Paarma

paarma, parma, paarmo (suomi), parmas, parmuska (inkeri), poarma (karjala), 

puarm, puarme, poarmu (lyydi), parm (vepsä), parmaz (vatja, liivi), parm, paarm 

(viro), promo, puromo, purom, porom (mordva), parmo, pormo (mari), boaro, 

booruve, boarmo, poarmmo (saami), parma (kantapermi), permu, perma (suomi), 

pirom, purom (hanti), perma (kantaugri), pojolmo (mari), pelom, panom, petom 

(hanti), pälom, palom (mansi), pilu, pirnu (nenetsi), filti (nganasani), pel (kantaurali), 

lesiäinen, lesinen, lestiäinen (suomi), luz (udmurtti), lez, vez (komi), legy (unkari, 

myös kärpänen), lonc, länsä (kantaugri), kiili, kiiliäinen (suomi), kiil (viro), kul, koto 

(hanti), kile (kantaugri).

1. "poarma ei tintitä, sill oj jyrii eäni" (jyrii eli matala).

2. "poarmu hörizöy" (hörisee).

3. "poarmat hyristäh, kärbäizet piristäh" (äänien eroista).

4. "poarmoa päiväl kiherdyy" (päiväeläin).

5. "paarma purou" (tunnetaan puremastaan).

6. "käbriähäne on mussanharmua, pienembi puaramua" 

(paarmaa pienempi).

7. "konz on poarmaiga" (paarma aika).

8. "puaramoin jälgeh lietäh käbriähäzet" (paarmojen jälkeen,

vrt. isojen paarmojen).

9. saamelaiset pitävät talvivuoden haltija Ahceš eatnia 

paarmojen luojana (vrt. sääskien).

10. paarmoja pidetään alisen haltijan luomina (syntyvät 

haltijan maahan kaivamasta kolosta, pyytää luvan 

kaivamiseen toiselta luojahengeltä).

11. paarmoihin yhistetään monia sukunimiä (parmonen, 

pellinen, permunen, pormonen, puronen).

12. "luppapoarma, pienembi poarmoa, myöhembi, sogia, 

ottsa rounoi" (luppa eli sokkopaarma).

13. "poarmoa täh nygöi liidyi" (liidyi eli keräytyi).

14. "puarmuvuozi leibyvuozi, puarmatoi vuozi leivätöi vuozi" 

(vrt. lämmin ja kylmä vuosi).

15. "poarmad pimahtellahez" (ääniä).

16. "poarmat pirajau" (vrt. piranen).

17. "poarmoim barineh" (parine, varine).

18. "poarmad barissah" (paristaan).

19. "poarmad barbatetah" (parpatetaan, vrt. paar-ma).

20. "ka se oigeim pahka tuli kuin syödih poarmat" 

(puremasta pahka, vrt. pahkura, patti).

21. "minä vuonna on äijä keldapoarmoa, niin hyvä 

ozravuozi tulou" (keltapaarmat).

22. "poarmad piristäh" (vrt. pirinen).

23. "poarma bizbetteä" (pispettää).

24. "meilä om puarmua ylen äijä" (paarmaiset kohdat, 

huonoja ihmisasumiseen).

25. "paarma burajau" (ääniä).

26. "suuret poarmad loppih, jälgimäi on sogiet poarmat" 

(sokeat paarmat, vrt. täplikkäät).

27. "mie en nähny paarmoi" (paarmattomat kohdat, 

hyviä ihmisasumiseen).

28. "puarmat k on karjat, sid roih rugehis hyvä lähtö" 

(karjat eli lukuisat).

29. "vojjetah norpan razval räkel aigua, sid ei puarmat koskie" 

(omat hyönteismyrkyt, peräisin ajalta jolloin norppia joka 

paikassa).

30. "pienet poarmad on sogied da mustad, enembäl suurdu 

poarmoa purrah" (koon mukaan nimeäminen).

31. "kezäl paarmat puretellah" (kesällä eli lämpimällä,

pitää lämpimästä).

32. "enzimäi on suuret puarmat, sit sogiet puarmat" 

(paarmasukuja).

33. "poarmakas kezä" (paarmakas eli lämmin).

34. "sinä kezänä ylen äijä oli poarmoa, se oli poarmakezä" 

(paarmakesät, vrt. lämpimät, tuulettomat).

35. "poarmatoi kezä" (paarmaton eli kylmä).

36. "puarmu burahtih" (lennähti).

37. "puarmu burahutti lendi" (siivistä kuuluva ääni).

38. "poarmu burajau" (vrt. puranen).

39. "poarmam burineh" (purina, vrt. pörinä).

40. "poarma burbattau" (purpattaa).

41. "poarmam buru" (vrt. purunen, paarman sukuja).

42. "poarmat purrah kibieldi" (kipeästi).

43. "poarmoa pyrizöö" (vrt. pörisee).

44. "puarmu börizöy" (pörisijät).

45. "puarmu börähtih" (pörähti eli lennähti, 

vrt. pörriäinen).

46. "kun on leppä lehellä, ja punanen paarmo lentää" 

(punaiset paarmat).

47. "keltapuarma" (kellertävä paarma).

48. "keltamaha ol lämpöse ilima elukka" (keltamahainen 

paarma).

49. "poarman kesä oh heinaejar rinnassa" (paarman 

kesä).

50. "kaekki muut kesälinnut oj jo teällä, mutta keltainem 

poarma ei oov vielä tullunna" (linnuksi kutsuminen).

51. "poarma ja hyttynehän se on kesälintu, ja sitte seäksiä" 

(paarmat, hyttyset ja sääkset).

52. "jaakom päivältä tulee kuulemma, paarmat sokioksi" 

(paarmat sokeiksi, vrt. hitaiksi).

53. "punanem poarma oj ja suppupoarma, tulloo 

joakkoviikolla" (paarmojen nimiä).

54. "puarmat oj jo juhannuksella" (vrt. lämmin kesä,

heinäkuu=paarmakuu).

55. "kesäkuumalla myö jätkytettiin huulilla pöristen 

kiilijäisem pörinää" (jäljittelimme huulilla pörinää,

vrt. kiilijäistä suojelushenkenään pitävät).

56. "parmak kai pahempia oli kum muuk kärpäset" 

(muut kärpäset, yhennäköisiä).

57. "se on sellair ruskea kärpäij ja sen on aina niin 

siivet kahas" (kiiliäisestä, kahas=harallaan).

58. "suuretpoarmad on kirjavad, vannehperzied, 

keldaine vanneh on ymbäri rungas punaldannuhez" 

(suuret ja pienet paarmat).

59. "suuriipoarmoi et paina, a sogiet poarmat terväh 

voibi tappoa" (sokeat paarmat, vrt. pienet).

60. "sogeipoarmu om pienembäine toizii poarmoi, 

deävih vähästy dällettäväs suuriipoarmoi" (jäävii,

suurien paarmojen jälkeen).

61. "sogiepormat terväh voibi tappoa" (voi tappaa 

helposti, vrt. ei näe vaaraa).

62. "sogeipuarmu, hoikku da pitky, jälles suurii 

puarmoi" (hoikka ja pitkä, tarkoittaa pikku paarmaa, 

ei täplikästä).

63. "ho sogiepoarma, netsidä ku ed näe" (näe sitä, 

huomaamatta kyynärpäihin ja polvitaipeisiin 

purevat pikku paarmat).

64. "silmikäz poarmu" (silmikäs paarma, 

vrt. täplikäs).

65. "poarmoa sigevyi tänä kezän" (sigevyi eli 

syntyi).

66. "poarmoa täh liidyi" (vrt. liiteli).

67. "ruskie puarma" (ruskie eli punertava, 

värin mukaan nimeäminen).

68. "poarmad roistah" (roistah eli loistah, 

vrt. roih=loih, loihtia, kuka loihtii paarmat).

69. nenetsit kutsuvat paarmaa nimellä piljo.

70. nganasanit kutsuvat paarmaa nimillä subja
ja sipya (vrt. suppopaarma).

71. nenetsit kutsuvat paarmaa / kiiliäistä nimillä
pyinlyu ja pyilyo (pyin-lyu, yhdyssanoja, 

pyin=ulos, pelätä).

72. enetsit kutsuvat paarmaa / kiiliäistä
nimellä kubo (vrt. kuponen, kuvonen).

73. nganasanit kutsuvat paarmaa / kiiliäistä
nimillä hilici ja hilibsi (vrt. hilpinen).

74. nenetsit kutsuvat paarmaa nimillä pilnju,
pirnju, pyinlyu ja pyilyo (pirn-ju, pyi-lyu,

yhdyssanoja).

75. enetsit kutsuvat paarmaa nimillä pilu
ja pili.

76. selkupit kutsuvat paarmaa nimellä numirae

(yhdyssana, numi=taivas).

77. "kiiliäine ampus" (ampus, vrt. puri).

78. "poarma ei tintitä, sill oj jyrii eäni" (jyrii eli 

matala, vrt. jyri, jyrki).

79. "poarmoa tihahtih, räkki ku rodih" (räkki 

eli helle).

80. "tuppipuarma" (suppupaarma).

81. "suuretpoarmad on kirjavad, keldaine vanneh 

on ymbäri rungas" (vrt. ampiaiset).

82. "hebopinoi on keldaizil vandehuizil, hibj om mustu"
(keltaiset vanteet, musta hipiä).

83. "äkiellä on äijä poarmoja" (äkiellä eli kuumalla, 

vrt. paarmattomat sadepäivät).

mordvalaiset kutsuvat paarmaa

sanalla marav (vrt. mar-ava).

marit kutsuvat paarmaa sanalla

pormo.

udmurtit kutsuvat paarmaa sanalla

luz.

unkarilaiset kutsuvat paarmaa sanalla

bögöly.

ersalaiset kutsuvat paarmaa sanalla

promo.

moksalaiset kutsuvat paarmaa sanalla

purom.

saamelaiset kutsuvat paarmaa

sanoilla booruve, borreva,

boaro, poaruj, puar, poar, 

poara ja poro (vrt. poro-eva,

po-ara, eva=tytär).

saamelaiset kutsuvat 

hevospaarmaa sanalla

njuunnpuär.

saamelaiset kutsuvat

paarmaa sanalla puär.

saamelaiset kutsuvat

sokkopaarmaa sanalla

palgattijjee.

saamelaiset kutsuvat

paarmaa sanoilla

puarui ja porruu 

(kurmapuarui=kurmupaarma, 

porokiiliäinen).