fästrikka, väistäräkki, västärö, västi (suomi), väistärikko, västöi (inkeri), peästärikki,
päistärikkö, väistärikkö, väisti (karjala), vässo, linavässo (vatja), väster, västrik,
linavästrik (viro), bestur, baestar, baesteragas, baestorages, pesnirik, pieste-rieggez,
piestrakants, vestar, vaestaraeggji (saami), uskerej, uskorej, veskorej, voskorej
(mordva), urcix, urtsox, värsex, wärsok, wärsox, worsok (mansi, myös tiainen),
wercok, wertsok, wursok, ruxnon wursok (hanti), wäct (kantaugri), tsiutsoi (karjala),
tsirska (lyydi).
1. västäräkkiä pidetään suven tuojana.
2. västäräkkiä pidetään hyvänä lintuna.
3. västäräkkiä yhistetään hedelmällisyyteen ja kasvuun.
4. mansit eivät puutu västäräkkien tekemisiin (pyhä lintu).
5. mansit pitävät västäräkkiä (Worsik-ojka, västäräkin-vanha-mies)
yhtenä totemistisista suvuistaan (lyapin-joella sijaitsevan man´ya
-kylän suojelushenki).
6. mansien Worsik-ojkan kuvana toimii tarkasti veistetty puinen ukko
joka puetaan valkoisiin "sielun-pelastaviin-vaatteisiin" (ukkoa pidetään
suvun suojelijana).
7. västäräkistä polveutuvat mansit pitävät ystäväsukuina majavaa
ja sisiliskoa (yhdestä alkuheimosta).
8. hantit pitävät västäräkkejä joenhaltija Kazym imin (kazym-joen
-vanha-nainen) ilmentyminä (liikkuu rantakivillä).
9. "ne ain on nij jurmia" (jurmia eli rohkeita).
10. "emännain gu nägi väsköjä keväjest enzimäist kerta" (kevään
ensimmäiset väsköt).
11. "västärö tsiukka" (ääntelyä).
12. "västöi om maz" (maalintu).
13. "jeämpotkiitsiutsoin jeävihyy yheksis suutkih jeä lähtöy"
(uskotaan potkivan jäät pois).
14. "tsiutsoi ei nävy" (ei näy, vrt. pesimässä).
15. "päistärikillä om puolikymmentä erie" (erää eli poikasta).
16. virolaiset yhistävät västäräkkiä pellavan kasvuun (linavästrik).
17. saamelaiset kutsuvat västäräkkiä nimellä beštor.
18. "kivi satattamoas, päistärikki munimoas" (loitsusanoja).
19. "päistäriköstä ei ole pitkä matka kezäh" (saapuu kesän edellä).
20. "kuu kiurusta kezäh, päistäriköstä ei päiväistä" (päivääkään).
21. "päistärikkö, somane, harmuane lindu, händiä nossaldelou"
(tunnetaan pitkästä hännästään).
22. "dogo näit pästärikkii" (odotettu näky).
23. "pästärikki keveäl tuloo" (kevät ja kesälinnut).
24. "päistären erotetah pelvahasta" (päistär-sanan alkuperää,
pellavasta tai hampusta irtoava harmaa osa).
25. "kallompotkasijat tulevak ku kallo irttautuva" (kallonpotkasijat,
kallo=jokijää).
26. "kallompotkottaja tlee, ko viäl o lumen kalttu" (tulee aikaisin,
lähtee myöhään).
27. "hyvin koriasti rämmyyttää niinkö kattilal laitaa, se oli semmonev
vaaleva lintu niinko västäräkki" (vaaleat linnut, vrt. kiven väriset).
28. "se o oikei sellane siro lintu, mut häntä se käyp yletaikaa"
(siro lintu, häntä käypi).
29. "toisek kehuukij jotta se tuloo västäräkki kurkeloosen siipijem
päällä" (saapuvat samoihin aikoihin).
30. "hypätäk kepsaht" (hypähteli maassa).
31. "enemmän minun pienet jalkaseen, kun tuhanen tuuramiestä"
(sulattaa jäätä, sanoi västäräkki, vrt. eläinsadut).
32. "se kansa juttaa" (jutaa, muuttaa vuodenaikojen mukaan).
33. "jäihen potkijaksi" (sanoivat vanhat västäräkkiä).
34. "sitte ohan niitä, västäräkkie ja järnie ja peippoa" (västäräkit,
järripeipot ja peipot, kevätlintuja).
35. "västärikod jo tulti, nämä oj jääntoukkajat" (toukkajat eli työntäjät,
jäiden lähtöön yhistäminen).
36. "näd jääntoukkajad, liputtat häntä" (liputtat eli heiluttaa).
37. "riukhännä jölöpoik" (västäräkin poikanen, riukuhäntä).
38. "meijäv väki näki västräkin" (kevään ensimmäisen, tärkeänä pidetty
hetki).
39. "izälindu tuou syömistä" (yhdessä hoidetut poikaset).
40. "pästärikkö skotsahteleh" (hypähtelee, tunnetaan liikkeistään).
41. "tsiutsoi tsitsettäy" (äänestä annetut nimet).
42. "tsiutsoi tsiukkau" (varoitus / lentoonlähtöääni).
43. "terväh kezä tuloo, ollah pästärikit teä" (kesän tuoja).
44. "väisti" (vrt. väistää=jaksaa).
45. "kuu on kiurusta kesäh, väistärikist ei vähöänä"
(kiurut ja västäräkit).
marit kutsuvat västäräkkiä sanoilla
tsovasak ja tsovozok.
marit kutsuvat västäräkkiä sanalla
vorljange (virtavästäräkki
=irvorljange, vrt. ange, lanko).
udmurtit kutsuvat västäräkkiä
sanalla tsetseg (vrt. ääni).
unkarilaiset kutsuvat västäräkkiä
sanalla billegetö.
ersalaiset kutsuvat västäräkkiä
sanoilla panzej ja skiripkaj.
moksalaiset kutsuvat västäräkkiä
sanoilla tsentsej, pinitsentsej
(vrt. pieni), shäj-kitsa, teloza
(tel-osa), uskirej (uski-rej) ja
vedtsika (ved-tsika).
saamelaiset kutsuvat västäräkkiä
sanalla pesnirihhadz.
saamelaisten eläinsaduissa
(pesnirihhadz ja kuosk-karigadz,
västäräkki ja koskikara)
selitetään miksei koskikaraa
ja västäräkkiä nähdä samaan
aikaan.saamelaiset kutsuvat
västäräkkiä sanoilla
pesnirihhaa ja pestrihhaa.
saamelaiset kutsuvat
vastaamista sanalla
västidid.
saamelaiset kutsuvat
vuorivästäräkkiä sanoilla
solkkjionnpuäkknjaz.
saamelaiset kutsuvat
västäräkkiä sanoilla
jionnpuäkknjaz.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti