tiiainen, tihanen, tintti (suomi), tijaine (karjala), tiaine (lyydi), tsejane, tiäine (vepsä, myös
punatulkku), tihane, tigane (viro), tiitinen, titinen, tiitiäinen (suomi), did (liivi), cuna, suna
(mari), zojna (komi), con (kantapermi), cicce, sicce, cizas, tsuzii, tsidzonts, tsedzas (saami,
myös lapinsirkku), ziz, zizi (komi), cicik, cicika, cici (selkuppi), cicä (kantaurali, laululintu).
1. tiaista pidetään hyvänä lintuna.
2. "tiainen ilman lintunen, tiainen luojan lintunen, ensimmäinen
veljistäsi, vanhin kansakunnastasi" (pidetään ilman lintuna,
luojan lintuna ja lintujen vanhimpana).
3. saamelaiset pitävät tiaista (tsiätsis) pyhänä lintuna.
4. saamelaiset eivät vahingoita tiaisia, pilkkaa tiaisia tai kajoa pesiinsä.
5. saamelaiset pitävät tiaista jumalan lintuna jonka vahingoittajan
uskotaan menettävän miehuutensa.
6. obinugrilaiset pitävät tiaisia haltijalintuina.
7. obinugrilaisten taruissa haltijat liikkuvat tiaisten hahmossa.
8. obinugrilaiset eivät vahingoita tiaisia.
9. hantit pitävät tiaisia Ort-ikin (suuri-ukko) hahmoina tai apulaisina
(ob-joen haltija, vrt. ort-sielu).
10. "tijanen om paha ennep pyytömiehelle" (paha enne, varoittaa
metsän eläviä).
11. "keldarinda" (talitiainen).
12. tiaisiin yhistetään monia naisten nimiä (tiia, tiiti, titti, tintti, teija,
sussu, susa, kike, kiki, kikka, sikke, siso, sisko).
13. saamelaiset pitävät tiaisen näkemistä pyyntionnen viejänä
(käännytään takaisin).
14. marien taruissa tiainen "istuu oksalla ja laulaa lauluaan".
15. marien taruissa tiaiset ja revot hankkivat ruokaa yhdessä
(ystäväsukuja, vrt. samasta alkuheimosta).
16. inarinsaamelaisilla on 10 tiaisen (cissaaš) mukaan nimettyä
paikkaa.
17. saamelaiset kutsuvat tiaista nimellä gaccet.
18. saamelaiset kutsuvat lapintiaista nimellä gaccepaš.
19. "pakastiane pihal lendelöy ga tuase roih pakkane" (pakkastiainen,
tietää pakkasta).
20. "tii, tii, tijanen laulaa, varpuselle veljellensä" (vrt. veljessukuja,
vrt. vastaavat sukunimet).
21. "mitäs titität, tiainen, pieni lintu lilittelet" (tiitität, vrt. tiijät).
22. "kaartanotiijaane" (talitiainen, kartano=piha).
23. "katsapiipiäinen" (talitiaisen nimiä, vrt. saamen gacce).
24. "se o semne, kellertävä lint" (kellertävä lintu).
25. "keltalintu" (talitiainen).
26. "keltatiijaanen" (tunnetaan väristään).
27. "keltatiitinen" (tiitinen, tii tii).
28. "minä jonnaen talavena kesyttelim pakastijaesia, ne tul
nokkimaam muruja lasin takkoo laovalta" (kesyyntyy helposti).
29. "kessyinnyttänhet nuita tiaisia, net tullee leiväm päältä
naputtamhan voita vaikka leipä olis käjessä" (ei pelkää ihmistä,
vrt. sielulintu).
30. "ne om pahoja jyyrilöitä nuo, jos on kuuta nahoissa, ne hakkoa
rikki nahat" (kesyyntymisen alkuperää, nahoissa kuuta eli rasvaa).
31. "kun se alakaa aorinko paenuon niin se katovaa sen eäni
kuulumasta" (auringon lapsia).
32. nenetsit kutsuvat pikkulintua nimellä atityew (vrt. titityy).
33. nenetsit kutsuvat pikkulintua nimillä laeqmor, laeqmoroko
ja laeqmorecya (yhdyssanoja, laeq-mor, vrt. morottaa).
34. enetsit kutsuvat pikkulintua nimellä sodla.
35. enetsit kutsuvat pikkulintua nimellä saamaku.
36. nganasanit kutsuvat pikkulintua nimellä djamaku.
37. nenetsit kutsuvat linnunpoikasta nimillä xanyi ja xanyiy.
38. nenetsit kutsuvat emolintua nimillä syimyaqku, sibeku ja
syibyako (yhdyssanoja, syiby-ako, vrt. akka, siipi-akka).
39. "linduine tiytettäy" (tii tii tii).
40. "lindu tiikahtih" (vrt. tiainen, yleisin=lintu).
41. "tijani tiikkoa viluloi vas" (vasten eli edellä).
42. "tijaine tiikkau" (tunnetaan laulustaan).
43. "tii tii tijaseni, vati kuti varpuseni" (tijaiset ja varpuset).
44. "sidä on vielä kahta sorttoa tiaisie, toini on harmoa da
toizella on kuim baslikka peässä" (vrt. hömö ja töyhtö).
45. "aiga kun tulou, niin tiaini kurgie nenästä vedelöy"
(vrt. vuodenajat, paikka ja muuttolinnut).
46. "tijail laulaa" (keväällä).
47. "hos kui lämmä olloo, tijani vai tiikkanoo, siid löydyö vilut"
(löytyy vilut, kylmään yhistäminen).
48. "kuule tiijani midä sanoo, tiijä sukka, tiijä alani, tiijä
turkkikauhtana, midä kezäl roavoit" (tii eli tiijä).
49. "purhistelieteh kui tijani" (vrt. pörhistelee).
50. "tijaine tiikkau metsäz" (metsälintu, vrt. hömö).
51. "tijaista rupie ottamah ta hätyyttelömäh" (ei hätyytetä,
vrt. sukulaisten henkiä, suojelushenkiä).
52. "hiän ni ouvostu ta alko katsella ympärilläh, ta läksi lentoh"
(vrt. ikkunoihin lentelevät tiaiset, omaa elämää tuhoava
vieras rakentaminen).
udmurttien eläinsatuihin
kuuluu tiainen ja varis.
marit kutsuvat tiaista sanoilla
kisa, kica, gisa ja kugokisa
(omat kissat).
marit kutsuvat tiaista sanalla
uzarong.
marit kutsuvat hömötiaista
sanalla vuzgagisa (vrt.
vuskata).
marit kutsuvat kuusitiaista
sanoilla izigisa ja sygogajak
(izi=pieni, gajak=lintu).
marit kutsuvat valkopäätiaista
sanalla kandogisa.
marit kutsuvat pyrstötiaista
sanalla kozgisa (vrt. kuusi).
marit kutsuvat valkopäätiaista
/ hömötiaista sanalla oskisa
(os=valkoinen).
marit kutsuvat töyhtötiaista
sanoilla purgisa ja surgangisa.
marit kutsuvat pussitiaista
sanalla remezgisa (vrt. lemez).
marit kutsuvat sinitiaista
sanalla uzargisa.
udmurtit kutsuvat tiaista sanalla
pisleg.
unkarilaiset kutsuvat tiaista sanalla
cinege.
unkarilaiset kutsuvat töyhtötiaista
sanoilla bubos cinege.
unkarilaiset kutsuvat kuusitiaista
sanalla fenyvescinege (f=p).
unkarilaiset kutsuvat talitiaista
sanalla szencinege.
unkarilaiset kutsuvat pyrstötiaista
sanoilla öszapo ja eszaki öszapo.
unkarilaiset kutsuvat viitatiaista
sanalla baratcinege.
unkarilaiset kutsuvat hömötiaista
sanoilla kormosfeju cinege.
ersalaiset kutsuvat tiaista sanalla
pizaz.
moksalaiset kutsuvat tiaista sanoilla
tsibotsi, pitsezi, pishtenshi, piskotsu,
pustatej, sitävnä ja vadäv konänä.saamelaiset kutsuvat
hömötiaista sanoilla
pezzpaappaz, kualddceezzaz
ja ävvceezzaz.
saamelaiset kutsuvat
kuusitiaista sanoilla
cappesceezzaz.
saamelaiset kutsuvat
lapintiaista sanoilla
kuolddceezzaz.
saamelaiset kutsuvat
tiaista sanoilla cizas,
ciizzaaz, ceezzaz, ciza
ja cuzij.
saamelaiset kutsuvat
pyrstötiaista sanoilla
poodasceezzaz.
saamelaiset kutsuvat
talitiaista sanalla
ceezzaz.
saamelaiset kutsuvat
talitiaista sanoilla
piccpaappaz.
saamelaiset kutsuvat tiaista
/ pikkulintua sanoilla
tsujtseke, tsyytsak tsitsuhk,
tsihtse ja cice.
saamelaiset kutsuvat
sinitiaista sanoilla
seenaiceezzaz ja
aalikceezzaz.
saamelaiset kutsuvat
tiaista sanoilla ceezzaz.
saamelaiset kutsuvat
tiaista sanoilla
cissaas ja cissaa.
saamelaiset kutsuvat
talitiaista sanoilla
pyeidicissaa.
saamelaiset kutsuvat
töyhtötiaista sanoilla
kossceezzaz ja
vuopttceezzaz.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti