Sirkkunen

sirkku, sirkkunen (suomi), sirkkulain, tsirkkulain (inkeri), tsirkku, tsirkkuine 

(karjala), tsirk (lyydi, vepsä), sirk, tsirk (viro), varpunen, varvunen, varpulainen 

(suomi), värpyläine (inkeri), varpuine (karjala), värpo (vata), varblane, värblane, 

värvuke (viro), ciuzoi, ciucoi, civzoi, civcoi (karjala), tsiutsoi, tsiutsuöi (lyydi), 

cesko, siski, tetok, tickil-ni (hanti), cänci, säns, sänks, sansi (mansi), sincek, 

sinsew (nenetsi), syndjaka, syndjeka, synseka (selkuppi), cenc (kantaurali).

1. "tulloo päivä pääskysille, varpusille valkenoo, sirkkusille sirkenöö" 

(varpuset ja sirkkuset).

2. "sirkkulain, hä pilla tekkö" (tekee taikoja).

3. "sirkkulain kattoloiv varjoz on" (viihtyy ihmisten lähellä).

4. "tsirkkulaine tsirittä" (nimen alkuperää).

5. "syksyst tsirkkulaist mörnät pehkoloiz" (pehkoloiz eli 

pusikoissa).

6. "harmoatsirkkune" (harmaat ja ruskeat).

7. "tsirkkused lennelläh" (pyrähtelevät).

8. "tsirkkuni" (varpunen).

9. saamelaiset kutsuvat sirkkuja nimellä cihci 

(cizopaš=lapinsirkku).

10. moksalaiset pitävät kylpeviä varpusia sateen enteenä 

(kirkhksne modasa esheliaikht, varpuset maassa kylpevät). 

11. erzalaiset pitävät kylään saapuvia varpusia sateen 

enteenä (oziakatne veli pryt, varpuset kylään pyrähtävät).

12. moksalaiset pitävät sirkuttavia varpusia sateen 

enteenä (kirkhksne piak chilniaikht, varpuset äänekkäästi 

sirkuttavat).

13. marit pitävät varpusta repojen ja tiaisten vastavoimana 

(kostaa näiden tekemät kepposet, vrt. kilpailevia sukuja).

14. saamelaiset kutsuvat varpusia nimillä cihci ja cizaš.

15. "tsirkkune tsiytsettäy pienell eänellä" 

(vrt. tsiutso).

16. "yhemmoized om pihatsirkkuzien ker karval 

mettsätsirkkuzet" (yhenkarvaisia eli värisiä, 

piha ja metsäsirkkuset).

17. "tsirkkuni loadi pezuo" (laati pesää).

18. "olgitsirkku on suurembaine tsiuttsoi vähästy, 

valgei töppyine peäz, vattsu, selgy, siivet harmoad, 
valgei soarakko händäine" (varpusta suurempi

sirkku, töppyine=töyhtö, soarakko=haarakas).

19. "olgitsirkka harmoattava, pitkäkagla, tsirkkuista 

vähäistä suurembi" (harmahtava, pitkä kaula, 
varpusta suurempi).

20. "tsiutsoi pitspettäy" (ääntelyä).

21. "sirkkuset telmäät tuol kammakses" (telmii 

vuorilaudan takaisessa kolossa, linnuista kesyimpiä).

22. "kartanol rikkoja nokkii ja ettii, kartanolintu" 

(kartano eli pihalintu).

23. "kartanoröllö" (varpunen).

24. "kartanosirkkuine" (sirk, sirk).

25. "yks varpuin on niin kesy että istahtaa lapikkaan 

kärellek kuh havuja hakkaa" (ihmisrakkaat varpuset).

26. "miä olen koottan kakistella noit varpusen pahoi 

pois kaurapellost" (omat varpuset, vieraat kaurapellot).

27. komit kutsuvat varpusta nimellä vorobej 

(civil-vorobej joulun aikoihin laulettu odyb-suvun 

laulu).

28. "tsirkkuzet tsitsetetäh, jo on huondespuoli" 
(aamupuoli, omat herätyskellot).

29. "tsiutoi tsirkkuni salosta, pieni lindu penzahasta"
(tsirkkuni eli pieni lintu).

30. "tsiutsoit tsiketetäh" (ääntelyä).

31. "tsiutsoid ymbäri kodiloiz lennelläh" 

(kotilintu).

32. "tsirkku tsirizöö" (sirisee, vrt. siiri, sirinen).

33. "tsirku tsirajau, viluo varajau" (viluo eli 

pakkasta, kovaa aikaa varpusille).

34. "tsirkkuni tsikkoni, varpuni veikkoni"
(sukulaisnimillä puhutteleminen, 
toteemien piirteitä).

35. "tsirkkune tsiytsettäy pienell eänellä"

(tsirkut ja tsiutsot, äänistä keksittyjä 

nimiä).

36. "e mi on tsirkustu, tuuttsua toivottaa"
(tuuttsua eli tuiskua).

37. "tsirku tsirskahuu lämmäzel" (sirkkujen kesä, 

ilon aikaa).

38. "tsirkkuni on kogo päivän tsirskuttad meän 

ikkunan alla" (ihmisten iloksi laulavat sirkkuset).

39. "tsirkune tsirettäu" (sirettää).

40. "tsiutsoit tsiketetäh" (sikettää, vrt. sikke).

41. "tsiutsoihud rubei tsiherdämäh, se ku lämmitti 

päivy" (päivän lapset).

42. "tuuttsoa toivotetah tsiutsoid, ylen äijäl rädzistäh"
(toivotetaan tuiskua, ilona kesät talvet).

43. "ollah varbuzen suuruot" (varpusen suuruiset 

eli pienet).

44. "tsirkkuni panoo vits vits vits" (ääntelyä,

eri lintuja, sirkku=pikkulintu).

mordvalaiset kutsuvat varpusta

sanalla ozaz (vrt. osa

=suojelushenki).

marit kutsuvat varpusta sanoilla

oravi ja rabi (vrt. olavi, lavi).

marit kutsuvat varpusta sanoilla

sarsij ja carsi. 

marit kutsuvat varpusta sanoilla

pörtkajik ja pörtka jok

(pörtkajik=pirttilintu).

udmurtit kutsuvat varpusta

sanalla dzolgyri.

unkarilaiset kutsuvat varpusta

sanalla sarmany (sar-mani).

unkarilaiset kutsuvat varpusta

sanalla csirta.

ersalaiset kutsuvat varpusta 

sanoilla ozjaz ja ozjaka.

moksalaiset kutsuvat varpusta

sanoilla ozäs ja prastits.

marit kutsuvat vihervarpusta

sanalla kazilja.

moksalaiset kutsuvat vihervarpusta

sanoilla pize ozäz.

saamelaiset kutsuvat

varpusta sanalla

vaarbuz.