v.1.10

torstai 8. helmikuuta 2018

Riekko

riekko, riekka (suomi), riewsat, rievssat, riëksege, riëseh, riävska, riusag (saami), 
anxa (hanti), aba (enetsi, nenetsi).

1. saamelaiset pitävät kodan päälle laskeutuvaa riekkoa huonona enteenä 
(harvinaista).

2. saamelaisilla on riekolle oma joikunsa (tärkeä eläin).

3. "mänöy se i mettsäkana ansah" (menee ansaan, vrt. hantin anxa).

4. "mettsykana on talvel valgei a kezäl ruspakko vähäzel" (vuodenaikoja 
ilmentävä lintu, vrt. haltijoiden hahmo).

5. "mettsykana bäkätteä" (ääntelyä, b=v).

6. "mettsykana keväizil joga huondestu käkättäv veziluuhtaz" 
(käkättää aamuisin, veen lähellä).

7. "siidä vie on kanoja metsässä" (metsä-kana, vrt. kana=valkoinen,
vrt. ana, anna).

8. "mettsikana käkättäy" (tunnetaan äänestään).

9. "mettsykanat käkätetäh keväizil" (vrt. soidin).

10. enetsit kutsuvat riekkoa vanhemmaksi siskoksi (sukulaisnimi 
aba, b=v, vrt. ava).

11. nenetsit kutsuvat riekkoa sukulaisnimellä aba (vanhempi sisko, 
toteemin piirteitä).

12. hantit kutsuvat riekkoa nimellä anxa (vrt. ansa).

13. saamelaiset pyytävät riekkoja ansoilla (tärkeänä pidetty 
pyyntilintu).

14. saamelaiset kutsuvat riekkoa nimillä rievssat, riëksege, riëseh, 
riävska ja riusag (vrt. riekkua, riuska, riesa, r=l, vrt. lieksa).

15. saamelaiset yhistävät puussa istuvaa riekkoa lumen tuloon
(vrt. talvivuoden haltija).

16. saamelaisten mukaan riekon kotkotus tietää huonoja ilmoja
(vrt. käkätys).

17. inarinsaamelaisilla on viisi riekon (riävska) mukaan nimettyä 
paikkaa.

18. saamelaisten mukaan riekoilla on oma suojelushenkensä 
(riekkojen vanhin, maddo).

19. saamelaisilla on riekolle oma livde eli joiku (riävska livde).

20. "riävska, riävska, riävska, riävska, kirda, kirda, kirda, kirda, kielâ 
mun kal viältam viältam" (riekko, riekko, riekko, riekko, lentää, lentää, 
lentää, lentää, ansan minä kyllä vältän vältän, riekon joikua).

21. "mettsäkana mäkätteä" (vrt. päkättää, väkättää).

22. "talvel valgei a kezäl ruspakko" (riekon värit).

23. "mettsykana bäkätteä" (kuuluvasta äänestä).

24. "mettsykana keväizil käkättäv" (keväisin kuultu lintu).

25. "kattsou kum mettsokana, istuu kannom peässä" 
(maassa liikkuva lintu).

26. "mettsokanad om piened da valgied" (pidetään pienenä, 
metsoon verrattuna).

27. "mettsikana lendäy" (lennon ihaileminen).

28. "mettsokanad om valgied" (talviasussaan, vuodenaikoja 
ilmentävät eläimet).

29. "mettsokana bäkättäy" (vrt. päkkänen, ä=a).

30. "kanaanel laulaa niotta väkkäkäkäkäkääkää veukkov veukkov 
veukko" (vrt. veikko, sukulaisnimet=toteemien piirteitä).

31. "kolomas kanannauru" (kevään ajanmittoja).

32. "kantakeekele" (vrt. kana, kanta=sukua tarkoittavia sanoja, 
toteemien piirteitä).

33. "mehtikanoja oli enne aevan karjottaen tiälä päen" (karjoittain 
eli parvittain, vrt. vieraat aseet ja metsien tuhoaminen).

34. "ne juaksi siivet lyyhällääs ja kehotti, ku ne oli kiimosaas" 
(soitimella ollessaan, vrt. kehottaa, kehonen).

35. "ne muut linnut pittää värinsä kessää talvia" (pitää värinsä, 
paitsi riekko).

36. "ne mehkanat pittää siinä suor reonolla kesäasentoosa" 
(kesäasuntoaan, vrt. pesäpaikat).

37. "jankuttaa vain niinko se naaraspuoli tekee" (jankuttaa, 
riekon heimon kieltä, vrt. jankkunen).

38. "mettäkana ja kettu, niil oj jokseskir rivo ääni" 
(vrt. riekko ääni).

39. "se oj joksikiv vähälännän kanan näkönem mustaj ja 
valkosen kirjava" (ukkoriekko kesällä).

40. "se on semmonen tuo mehtikana että se pajukoisa ja 
semmosisa juoksentelee" (juoksee pajukoissa, maalintu).

41. "net riekot jurothin niin siihen pensikon laithan ettei net 
meinanhet lenthon lähteä vaikka kohta päälle olis kävelly" 
(jurotti maassa, luottaa suojaväriinsä).

42. "se niin kummastiv väkättää ku se tekköö sitä kuarta" 
(väkättää kaarta lentäessään, vrt. vaka vanha).

43. "kaarrapolokujaha se juoksee" (kaarrapolkuja=kuivia 
kohtia suon keskellä).

44. "van iäntel siinä eissä kaekatti" (kaikatti, vrt. kaikanen, 
kakonen, kaikkonen). 

45. "poes neon kaijonnum mehtäkanat" (pois kaikonneet, 
vrt. metsien hakkaaminen).

46. "alkoit kakattoa" (vrt. käkättää).

47. "pensikosa se laukkoo ja huutaa sielä, kakattaapi" 
(pitää pensaikoista, suojapaikkoja, vrt. elämän vastainen
metsien harventaminen).

48. "varsin ko on, ulos mennys se or riekon kakotus" 
(kuului aamuisin, eläneet ihmisten lähellä).

49. "mettsykana eläy enembäl suorannoil" (suorannoilla, 
vrt. tasaisilla kohdilla).

50. "mettsokana räkättää" (ääntelyä).

51. "mettsykana räkättäy" (vrt. räkänen, rakanen).

52. "mettsykana on kezäl ruspakko vähäzel" (kesäasusta).

53. "rekkorinda" (eläin jolla on valkeat rintakarvat, vrt. riekko
vrt. rekonen, rekola, reka, riikka).

54.
nenetsit kutsuvat riekkoa nimillä kontyeqj, xorki ja xontyeq 
(konti-eqi, vrt. konttinen, korkinen, vrt. eki).

55. nenetsit kutsuvat riekkoa nimellä xabewko (xabew-ko,
b=v, vrt. kave, kave-ri).

56. enetsit kutsuvat riekkoa nimellä aba (aba=isosisko, 
isän pikkusisko).

57. nganasanit kutsuvat riekkoa nimillä kahy, kahi ja kaxy 
(vrt. kahinen, kahila, vrt. kaksi, liikkuu kaksin).

58. nenetsit kutsuvat riekkoa nimillä xorki ja xoroki (x=k).

59. "se sai muzikka äijän diitsie" (diitsie eli metsäkanoja, 
jiitsi, tiitsi, vrt. tiitsinen).

60. "siitä kun heän läksi mänömäh Luvarveh ni kattsou kum 
mettsokana istuu kannom peässä" (maalintu).

61. "mettsokanad on talvel valgiet" (talvella valkeat, vrt. talven 
haltijan eläinhahmoja).

62. "mettsokana, migä havulindu se on, varbalinduhan se on"
(havu ja varpalinnut, varpu=lehtipuusta).


hantien lauluissa Mos-vanha-mies 
liikkuu "keväisen riekon nopeilla
jaloilla".

hantien lauluissa Pienen-mos-miehen 
suksia verrataan riekon / kiirunan
pyrstö ja siipisulkiin ("uppoaa ja
ei uppoa lumeen").

marit kutsuvat riekkoa sanalla
oshmuza (osh=valkoinen).

saamelaiset sanovat tego riäuskah 
muora ousiin isteh, te sadda kuolda 
(kun riekot istuvat puun oksilla, 
tulee lumisade, riäuskah=riekko, 
vrt. riuska).




saamelaiset kutsuvat
riekon räkätystä sanoilla
skeikkid ja skiäiham
(vrt. keikistellä).

saamelaiset kutsuvat
riekon kutsumaäänellä
naukumista sanoilla
njävgid ja njaavgam.

saamelaiset kutsuvat
riekon naurahtamista
sanoilla skeikittid
ja skeeikit.

saamelaiset kutsuvat
riekokasta paikkaa 
sanoilla reppai ja 
reppas.

saamelaiset kutsuvat
riekkoparvea riävskatuakki.

saamelaiset kutsuvat
riekkoa sanalla repp
(reppjuelgg=riekonjalka).

saamelaiset kutsuvat
pikkuriekkoa sanalla
reeppaz.

saamelaiset kutsuvat
riekkoa sanalla repp
(reppsoujj=riekkoparvi).

saamelaiset kutsuvat 
riekkoa sanalla riävska 
(vrt. ri-aska, haltijanimet).

saamelaiset kutsuvat
kevätpukuista riekkoa
sanoilla stokkeriävdu.









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti