mec, menc (kantaugri), cukca, tjuktje, cuixc
(saami), suvozej, suvozen, suzij, suvozi, suzi (mordva), suzo, subuzo, suwuzo, suzu (mari), cukci
(komi), sokc (kantapermi), sibeku (nenetsi), senki, syyma, syywa, söua, söwa, sumä (selkuppi),
suje, suju (kamassi, koppelo tai teeri), piecce (saami), bajdeg, baduk (komi), pojtek (hanti,
metso), palta, polt, polto, polta (mansi, teeri), fajd, fajdok (unkari), padt (kantaugri), koppelo,
koppali, koppeli (suomi), koppala, koppalo (karjala), koppal, koppau (lyydi), goappel, kohppel,
kiohpel, kuohpel (saami), kuwoltso, kuwulzu, kuwolco (mari), kalam, xolom, kolom (mansi),
kopala (kantaugri).
1. metsoja pidetään Metsän isännän lintuina.
2. koppeloita pidetään Metsän emännän lintuina.
3. metsojen ja teerien suosimia puita pidetään metsänhaltijan
puina.
4. pihamaalle tulevia metsoja pidetään käymään tulleina henkinä
(vrt. sukulaisten henkinä).
5. metsojen soidinta pidetään pyhänä aikana.
6. metsoja pidetään toteemieläiminä (yhistetään moniin
sukunimiin).
7. metsojen rintaluilla ennustetaan (ilmaan viskaamalla,
suunta, asento, etäisyys).
8. saamelaiset pitävät metsoa lintujen vanhimpana ja suurena
tietäjänä.
9. hantit pitävät unisielua koppelon hahmoisena (elää metsässä
ja lentää nukahtavaan ihmiseen).
10. hantit pitävät metsoja ukkosenhaltija Päj ikin (ukkosen-vanha
-mies) hahmoina (vrt. tumma väri, vrt. päi-jänne).
11. selkupit pitävät metsoa (senki) yhtenä totemistisista suvuistaan
(toisen tiedon mukaan yksi kolmesta alkuheimosta joista nuoremmat
suvut polveutuvat).
12. selkuppien taruissa ihmiset muuttuvat metsoiksi ja metsot
ihmisiksi.
13. selkupit pitävät metsoa pyhänä toteemieläimenä ja metsojen
suvun suojelushenkenä.
14. metson silmien punaista väriä yhistetään suruun ("itkee
joutuessaan jäämään pohjoiseen muiden lintujen lentäessä
etelään").
15. obinugrilaiset laativat metsoista puisia kuvia joilla otetaan
yhteyttä metsojen suvun vanhimpaan.
16. mansit eivät häiritse tai vahingoita koppeloita.
17. mansit pitävät koppeloa unilintuna ja ihmisen kolmannen
sielun ilmentymänä ("uninen sielu").
18. mansit kovertavat lapsen kätkyen selkäpuolelle koppelon
kuvan ("sikeää unta antamaan", unisielun sija).
19. "se ukkomehto kannustaa sitä akkamehtoja niinkun kukko
kannoo" (metsojen elämää).
20. "meton soijji oh hajallaan sillon kum mehiläinel lähtöö
liikkeelle" (mehiläinen eli kimalainen).
21. "ennem kum mettoja oli paljon, niin kymmeniä näki
hakkoomassa yhtaikaa" (tammelassa, "metsänhoidon" eli
metsien järjestelmällisen tuhoamisen seurauksista).
22. "havulinnut mehto ja koppelo ne männyn havuja syöpi"
(havuja syövät linnut, vrt. urpalinnut).
23. "koppalo bokottau, issuksiu puussa" (vrt. vokottaa,
vokotella).
24. "metsoil on aiga suuri händäröksy" (häntäröksy eli pyrstö).
25. "metsoi hivoo hammasta" (soitimella).
26. "metso hudzettoa kiimas" (hutsettaa, kutsuu koppeloa).
27. "mettso hitsuttau" (ääntelyä).
28. "Koppa, höyhtenen emändä" (koppelohaltija).
29. "mettso, koppala, tedred, mettsokana da pyy ollah havulinnud"
(metsokana eli riekko).
30. "koppalan erät" (erät eli poikaset).
31. "ennen päiväistä heän zavodiu" (soitii, aikaisin aamulla,
ennen päivän nousemista).
32. "mie ammuin mettsuo vain en osannut, Omelieh päin lentämäh"
(ampumisen myöhäisestä eli vieraasta alkuperästä, haavoittuneita
lintuja ei voida jäljittää).
33. "metsoil on kellerdävy nokku" (nokka).
34. "mettso kiimiy" (vrt. kiiminki).
35. "metsoi kiimii kangahal da korvel, tedri kiimii lagies, suol dai
kangahal" (kiiminpaikkoja).
36. "metson kitsko" (pyrstön rasvainen kohta, josta sulat lähtevät).
37. "metsoi suudu klakuttoa" (soitimella, vrt. lakkunen).
38. "metsoi klikuttoa" (vrt. likkunen, metson sukuja).
39. "metsoi kläkyttäy kiimiez" (vrt. läkkinen).
40. "koppal on emättsy" (emälintu, huolehtii poikasista).
41. "mänin metsäh metsoi, tulin kodih ga koppalo" (sanonta).
42. "vanhua akan koppaluo sie vai oldih" (akan koppeloa).
43. "koppalo kotkottaa" (soitimella).
44. "mieleh om metsolla kiima, koppalolla kotkotus"
(metsot ja koppalot).
45. "mettso krapahuittsi oksie myöten" (ei pelkää ihmistä,
ennen pyssymiehiä).
46. "metsoi siibilöi kropsuttoa" (siipien ääniä).
47. "mettso istuo kräntsötti oksal" (puiden väki).
48. "metson toriluuda kuotellah" (tori eli solisluuta,
väkevä luu).
49. "metsolla on suuri kubu" (vrt. kivikupu).
50. "mettso kiimassa hivou ta kälkyttäy" (soitimen ääniä,
vrt. hivonen, hirvonen).
51. "mettso istuo könnöttää" (vrt. könönen, kononen).
52. "lendeä köhähti mettso" (vrt. köhänen).
53. metsoihin yhistetään monia etunimiä (mette, susi, suvi, susa,
sussu, jukka, juki, juice, sipe, senni, pikke, piki, pate, patu).
54. metsoihin yhistetään monia sukunimiä (metsonen, mettonen,
mehtonen, messonen, metsänen, mettänen, mehtänen, metsunen,
metsinen, mettunen, miettunen, mittunen, muttunen, muttonen,
mansonen, mansinen, mantsinen, mäntsinen, mesinen, suvonen,
susinen, suusanen, suppunen, suksinen, sukunen, sovanen,
sopanen, sumanen, sujunen (olla sujut), piesanen, pesanen,
padunen, patunen, paltanen, poltanen, polttonen, pottonen,
patonen, koppanen, koponen, kopinen, kappinen, kuvonen,
kuivonen, kuponen, kupunen, kalanen, kolonen, koplanen,
kopranen).
55. selkupit pitävät metsoa yhtenä totemistisista suvuistaan
(metson ja metson nokan suvut).
56. hantit kutsuvat metso-ukko Luk ikiä enoksi tai sedäksi
(toteemien piirteitä).
57. hantit kuvailevat metsojen suosimia hiekkaisia rantoja
sanoin kaw ai-to tayom-no (kiven-syönti-paikka).
58. hantit kuvailevat metsojen liikkumista sanoin kutor oatoatoy
(tepastelee maassa siipiään räpytellen).
59. hantit ennustavat metsojen liikkeistä (metsänreunasta
sydänmetsään lentäminen tietää myrskyä).
60. komit kutsuvat metsälintuja nimillä glukhar ja teterev.
61. virolaiset kuvailevat metsoa metsänhaltijan näköiseksi.
62. äänisen alueen vanhimmista haudoista on löydetty metson
luita (koruja, taikakaluja).
63. inarinsaamelaisilla on 10 metson (cuhcâ) ja 6 koppelon
(kuappil) mukaan nimettyä paikkaa.
64. saamelaiset kutsuvat metsoa nimellä cukca (vrt. susa,
sukanen, suhanen).
65. saamelaisilla on metsolle oma joiku (cuuvca livde).
66. "cuhca, cuhca, na-na, naa-na, pecikuacceid kaska ka naa,
naa-na, naa-na, na-na-naa, kielâ mun kal tuubedâm, naa-na,
naa-na, na-na, naa-naa, pyeidi mun kal jiema lah ko, naa-na,
naa-na, na-na, naa-naa" (metso, metso, petäjän havuja puree
puree, ansan minä kyllä tunnen, lihava minä kyllä en ole,
metson joikua).
67. "mettso vanha, nenä nägrä" (käyrä nokka).
68. "metsoi om suurembi kui kadaimetsoi" (metsot ja
katajametsot).
69. "mettso istu puussa" (vrt. lensi pakoon, vierasperäisen
paukuttelun seurauksista).
70. "mettso käläyttäy da sihajau" (ääntelyä).
71. "metsoi om musta a koppala on kirjava" (metsot ja koppalat).
72. "mettso laulau näriessä i siibilöillä ryöpsyttäu" (metsojen
elämää läheltä seuranneet).
73. "metsoi kiimas soibi" (vrt. soidin, soitin).
74. "se on katso miez, ei ole metsoi" (metson hahmoinen mies).
75. "se on mies ku metsoi" (metso-mies, metsänhaltija).
76. "mettsoloih männäh" (metsoja pyytämään).
77. "talvel vai metsoinkiimal piettih rihmastu" (rihmastu
eli ansalankoja, vrt. keväällä).
78. "illakse panemma metsom patah" (haluttu saalis).
79. "tämä on korbi metsoimoa, siid on kiima näed"
(kiimakorvet).
80. "metsoi lendi lömsähtih pedäjäm peäh" (korpi ja
kangasmetsot).
81. "mettso leukoo lyöy, kun ei lyö leukoo, niin hitsuttaa"
(soidin ääniä).
82. "metsoid lyöksetäh meijäm moal" (lyöksetäh eli lentelee).
83. "metsoi lyöksähtih pedäjäm peäh" (metsopetäjät).
84. "metsoi lotkottau" (vrt. lotkonen, lötkönen).
85. "piirametson seämessä on linnulla kivikupu" (kivikupu
eli piira, vrt. piirainen).
86. "mie löyvim metsom pezan" (hyvä vai huono enne).
87. "metsoi plikuttoa kiimas" (plikuttaa, vrt. liikuttua).
88. "metsoi kiimiy plikuttau" (vrt. likkunen).
89. "mettso i koppala lugihize poarasta" (luetaan pariksi,
harvoin yhdessä).
90. "pihkanokka, musta lintu, saavu miehen saalihiksi,
metsämiehen mettiseksi" (metson kutsumista).
91. "älä liiku sillo ko se kuunteloo ja kalauttaa"
(soitiva metso).
92. "metso muutaman kerra ensin kalaottaa ja sitte hijoo"
(soitimella).
93. "kun se kalahuttelee täytyy olla hiljaa" (pyhiä hetkiä,
metsänhaltijan hahmoja).
94. "liekkö sillä joku kalikka käjesä jolla se kapsii" (soivalla
metsolla, omat haltijat, puoliksi ihmisiä, puoliksi eläimiä).
95. "soe noem puussa vaekk ei siinä oles niitä kanamehtoja,
se soe voan, kalisee yksinnää" (kalisee yksinään, soiminen
=metson ääntelyä).
96. "metto sillä lailla kalisee taik kalluuttaa" (vrt. kalinen,
kallunen).
97. "kyllä se kalakautteli, van ei kunnolla soinu"
(kalkattaminen ja soiminen).
98. "kuuluu kalakkuuttavan sitä nokkoosa, ei kuule ei mittää"
(soitimella).
99. "sillon kun mehto kalakuttelloo ei piä liikkuva, van sitte
vasta kun se hijoo" (kalkutus ja hiominen).
100. "mettäkset soittaa, sil kal kalkuttaa, mun naarakset
kotkottaa" (mettäkset=ukkometsot, naarakset=koppelot).
101. "kalakuttaissa se vielä liikkeeh huohmovvaa" (huomaa
liikkeen, ansapyytäjien ei tarvitse päästä lähelle).
102. "se mehto ensiks kalakuttaa niin kuv vasaralla löis
semmoseen onteem paikkaan" (soitimen kuvauksia).
103. "ei kestäm männäk kum mehto heittää kalakuttamasta"
(kestä mennä, kuulee liikkeen).
104. "sielä se kalakuttaapi, ja sitte se suhistus" (kalkutus
ja suhistus).
105. "ei kuulunt mehtoja mut kanat torruu oekee kovast"
(kanat eli koppelot, vrt. torua, torailla).
106. "nek kokoontuu siihen tervasmehtähän nuon nin
kanalinnut semmoset" (kanalinnut).
107. "kanamehtua sanotahan koppeloksi" (kanat ja kukot).
108. "kanamettäksellä oli kova hätä, vissiin sillä oli poikaset
lähellä" (poikasiaan suojelevat koppelot).
109. "ol siinä kankaassa, kaks istu pitkissä petäessä" (kaksi
metsoa pitkässä petäjässä, menetetyt metsokankaat).
110. "se iso mehto on se kangasmehto, se soepi paremmin nuin
petäekkömoalla" (kankailla elänyt harmahtava metso).
111. "kankatti puusta vastaav vua" (kankatti vastaan,
urheudestaan tunnettu lintu, vrt. kangas).
112. "mettosta sai ruunun, ja koppelosta" (sukupuuttoon
ampumisen alkuperää, tuloksena autiot metsät).
113. "nii kauvvaha metto soip ku huava kanta puhkijoa"
(haavan kanta puhkeaa, omat ajanmitat).
114. "mehtohan se on kansak kun se soepi, kapattaa millä keinon
kapattannoo" (vrt. kapanen, kapinen, kapunen).
115. "kyllä sen kapinan kuulee hyvinkin kauas jos vai om monta
mehtoo soimassa" (omat kapinat).
116. "sehän koppelo kappuuttaa niin kum puuta vaen, millä keinon
se kapistannoo" (koppelo-nimen alkuperää).
117. "ja silloj juoksentellee ku se kapsauttellee soitimella"
(juoksentelee maassa, ukkometso).
118. "siitä se vakkaotuu jo hijomaan, sitte kuunteloo, kapsii eikä hijo"
(soitimen ääniä).
119. "mehto kun se laollook kaputtelloo" (laulaa, vrt. soi).
120. "ensin se kaputteloo niin kur raotaaj ja sitte se hijjoo"
(soitimen kuunteleminen).
121. "kaputus tihenee ja tihenee ja sitte se hijominen on semmosta
sihinää" (tarkkaan kuunneltu tapahtuma).
122. "se ei katkatak kun se on niin kuivoo kappuutusta"
(koppelon ääntely).
123. "sulukasatona mehto torraan karahttaa" (käy kimppuun,
vrt. ei pääse lentoon).
124. "mehto kun kaputtaa niin sillo elä liiku" (pyhinä pidetyt
äänet, vrt. käen kuunteleminen).
125. "siellä kuulu laolavam mehto, ensin kuulu kaputtelu,
sitten kuulu hijovan" (mehtojen lähellä asuneet).
126. "siinä aika karhakka kävi, kuj juoksivat vastakkain"
(ukkometsojen ottaessa mittaa toisistaan).
127. "karhakka elämä" (siivet levällään kahinoivilla metsoilla).
128. "metto oli tulluv vastaan oekein karhevana" (karhevana
eli höyhenet pörröllään, urhea lintu).
129. "se vanha karilas sehäm paeno" (vanha ukkometso).
130. "karistellee kuin vanaha metto" (äänen muuttumisesta,
vrt. vanha varis).
131. "vielä torraan karmisttautu, vielä piälel läks tulemmaan"
(haavoitettu metso, urheus ja sisukkuus, metson heimon
hyveitä).
132. "mehto purroo soitimella, karnauttaa niin mukavasti"
(vrt. puronen, karnanen).
133. "mehto lauloa karnistaa" (vrt. karninen, mehtoa kuvailevat
sanat=mehtosta polveutuvien periytyviä nimiä).
134. "mehto karottaa puussa" (vrt. karonen, karronen).
135. "ois siell ollum mehtoja, vai eihän niitä piässy lähellekkää,
jäiner rahikko karsko niih hirveesti" (rahikko eli rahkasuo).
136. "purree hammasta, karskauttellee ennenkur rupijaa laulaan"
(puree hammasta).
137. "kuulin semmosta karsketta kum mies kävelis" (metson
liikkuessa, vrt. Metsän ukon).
138. "karskuttaa lentäissä" (lentoääniä).
139. "se niin karruuttoa, niinku jottaat toesta vasteh hijosi"
(toistuvat soitimen kuvaukset).
140. "muassahan ne on, kattaekoessahan ne on tämmösillä säellä
metoittii" (maassa ja katajikossa).
141. "katamehto" (metson ja teeren risteymä, metson sulat ja
teeren pyrstö, voitu pitää haltijalintuna, vrt. kata=isoäiti).
142. "katapaikka" (soidinpaikka, vrt. kata-ja).
143. "se ei kyllä suvahte omallek katasijalleen toesta" (toista
ukkometsoa, katasijalleen eli soidinpaikalleen).
144. "se lenttäissään katkattaa" (koppelo, vrt. katkattava
naarasteeri).
145. "mehto soe katrittaa" (vrt. katri).
146. "rupejaako se hijoa katuuttamaan" (osa kuvauksista
viittaa pyytämiseen, osa palvomiseen, vrt. metson heimo
ja muut).
147. "kyllä ne metot pöyhistel nii keihkeänä soitimellaa"
(vrt. pöyhinen, pöyhönen).
148. "keikistellee ko kiimametto" (mettoihin vertaaminen).
149. "jos pikkusekkaa mehtä rasaht ni se alako keiruva häntä
levveellää" (keiruva eli pyöriä).
150. "käveli niiv vain kekkas" (käveli keikkuen, vrt. pyhien
eläinten liikkeitä jäljittelevät omat tanssit).
151. "niinko kekälehejä mustana ne puut niitä mehtoja"
(puut mustanaan metsoja, himangassa, vieras edistys
=oman taantumusta).
152. "ol kelekkeellä paekalla mehto" (kelkkeellä eli
näkyvällä).
153. "ens metto kelkkiää harvaksee ja sit se rupiaa
tiivistämää" (vrt. kelkkinen, metton sukuja).
154. "ne kemmertää toistesa ympärip pyrstö levällääj
ja koko ajan käy niim pirummoinen kapina" (soitimen
kuvauksia).
155. "eijj ouk näköjään mies eikä mehto" (mehtoihin
vertaaminen, tunnetaan urheudestaan).
156. "minä kerrattaem menin soetimelles syämmoalle"
(sydänmaalle, soidinpaikat).
157. "kessii nokka kuv vanhalla metolla" (vanhat metsot,
sukupuuton vastakohtaa).
158. "ei kestätä se ihan latva" (metsoa, iso lintu).
159. "metto ja mettikannaek kesysty niin että saevat ollap
pirtissä irtaallaan koko talaven" (väärältä tuntuva
vangitseminen, metsän lintu=kuuluu metsään).
160. "täsä om pruukannuk koppelo, lennelläk keväimisij
ja näin" (koppeloiden suosimat kohdat, vrt. hyvät
pesäpaikat).
161. "kevätmetol liha muajahttaa vähäm pihkalle"
(muajahtaa eli maistuu).
162. "metot siinä joaraltaa" (syöksyilee innoissaan,
vrt. jaaranen).
163. "piira jauhaa sen ruan hienoksi, se on kiviä täynnä
se piira" (kivipiira, metsälinnun maha).
164. "se pittää ollas sittej jo kuulija joka sen kuuloo"
(soidinäänen, vrt. kuulee kauaksi, korkeat äänet).
165. "juohattaa mehtämiehem poes poekkiisal luota"
(poikiaan suojeleva koppelo, kesäpyynti=elämän
vastaista).
166. "kyllä se oj jommonem muutamav vuojev vanaha
kukko komia" (metsän kukot, vrt. kukkonen, metson
sukuja=paljon, yksi pääheimoista).
167. "minäkij joskustaan kum minä joulun semmoseej
jännitykseem metton soitimella" (joudun jännitykseen,
vrt. lumoon).
168. "ko se oj jouhkeva, se on niim pystösä ja hivvoo"
(soitimen kuvauksia).
169. "ei se nähny sitä mettova vierestä meni, oli omissa
jumalishan" (jumalishan eli ajatuksissaan, maassa
piilottelevat mettot).
170. "koppeloki oj juormune" (juormune eli juovikas).
171. "se hyvin tihheesseem polokkeej jupittaa ja siivet om
purina" (siivet purina, laahaavat maata).
172. "se poekalintu on niin juro että se ei lähel lentoon"
(jurot poikalinnut, vrt. urheat).
173. "ja toisinaa ovat sitte juroja että lyhykkaulassa istuvat vaij"
(istuvat lyhytkaulassa, maassa).
174. "metto on oikeej jurripäällä" (pysyttelee paikallaan).
175. "Uunolej jutkahti mehto peähän" (vrt. tuli päälle,
urheuden ilmentymiä).
176. "eivät tulem mehtolloihej jyrryypaikalle" (teeret,
jyry=soidin).
177. "olipa oikeij järejä mehto" (järeä eli kookas).
178. "peä jätisi ja pursto oli pystyssä kun se mehto oli soittimela"
(soitimen ihme, mehton heimon vuodenvaihde).
179. "siinäpä aika metto jörri" (isot ukkomettot).
180. "sill on yks aika simmonen, kun se puhaltaa, ei se kuule
eika näje mittää" (kuule näe, metsojen pyhä tapahtuma).
181. "kyllä se oli niin kaahevana" (pöyhisteli soitimella).
182. "oli tullut takasik koakkaelemmaan" (soitimen ajaksi
pois lentänyt metso, paikkalintu).
183. "kaarti sinne, nevan syrjää pitki" (lentoon pyrähtänyt
metso, vrt. istuutui kauempana olevaan puuhun).
184. "ne on hirviäsä vimmasa, hyppelee kahahtellee ja sähisee,
ja välistä kukertaa" (metsän ihmeitä).
185. "mä kuulin semmost kahauttelemist" (vrt. siipien ääni).
186. "sittä se kuh hijjook kahhuuttaa, se semmosta kahinata
pittää" (vrt. kahunen, kahinen).
187. "tuli siihej ja mun kohallej seiso, siihe kahanuttaan ni"
(kohti tulleet metsot, urheus=metson heimon hyveitä).
188. "hijoa kahnuttaa" (vrt. kahnunen, kanunen).
189. "kahuuttaa ku metto soitimela" (käheästi laulavasta).
190. "sittä se kun hijjook kahhuuttaa" (soitimella).
191. "mehto lentää kajjautti" (lensi äänekkäästi).
192. "siihen kul lenteek kajaht mehto" (siipien ääni,
iso lintu).
193. "ku hiukan alkaa päivänkajo tulemaa" (aloittaa
metso soitimensa, päivälintu).
194. "metsolla ollah sulat ylen kaunehet" (tunnetaan
sulistaan).
195. "kynäsulgu" (siipisulka).
196. "händysulgu" (pyrstösulka).
197. "kynäz on sullad linnul" (kynästä lähtevät sulat,
vrt. kyniä).
198. "i kuuled, sto kiimii do metsoi loitton kuz kiiminöö"
(kiimii=soi, loitton=kauempana).
199. "metsoi soibi" (vrt. soida, soitin, omat soittimet
=jäljittelevät eläinten ääniä).
200. "siivet römähetäh, kul lähtöö, niir römäkästä lähtöö"
(lähtee lentoon, vrt. römänen).
201. "metsoi on kiimas ryöbei" (ryöbei eli pörheä).
202. "mettso laulau näriessä i siibilöillä ryöpsyttäu"
(näreissä laulavat metsot).
203. "missä or rypen, ni siinä on elospaikka" (rypemän
lähellä).
204. "ryöhei miez om metsoi kiiman aigah" (ryöhei
eli pörhistelevä, mieheksi kutsuminen).
205. "koppala, se on ruskievvoittone" (ruskie eli
punertava).
206. "kunne metsoi i lennä, ga yks havu ruoganna"
(yksi havu ruokana, sanonta).
207. "mettso hammasta rotskuttaa" (soitimella).
208. "mettso hammasta puroo, rotskuttaa" (puree
hammasta).
209. "roavaz mettso da vanha toriluu monella miehellä
soau kuotella katata" (toriluu=solisluu, hankaluu).
210. "heän ku lindu se roavastuu ni se viizastuu"
(viisastuu vanhetessaan, ei auta pyssymiehiä vastaan,
tuliaseilla metsästäminen=vääristymä, liian helppoa,
metsän voimasuhteiden rikkomista).
211. "höyhened riehistyttäy metsoi, hammastu rudzaittau"
(riehistyttää eli pörhistää höyhenet).
212. hantinoidat liikkuvat ukkometson, hauen ja poron
hahmossa (miesnoidat).
213. nenetsit kutsuvat linnun pyrstöä sanalla morti
(vrt. morttinen, mörttinen).
214. nganasanit kutsuvat linnun pyrstöä sanalla santuzaa
(vrt. santtu).
215. nenetsit kutsuvat siipeä sanalla toa.
216. nganasanit kutsuvat siipeä sanalla tsuo
(vrt. suoda, tuoda).
217. selkupit kutsuvat nokkaa sanalla uki (vrt. ukki).
218. selkupit kutsuvat siipeä sanalla kola.
219. selkupit kutsuvat sulkaa sanalla tu.
220. "metsoi hännän tsiihisteä kiimaz" (siihistää
hännän, vrt. levittää).
221. "a täm om mettso tobie" (tobie eli kookas,
metso=ukkometso).
222. "ensimäini luu pättähäm peässä, toini on siivispanka"
(toriluusta puhuttaessa).
223. "metson toriluuda kuotellah katata" (katkaista).
224. "vanham metson toriluuda et katkua ga" (vahva luu,
vrt. ennustamiseen käytetty).
225. "metsoi tagoo kiimas" (omat takojat).
226. "metsoi hammast tagou kiimiy" (kiiman ääniä).
227. "ukkometsoi hammasta ritsaittaa" (soitimella,
vrt. ritsanen, rissanen).
228. "vatskuttau" (metso soitimella).
229. "koppala vokottau, koak koak koak koak" (vokottaa).
230. "vok vok" (koppelon ääntelyä).
231. "koppalo vokottau" (vrt. vokotella).
232. "koppalo bokottau ku issuksiu puussa" (voko-lintu).
233. "metson kiimiessä koppelo vokottau" (metsot ja koppelot).
234. "lennä minne lennä metsoi, yhet havut ruoganna" (sanonta).
mordvalaiset kutsuvat metsojen
asuttamaa notkoa / rotkoa sanalla
suzelatka (latka=notko).
mordvalaiset kutsuvat metsoa
sanoilla suzij ja suzi.
marit kutsuvat metsoa sanoilla
suzo ja cuzo.
udmurtit kutsuvat metsoa sanalla
dukja.
ersalaiset kutsuvat metsoa sanoilla
virjatjaksh ja suvozej (yhdyssanoja,
vir=metsä).
moksalaiset kutsuvat metsoa sanoilla
suvozi ja suzi (vrt. susi, molemmat
metsänhaltijan eläimiä).saamelaiset kutsuvat metsoa
sanoilla cukca, cuhca,
cuhcc ja cuxc (vrt.
juksata).
saamelaiset kutsuvat
koppelon kotkotusta /
kotkotuksen matkimista
sanoilla okattid ja
ookkat.
saamelaiset kutsuvat
soimista / soitimella
olemista sanoilla kihkat,
gikkat, kiihad, kiokkad,
kigged, kikked ja kike
(vrt. kike, kikka).
saamelaiset kutsuvat
koppeloa sanoilla
kuäppel, roonnkuäppel
ja cuepceskuäppel
(vrt. kuopas=naisnoita,
vrt. kape, kave).
saamelaiset kutsuvat
kiimassa / soitimella olemista
sanoilla kemmeed ja kiikkad.
saamelaiset kutsuvat
kotkottavaa sanalla
vuätkkteei.
saamelaiset kutsuvat
soimista / soitimella oloa
sanoilla coje, tjuojedh,
tjuajjat ja tjuodjat.
saamelaiset kutsuvat
metsoa sanoilla cukcce,
tjuktjie, tjuktjee
ja tjuktje.
komit kutsuvat metsoa
sanalla cukci.
saamelaiset kutsuvat
ukkometsoa sanoilla looddkäälles
(lintu-ukko, haltijanimiä).
saamelaiset kutsuvat
koppeloa sanoilla koppele,
gooppele, gohpela, kohpiel,
kohppel, goappel, koappil,
kuäppel, kueppel ja kiexpel
(vrt. epeli, ku-epeli).
saamelaiset kutsuvat
kotkottamista sanoilla
vuätkkted ja vuokkted.
saamelaiset kutsuvat metsoa
sanoilla euhea ja euuvea.
saamelaiset kutsuvat
soimista sanoilla
euoijad ja euojai.
saamelaiset kutsuvat
metsälintujen kivipiiraa
sanoilla maira ja maaira
(vrt. mara, maire, maa-ira,
haltijanimet).
saamelaiset kutsuvat
soimista / soitimella olemista
sanoilla kiihad ja kiihai.
saamelaiset kutsuvat
kiimomista / soitimista
sanoilla kieimad ja kieimam.
saamelaiset kutsuvat
koppeloa / metsoa sanoilla
koskklodd (lodd=lintu).
saamelaiset kutsuvat
metsoa sanoilla
cuhcclodd.
saamelaiset kutsuvat
koppeloa sanalla
kuappil.
saamelaiset kutsuvat
kotkottamista sanalla
vuätkktummus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti